LITTOISTEN PILKKIKILPAILU 6.1. 2009
Lataa tästä linkistä kilpailun tulokset
AJOVENEPILKILLE SYKSYN VIILENEVIIN VESIIN
Ilmastonmuutoksen myötä on jääpeitteinen aika lyhentynyt. Vannoutuneelle pilkkijälle se on katkeraa kalkkia, eikä tämä harrastuksestaan halua luopua. Ajovenepilkintä voi tuoda helpotusta nousevaan pilkkikuumeeseen.
Ajovenepilkintä ei vaadi paljon välineitä. Tukevahko pilkkivapa, jonka puolalle mahtuu muutama kymmenen metriä siimaa ja muutama pilkki koukkuineen riittää. Pilkkeinä käytetään sekä tasapainopilkkiä, joka matkii haavoittunutta pikkukalaa, että perinteistä pystypilkkiä. Pilkin on oltava painavahko, jotta tuntuma pohjaan säilyy. Myös koukut saavat olla isompia kuin jäältä pilkittäessä. Syysahven ja –kuha syövät talvea varten ”varastoon”, eivätkä pelkää kookkaita vieheitä.
Pystypilkin koukku syötitetään esimerkiksi madolla tai kalanpalalla. Syötti parantaa monesti kalantuloa, mutta toisinaan toimii pelkkä pilkki värikoukkuineen. Värikoukku koostuu liimamassasta koukkuun tehdystä väripallerosta. Tasapainopilkkiä harvemmin syötitetään. Se houkuttelee muutenkin kalaa hyvin. Huonommalla syönnillä noukkii vatsapuolella roikkuva värikoukku kalat talteen.
Veneen on oltava vakaa. Kahden tai kolmen kalamiehen notkuminen samalla laidalla sulkee jo turvallisuussyistä kiikkerimmät kulkupelit pois.
Ahven ja kuha ovat tavoitelluimpia lajeja ajovenepilkinnässä. Molemmat parveentuvat syksyllä, joten parven löytäminen on onnistumisen edellytys. Ensin tutkitaan merikortista varteenotettavat paikat. Syksyllä se tarkoittaa syvänteitä ja jyrkkiä penkkoja. Vene ajetaan tai soudetaan sopivaan paikkaan tuulen yläpuolelle, josta sen annetaan ajelehtia tuulen mukana paikan yli. Ajelehtimisen aikana pompotellaan pilkkiä pohjan tuntumassa. Siimamäärää lisätään tai vähennetään syvyyden mukaan, jotta kontakti pohjaan säilyy. Pilkkijän tulee istua ja kalastaa kasvot tuulta päin, jolloin pilkin hallinta helpottuu ja turhilta siimasotkuilta vältytään. Ensimmäisen kalan tärpätessä, lasketaan nopeasti ankkuri ja ryhdytään harventamaan alla olevaa kalaparvea. Syönnin tyrehtyessä nostetaan ankkuri ja jatketaan ajelehtimista uuden parven löytymisen toivossa.
Ajovenepilkintä on kiireetön ja tehokas kalastustapa, jota harrastetaan pääasiassa syksyllä. Sekä ahven että kuha ovat ns. lämpimän veden kaloja, joten veden viiletessä on hidastempoinen pilkki heittoviehettä pyytävämpi. Koleina syksyinä ajovenepilkintä voidaan aloittaa jo syyskuun puolella, ja jatkaa kunnes jääkansi estää veneellä liikkumisen. Leutoina talvina ajovenepilkille päästään pitkälle tammikuun puolelle, mikäli venesatamat tai -luiskat pysyvät sulina. Ajovenepilkintää voi kokeilla myös kesällä. Etenkin kalan ollessa huonolla syönnillä, se voi tuottaa tulosta.
Syyskelit ovat kylmiä, joten kalastajan on varauduttava niihin pukeutumalla lämpimästi. Luonnollisesti pelastusliivejä tai muuta kelluntapukinetta on myös aina käytettävä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja: SVK, kalatalouskonsulentti Marcus Wikström, p. 045 110 2126.
Jaana Vetikko
tiedottaja
SÄÄNTÖMUUTOS SM-MORMUSKAAN
11 § Hyväksyttävät kalat, tuloslaskenta ja tulosten ilmoittaminen.
Kilpailukaloiksi hyväksytään kaikki lain sallimat kalat
Sijoituksen osakilpailussa ratkaisee kalojen paino. Suurimman saaliin saanut saa yhden pisteen, toiseksi tullut kaksi pistettä jne. Saalispainojen mennessä tasan kilpailijat saavat jakamiensa sijojen edellyttämän pistemäärän keskiarvon. Kilpailijat, jotka jäävät saaliitta, saavat osanottajamäärän perusteella lasketun enimmäispistemäärän.
Kokonaiskilpailun voittaa kahdesta osakilpailusta vähiten sijoituspisteitä saanut kilpailija. Mikäli pisteet menevät tasan, ratkaisee sijoituksen kalojen yhteispaino.
Noin 40 menestyneintä kilpailijaa saavat osallistumisoikeuden mormuskoinnin maajoukkuekarsintaan. Huom! Säännöt ovat muuttuneet tältä osin, loppukilpailijat valitaan tästä lähtien erillisellä karsinnalla (koskee v. 2010 kisoja ja siitä eteenpäin)
Yläastelaisten kalatietämys punnitaan
- myös media- ja äidinkielentaitoja tarvitaan
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) sekä Biologian ja maantieteen opettajien liitto (BMOL) järjestävät kaikille maamme yläasteiden luokille kala- ja vesiympäristöaiheisen kirjoituskilpailun. Kilpailussa tarvitaan monipuolista osaamista biologian, median ja äidinkielen saralta.
Kirjoituskilpailussa etsitään parasta Wikipedia-tyyliin tehtyä artikkelia. Sarjoja on kolme: 1. kotimaiset kalat, 2. kalastus ja 3. vesiympäristö. Artikkelissa voi käsitellä laajaa kokonaisuutta tai hyvinkin pientä yksityiskohtaa. Kirjoituskielenä saa käyttää suomea, ruotsia tai englantia. Luokat voivat halutessaan julkaista työnsä myös Wikipediassa.
Kunkin sarjan paras työ palkitaan kotimaisin kalastusvälinein. Kilpailuaikaa on koko syyslukukausi. Kilpailutöiden tulee kuitenkin olla perillä alla mainitussa osoitteessa 15. joulukuuta 2008 mennessä. Kilpailuun osallistuvat työt lähetetään joko html, pdf tai doc –muodossa osoitteeseen: SVK / Juha Ojaharju, Keskustie 52, 63100 Kuortane, tai juha.ojaharju(a)vapaa-ajankalastaja.fi.
Kirjoituskilpailu on osa SVK:n Kaverin Kanssa Kalaan -nuorisohanketta, jonka tavoitteena on edistää nuorten kalastusharrastusta ja siihen liittyviä tietotaitoja. Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö kalastuksenhoitomaksuvaroista.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää kestävän käytön mukaista, terveellistä ja turvallista vapaa-ajankalastusta. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja: SVK, Kalatalouskonsulentti, Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050.
Jaana Vetikko
tiedottaja
Leader-tietoa piiriväelle sekä kalastusseuroille
Lataa tästä linkistä Leader-tietoa piirille ja kalastusseuroille
SM-onginnan tulokset kokonaisuudessaan luettavissa SVK:n sivuilta osoitteessa
http://www.vapaa-ajankalastaja.fi
Victorinox-tarjous kalastusseuroille
Lataa tästä linkistä Victorinox-kesätarjous kalastusseuroille
SVK:n HALLITUS TIEDOTTAA VAPAA-AJANKALASTAJAPIIREILLE JA PERUSTAJAJÄRJESTÖILLE
Tulostavoitteet vuodelle 2008 on annettu
Ministeriö on antanut keskusjärjestölle tulostavoitteet vuodelle 2008. Tulostavoitekirjeessä kuvataan keskusjärjestön toiminta ja annetaan viisi tulostavoitetta.
Tämän vuoden tapahtumista tulostavoitteisiin sisältyvät mm. valtakunnallinen pilkkipäivä 29.3., valtakunnallinen kalastuspäivä 27.8. ja naisten valtakunnallinen koulutustilaisuus 22.4. - 25.5. Uutena toimintamuotona tulostavoitteissa on kuntien kalastusharrastusta edistävät toimet.
Aikaisemmasta poiketen tulostavoitteiden toteutumista varten on asetettu mittarit, joilla tavoitteiden toteutumista mitataan.
Maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauskirje on liitteenä (TTSVK08.doc)
Lausunnot lohiasetusesityksestä ja Tenojoen kalastussäännöstä annettu
SVK on antanut lausuntonsa MMM:n esityksestä lohenkalastuksen säätelyksi Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella sekä lausunnon Tenojoen kalastussäännöstä. Molemmat lausunnot ovat liitteinä ja luettavissa myös SVK:n kotisivuilla (www.vapaa-ajankalastaja.fi).
