PIEKSÄNJÄRVI KERÄSI 2500 PILKKIJÄÄ

Eilen sunnuntaina pidetty SM-pilkki keräsi kaikkiaan noin 2 500 pilkkijää Pieksänjärven jäälle. Vuoroin aurinkoinen, vuoroin lumisateinen sää sai ahvenet miettimään syöntiään kaksi kertaa, joten suuria saaliita nähtiin vain harvoilla. Aivan omiin kilolukemiinsa pilkki miesten yleisen sarjan voittaja, nastolalainen, Lahden Onki Teamin riveissä pilkkivä Sami Kainulainen. Hänen voittosaaliinsa painoi 5 035 grammaa, kun hopealle sijoittuneen Kempin Kalakerhon Petri Suonperän saalis oli 3 349 grammaa. Kainulaisen saalis oli samalla koko kilpailun suurin tulos. Naisista suurimman tuloksen, 2 223 grammaa, pilkki yleisen sarjan voittaja, Ylä-Keiteleen Koukun Irma Floor. Nuorten sarjoista suurimman tuloksen, 2 824 grammaa, sai alle 18-vuotiaiden sarjassa pilkkinyt Markus Karvonen Uudenkaupungin Kalaveikoista. Hän sai myös kisan suurimman, 634 grammaa painaneen ahvenen ja samalla Ahvenkunkun tittelin. Yli 85-vuotiaiden sarjoissa voitot menivät miehissä Otavan Kalamiesten Veikko Mesiäinen, 520 gramman tuloksella. Yli 85-vuotiaiden naisten kultamitalin sai Iisalmen Pilkkijöiden Mari Lyytinen 239 gramman saaliilla. SM-pilkki järjestettiin Pieksänjärvellä 25 vuoden tauon jälkeen. Kisan järjestivät yhteistyössä Etelä-Savon Vapaa-ajankalastajapiiri ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Ensi vuonna pilkinnän Suomen mestaruuksista kisataan Oulussa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää kestävän käytön mukaista, terveellistä ja turvallista vapaa-ajankalastusta. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 51 000 kalastuksen harrastajaa. Lisätietoja: SM-pilkin johtaja Eero Luostarinen p. 045 231 4652 SM-pilkin varajohtaja Kalevi Kaasinen p. 045 231 4650 SM-pilkin sihteeri Sari Kaasinen p. 045 231 4653 SVK:n kilpailuvastaava Marcus Wikström 045 110 2126 tai (09) 2289 1315 Tiedote netissä www.vapaa-ajankalastaja.fi Jaana Vetikko tiedottaja

TENOJOEN KALASTUSSÄÄNTÖIHIN PIENIÄ MUUTOKSIA

Lapin TE-keskus ja Finnmarkin lääninhallitus ovat Tenojoen kalastussopimuksen 7 artiklan mukaisesti sopineet ensi kesän ulkopaikkakuntalaisten kalastussäännöistä Tenojoelle. Sääntöihin tehtiin seuraavat muutokset. · Nuorisoluvan (ent. alle 16-v. lapsilupa ) ikärajaa nostettiin 18-vuoteen. Alle 18-vuotiaat saavat kalastaa rannalta perholla myös heittokohoa käyttäen. · Veneestä kalastettaessa saa olla kerrallaan käytössä enintään kolme vapaa, joista jokaisessa on yksi siima ja viehe. Tämä sääntö on voimassa myös silloin, kun kalastusmatkailijan soutajana on paikkakuntalainen henkilö. · Boratbockan perhokalastusalueen 35 luvan kiintiö poistuu Suomen puolelta. Ajalla 20.6 - 20.7 Boratbockan erillisalueella on rannalta kalastus sallittua kuitenkin vain klo 07.00-19.00 välisenä aikana. Alueella voi kalastaa normaalilla Tenojoen rantaluvalla ko. kalastusajan puitteissa. Norjan puoleisella rannalla Boratbockan lupakiintiö on edelleen voimassa. · Sekä vene että rantakalastus on kielletty 50 metriä lähempänä niiden sivujokien suita, joihin lohi nousee. Käytännössä veneellä kalastettaessa jokisuut on kierrettävä joen puolenvälin toiselta puolen. Neuvotteluissa esillä olleesta elokuun kalastusajan lyhentämisestä ja sen vaikutuksista lohikantojen säätelykeinona päätettiin hankkia lisätietoja ja asiaan tullaan palaamaan ennen seuraavaa neuvottelukierrosta ensi syksynä. Tenojoen lohisaaliit ovat viimevuosina olleet alhaisella tasolla ja vaikka viime vuonna saalismäärät hieman nousivat, ollaan niissä kuitenkin edelleen pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Etenkin eräissä Tenojoen sivujoissa on havaittu isojen naaraslohien määrän vähentyneen huolestuttavasti. Päätökset on tehty lohikannan suojelemiseksi varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi on huomioitavaa, että Norjassa on jo rajoitettu lohen verkkopyyntiä merialueella. Myös Norjan puoleisella jokialueella on suunnitelmia vähentää verkkopyyntiä. Tenojoella kävi viime vuonna noin 9100 kalastajaa. Kalastusmatkailijoiden määrä väheni edellisvuodesta noin 7 %. Lisätietoja asiasta antaa kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen p. 010 60 27105 ja kalataloustarkastaja Kare Koivisto p. 010 60 27383.