Jaana Vetikko
tiedottaja
SVK:n lausunto lohiasetuksesta tästä linkistä
SVK:n kannanotto Tenon 7. artiklaan tästä linkistä
Ministeriön SVK:lle asettamat tulostavoitteet tästä linkistä
NUORTEN ONKI- JA PERHEPÄIVÄT 2008
Lataa tästä Nuorten Onki- ja Perhepäiväilmoitus
VAPAA-AJANKALASTAJILLE OMA YMPÄRISTÖOHJELMA
Huoli vesien tilasta yhdistää vapaa-ajankalastajia
Puhtaat vedet ovat vapaa-ajankalastuksen edellytys. Kalojen ja koko vesiluonnon hyvinvointi riippuu vesistön ja sitä ympäröivien alueiden tilasta. Vapaa-ajankalastajat haluavat omalta osaltaan edistää ja turvata vesiluonnon hyvinvointia ja samalla harrastusmahdollisuuksiensa säilymistä tulevaisuudessa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on laatinut vapaa-ajankalastajille oman ympäristöohjelman. Juuri julkaistussa ympäristöohjelmassa luodaan katsaus kalavesiemme nykytilaan ja tulevaisuuteen sekä esitellään SVK:n asettamat tavoitteet kalavesien tilan parantamiseksi. Ohjelmassa esitellään keinot, joiden avulla SVK, vapaa-ajankalastajapiirit ja kalastusseurat sekä maamme tuhannet kalamiehet ja -naiset tulevat parantamaan kalavesiemme tilaa.
SVK:n kaksi tärkeintä ja ajankohtaisinta tavoitetta kalavesien tilan parantamiselle ovat rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen sekä virtavesien kunnostaminen ja niissä olevien vaellusesteiden poistaminen. Tavoitteidensa toteuttamiseksi SVK mm. edistää kestävää käyttöä ja ympäristöä säästävää toimintaa kalastuksessa ja muissa harrastukseen liittyvissä toimissa sekä kouluttaa ja ohjaa vapaa-ajankalastajia toimimaan oikein ja tehokkaasti kalavesien ja –kantojen suojelussa.
Vapaa-ajankalastajien ympäristöohjelma on luettavissa netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi => Järjestöstä => Ympäristöohjelma (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?navi=0,117,414 ).
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa.
Lisätietoja: Kalatalouskonsulentti Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050.
Kalatalouskonsulentti Risto Tarikka, puh. 0500 151 843
Jaana Vetikko
tiedottaja
KALASTUSKÄRPÄSEN SUUNNITTELIJA PALKITTIIN EDUSKUNNASSA
Eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen luovutti palkinnon keskiviikkona Kalastuskärpänen - suunnittelukilpailun voittajalle Laura Heinsuolle Vesilahden yläasteen 7. luokalta. Peruskoulujen 3.-9. luokkien oppilaille tarkoitetun kilpailun oli järjestänyt Valtakunnallinen kalastuspäivä ja siihen osallistui 707 ehdotusta 50 koulusta ympäri Suomea.
Kilpailussa koululaisten tehtävänä oli suunnitella pinssi kertomaan kalastuksesta iloisena harrastuksena, jossa viihdytään luonnossa hyvässä seurassa. Varapuhemies Kääriäinen totesi palkintoa luovuttaessaan, että Laura Heinsuon suunnitteleman kalastuskärpäsen ilkikurinen ilme on riemukas. Ongenkoho on myös onnistunut valinta. Onhan onkiminen kalastuksen lajeista ylivoimaisesti suosituin ja siihen on helppo yhdistää kiireetön luonnossa viihtyminen.
”Kalastuskärpäsen tehtävänä on levittää tietoa kalastuksesta ja innostaa uusia ihmisiä, nuoria ja vanhoja harrastuksen pariin. Pinssi kertoo, että sen kantaja kahden miljoonan muun suomalaisen tavoin ottaa talteen uusiutuvaa luonnonvaraa ja ennen kaikkea saa hienoja elämyksiä, jotka auttavat jaksamaan niin koulun penkillä, työelämässä kuin eläkevuosinakin”, sanoi Seppo Kääriäinen.
Voittaneesta ehdotuksesta valmistetaan pinssi, joka valtakunnallisen kalastuspäivän aikana 27.8. jaetaan kaikille kalastuspäivän tapahtumiin osallistuville, arviolta 20 000 lapselle ja nuorelle. Valtakunnallisen kalastuspäivän päätapahtuma on Oulussa ja muita suuria tapahtumia on yli 40 paikkakunnalla ympäri Suomea.
Kolmannen valtakunnallisen kalastuspäivän järjestävät Eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriö sekä kalastusalan järjestöt, lehdet ja yritykset. Järjestelyistä vastaa tänä vuonna Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.
Aloitteen kalastuspäivän järjestämisestä teki Eduskunnan kalakerhon puheenjohtaja, kansanedustaja Erkki Pulliainen, joka kertoi idean vuosittaisesta valtakunnallisesta kalastuspäivästä syntyneen keskustelussa Kimmo Korpuan kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö suhtautui asiaan myönteisesti ja nyt päivä löytyy kalenteristakin.
"Kalastus tarjoaa nuorelle ovelan polun onneen. Siihen jää koukkuun, kun kala on jäänyt koukkuun. Huomaamattaan tulee kiinnostuneeksi vaikkapa linnuista, jotka kärttävät samaa kalaa. Onhan hyvä tuntea kilpailijansa!", totesi Erkki Pulliainen.
Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Marcus Wikström puh. (09) 228 91315 tai 045 110 2126, s-posti: marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
Tiedoksi kysyjille, että SM-mormuskoinnin tulokset ovat nyt kotisivuillamme
os. http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/SM-morri-08.xls
ONGINNAN SUOMEN MESTARIT SEULOTTIIN IIJOELLA
Onginnan SM-mitaleista taisteltiin Iissä Iijoella sunnuntaina 3. elokuuta. Raasakan patoaltaalla paistoi aurinko melkein koko päivän, mutta pohjoinen tuuli viilensi ilman. Kalastuksessa sai sääntöjen mukaan käyttää vain perinteistä onkea, jossa on kelaton vapa, siima, koho, paino ja koukku.
Kilpailun suurimman saaliin onki nuorten 18-vuotiaiden sarjan voittaja Joni Haverinen Saimaan Vapaa-ajankalastajapiiristä. Kaivoksen Kalamiehiä edustavan Haverisen neljän tunnin aikana nostama saalis painoi 2,184 kiloa. Kilpailussa mitaleille päässeet kalastajat saivat saaliikseen yksittäisiä suuria lahnoja ja kirjolohia. Pohjoisen suunnasta puhaltanut tuuli vaikutti heikentävästi saaliisiin. Keskimäärin kalapusseihin kertyi muutamia satoja grammoja pieniä ahvenia, kiiskiä, särkiä, salakoita ja seipiä. Koitokseen osallistui henkilökohtaisissa sarjoissa 634 onkijaa ja perhesarjassa 14 perhettä. Osallistujamäärässä ei tänä vuonna päästy tuhannen kalastajan tavoitteeseen. Onkijoita Iijoelle saapui maan kattavasti koko Suomen alueelta. Järjestelyistä vastasivat Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.
Suomen mestareiksi onkivat henkilökohtaisissa sarjoissa ja perhesarjassa seuraavat kilpailijat. Nuoret 12 vuotta Lauri Nummela Uudenkaupungin Kalaveikot 922g. Nuoret 15 vuotta Heikki Kulmala Rääkkylän Kalakerho 342g. Nuoret 18 vuotta Joni Haverinen Kaivoksen Kalamiehet 2184g. Naiset Tarja Manninen Pyhäjärven Pilkkijät 1899g. Naisveteraanit Marja Ohvo Ruokolahden Urheilukalastajat 1887. Miehet Juha Nousiainen Kaivoksen Kalamiehet 1943g. Miesveteraanit Antti Hirvimäki Pyhäjärven Pilkkijät 1596g. Perhesarja Raimo, Mika, Jere ja Roosa Pylsy Saarijärven Kilpaonkijat 504g.
Seurajoukkueiden Suomen mestarit sarjoittain. Nuoret 12 vuotta Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastapiiri 1046g. Nuoret 13-18 Kaivoksen Kalamiehet 2497g. Naiset Koillisen Kilpakalastajat 2396g. Naisveteraanit Lahden Kalaveikot 2077g. Miehet Lakeuden Urheilukalastajat 2394g. Miesveteraanit Pyhäjärven Pilkkijät 2325g. Tulokset kokonaisuudessaan www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailutoiminta.
Kuva SM-onki 2008: Raimo ja Mika Pylsy kaappasivat haaviinsa puolen kilon lahnan, joka varmisti perhesarjan Suomen mestaruuden keskisuomalaiselle Pylsyn perheelle.
Lisätietoja:
Reijo Härkman, kilpailun johtaja, Pohjois-Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri
+358 (0)40 551 7297, reijo.harkman(a)mail.suomi.net
Petter Nissén, kalatalouskonsulentti, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
+358 (0)50 044 0923, petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
SM-onginnan tulokset sarjavoittajien sekä piirimme edustajien osalta
Lataa tästä linkistä SM-onginnan tulokset
SM-onginnan tulokset kokonaisuudessaan luettavissa SVK:n sivuilta osoitteessa
http://www.vapaa-ajankalastaja.fi
SUUTARI ON HAASTAVA ONKIKALA
Kesä on parasta aikaa suutarin ongintaan. Suutarit ovat alkukesällä ennen kutua aktiivisimmillaan ja myös pulleimmillaan. Siiman päässä tempoileva useampikiloinen suutari tuo onkijalle kiehtovaa jännitystä myöhäisiin kesäiltoihin ja aikaisiin aamuihin.