KALASTUSMATKAILUSSA LOHI ON 20 KERTAA ARVOKKAAMPI KUIN ELINTARVIKKEENA

Torniojoen ja Simojoen kalastusmatkailussa pyydetty lohi on taloudellisilta vaikutuksiltaan 20 kertaa arvokkaampi kuin merestä kaupan tiskille päätyvä lohi. Joesta vapaa-ajankalastajan pyytämän lohen tuotantovaikutukset kansantaloudessa ovat 212,6 euroa lohikilolta ja vastaavasti merestä kauppaan pyydetyn lohen 10,1 euroa lohikilolta. Jokikalastuksen työllistävä vaikutus on 2,6 henkilötyövuotta ja ammattimaisen merikalastuksen 0,14 henkilötyövuotta 1000 lohikiloa kohden. Tiedot ovat laskettavissa vastikään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa valmistuneen maa- ja metsätalousministeriön tilaaman selvityksen, Lohenkalastuksen taloudelliset vaikutukset: Lohen ammattikalastus Pohjanlahden maakunnissa ja lohen vapaa-ajankalastus Tornionjoella ja Simojoella, tuloksista ja RKTL:n aiemmin julkaistuista merikalastuksen saalistilastoista. Ammattikalastuksen lohisaalis Itämerellä Suomenlahtea lukuun ottamatta oli vuosina 2003-2007 keskimäärin 291,2 tonnia ja vapaa-ajankalastajien saalis Tornio- ja Simojoissa arviolta 17,5 tonnia. Lohen ammattikalastuksen tuotantovaikutus oli 2,93 miljoonaa euroa ja vapaa-ajankalastuksen 3,72 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavasti lohen ammattikalastuksen työllistävä vaikutus oli keskimäärin 39,7 henkilötyövuotta ja vapaa-ajankalastuksen 45,3 henkilötyövuotta. Tutkimusraportissa lohenkalastuksen arvoon on laskettu mukaan myös niiden ammattikalastajien kokonaissaalis, jotka pääasiassa muuta kalaa kalastaessaan ovat saaneet vuodessa yli 100 kg lohta. Näin ammattikalastajien lohenkalastuksen arvoon on saatu laskennallisesti lisää 3,61 miljoonaa euroa, eli enemmän kuin lohen oma arvo 2,93 miljoonaa euroa. Tällä tavoin ”lohenkalastuksen” tuotantovaikutukset (6,54 M€) ja työllisyysvaikutukset (86,7 M€) nousevat yli kaksinkertaisiksi. Silloinkin tuotantovaikutukset ja työllisyysvaikutukset suhteutettuina lohisaaliin määrään jäävät kymmenesosaan jokikalastuksen kansantaloudellisista hyödyistä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on vaatinut lohenkalastuksen siirtämistä jokiin ja niiden välittömälle vaikutusalueelle. Perusteluiksi järjestö on esittänyt kalastusmatkailusta saatavan suuremman kansantaloudellisen hyödyn lisäksi lohikantojen suojelua ja kestävää käyttöä. Vain jokikalastuksessa kunkin joen lohikantaa voidaan hyödyntää sen kestokyvyn mukaisesti. Meressä kalastus kohdistuu kaikkiin siellä vaeltaviin lohikantoihin. Useimmat Pohjanlahden jokien lohikannoista ovat heikkoja eivätkä kestä nykyistä merikalastusta. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö edistää kalastusta, joka kestävällä tavalla ja monipuolisesti hyödyntää luontaisesti uusiutuvia kalakantoja. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 51 000 kalastuksen harrastajaa. Lisää tietoa:www.vapaa-ajankalastaja.fi Lisätietoja: Puheenjohtaja Markku Markkula, +358 50 464 2455 Varapuheenjohtaja Jouko Ojanperä + 358 400 621 887 Kalatalouskonsulentti Petter Nissén +358 500 440 923 Jaana Vetikko tiedottaja