Viime aikoina paljon huolta aiheuttanut ilmastonmuutos ei ole kaikille huono asia. Lähes hapettomissa olosuhteissa ja jopa yli +35 °C lämpötiloissa selviävälle suutarille lämpimät kelit ovat olleet erittäin mieluisia ja suutarikannat ovat edullisten olosuhteiden ansiosta vahvistuneet huomattavasti. Meillä tätä punasilmäistä ja väritykseltään vihreää, joskus ruskehtavaa kalaa esiintyy alkuperäisenä Etelä- ja Lounais-Suomen lämpimissä ja rehevissä vesistöissä. Lukuisten istutusten ansiosta suutarin voi tavoittaa ongen päähän aina Pohjois-Savoa ja Keski-Pohjanmaata myöten.
Jopa 3-4 -kiloisiksi kasvavat suutarit ovat vahvoja kaloja. Ne antavat suurien eviensä avulla kovan vastuksen kokeneellekin onkijalle. Sopivia tapoja suutarinongintaan ovat pohjaonginta ja kelaonginta. Vavaksi valitaan 3,3 – 3,9 metrinen koko- tai keskitoiminen vapa. Kelana käytetään hyvällä jarrulla varustettua avokelaa. Siiman paksuus saa olla n. 0,20 mm, kuitusiimaa käytettäessä pärjätään ohuemmallakin siimalla. Koukkukoko riippuu käytettävästä tavasta ja syötin koosta; pohjaonginnassa kun syöttinä on iso mato, leivänpala tai boilie on sopiva koukun koko 4-8. Kelaonginnassa syöttinä käytetään usein säilykemaissia, kärpäsen- tai surviaissääsken toukkia sekä pieniä matoja. Tällöin koukun kooksi riittää 10-12. Hämärässä ongittaessa voi kohon antenniin lisätä valopuikon tärppien havaitsemisen helpottamiseksi.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja: Kalatalouskonsulentti Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050.
Jaana Vetikko
SM-SOUTU-UISTELU KISATTIIN KOLOVEDELLÄ
SM-soutu-uistelu 2008 käytiin Kolovedellä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 19.–20. heinäkuuta, aurinkoisen ja tyynen sään saattelemana. Kisaan osallistui 47 venekuntaa, joista mittakaloja sai 33 venekuntaa.
Lähtö ja maalipaikkana oli Enonkosken Kirkkoranta. Lohikalojen kerroin oli kisassa seitsemän, kuhan viisi, ahvenen kolme ja muiden kalojen yksi. Kisan järjestivät Heinäveden Urheilukalastajat ry ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.
Suomenmestaruuden veivät enonkoskelaiset veljekset Rene ja Miska Nousiainen. Veljekset uistelivat kolme haukea, joiden yhteispaino ja samalla siis veljesten pistemäärä oli 13 050. Suurin hauista painoi 8 355 grammaa ja toiseksi suurin 4 050 grammaa. Hopealle sijoittuivat enonkoskelaista Kaivoksen Kalamiehet ry:tä edustavat Ilpo Turunen ja Hannu Lundberg, 12 955 pisteellään. Heidän suurin haukensa painoi 7 405 grammaa. Pronssimitalit kaulaansa saivat Liperin Urheilukalastajien Kari Kuikka ja Veikko Malinen. Heidän saaliinaan oli yhden mittahauen lisäksi kisan ainoa lohikala, 1 140-grammainen järvitaimen.
Tulokset
1) Rene ja Miska Nousiainen, Enonkoski, 13 050 pistettä, 2) Ilpo Turunen ja Hannu Lundberg, Kaivoksen Kalamiehet, 12 955, 3) Kari Kuikka ja Veikko Malinen, Liperin Urheilukalastajat, 9 835, 4) Tatu ja Jesse Rönkkö, Kuopio/Kaivoksen Kalamiehet, 9 795, 5) Risto ja Olavi Laukkanen, Punkaharjun Kala-Veikot, 9 335, 6) Reima Sorolin ja Seppo Liukkonen, Pieksämäki, 6 580, 7) Kati ja Arto Hakkarainen, Liperi, 5 580, 8) Eero Luostarinen, Heinäveden Urheilukalastajat, 5 475, 9) Tuomo Kuutsa ja Jarno Viljakainen, VaPa Varkaus, 4 845, 10) Markku Silvennoinen ja Juha-Pekka Kettunen, Kitee/Lahti 4 275, 11) Osmo Ikonen ja Vesa Makkonen, Heinäveden Urheilukalastajat, 4 180, 12) Asmo Ikonen ja Timo Seppänen, Sulkavan Vapa-Veikot, 4 110, 13) Risto Tirkkonen ja Jarno Riekki, Joensuu, 3 860, 14) Erkki ja Tero Tiainen, Heinäveden Urheilukalastajat, 3 780, 15) Kaisu Inget ja Heikki Rönkkö, Savonrannan Urheilukalastajat, 3 740, 16) Kari Kiviharju ja Risto Muukkonen, Rantasalmi/Kerimäki, 3 630, 17) Ari ja Heikki Harinen, Rääkkylä, 3 405, 18) Kari Turunen, Nurmes, 3 235, 19) Erkki Elonen ja Jari Leppänen, Ylöjärvi, 3 155, 20) Joona Kuuramaa ja Tero Laamanen, Enonkoski, 3 145, 21) Mika Ahokas ja Jaakko Kamppila, Enonkoski, 2 960, 22) Toni Natunen ja Pekka Lampila, Forssa/Savonlinna, 2 955, 23) Kari Immonen ja Reijo Airaksinen, VaPa Varkaus, 2 515, 24) Joonas ja Eki Pesonen, Markku Siikamäki, 2 460, 25) Vesa Muona ja Veikko Suomalainen, 2 190, 26) Jouni Puujoki ja Timo Turunen, Heinäveden Urheilukalastajat, 2 000, 27) Olli-Pekka Martikainen ja Ari Heinonen, Lahti, 1 995, 28) Kari Turunen ja Petri Kasanen, Heinävesi, 1 985, 29) Ani Parttinen ja Aarno Lavinen, Kulho/Kontiolahti, 1 970, 30) Antti Niemi ja Antti Rinne, Hyvinkää, 1 630, 31) Antti Tuovinen ja Jani Tiainen, Heinäveden Urheilukalastajat, 995, 32) Veikko Juslin ja Kari Venäläinen, 990, 33) Harri Kovanen ja Ari Honkanen, Savonlinna, 825.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja: SVK, kalatalouskonsulentti Marcus Wikström puh. 045 110 2126.
Jaana Vetikko
tiedottaja
TORNIONJOEN LOHTA UHKAA LISÄÄNTYVÄ TEURASKALASTUS
Maa- ja metsätalousministeriön lausunnolla oleva asetus aikaistaisi toteutuessaan Tornionjoen suiston merialueen lohenpyyntiä kahdeksalla vuorokaudella jo kuluvana kesänä. Tornionjokeen nousevien lohien määrä voi pienentyä kymmenillä tuhansilla kiloilla.
Suomen puolelle ehdotettu kahdeksan päivän varhennus nostaisi loheen ja taimeneen kohdistuvaa pyyntiponnistusta yli 150 rysävuorokaudella 25. kesäkuuta alkaen. Yhden rysän tai loukun vuorokausisaalis voi kesäkuun lopussa nousta satoihin kiloihin lohta. Kokonaisuutena ehdotuksen mukainen varhennus voisi vähentää jopa 40-50 tuhannella kilolla Tornionjokeen nousevaa lohimäärää.
Pelkästään Suomen puolen merialueella varhennettuna aikana saatava lohisaaliin lisäys voisi olla yli kaksinkertainen joen viehekalastuksen vuosisaaliiseen verrattuna. Jatkossa lohien väheneminen vaikuttaisi kielteisesti joen luontaiseen poikastuotantoon ja kalastusmatkailun kehitysmahdollisuuksiin. Jokisuun lisääntyvä kalastus pienentäisi joesta vieheellä saatavien lohien määrää ja joen vetovoimaa kalastuskohteena. Tornionjoen poikastuotannon lasku vaikuttaisi tulevaisuudessa myös merialueen lohisaaliiden pienenemiseen, koska noin 90 prosenttia teuraskalastuksen saalislohista on alkuperältään luonnossa syntyneitä poikasia.
Ruotsalaiset aikovat lisätä lohen ja taimenen ammattikalastusta jokisuun merialueella vielä suomalaisia enemmän.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä merialueen lohenkalastuksen lisääminen ei ole perusteltua. Uhanalaisten lohikalakantojen pyytäminen jokisuistossa kiinteillä pyydyksillä teuraskaloiksi on vastoin biologisesti ja taloudellisesti kestävän käytön periaatteita. Tornionjoen uhanalainen meritaimenkanta ei kestä pyynnin lisäystä ja lohikantaa tulee hyödyntää kestävän käytön periaatteen mukaisesti vaarantamatta joen poikastuotantoa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä Tornionjoen lohen kalastuksessa pääpainon tulee olla jokialueen kalastusmatkailussa. Teuraskalaksi myytynä lohesta saatava tuotto on vain murto-osa kalastusmatkailussa saatavasta tuotosta.
Lohen ja meritaimenen kalastuksen varhentamisen lisäksi ministeriö ehdottaa muiden kalojen kalastuksen lisäämistä samalla alueella. Tornionjokeen nousee vaelluskaloista myös siikaa. Kiinteillä pyydyksillä tapahtuvan siiankalastuksen saisi aloittaa jo 19. kesäkuuta. Voimassa olevien säädösten mukaan Suomen puolella jokisuun merialueella ammattimaisen kalastuksen kiinteillä pyydyksillä on saanut aloittaa kaikkien kalalajien osalta 3. heinäkuuta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Asetuksen lausuntopyyntö liitteineen: www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla.html.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön lausunto: http://www.vapaa-ajankalastaja.fi->=> Lausunnot.
Lisätietoja: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kalatalouskonsulentti Petter Nissén, puh. 0500 440 923, petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
ALLE 18-VUOTIAIDEN JA 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN
EI TARVITSE MAKSAA KALASTUKSENHOITOMAKSUA
Itella Oyj:n juuri ilmestyneessä ja kaikkiin Suomen koteihin jaettavassa asiakaslehdessä kerrotaan kalastuslupien ostamisesta Postin myymälöistä ja myyntipisteistä. Artikkelista puuttuu maininta, että tietyn ikäiset kalastajat on vapautettu kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta.
Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluonteinen maksu, josta kertyvät tulot käytetään kalastajien ja kalavesien hyväksi. Kalastuslain mukaan maksusta vapautettuja ovat vain onkimista ja pilkkimistä harjoittavat sekä alle 18 -vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet kalastuksen harrastajat.
Mikäli joku on suotta maksanut kalastuksenhoitomaksun, voi hän saada rahansa takaisin. Ohjeet kalastuksenhoitomaksun palauttamisesta ja hakemuslomakkeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilta osoitteesta: mmm.fi/kalastus/hakemus.
Kalastuksenhoitomaksu on henkilökohtainen ja se on maksettava ennen kalastuksen aloittamista. Kalastaja on velvollinen hankkimaan kuitin maksamisen yhteydessä ja näyttämään sen vaadittaessa viranomaiselle tai muulle kalastusta valvovalle henkilölle. Kuitti maksutapahtumasta, kalastuskortti tai tiliote kelpaa todistukseksi suoritetusta maksusta.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisää tietoa kalastuksesta ja kalastusluvista SVK:n kotisivuilta (www.vapaa-ajankalastaja.fi) ja maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilta (www.mmm.fi).
Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä, puh 050 309 7204,
sähköposti ilkka.makela(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
LUONNONLOHI ON LOHIASETUSTAISTELUN HÄVIÄJÄ
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön – siis 58 000 järjestäytyneen vapaa-ajankalastajan – huoli on itse luonnonlohi. Se on lohiasetuksesta käydyn taistelun häviäjä. Valtioneuvosto uskoi vääriä perusteluja. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puheenjohtaja Markku Markkula toteaa, että Itämeren luonnonlohikannat eivät moninkertaistuneen vaelluspoikaskuolleisuuden ja M 74 -tautioireyhtymän vuoksi kestä asetuksen perusteella lisääntyvää ammattimaista merikalastusta.
Maaliskuun alussa Turun yliopistossa tarkastettiin FM Anni Tonterin väitöskirja. Hän on väitöskirjassaan tutkinut Pohjois-Euroopan lohen perinnöllistä rakennetta, minkä tunteminen on tärkeää mm. lajin suojelun kannalta. Lukuisista joista sekä Suomessa että muualla Euroopassa lohet ovat kadonneet kokonaan. Maapallolla nykyisin elävästä lohesta ainoastaan noin yksi prosentti on luonnollista alkuperää: 99 prosenttia on viljeltyä lohta.
Markkula toteaa, että paranihan lohiasetus hieman viime viikkojen väännössä – ammattimaisen kalastuksen erivapaus pieneni 7 päivään ja rauhoitusaika piteni päivällä. Mutta ratkaisu olisi pitänyt tehdä toisin perustein kuin mihin valtioneuvosto päätyi. Nyt pitää edelleen keskittyä lohen suojeluun eikä saaliin jakoon. Markkula haluaa korostaa, että Suomen ja Ruotsin on yhdessä ryhdyttävä toimiin Pohjanlahden uhanalaisten lohikantojen pelastamiseksi ja arvokkaan luonnonvaran saamiseksi kansantaloudellisesti järkevään käyttöön. Kutuvaltioperiaatteen mukaisesti näillä mailla on valta ja vastuu päättää lohikantojensa tulevaisuudesta.
Valtioneuvoston käytettävissä olleet tiedot perustelivat toisenlaista päätöstä. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan mm. että: ”Viime vuosina on havaittu, että nuorten lohien eloonjäänti meressä on heikentynyt.” ... ”Kuolleisuuden seurauksena Pohjanlahden jokiin kudulle palaavien aikuisten lohien määrien on mallinnuksen perusteella arvioitu oleellisesti pienentyneen 2000-luvun alun määristä.” ... ”Simojoen ja Tornionjoen lohilla M74-kuolleisuus on ollut samansuuntaista...Vuodesta 2003 lähtien kuolleisuus on kuitenkin vähitellen kasvanut ja oli vuonna 2007 noin 25%.”... Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES toteaa lisäksi, että kansalliset toimet kudulle palaavien lohien suojelemiseksi ovat tärkeitä.”
Nyt olisi syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta, jota tämä asetus ei edusta. Markkula vetoaakin: ”Kaikkien asiasta kiinnostuneiden on painostettava ministeriö hankkimaan luotettavaa tietoa lohen tilasta ja tämän asetuksen vaikutuksista. Tietojen perusteella valtioneuvosto voi ja sen tulee olla valmis ripeisiin toimiin asetuksen muuttamiseksi. Taistelu hävittiin. Sota lohen puolesta jatkuu.”
”Pelkään, että Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema esitys uudeksi lohiasetukseksi on kuolinisku useimmille Pohjanlahden jokien luonnonlohikannoille ja estää kalastusmatkailun kehittämisen Lapissa ja Pohjanlahden rannikolla. Myöskään elinkeinopoliittisesti asetuksen perustelut eivät ole kestäviä. Ammattikalastuksella saatavan lohen kilohinta on noin 3-4 euroa ja virkistyskalastuksella vastaava kilohinta on jopa satakertainen”,
Markkula toteaa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja: SVK, puheenjohtaja Markku Markkula p. 050 464 2455.
Jaana Vetikko
tiedottaja
TIEDOKSI PIIRIN AKTIIVIPILKKIJÖILLE
Elena Pennanen, toisen vuoden vaatetusalan opiskelija Lapin yliopistosta, haluaisi saada aktiivisten pilkkijöiden kommentteja pilkkipuvun uudistamishankkeeseensa. Hän haluaisi avullanne suunnitella entistä mukavamman ja turvallisemman asusteen tulevien talvien pilkkijäille. Oheisena kyselylomake, jonka hän toivoisi aktiivipilkkijöiden täyttävän ja lähettävän sähköpostilla osoitteeseensa, joka löytyy oheisesta linkistä.
Ilkka Lehtinen
piirin tiedottaja
Lataa tästä linkistä kyselylomake
VALTAKUNNALLINEN PILKKIPÄIVÄ HERÄTTI LAAJASTI KIINNOSTUSTA
Ensimmäistä lasten ja nuorten Valtakunnallista pilkkipäivää vietettiin osittain kuivalla maalla lauantaina 29. maaliskuuta. Pilkkipäivä toi esille pilkkimisen monipuolisena koko perheen harrastuksena. Päivän tapahtumissa perehdytettiin kansalaisia myös turvalliseen jäällä liikkumiseen ja pilkintään liittyvään aktiiviseen liikuntaan. Heikko tai peräti olematon jäätilanne sai samalla Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja pilkkikansan esittämään vaatimuksensa; talvi takaisin ja jäitä pilkkijöille.
Valtakunnallista pilkkipäivää vietettiin noin 35 paikkakunnalla. Osa tapahtumista jouduttiin perumaan olemattoman jäätilanteen vuoksi. Pilkkipäivän päätapahtuma oli Helsingin Vanhankaupunginkosken rannalla, jossa päivä vietiin läpi tietoiskujen muodossa. Pilkkitapahtuma sai myös hyvin näkyvyyttä eri medioissa. Tapahtumat keräsivät yhteensä reilut 2000 pilkinnän ystävää.
Aloitteen Valtakunnallisen pilkkipäivän järjestämiseen teki Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kilpailutoimikunta. Järjestelyistä vastasi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja sen alueelliset vapaa-ajankalastajapiirit jäsenseuroineen.
Valtakunnallinen pilkkipäivä oli pilotti ja jatkosta päätetään myöhemmin tänä vuonna.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää kestävän käytön mukaista, terveellistä ja turvallista vapaa-ajankalastusta. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja:
kalatalouskonsulentti Marcus Wikström, p. 045 110 2126 tai marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi.
Jaana Vetikko
tiedottaja
SM-LOHIPILKKI 30.3.2008
Lataa tästä SM-lohipilkin tulokset
SM-LOHIPILKKI KASVATTI SUOSIOTAAN
Enonkoskella eilen 30.3. toista kertaa peräkkäin käyty lohipilkin Suomen mestaruuskisa kokosi Pirttilahden jäälle yli 500 innokasta pilkkijää. Kisa kasvatti suosiotaan, sillä osallistujia oli lähes 100 enemmän kuin viime vuonna. Tuolloinkin Pirttilahdella pidettyyn kisaan osallistui 420 innokasta pilkkijää.
Kisaajien määrä yllätti kilpailun järjestäjät, sillä ennakkoon ilmoittautui reilut 300 kilpailijaa.
– Jälki-ilmoittautuneita tulikin tänä aamuna noin 200. Siinä meinasi olla ruuhkaa ilmoittautumisessa, kilpailun johtaja, Kaivoksen Kalamiehet ry:n puheenjohtaja Reijo Bäck sanoo.
– Kala oli Pirttilahdella syönnillään, sillä Bäck kertoo reilusti yli 200 pilkkijän saaneen kalan tai kaloja.
Nuorten Suomen mestariksi leivottiin Rantasalmen Kalaveikkojen Jani Pulkkinen, joka sai 2183-grammaisen lohisaaliin.