HARJUSPILKILLÄ VIRTAVESISSÄ

Kevään pidentyvät päivät ja aurinkoiset säät saavat pilkkiväen jälleen liikkeelle. Yksi tavoitelluista saaliskaloista on harjus. Lapin läänin alueella on lukuisa määrä harjuksen pilkintään sopivia virta- ja järvivesiä. Talvella harjukset kerääntyvät jokien matalista virtapaikoista syvänteisiin ja suvantoihin. Pitkienkin jokialueiden harjukset ovat tuolloin pilkkijän helposti tavoitettavissa suppealla alueella. Harjuksen pilkinnässä jokialueilla tarvitaankin erityistä malttia otettavan saaliin määrässä ja kohtuus on muistettava. Erityisesti on noudatettava harjuksen alamittaa, joka on 30 cm. Alamitan noudattamisella varmistetaan harjuksen lisääntyminen. Alamitan kunnioittaminen kuuluu jokaisen kalastajan velvollisuuksiin! Harjuksen pilkintään tarvitaan jokien koski- ja virtapaikoissa aina vesialueen omistajan lupa. Lapin TE-keskus on määritellyt kaikki Lapin läänin virtavedet lohi- ja siikapitoisiksi vesistöiksi, joiden koski- ja virtapaikoissa pilkkiminen ei ole sallittua ilman vesialueen omistajan lupaa. Jokien järvimäisissä laajentumissa ja suvantoalueilla harjusta voi pilkkiä myös ns. jokamiehenoikeudella, jolloin pilkintä on maksutonta. Joessa tapahtuvan harjusten pilkinnän yleisohjeena voitaneen pitää sitä, että koska harjus viihtyy virrassa, niin se myös yleensä on virtapaikoissa ja tällöin pilkkimiseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Mutta mikä on virtavettä ja mikä sitten ei? Talvella virtavesinä voidaan pitää sulia jokialueita ja niiden välitöntä läheisyyttä. Lisäksi, jos pilkki häviää kairanreiästä selvästi alavirtaan, on kyseessä virta-alue. On kuitenkin muistettava, että olosuhteet vaihtelevat paljonkin eri vuodenaikoina ja tästä syystä ei mitään yleispätevää tulkintaa virtapaikasta voida etukäteen antaa, vaan jokainen tilanne on tulkittava tapauskohtaisesti sen hetkisen virtaamatilanteen mukaan. Pilkkijän on myös muistettava, että ns. jokamiehenoikeuksien käyttöä on rajoitettu viranomaisen ja kalastusalueiden päätöksillä joissakin vesissä. Osa pilkkikohteista kuuluu mm. erillisiin virkistyskalastusalueisiin, joissa kalastukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan myöntämä kalastuslupa. Pilkkijän tulee itse selvittää mahdolliset kalastuskiellot ja alueen erityiset säädökset ennen kalastuksen aloittamista. Tietoja voi kysyä alueen lupamyyjiltä, Metsähallitukselta tai TE-keskuksen kalatalouspalveluista. Valtakunnallista kalastuskieltoalueiden karttapalvelua ylläpitää maa- ja metsätalousministeriö kotisivuillaan osoitteessa www.mmm.fi

Lisätietoja:

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, Petter Nissén, +358 (0)500 440 923 Lapin Vapaa-ajankalastajat ry, Jorma Kaaretkoski, +358 (0)40 569 6488 Metsähallitus, Tapani Partanen, +358 (0)400 183 493 Lapin TE-keskus, kalatalouspalvelut, 010 60 27000 Jaana Vetikko tiedottaja

NYT KOKO PERHE PILKILLE – SIITÄ LAPSETKIN NAUTTIVAT

Nyt on aika nauttia kunnon talvesta ja kestävistä jäistä: viikonvaihteeksi on luvassa erinomaista pilkkisäätä lähes koko maahan. Kannattaa tarttua tilaisuuteen ja viettää mukava pilkkipäivä perheen, lasten ja ystävien kanssa. Ehkäpä reissun jälkeen huomaa jääneensä itse koukkuun uuteen ja jännittävään harrastukseen! Pilkkiminen on jännittävä harrastus ja sopii mainiosti koko perheelle. Lapsetkin viihtyvät jäällä, kunhan muistetaan nauttia kalastuksesta ja jäällä olosta lasten ehdoilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön Lapsesta kalaan –hanke kannustaa ottamaan pienemmätkin lapset mukaan kalastusharrastukseen. Pilkkimiseen ei tarvita suuria välinehankintoja; lämpimät vaatteet, hyvät eväät, kaira, pilkkivapa siimoineen ja pilkkeineen, syöttipurkki ja reppujakkara tai muu istuin. Sopiva pilkkipaikka löytyy lyhyen ajomatkan päästä, asuttiinpa missä päin Suomea tahansa. Myös isojen kaupunkien liepeiltä löytyy kalapaikkoja, paikoitellen jopa runsaasti. Pilkkipaikaksi soveltuvat miltei kaikki vesistöt, pikkulammesta merenlahteen, ja mikä parasta; Suomen vesistöt ovat hyvin kalaisia. Ikinä ei tiedä etukäteen, mitä kaloja reiästä nousee. Onko se särki, ahven, kuha, pasuri tai peräti iso ja uljas hauki? Lapset osaavat arvostaa saalista, olipa se laji mikä hyvänsä. Suurin osa pilkkijän saaliskaloista kelpaa mainiosti ruoaksi, mukaan lukien särjet, kuoreet ja muut vähempiarvoiset kalat. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöltä löytyy tietoa ja ohjeita eri kalalajien ja -ruokien valmistuksesta. Lapsille ja nuorille löytyy myös valikoima kalastukseen ja kaloihin liittyviä esitteitä, askarteluvihkoja ja oppaita, joista suuri osa on ilmaisia. Järjestön työntekijät auttavat mielellään kaikissa vapaa-ajankalastukseen liittyvissä kysymyksissä. Turvallisinta jäällä liikkuminen on kaverin kanssa. Virtapaikat ja vastaavat epävarmat alueet kannattaa kiertää riittävän kaukaa, pelikenttää pilkkimiseen riittää ilman niitäkin. Harkinta ja maltti ovat valttia. Jäänaskalit roikkuvat luonnollisesti jokaisen jäällä liikkujan kaulassa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä noin 50 000 kalastuksen harrastajaa. Lisätietoja: kalatalouskonsulentti Marcus Wikström puh. 045 110 2126 tiedottaja Jaana Vetikko puh. 050 525 7806 Tiedote löytyy myös osoitteesta: www.vapaa-ajankalastaja.fi

Talvituotteita jäsenille SVK:n logolla

Lataa tästä esite SVK:n talvituotteista

Vuoden 2009 Specimen kilpailu. Alla olevasta linkistä tarkempaa tietoa

Lataa tästä tietoa Specimen-2009 kilpailusta

Hei!

SM-kilpailujen kuvagallerioista on tullut paljon kyselyjä. Nyt ne on päivitetty sivuillemme ja löytyvät os. www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailutoiminta/tulokset Valitettavasti kaikista SM-kisoista emme ole saaneet kuvia kuvagalleriaan. t: Jaana Vetikko tiedottaja

LITTOISTEN PILKKIKILPAILU 6.1. 2009

Lataa tästä linkistä kilpailun tulokset

AJOVENEPILKILLE SYKSYN VIILENEVIIN VESIIN

Ilmastonmuutoksen myötä on jääpeitteinen aika lyhentynyt. Vannoutuneelle pilkkijälle se on katkeraa kalkkia, eikä tämä harrastuksestaan halua luopua. Ajovenepilkintä voi tuoda helpotusta nousevaan pilkkikuumeeseen. Ajovenepilkintä ei vaadi paljon välineitä. Tukevahko pilkkivapa, jonka puolalle mahtuu muutama kymmenen metriä siimaa ja muutama pilkki koukkuineen riittää. Pilkkeinä käytetään sekä tasapainopilkkiä, joka matkii haavoittunutta pikkukalaa, että perinteistä pystypilkkiä. Pilkin on oltava painavahko, jotta tuntuma pohjaan säilyy. Myös koukut saavat olla isompia kuin jäältä pilkittäessä. Syysahven ja –kuha syövät talvea varten ”varastoon”, eivätkä pelkää kookkaita vieheitä. Pystypilkin koukku syötitetään esimerkiksi madolla tai kalanpalalla. Syötti parantaa monesti kalantuloa, mutta toisinaan toimii pelkkä pilkki värikoukkuineen. Värikoukku koostuu liimamassasta koukkuun tehdystä väripallerosta. Tasapainopilkkiä harvemmin syötitetään. Se houkuttelee muutenkin kalaa hyvin. Huonommalla syönnillä noukkii vatsapuolella roikkuva värikoukku kalat talteen. Veneen on oltava vakaa. Kahden tai kolmen kalamiehen notkuminen samalla laidalla sulkee jo turvallisuussyistä kiikkerimmät kulkupelit pois. Ahven ja kuha ovat tavoitelluimpia lajeja ajovenepilkinnässä. Molemmat parveentuvat syksyllä, joten parven löytäminen on onnistumisen edellytys. Ensin tutkitaan merikortista varteenotettavat paikat. Syksyllä se tarkoittaa syvänteitä ja jyrkkiä penkkoja. Vene ajetaan tai soudetaan sopivaan paikkaan tuulen yläpuolelle, josta sen annetaan ajelehtia tuulen mukana paikan yli. Ajelehtimisen aikana pompotellaan pilkkiä pohjan tuntumassa. Siimamäärää lisätään tai vähennetään syvyyden mukaan, jotta kontakti pohjaan säilyy. Pilkkijän tulee istua ja kalastaa kasvot tuulta päin, jolloin pilkin hallinta helpottuu ja turhilta siimasotkuilta vältytään. Ensimmäisen kalan tärpätessä, lasketaan nopeasti ankkuri ja ryhdytään harventamaan alla olevaa kalaparvea. Syönnin tyrehtyessä nostetaan ankkuri ja jatketaan ajelehtimista uuden parven löytymisen toivossa. Ajovenepilkintä on kiireetön ja tehokas kalastustapa, jota harrastetaan pääasiassa syksyllä. Sekä ahven että kuha ovat ns. lämpimän veden kaloja, joten veden viiletessä on hidastempoinen pilkki heittoviehettä pyytävämpi. Koleina syksyinä ajovenepilkintä voidaan aloittaa jo syyskuun puolella, ja jatkaa kunnes jääkansi estää veneellä liikkumisen. Leutoina talvina ajovenepilkille päästään pitkälle tammikuun puolelle, mikäli venesatamat tai -luiskat pysyvät sulina. Ajovenepilkintää voi kokeilla myös kesällä. Etenkin kalan ollessa huonolla syönnillä, se voi tuottaa tulosta. Syyskelit ovat kylmiä, joten kalastajan on varauduttava niihin pukeutumalla lämpimästi. Luonnollisesti pelastusliivejä tai muuta kelluntapukinetta on myös aina käytettävä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa. Lisätietoja: SVK, kalatalouskonsulentti Marcus Wikström, p. 045 110 2126. Jaana Vetikko tiedottaja