Naisten sarjan Suomen mestaruuden vei Maaningan Urheilukalastajien Anita Eskelinen. Hänen kalan-saaliinsa painoi 4889 grammaa.
Miesten sarjan suvereeni mestaruus meni Iisalmeen Teemu Hyvöselle. Hyvösen 6804-grammainen voittotulos oli yli puolitoista kiloa suurempi kuin hopealle sijoittuneen Kaakon Trolling Teamin Jarmo Hinkkasen.
SM-lohipilkki käytiin Pirttilahdella nyt viidettä kertaa 2000-luvun puolella. Kisan ja Pirttilahden kalastuspaikkana suosio on pysynyt vankkana. Kisan järjestivät yhteistyössä Kaivoksen Kalamiehet ry ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää kestävän käytön mukaista, terveellistä ja turvallista vapaa-ajankalastusta. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja:
SM-lohipilkin kilpailunjohtaja Reijo Bäck p. 050 590 6960.
www.vapaa-ajankalastaja.fi => kilpailutoiminta => Tulokset
Jaana Vetikko
tiedottaja
SIIKA KÄY ONKIJAN KOUKKUUN JÄIDEN LÄHTIESSÄ
Herkullisen valkolihaisen lohikalan -siian- ongintakausi käynnistyy jäiden lähtiessä. Ensimmäiset saaliit saadaan merialueen virtapaikoista jääpeitteen vielä verhotessa merenlahtia. Virta-paikkojen sulat ja hieman ympäristöään lämpimämmät vedet houkuttelevat harvasukasmadot ja muut siikojen herkkupalat alueelle.
Veden lämmetessä ja jääpeitteen väistyessä kalastuskausi jatkuu, kunnes särkikalat ja ahvenet valtaavat kalapaikat. Normaalisti siikaa tulee onkimalla jäiden lähdöstä toukokuun alkupuolelle asti. Siianonginta on suosituinta Suomenlahden ja Saaristomeren merialueella, mutta myös muualta merialueelta sekä järviltä saadaan saalista. Saaliskalat painavat yleensä 200 grammasta kiloon. Suurimmat onkisiiat ovat painaneet hyvän matkaa yli kaksi kiloa.
Kalaa saadaan parhaiten sora- ja kivikkopohjaisilta rannoilta, joissa veden virtaus pitää pohjan puhtaana. Erittäin hyviä paikkoja ovat sorapohjaiset virtaavat salmet ja saarten välit sekä lahdet. Suosittuja kalapaikkoja ovat lossirannat sekä virtaavat salmet, joihin pääsee kätevästi autolla. Upeita rauhallisia kalapaikkoja on tarjolla veneellä liikkuvalle kalastajalle.
Pohjaonginnan kalastustekniikka on varsin yksinkertainen. Kalastus tapahtuu heittämällä heittokalastusvälineillä paino ja syötti pohjaan. Sitten laitetaan vapa rannalle pystyyn ja odotetaan, milloin vavan kärki alkaa täristä kalan viedessä syöttiä.
Tavallinen 2-2,5 metrinen virvelivapa soveltuu ongintaan mainiosti. Kelaksi käy tavallinen umpi- tai avokela. Heittopainona käytetään yleensä lyijypainoa. Painon alapuolelle laitetaan leikari estämään painon liukuminen syöttiin kiinni. Leikariin sidotaan noin metrin mittainen monofiiliperuke, jossa on pienehkö yksihaarakoukku. Syötteinä käytetyimpiä ovat madot. Kalastusvälineliikkeistä saa ostaa kasvatettuja tunkiolieroja. Myös itse kaivetut madot kelpaavat siioille.
Kalareissulle kannattaa ottaa mukaan muutama varapaino, koukkuja, leikareita ja perukesiimaa. Lisäksi saalista varten jäillä tai kylmäpattereilla varustettu kylmälaukku.
Siikaa heittokalastusvälinein kalastettaessa tulee 18-64 -vuotiaiden lunastaa kalastuksenhoitomaksu sekä läänikohtainen viehelupa tai vesialueen omistajan lupa. Läänikohtaisella luvalla saa käyttää yhtä vapaa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa.
Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, kalatalouskonsulentti Janne Rautanen, p. 0400 946 968 tai janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Jaana Vetikko
tiedottaja
SM-pilkin esikisan tulokset
tulokset, nuoret 12 v.
tulokset, nuoret 15 v.
tulokset, nuoret 18 v.
tulokset, naiset, yleinen.
tulokset, naisveteraanit 55.
tulokset, naisveteraanit 65 v.
tulokset, naisveteraanit 75 v.
tulokset, miehet, yleinen.
tulokset, miesveteraanit 55 v.
tulokset, miesveteraanit 65 v.
tulokset, miesveteraanit 75 v.
tulokset, miesveteraanit 85. v
SM-pilkki 9.3 2008 Vääksy Vesijärvi
Lataa tästä Nuorten 12 sarjan tulokset
Lataa tästä Nuorten 15 sarjan tulokset
Lataa tästä Nuorten 18 sarjan tulokset
Lataa tästä Naisten sarjan tulokset
Lataa tästä Naisveteraanien 55 sarjan tulokset
Lataa tästä Naisveteraanien 65 sarjan tulokset
Lataa tästä Naisveteraanien 75 sarjan tulokset
Lataa tästä Miesten sarjan tulokset
Lataa tästä Miesveteraanien 55 sarjan tulokset
Lataa tästä Miesveteraanien 65 sarjan tulokset
Lataa tästä Miesveteraanien 75 sarjan tulokset
Lataa tästä Miesveteraanien 85 sarjan tulokset
Lataa tästä Nuorten joukkuesarjan tulokset
Lataa tästä Naisten joukkuetulokset
Lataa tästä Naisveteraanien joukkuetulokset
Lataa tästä Miesten joukkuetulokset
Lataa tästä Miesveteraanien joukkuetulokset
Lataa tästä Perhesarjan joukkuetulokset
Varsinaisten jäsenten jäsenmaksua esitetään
korotettavaksi 1,5 eurolla vuosina 2008 ja 2009
SVK:n hallitus esittää syyskokoukselle jäsenmaksujen korottamista vuonna 2008. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksua esitetään korotettavaksi 7,5 euroon (+1,5 ), perhejäsenten 3,3 euroon (+ 0,7 ) ja nuorisojäsenten 1,9 euroon (+0,1 ).
Suositusesitykset vuoden 2009 jäsenmaksuiksi ovat varsinaiset jäsenet 9,0 euroa (+1,5 ), perhejäsenet 4,0 euroa (+0,7 ) ja nuorisojäsenet 2,0 euroa (+0,1 ).
Korotuksen perusteluna on jo toteutunut toimintakustannusten nousu. Sen lisäksi TES -neuvottelut ennakoivat seuraavalle kahdelle vuodelle vähintään 10 %:n nousua sekä palkkakuluissa että muissa toimintakuluissa.
Kustannusten nousun lisäksi korotusta edellyttää se, että keskusjärjestölle myönnettäviin valtionavustuksiin tullaan jatkossa soveltamaan maaseutuneuvonnassa vaadittavaa 50 %:n omarahoitusosuutta. Pääosa SVK:n omarahoituksesta tulee jäsenmaksuista.
SVK:n hallitus esitti jo kevätkokoukselle 2007, että vuonna 2008 korotettaisiin varsinaisten jäsenten jäsenmaksua 3,00 euroa, perhejäsenten 1,6 euroa ja nuorisojäsenten 0,2 euroa. Kevätkokous palautti tuolloin asian hallituksen valmisteltavaksi.
Hallitus toteaa, että tarve jäsenmaksun korottamiselle on edelleen olemassa. Esitetty korotus voidaan toteuttaa kahden vuoden aikana, jolloin seuroilla on enemmän aikaa sopeutua siihen.
Hallituksen mielestä vahvan SVK:n rakentaminen edellyttää vahvaa ja vakaata taloutta. Siihen päästään vain järjestön omaa varainhankintaa parantamalla. Ainakin toistaiseksi tärkein varainhankintamuoto on jäsenmaksu.
Ilkka Mäkelä
Maajoukkuekarsinnat
Alkukarsinta
Pilkkijaos korostaa että mj-karsinnat pidetään ensisijaisesti Piirimestaruuskisojen yhteydessä
Mikäli tällainen menettelytapa ei ole teknisesti mahdollista, tarkoittaa se aina kolmea erillistä karsintakisaa
Loppukarsinta
15% kilpailijoista pääsee loppukarsintaan, ja piiri saa vapaasti valita jatkoon menijät sarjoista riippumatta
Henkilökohtaiset mitalistit Pohjoismaitten Mestaruus-kilpailuista viiden viimeisen vuoden ajalta pääsevät suoraan loppukarsintaan, nk. "villillä kortilla"
Kutsu, jossa nämä asiat on kerrottu, tulee sekä VAPAA-AJAN KALASTAJA -lehteen että SVK:n kotisivuille
Kisassa noudatetaan SM-sääntöjä soveltuvin osin
Kalastusmatkailun Osaamiskeskus
Lisätietoja alla olevasta linkistä.
Kaaos 2007
Vapaa-ajankalastajapiireille ja –seuroille
Hei!
Ruotuväki-lehteen etsitään haastateltavaksi kalastusta harrastavaa
varusmiespalveluksessa olevaa nuorta miestä. Jos seurassanne tai piirissänne
on sopiva, ottakaa mahdollisimman pian yhteyttä lehden toimittajaan Heikki
Karhuun s-posti: heikki.karhu(a)ruotuvaki.fi tai puh. 050 573 7805. Näin
saisimme taas hiukan lisää julkisuutta hyvälle harrastuksellemme.