SÄÄNTÖMUUTOS SM-MORMUSKAAN

11 § Hyväksyttävät kalat, tuloslaskenta ja tulosten ilmoittaminen. Kilpailukaloiksi hyväksytään kaikki lain sallimat kalat Sijoituksen osakilpailussa ratkaisee kalojen paino. Suurimman saaliin saanut saa yhden pisteen, toiseksi tullut kaksi pistettä jne. Saalispainojen mennessä tasan kilpailijat saavat jakamiensa sijojen edellyttämän pistemäärän keskiarvon. Kilpailijat, jotka jäävät saaliitta, saavat osanottajamäärän perusteella lasketun enimmäispistemäärän. Kokonaiskilpailun voittaa kahdesta osakilpailusta vähiten sijoituspisteitä saanut kilpailija. Mikäli pisteet menevät tasan, ratkaisee sijoituksen kalojen yhteispaino. Noin 40 menestyneintä kilpailijaa saavat osallistumisoikeuden mormuskoinnin maajoukkuekarsintaan. Huom! Säännöt ovat muuttuneet tältä osin, loppukilpailijat valitaan tästä lähtien erillisellä karsinnalla (koskee v. 2010 kisoja ja siitä eteenpäin)

Leader-tietoa piiriväelle sekä kalastusseuroille

Lataa tästä linkistä Leader-tietoa piirille ja kalastusseuroille

SM-onginnan tulokset kokonaisuudessaan luettavissa SVK:n sivuilta osoitteessa

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi

Victorinox-tarjous kalastusseuroille

Lataa tästä linkistä Victorinox-kesätarjous kalastusseuroille

SVK:n lausunto lohiasetuksesta, kannanotto Tenon 7. artiklaan sekä Ministeriön SVK:lle asettamat tulostavoitteet

SVK:n lausunto lohiasetuksesta tästä linkistä SVK:n kannanotto Tenon 7. artiklaan tästä linkistä Ministeriön SVK:lle asettamat tulostavoitteet tästä linkistä

NUORTEN ONKI- JA PERHEPÄIVÄT 2008

Lataa tästä Nuorten Onki- ja Perhepäiväilmoitus

VAPAA-AJANKALASTAJILLE OMA YMPÄRISTÖOHJELMA

Huoli vesien tilasta yhdistää vapaa-ajankalastajia

Puhtaat vedet ovat vapaa-ajankalastuksen edellytys. Kalojen ja koko vesiluonnon hyvinvointi riippuu vesistön ja sitä ympäröivien alueiden tilasta. Vapaa-ajankalastajat haluavat omalta osaltaan edistää ja turvata vesiluonnon hyvinvointia ja samalla harrastusmahdollisuuksiensa säilymistä tulevaisuudessa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on laatinut vapaa-ajankalastajille oman ympäristöohjelman. Juuri julkaistussa ympäristöohjelmassa luodaan katsaus kalavesiemme nykytilaan ja tulevaisuuteen sekä esitellään SVK:n asettamat tavoitteet kalavesien tilan parantamiseksi. Ohjelmassa esitellään keinot, joiden avulla SVK, vapaa-ajankalastajapiirit ja kalastusseurat sekä maamme tuhannet kalamiehet ja -naiset tulevat parantamaan kalavesiemme tilaa. SVK:n kaksi tärkeintä ja ajankohtaisinta tavoitetta kalavesien tilan parantamiselle ovat rehevöitymiskehityksen pysäyttäminen sekä virtavesien kunnostaminen ja niissä olevien vaellusesteiden poistaminen. Tavoitteidensa toteuttamiseksi SVK mm. edistää kestävää käyttöä ja ympäristöä säästävää toimintaa kalastuksessa ja muissa harrastukseen liittyvissä toimissa sekä kouluttaa ja ohjaa vapaa-ajankalastajia toimimaan oikein ja tehokkaasti kalavesien ja –kantojen suojelussa. Vapaa-ajankalastajien ympäristöohjelma on luettavissa netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi => Järjestöstä => Ympäristöohjelma (http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?navi=0,117,414 ). Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Lisätietoja: Kalatalouskonsulentti Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050. Kalatalouskonsulentti Risto Tarikka, puh. 0500 151 843 Jaana Vetikko tiedottaja

KALASTUSKÄRPÄSEN SUUNNITTELIJA PALKITTIIN EDUSKUNNASSA

Eduskunnan varapuhemies Seppo Kääriäinen luovutti palkinnon keskiviikkona Kalastuskärpänen - suunnittelukilpailun voittajalle Laura Heinsuolle Vesilahden yläasteen 7. luokalta. Peruskoulujen 3.-9. luokkien oppilaille tarkoitetun kilpailun oli järjestänyt Valtakunnallinen kalastuspäivä ja siihen osallistui 707 ehdotusta 50 koulusta ympäri Suomea. Kilpailussa koululaisten tehtävänä oli suunnitella pinssi kertomaan kalastuksesta iloisena harrastuksena, jossa viihdytään luonnossa hyvässä seurassa. Varapuhemies Kääriäinen totesi palkintoa luovuttaessaan, että Laura Heinsuon suunnitteleman kalastuskärpäsen ilkikurinen ilme on riemukas. Ongenkoho on myös onnistunut valinta. Onhan onkiminen kalastuksen lajeista ylivoimaisesti suosituin ja siihen on helppo yhdistää kiireetön luonnossa viihtyminen. ”Kalastuskärpäsen tehtävänä on levittää tietoa kalastuksesta ja innostaa uusia ihmisiä, nuoria ja vanhoja harrastuksen pariin. Pinssi kertoo, että sen kantaja kahden miljoonan muun suomalaisen tavoin ottaa talteen uusiutuvaa luonnonvaraa ja ennen kaikkea saa hienoja elämyksiä, jotka auttavat jaksamaan niin koulun penkillä, työelämässä kuin eläkevuosinakin”, sanoi Seppo Kääriäinen. Voittaneesta ehdotuksesta valmistetaan pinssi, joka valtakunnallisen kalastuspäivän aikana 27.8. jaetaan kaikille kalastuspäivän tapahtumiin osallistuville, arviolta 20 000 lapselle ja nuorelle. Valtakunnallisen kalastuspäivän päätapahtuma on Oulussa ja muita suuria tapahtumia on yli 40 paikkakunnalla ympäri Suomea. Kolmannen valtakunnallisen kalastuspäivän järjestävät Eduskunnan kalakerho, maa- ja metsätalousministeriö sekä kalastusalan järjestöt, lehdet ja yritykset. Järjestelyistä vastaa tänä vuonna Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Aloitteen kalastuspäivän järjestämisestä teki Eduskunnan kalakerhon puheenjohtaja, kansanedustaja Erkki Pulliainen, joka kertoi idean vuosittaisesta valtakunnallisesta kalastuspäivästä syntyneen keskustelussa Kimmo Korpuan kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö suhtautui asiaan myönteisesti ja nyt päivä löytyy kalenteristakin. "Kalastus tarjoaa nuorelle ovelan polun onneen. Siihen jää koukkuun, kun kala on jäänyt koukkuun. Huomaamattaan tulee kiinnostuneeksi vaikkapa linnuista, jotka kärttävät samaa kalaa. Onhan hyvä tuntea kilpailijansa!", totesi Erkki Pulliainen. Lisätietoja: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Marcus Wikström puh. (09) 228 91315 tai 045 110 2126, s-posti: marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi Jaana Vetikko tiedottaja Tiedoksi kysyjille, että SM-mormuskoinnin tulokset ovat nyt kotisivuillamme os. http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/SM-morri-08.xls

SM-onginnan 2008 tulokset sarjavoittajien sekä piirimme edustajien osalta

Lataa tästä linkistä SM-onginnan tulokset

SM-onginnan tulokset kokonaisuudessaan luettavissa SVK:n sivuilta osoitteessa

http://www.vapaa-ajankalastaja.fi

SUUTARI ON HAASTAVA ONKIKALA

Kesä on parasta aikaa suutarin ongintaan. Suutarit ovat alkukesällä ennen kutua aktiivisimmillaan ja myös pulleimmillaan. Siiman päässä tempoileva useampikiloinen suutari tuo onkijalle kiehtovaa jännitystä myöhäisiin kesäiltoihin ja aikaisiin aamuihin. Viime aikoina paljon huolta aiheuttanut ilmastonmuutos ei ole kaikille huono asia. Lähes hapettomissa olosuhteissa ja jopa yli +35 °C lämpötiloissa selviävälle suutarille lämpimät kelit ovat olleet erittäin mieluisia ja suutarikannat ovat edullisten olosuhteiden ansiosta vahvistuneet huomattavasti. Meillä tätä punasilmäistä ja väritykseltään vihreää, joskus ruskehtavaa kalaa esiintyy alkuperäisenä Etelä- ja Lounais-Suomen lämpimissä ja rehevissä vesistöissä. Lukuisten istutusten ansiosta suutarin voi tavoittaa ongen päähän aina Pohjois-Savoa ja Keski-Pohjanmaata myöten. Jopa 3-4 -kiloisiksi kasvavat suutarit ovat vahvoja kaloja. Ne antavat suurien eviensä avulla kovan vastuksen kokeneellekin onkijalle. Sopivia tapoja suutarinongintaan ovat pohjaonginta ja kelaonginta. Vavaksi valitaan 3,3 – 3,9 metrinen koko- tai keskitoiminen vapa. Kelana käytetään hyvällä jarrulla varustettua avokelaa. Siiman paksuus saa olla n. 0,20 mm, kuitusiimaa käytettäessä pärjätään ohuemmallakin siimalla. Koukkukoko riippuu käytettävästä tavasta ja syötin koosta; pohjaonginnassa kun syöttinä on iso mato, leivänpala tai boilie on sopiva koukun koko 4-8. Kelaonginnassa syöttinä käytetään usein säilykemaissia, kärpäsen- tai surviaissääsken toukkia sekä pieniä matoja. Tällöin koukun kooksi riittää 10-12. Hämärässä ongittaessa voi kohon antenniin lisätä valopuikon tärppien havaitsemisen helpottamiseksi. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa. Lisätietoja: Kalatalouskonsulentti Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050. Jaana Vetikko