Mukavaa viikkoa!
t: Jaana Vetikko
tiedottaja
Vapaa-ajankalastajapiirit ja kalamiespiirit
Hei!
Osa kalamiespiireistä on kysellyt meiltä, minne voisi vanhaa vapaa-ajankalastukseen liittyvää aineistoaan luovuttaa. Kalastusmuseoyhdistyksen sivuilta löytyy alla oleva teksti:
Onko tiedossasi arvokasta aineistoa?
Kalastusmuseoyhdistys haluaa tallentaa meri-, joki- ja järvialueiden ammatti-, kotitarve- ja virkistyskalastukseen sekä urheilukalastukseen liittyvää uhanalaista aineistoa.
Aineisto voi liittyä eri kalalajien ja muiden vesieläinten (hylje, rapu, simpukka) pyyntitapoihin, käyttöön ja kalastuskulttuuriin yleensä. Lisäksi yhdistys tallentaa kalanviljely- ja tutkimustoimintaan sekä alan yhteisöjen toimintaan liittyvää aineistoa, kirjallisuutta sekä muisti- ja perimätietoa.
Yhdistyksen sivut ja aineistoon liittyvä teksti löytyy os. http://www.kalastusmuseo.fi/yhdistys/aineisto.html.
Oikein mukavaa ja kalaisaa uutta vuotta!
t: Jaana Vetikko
tiedottaja
VUODEN 2008-> KILPAILUMAKSUT JA SVK:N “VERO”
Kilpailu / “vero” Sarja Kilpailumaksu
SM-PILKKI / 30 % aikuisten sarjat 20
nuorten sarjat 10
miesten joukkue 20
miesvet. joukkue 20
naisten ja naisvet. joukkueet 15
nuorten joukkue 15
perhesarja 20
SVK:on kuulumattomat
joukkueet 30
SM-VETERAANIPILKKI / 30% henkilökohtaiset sarjat 15
joukkueet 15
PILKKIMAAJOUKKUEEN
ALKUKARSINTA/ henkilökohtaiset sarjat 0,90e/osanott.
PILKKIMAAJOUKKUEEN
LOPPUKARSINTA / 100 % henkilökohtaiset sarjat 10
MORMUSKOINNIN
MAAJOUKKUEKARSINTA / 100 % henkilökohtaiset sarjat 10
SM-MORMUSKA / 20% aikuisten sarjat 20
nuorten sarjat 10
SM-KIISKI / 20 % aikuisten sarjat 20
nuorten sarjat 10
SM-LOHI / 20 % aikuisten sarjat 20
nuorten sarjat 10
joukkue 30
SM-RAUTU / 20 % aikuisten sarjat 20
nuorten sarja 10
joukkue 20
SM-ONKI / 20 % aikuisten sarjat 20
nuorten sarjat 10
miesten joukkue 20
miesvet. joukkue 20
naisten ja naisvet. joukkueet 15
nuorten joukkue 15
perhesarja 20
SM-KILPAONKI aikuisten sarjat 20
SVK 40%, palkinnot 30%, järjestäjä 30% nuorten sarjat 10
joukkuemaksut: SVK 70%, järjestäjä 30% seurajoukkueet 50
KILPAONGINNAN
MAAJOUKKUEKARSINNAT
Alkukarsinnat aikuisten sarjat 15
SVK 40%, palkinnot 30%, järjestäjä 30% nuoret 5
Loppukilpailu aikuisten sarjat 20
SVK 70%, järjestäjä 30% nuoret 10
SM-LAITURIKALASTUS / 20 % aikuisten sarjat 20
nuorten sarjat 10
SM-HEITTO / 20 % venekunta 40
joukkue 20
SVK:N VETO / 20 % venekunta 40
joukkue 20
Osall. SM-heitto ja SVK:N veto venekunta 70
SM-SOUTU-UISTELU / 20 % venekunta 40
SM-VENEONGINTA / 20 % venekunta 40
joukkue 20
SM-TUULASTUS / 20 % venekunta 40
joukkue 20
SVK-aktiivit
Maa- ja metsätalousministeriö on tänään lähettänyt lausunnolle
ehdotuksensa valtioneuvoston asetukseksi lohenkalastuksen rajoituksista
Pohjanlahdella ja Simojoessa sekä ehdotuksensa valtioneuvoston
asetukseksi kalastusasetuksen (1116/1982) muuttamisesta.
Olin lohiasetuksen muutosta valmistelleessa työryhmän kokouksessa eilen
20.12. SVK:n edustajana Ilkka Mäkelän ollessa estynyt. Toimitan ohessa
käyttöömme esittämäni muistion liitteineen. Ne muodostavat linjaukset,
joita olemme Ilkan ja monien muiden kanssa valmistelleet ja pyrkineet
saamaan eteenpäin. Ministeriön suorittama asetuksen valmistelutyö piti
sisällään muutamia hyvin erikoisia piirteitä. Esityksestä olimme me,
Lapin liitto ja Lapin vapaa-ajankalastajat eri mieltä. Mutta ministeriö
ei suostunut kirjaamaan esityksiämme, eikä niiden perusteluja näkyviin,
eikä ottamaan niitä edes oheismateriaalina lausuntopyynnön yhteyteen.
Meidän muistiomme luvattiin kyllä laittaa mukaan tammikuussa koottavaan
lohen pyynnin sosio-ekonomisia tekijöitä koskevaan raporttiin, mutta
silloinhan lausunnot on jo varmaankin pitänyt antaa. Monituntinen kokous
ei tuottanut muutoksia ministeriön teksteihin (tämä arvioni voi toki
olla joiltakin pieniltä osin vääräkin, sillä en ole kaikilta osin
ehtinyt verrata tänään saamaani lausuntopyynnön liitteenä ollutta
muistiota eilisen kokouksen papereihin). Toki kokous muuten oli hyvin
antoisa eli kävimme hyvää keskustelua.
Kun lohen ajoverkkopyynti EU:n päätösten myötä Itämeressä loppuu, niin
lohen määrä varmaankin lisääntyy joka tapauksessa. Tämä on tietenkin
hyvä asia. Mutta ministeriön esittämät rajoitusten lieventämiset ja
lohen meripyynnin aikaistamiset ovat huono ratkaisu. Nyt olisi kaikin
keinoin keskityttävä lohikantojen elvyttämiseen. Perusteluja löytyy
vaikka kuinka paljon oheisesta materaalistamme. Asetusluonnos on siis
lähtökohdiltaan väärä.
Kuriositeettina totean, että kolmekymmentäsivuinen muistio asetuksineen
(josta nyt pyydetään eri tahojen virallisia lausuntoja) jaettiin meille
työryhmän osanottajille sähköpostilla edellisenä iltapäivänä noin 20
tuntia ennen kokousta. Töiden, iltakokousten ja nukkumisen ohella piti
ehtiä paneutua tuohon vaikeaa juridiseen tekstiin.
Tämä ja liiteaineisto teille kaikille tässä vaiheessa tiedoksi ja
vapaasti käytettäväksi ja jaettavaksi. Laitamme ensi vuoden alussa lisää
yksityiskohtaisempia näkemyksiä, kunhan ehdimme käydä ministeriön
tekstit tarkasti läpi.
Toivotan samalla teille kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Markku Markkula
Reflektioryhmän kannanotto lohen kalastukseen
Lohiasetuksen perusteet
Vapaa-ajankalastajapiireille ja seuroille!
Koskapa TE-keskusten kalatalouden edistämisvarojen hakukäytäntö muuttuu, laitan alla asian tiedoksenne jo nyt. Alla oleva teksti tulee olemaan myös lähiaikoina postitettavassa seurakirjeessämme.
T: Jaana Vetikko
TE-keskusten avustukset kalatalouden edistämiseen haettavissa tammikuussa
Kalastuksenhoitomaksuista kalatalouden edistämiseen myönnettävien avustusten hakumenettely yhtenäistetään koko maassa. Hakuaika sekä lomakkeet tulevat jatkossa olemaan yhtenäiset TE-keskuksesta riippumatta. Edistämisvarojen haku tulee alkamaan joulukuun lopussa ja päättymään tammikuun lopussa. Uusi hakuaika on varhaisempi kuin monilla alueilla aiemmin on ollut. Tästä syystä kalaseurojen tulee hyvissä ajoin valmistella vuoden 2008 aikana toteutettavat hankkeet ja toimittaa anomus vapaa-ajankalastajapiirille. Piiri koostaa hakemukset ja toimittaa hakemuksen TE-keskuksen kalatalousyksikköön. Päätökset avustuksista tulee keväällä samoihin aikoihin kuin ennenkin.
Erityisen hyvin rahaa on saatu erilaisten nuorisotapahtumien sekä koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Rahaa voi hakea esimerkiksi Valtakunnallisen pilkkipäivän tempauksen, Kaverin Kanssa Kalaan - tempausten, onkipäivien tai vaikkapa avoimen leirin toteuttamiseen. Vapaa-ajankalastajapiirit informoivat seuroja lähiaikoina paremmin hakumenettelystä. SVK:n kalatalouskonsulentit ja hankepäällikkö auttavat tarvittaessa hakemusten teossa.
Jaana Vetikko
tiedottaja
Ohjeita kalatalouden alueelliseen edistämiseen vuonna 2008
Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat julistaneet haettavaksi kalastuksenhoitomaksuvaroista kalatalouden edistämiseen myönnettävät avustukset. Hakuaika on siis parhaillaan käynnissä jokaisen TE-keskuksen alueella. Hakuaika päättyy 31.1.2008 klo 16.15, joten hakemukset kannattaa postittaa viimeistään 29.1.2008. Hakemukset tulee laatia lomakkeelle, joita on saatavissa TE-keskuksista (valtakunnallinen palvelunumero 010 19 1450). Lomakkeet on postitettu myös vapaa-ajankalastajapiireille, joista niitä voi kopioida. Lomakkeen voi täyttää ja lähettää myös internetissä osoitteessa www.te-keskus.fi/te-keskuksen nimi.
Avustusta voivat hakea kalastusseurat ja -piirit. Hakemus osoitetaan sille TE-keskukselle, jonka toimialue kattaa pääosan toiminnasta. Varsinais-Suomen TE-keskuksesta haetaan kalatalouden edistämismäärärahoja niin, että kukin hakija täyttää vain yhden hakulomakkeen, jossa lomakkeessa tai sen liitteessä on eri hankkeet (tapahtumat) eriteltyinä kustannusarvioineen.
Vapaa-ajankalastajapiirin tulee kerätä seurojen hakemukset ja postittaa ne yhtenä nippuna asianomaiseen TE-keskukseen.
Avustettavaksi toiminnaksi katsotaan kalavesien hoitoa ja vapaa-ajankalataloutta edistävät kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitys- ja valistushankkeisiin. Valinnassa asetetaan etusijalle hankkeet, joiden tavoitteena on: edistää kalavesien kestävää käyttöä ja hoitoa, aktivoida kansalaisia kalastamaan, parantaa kalastusmahdollisuuksia, tuottaa tuloksia palvelemaan kalastuksenhoitomaksun maksaneita ja toteuttaa asianomaisen TE-keskuksen vapaa-ajankalastusstrategiassa esitettyjä tavoitteita.
Tukea harkittaessa otetaan huomioon hankkeen vaikuttavuus, laajuus, innovatiivisuus, taloudellisuus sekä toiminnan kohderyhmä.
Hankkeiden on oltava ajallisesti rajattuja, yhteistä etua koskevia ja hankkeen tulosten tulee olla julkisia. Hankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia. TE-keskus ei kuitenkaan sitoudu jatkorahoitukseen, vaan avustuksista päätetään vuosittain eri hakemuksilla.
Pääsääntöisesti TE-keskus ei myönnä avustuksena täyttä määrää hankkeen kustannuksista. Hankkeeseen voi osarahoitusta hakea esim. kunnilta, yrityksiltä, osakaskunnilta tai kalastusalueilta. Omarahoitus voi sisältää myös talkootyötä tai luontaissuorituksia. Oman työn ja talkootyön hintana käytetään 10 euroa työtuntia kohden. Mikäli haettava avustus kattaa kaikki kustannukset tai suurimman osan niistä, hakemuksessa on erikseen perusteltava, miksi korkea avustusosuus on hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä.
Hakemuksessa on mainittava seuraavat tiedot: hakijan yhteystiedot, hankesuunnitelma (tavoite, tehtävät toimenpiteet ja tulokset sekä mahdolliset yhteistyökumppanit), kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sekä erittely hankkeesta saatavista tuloista, tiedot muista samaan hankkeeseen haetuista ja saaduista avustuksista sekä arvio hankkeen vaikuttavuudesta.
TE-keskukset postittavat päätösten yhteydessä tilityslomakkeet ja -ohjeen sekä ohjeen tulosraportin laatimiseksi.
Kalatalouskonsulentit ja hankepäällikkö SVK:n toimistossa auttavat seuroja mielellään hakemusten tekemisessä. Onnea matkaan!
Terveisin Maija Castrén
Jaana Vetikko
tiedottaja
Tiedoksi kilpailijoille!
Päivitetyt SM-kilpailusäännöt vuodelle 2007 löytyvät nyt SVK:n kotisivuilta
www.vapaa-ajankalastaja.fi => Kilpailutoiminta => Säännöt. (Perhosäännöistä
sivuilla on toistaiseksi vain SM-perhokalastus ja SM-perhonsidonta.)
t: Jaana Vetikko
Jaana Vetikko
tiedottaja
KALASTUSKILPAILU 18.5.2007
Helsingborg’in edustalla
KaRe--Varsinais-Suomi—Satakunta
Tulokset:
Naiset:
1. Piipponen Irja KaRe 5610 gr
2. Vetikko Jaana Sat 4650 Sj
3. Forsten Pirkko KaRe 3760 Kj
4. Kaivola Kati V-S 3750 Vj
5. Saari Kirsi V-S 3470 Vj
6. Kaivola Tiia V-S 3320 Vj
7. Pajukoski Armi V-S 3290
8. Kuhar Valentina KaRe 3220 Kj
9. Kakko Helka KaRe 3100
10. Tuovinen Anne KaRe 3020
11. Kavon Nina V-S 2850 Sj
12. Kortelainen Maila KaRe 2780
13. Mönttinen Auli KaRe 2740 Kj
14. Hillo Sirkka-L V-S 2690
15. Tynkkynen Mirja KaRe 2530
16. Koiranen Arja V-S 2510
17. Kautonen Pirkko KaRe 2380
18. Huhtakangas Marjatta KaRe 2090
19. Maikola Stina V-S 1980
20. Lehtinen Leila V-S 1930
21. Halonen Leena KaRe 1860
22. Järvinen Riitta KaRe 1790
23. Ruottinen Raili KaRe 1760
24. Kannisto Anna-L V-S 1510
25. Kujala Kerttu KaRe 1280
26. Kaarijärvi Kaarina Sat 990 Sj
27. Penttinen Toini KaRe 520
28. Törrönen Iris KaRe 000
28. Paakkonen Aili KaRe 000
Yht. 71,38 kg
Miehet:
1. Pesonen Heimo KaRe 8060 gr
2. Sannholm Juha Kare 7350 Kj
3. Kaivola Kari V-S 6540 Vj
4. Viitanen Olavi KaRe 5830 Kj
5. Kitunen Ahti KaRe 5700 Kj
6. Mönttinen Jouko KaRe 5570 Kj
7. Tanhuanpää Jukka Sat 5160 Sj
8. Mäkelä Kari KaRe 49800
9. Kiviniemi Harri KaRe 4700
10. Huusko Esko Sat 4520 Sj
11. Saari Karu V-S 4470
12. Kortelainen Reijo KaRe 4430 Kj
13. Mikkonen Juha V-S 4240 Vj
14. Savolainen Oiva KaRe 4190
14. Huhtakangas Jorma KaRe 4190
16. Viita Lasse KaRe 3960
16. Mäkelä Martti KaRe 3960
18. Salminen Tuomo Sat 3790 Sj
19. Särkkä Pauli V-S 3340 Vj
19. Fokin Vitali V-S 3340
20. Lehto Paavo V-S 3220 Vj
21. Kannisto Kalle V-S 3040
22. Aho Jouko KaRe 2790
23. Hillo Teuvo V-S 2690
24. Halminen Veijo Sat 2560
25. Järvinen Matti KaRe 2290
25. Försti Yrjö KaRe 2290
27. Tuominen Eino KaRe 2270
28. Lilja Toni V-S 2220
28. Saari Valtteri V-S 2220
30. Lehtinen Ilkka V-S 2120
31. Kallio Jaakko Sat 2090
32. Koiranen Ahti V-S 1900
33. Laine Erkki Sat 1770
34. Pekkanen Teemu KaRe 1740
35. Maikola Seppo V-S 1700
36. Kataja Juha V-S 1540
37. Kääriä Petteri V-S 1440
38. Fagerström Ari V-S 1120
39. Saaristo Jorma KaRe 870
40. Hietala Petri V-S 800
41. Hattara Einari KaRe 720
42. Koiranen Jarmo V-S 590
43. Törrönen Aimo KaRe 490
44. Kautonen Pertti KaRe 000
Yht.
(Kautonen sai yhden kalan, vitlingin, mutta heitti sen takaisin ”alamittaisena”, vaikka
kala oli hyväksyttävä punnitukseen. Kautonen sai erikoispalkinnon, 4 kiloa painavan
terästä täynnä olevan oluttölkin, vuodeksi haltuunsa)
Nuoret:
1. Nieminen Jesper Sat 3530 gr Sj
2..Lehtonen Jami V-S 1580
3. Lampinen Tommi KaRe 1320
4. Parath Daniel KaRe 1210
Yht. 7640 gr
Joukkuetulokset:
KaRe (3 naisen + 5 miehen tulos) 38660 gr
V-S 32350 gr
Sat 28050 gr
( Joukkueet ennakkoon määrätyt: 5 naista + 8 miestä)
Yhteensä saalista tuli n. 215 kg, sää oli hieno, aamulla vain vähän tuulta, päivän aikana tuuli hiukan nousi, mutta ei häiritsevästi. Suuret kalat, turskat, pysyttelivät poissa, suurin saatu turska painoi 1750 gr, ja saaja oli Kati Kaivola Varsinais-Suomesta. Myös miesten saama suurin kala oli turska saajana Teuvo Hillo Naantalista.