SM-SOUTU-UISTELU KISATTIIN KOLOVEDELLÄ

SM-soutu-uistelu 2008 käytiin Kolovedellä lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 19.–20. heinäkuuta, aurinkoisen ja tyynen sään saattelemana. Kisaan osallistui 47 venekuntaa, joista mittakaloja sai 33 venekuntaa. Lähtö ja maalipaikkana oli Enonkosken Kirkkoranta. Lohikalojen kerroin oli kisassa seitsemän, kuhan viisi, ahvenen kolme ja muiden kalojen yksi. Kisan järjestivät Heinäveden Urheilukalastajat ry ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Suomenmestaruuden veivät enonkoskelaiset veljekset Rene ja Miska Nousiainen. Veljekset uistelivat kolme haukea, joiden yhteispaino ja samalla siis veljesten pistemäärä oli 13 050. Suurin hauista painoi 8 355 grammaa ja toiseksi suurin 4 050 grammaa. Hopealle sijoittuivat enonkoskelaista Kaivoksen Kalamiehet ry:tä edustavat Ilpo Turunen ja Hannu Lundberg, 12 955 pisteellään. Heidän suurin haukensa painoi 7 405 grammaa. Pronssimitalit kaulaansa saivat Liperin Urheilukalastajien Kari Kuikka ja Veikko Malinen. Heidän saaliinaan oli yhden mittahauen lisäksi kisan ainoa lohikala, 1 140-grammainen järvitaimen.

Tulokset

1) Rene ja Miska Nousiainen, Enonkoski, 13 050 pistettä, 2) Ilpo Turunen ja Hannu Lundberg, Kaivoksen Kalamiehet, 12 955, 3) Kari Kuikka ja Veikko Malinen, Liperin Urheilukalastajat, 9 835, 4) Tatu ja Jesse Rönkkö, Kuopio/Kaivoksen Kalamiehet, 9 795, 5) Risto ja Olavi Laukkanen, Punkaharjun Kala-Veikot, 9 335, 6) Reima Sorolin ja Seppo Liukkonen, Pieksämäki, 6 580, 7) Kati ja Arto Hakkarainen, Liperi, 5 580, 8) Eero Luostarinen, Heinäveden Urheilukalastajat, 5 475, 9) Tuomo Kuutsa ja Jarno Viljakainen, VaPa Varkaus, 4 845, 10) Markku Silvennoinen ja Juha-Pekka Kettunen, Kitee/Lahti 4 275, 11) Osmo Ikonen ja Vesa Makkonen, Heinäveden Urheilukalastajat, 4 180, 12) Asmo Ikonen ja Timo Seppänen, Sulkavan Vapa-Veikot, 4 110, 13) Risto Tirkkonen ja Jarno Riekki, Joensuu, 3 860, 14) Erkki ja Tero Tiainen, Heinäveden Urheilukalastajat, 3 780, 15) Kaisu Inget ja Heikki Rönkkö, Savonrannan Urheilukalastajat, 3 740, 16) Kari Kiviharju ja Risto Muukkonen, Rantasalmi/Kerimäki, 3 630, 17) Ari ja Heikki Harinen, Rääkkylä, 3 405, 18) Kari Turunen, Nurmes, 3 235, 19) Erkki Elonen ja Jari Leppänen, Ylöjärvi, 3 155, 20) Joona Kuuramaa ja Tero Laamanen, Enonkoski, 3 145, 21) Mika Ahokas ja Jaakko Kamppila, Enonkoski, 2 960, 22) Toni Natunen ja Pekka Lampila, Forssa/Savonlinna, 2 955, 23) Kari Immonen ja Reijo Airaksinen, VaPa Varkaus, 2 515, 24) Joonas ja Eki Pesonen, Markku Siikamäki, 2 460, 25) Vesa Muona ja Veikko Suomalainen, 2 190, 26) Jouni Puujoki ja Timo Turunen, Heinäveden Urheilukalastajat, 2 000, 27) Olli-Pekka Martikainen ja Ari Heinonen, Lahti, 1 995, 28) Kari Turunen ja Petri Kasanen, Heinävesi, 1 985, 29) Ani Parttinen ja Aarno Lavinen, Kulho/Kontiolahti, 1 970, 30) Antti Niemi ja Antti Rinne, Hyvinkää, 1 630, 31) Antti Tuovinen ja Jani Tiainen, Heinäveden Urheilukalastajat, 995, 32) Veikko Juslin ja Kari Venäläinen, 990, 33) Harri Kovanen ja Ari Honkanen, Savonlinna, 825. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa. Lisätietoja: SVK, kalatalouskonsulentti Marcus Wikström puh. 045 110 2126. Jaana Vetikko tiedottaja