Kj= KaRen joukkuejäsen, Vj= Varsinais-Suomen joukkuejäsen, Sj= Satakunnan joukkuejäsen
SATAKUNTA-KA-RE POHJAONGINTAKISA
SÄKYLÄN PYHÄJÄRVELLÄ 22.9.2007
Nuoret:
1. Antti Leskinen Satakunta 6170 g
2. Niko Häkkinen Satakunta 3870 g
3. Aleksi Tuominen Satakunta 2820 g
4. Arto Svensberg Satakunta 370 g
Naiset:
1. Kaija Tanhuanpää Satakunta 6650 g *
2. Sisko Rönni KA-RE 5990 g
3. Jaana Vetikko Helsinki 5920 g
4. Helka Männistö Satakunta 4520 g *
5. Tarja Salomaa Satakunta 3405 g
6. Riitta Saari Satakunta 3125 g
7. Sinikka Skog Satakunta 1850 g
8. Helena Mikkonen KA-RE 1385 g
Miehet:
1. Juhani Halonen Satakunta 13440 g *
2. Juha Riihimäki Satakunta 10870 g
3. Matti Piipponen Satakunta 8300 g
4. Jukka Tanhuanpää Satakunta 6940 g *
5. Vesa Tuominen Satakunta 6920 g
6. Teijo Peltonen Satakunta 6260 g *
7. Antti Yliharju Satakunta 6190 g
8. Olavi Viitanen KA-RE 5295 g
9. Eero Lindell Satakunta 4615 g
10. Jorma Huhtakangas KA-RE 4570 g
11. Timo Aimia Satakunta 4300 g
12. Tauno Helminen Satakunta 4270 g
13.Esko Huusko Satakunta 4200 g *
14. Veijo Halminen Satakunta 4140 g *
15. Heikki Varjonen Satakunta 3850 g
16. Arto Sulo Satakunta 3775 g
17. Sami Salomaa Satakunta 3730 g
18. Jouko Salomaa Satakunta 3700 g
19. Martti Mäkelä KA-RE 3685 g
20. Ahti Kitunen KA-RE 3625 g
21. Jukka Vetikko Helsinki 3385 g
22. Matti Koskinen KA-RE 3215 g
23. Martti Svensberg Satakunta 2845 g
24. Juha Sannholm KA-RE 2325 g
25. Teemu Pekkanen KA-RE 2175 g
26. Sami Puhilas Satakunta 2145 g
27. Erkki Laine Satakunta 2095 g *
28. Kauko Kaskinen Satakunta 1005 g
29. Ilmo Metsämäki Satakunta 825 g *
Suurin Ahven 480 g Matti Piipponen
Satakunta 49070 g (* joukkue)
KA-RE 32265 g (kaikki)
SÄHKÖLINJAT VAARAN PAIKKOJA ONKIJOILLE
Onkijoille on viime vuosina sattunut eräitä vakavia onnettomuuksia
suurjännitteisten ilmajohtojen läheisyydessä. Pitkät hiilikuituiset
onkivavat ovat yleistyneet ja sähköä johtavina ne ovat vaarallisia
sähkölinjojen alla. Nyt onkikauden alkaessa on kalastuksen harrastajien ja
onkikilpailujen järjestäjien syytä olla tarkkana ja havaita vaaran paikat
ajoissa.
Pari vuotta sitten sattui onkikilpailun yhteydessä kuolemaan johtanut
sähkötapaturma, kun onkija sai sähköiskun 20 kV:n avojohdosta
hiilikuituvavan välityksellä. Vastaavia onnettomuuksia on sattunut monena
kesänä. Usein onnettomuudet ovat sattuneet onkikilpailuissa, joissa
kilpailijat liikkuvat paljon paikasta toiseen etsiessään parasta
onkipaikkaa. Onnettomuustapauksissa onkija on esimerkiksi kulkenut
sähkölinjan alta pitäen pystyasennossa pitkää hiilikuituista onkivapaa.
Hiilikuituvavat voivat olla jopa yli 10 metrin pituisia. Suurjännitteisten
sähköjohtojen läheisyydessä sähköiskuun ei tarvita edes kosketusta. Virta
”hyppää” pienen ilmavälin yli sähköä johtavaan esineeseen, jos se joutuu
liian lähelle. Tällöin syntyy jatkuva sähköpurkaus, jota kutsutaan myös
valokaareksi sen näkyvyyden takia. Vaarallinen alue on muutaman metrin
etäisyydellä ilmajohdosta, johdon jännitteestä riippuen.
Valokaarisähköiskuista selviytyminen on harvinaista ja palovammat ovat
vaikeita.
Onkijoilla on aina syytä varovaisuuteen sähkölinjojen läheisyydessä.
Kalastuskilpailut on suunniteltava siten, ettei kilpailualueella ole vaaran
paikkoja ja että onkijat osaavat käyttää turvallisia kulkureittejä.
Kilpailun järjestäjän on tarvittaessa järjestettävä valvonta riskialttiille
paikoille sekä merkittävä vaara-alueet maastoon ja kilpailukarttaan.
Lisätietoja sähköturvallisuudesta:
Turvallisuusinsinööri Markku Suvanto, TUKES, puh. (09) 616 7565
Internet: www.tukes.fi.
Lisätietoja onkiharrastuksesta ja onkikilpailujen turvallisuudesta:
Hankepäällikkö Maija Castrén, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
ry,
puh. (09) 2289 1311, 040 505 6951
Internet: www.vapaa-ajankalastaja.fi.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien
järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää
kestävän käytön mukaista vapaa-ajankalastusta.
Vuoden 2007 PM-kilpailujen tulokset
PM-pilkki 25.2.
Littoistenjärvellä (järj. Onki-86)
Lataa tästä Tulokset (PDF 25kt)
Lataa tästä joukkuetulokset (PDF 15kt)
Lataa tästä nimilistat (PDF 15kt)
Kesäonki SM-Karsinta 1/2007
Vammalan Vaunusuo (järj. Vammalan UK)
Lataa tästä Tulokset (PDF)
PM-heittokalastus 9.6.
Perniön/Teijon Mathildedalissa merellä
(järj. Salon Seudun Kala Team)
Lataa tästä tulokset (PDF 11,4kt)
PM-kesäonki 10.6
Aurajoki/Turku
Lataa tästä Tulokset (PDF 25kt)
SM-Onkikarsinta 2007
Lataa tästä Tulokset (PDF 32kt)
PM-vetouistelu
21.-22.7 2007 Vammala, Ellivuori
Tulokset
PM-kilpaonki 29.7.
Loimijoella Huittisten Jokisivulla
(järj. Huittisten Kalakerho)
Lataa tästä tulokset
PM-laiturikalastus 16.9.
Raision Hahdeniemessä
(järj. Naantalin Seudun urheilukalastajat)
Lataa tästä tulokset (pdf 17kt)
PM-tietokilpailu 4.10.
4.10 2007 Lomasäkylässä alkaen klo 19.00.
Tulokset
Aikuiset
1. NSUK 12 p. Jari Hakkarainen, Heikki Hakkarainen, Jari Korsman
2. Sekajoukkue 8,5 p. Tauno Laakso, KUK, Raimo Lehtinen ,Taivassalon kk, Jaana Leskinen KTUK.
3. Vammalan Uk 7 p. Simo Suominen, Esko Huusko, Jorma Virtanen
Nuoret
1. KTUK 6 p. Aleksi Tuominen, Antti Leskinen, Niko Häkkinen.
2. Taivassalon Kk 5 p. Kalle Järvelä, Esa-Pekka Mattila, Pasi Lehtinen
VUODEN 2008 KILPAILUKALENTERI TULOKSINEEN
PM-madepilkki 24.1. Pyhäjärvellä (Pyhäjärven Kalamiehet)
Kilpailu peruutettu (kilpailutmk)
PM-pilkki 24.2. Pyhäjärvellä Loma-Säkylässä (järj. kilpailutmk)
Lataa tästä yleisten ja nuorten sarjojen tulokset
Lataa tästä joukkuetulokset
SM-pilkki 9.3 2008 Vääksy Vesijärvi
Lataa tästä poimitut tulokset
SM-mormuska 12.4 2008 Tolpanniemi Kuusamo
Lataa tästä SM-mormuskoinnin tulokset
nuorten PM-toimintakilpailu 26.4. Paraisilla (nuorisotmk)
Kilpailu peruuntui osanottajapulan takia, joten myöskään tuloksia ei ole julkaistavaksi.
PM-heittokalastus 7.6. Matildassa Teijolla (Salon Seudun Kala Team)
Tuloksia ei ole toimitettu.
PM-kesäonki 8.6. Loimijoella Huittisten Jokisivulla (Huittisten Kalakerho)
Lataa tästä PM-kesäongen tulokset
Lataa tästä PM-kesäongen perhe-ja joukkuesarjojen tulokset
PM-vetouistelu 19.-20.7. Rauta- ja Kulovedellä Ellivuoressa (Vammalan Urheilukalastajat)
Tuloksia ei ole toimitettu.
PM-kilpaonki 17.8. Loimijoella Huittisten Jokisivulla (Onki -86)
Lataa tästä henkilökohtaiset tulokset
Lataa tästä paikka- ja sektorikohtaiset tulokset
PM-laituripilkki 14.9. Raision Hahdeniemessä (kilpailutmk)
Lataa tästä L-S Vkp:n tulokset
Lataa tästä tulokset
PM-tietokilpailu 2.10. (valistustmk)
Lataa tästä PM-tietokilpailun tuloksia
PM-perhokalastus 11.-12.10. Teijolla (Lounaissaariston Urheilukalastajat)
Lataa tästä perhokalastuksen PM-parikilpailun tuloksia
Lisäksi piiri järjestää laituripilkinnän SM-kilpailut 21.9. Raision Hahdeniemessä
Lataa tästä mitalistit ja piirin osallistujat
Lataa tästä SM-laituripilkin tulokset kokonaisuudessaan