TORNIONJOEN LOHTA UHKAA LISÄÄNTYVÄ TEURASKALASTUS

Maa- ja metsätalousministeriön lausunnolla oleva asetus aikaistaisi toteutuessaan Tornionjoen suiston merialueen lohenpyyntiä kahdeksalla vuorokaudella jo kuluvana kesänä. Tornionjokeen nousevien lohien määrä voi pienentyä kymmenillä tuhansilla kiloilla. Suomen puolelle ehdotettu kahdeksan päivän varhennus nostaisi loheen ja taimeneen kohdistuvaa pyyntiponnistusta yli 150 rysävuorokaudella 25. kesäkuuta alkaen. Yhden rysän tai loukun vuorokausisaalis voi kesäkuun lopussa nousta satoihin kiloihin lohta. Kokonaisuutena ehdotuksen mukainen varhennus voisi vähentää jopa 40-50 tuhannella kilolla Tornionjokeen nousevaa lohimäärää. Pelkästään Suomen puolen merialueella varhennettuna aikana saatava lohisaaliin lisäys voisi olla yli kaksinkertainen joen viehekalastuksen vuosisaaliiseen verrattuna. Jatkossa lohien väheneminen vaikuttaisi kielteisesti joen luontaiseen poikastuotantoon ja kalastusmatkailun kehitysmahdollisuuksiin. Jokisuun lisääntyvä kalastus pienentäisi joesta vieheellä saatavien lohien määrää ja joen vetovoimaa kalastuskohteena. Tornionjoen poikastuotannon lasku vaikuttaisi tulevaisuudessa myös merialueen lohisaaliiden pienenemiseen, koska noin 90 prosenttia teuraskalastuksen saalislohista on alkuperältään luonnossa syntyneitä poikasia. Ruotsalaiset aikovat lisätä lohen ja taimenen ammattikalastusta jokisuun merialueella vielä suomalaisia enemmän. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä merialueen lohenkalastuksen lisääminen ei ole perusteltua. Uhanalaisten lohikalakantojen pyytäminen jokisuistossa kiinteillä pyydyksillä teuraskaloiksi on vastoin biologisesti ja taloudellisesti kestävän käytön periaatteita. Tornionjoen uhanalainen meritaimenkanta ei kestä pyynnin lisäystä ja lohikantaa tulee hyödyntää kestävän käytön periaatteen mukaisesti vaarantamatta joen poikastuotantoa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön mielestä Tornionjoen lohen kalastuksessa pääpainon tulee olla jokialueen kalastusmatkailussa. Teuraskalaksi myytynä lohesta saatava tuotto on vain murto-osa kalastusmatkailussa saatavasta tuotosta. Lohen ja meritaimenen kalastuksen varhentamisen lisäksi ministeriö ehdottaa muiden kalojen kalastuksen lisäämistä samalla alueella. Tornionjokeen nousee vaelluskaloista myös siikaa. Kiinteillä pyydyksillä tapahtuvan siiankalastuksen saisi aloittaa jo 19. kesäkuuta. Voimassa olevien säädösten mukaan Suomen puolella jokisuun merialueella ammattimaisen kalastuksen kiinteillä pyydyksillä on saanut aloittaa kaikkien kalalajien osalta 3. heinäkuuta. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa. Asetuksen lausuntopyyntö liitteineen: www.mmm.fi/fi/index/ministerio/lausunnolla.html. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön lausunto: http://www.vapaa-ajankalastaja.fi->=> Lausunnot. Lisätietoja: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kalatalouskonsulentti Petter Nissén, puh. 0500 440 923, petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi Jaana Vetikko tiedottaja

ALLE 18-VUOTIAIDEN JA 65 VUOTTA TÄYTTÄNEIDEN EI TARVITSE MAKSAA KALASTUKSENHOITOMAKSUA

Itella Oyj:n juuri ilmestyneessä ja kaikkiin Suomen koteihin jaettavassa asiakaslehdessä kerrotaan kalastuslupien ostamisesta Postin myymälöistä ja myyntipisteistä. Artikkelista puuttuu maininta, että tietyn ikäiset kalastajat on vapautettu kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta. Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluonteinen maksu, josta kertyvät tulot käytetään kalastajien ja kalavesien hyväksi. Kalastuslain mukaan maksusta vapautettuja ovat vain onkimista ja pilkkimistä harjoittavat sekä alle 18 -vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet kalastuksen harrastajat. Mikäli joku on suotta maksanut kalastuksenhoitomaksun, voi hän saada rahansa takaisin. Ohjeet kalastuksenhoitomaksun palauttamisesta ja hakemuslomakkeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilta osoitteesta: mmm.fi/kalastus/hakemus. Kalastuksenhoitomaksu on henkilökohtainen ja se on maksettava ennen kalastuksen aloittamista. Kalastaja on velvollinen hankkimaan kuitin maksamisen yhteydessä ja näyttämään sen vaadittaessa viranomaiselle tai muulle kalastusta valvovalle henkilölle. Kuitti maksutapahtumasta, kalastuskortti tai tiliote kelpaa todistukseksi suoritetusta maksusta. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa. Lisää tietoa kalastuksesta ja kalastusluvista SVK:n kotisivuilta (www.vapaa-ajankalastaja.fi) ja maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilta (www.mmm.fi). Lisätietoja: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Ilkka Mäkelä, puh 050 309 7204, sähköposti ilkka.makela(a)vapaa-ajankalastaja.fi Jaana Vetikko tiedottaja

LUONNONLOHI ON LOHIASETUSTAISTELUN HÄVIÄJÄ

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön – siis 58 000 järjestäytyneen vapaa-ajankalastajan – huoli on itse luonnonlohi. Se on lohiasetuksesta käydyn taistelun häviäjä. Valtioneuvosto uskoi vääriä perusteluja. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön puheenjohtaja Markku Markkula toteaa, että Itämeren luonnonlohikannat eivät moninkertaistuneen vaelluspoikaskuolleisuuden ja M 74 -tautioireyhtymän vuoksi kestä asetuksen perusteella lisääntyvää ammattimaista merikalastusta. Maaliskuun alussa Turun yliopistossa tarkastettiin FM Anni Tonterin väitöskirja. Hän on väitöskirjassaan tutkinut Pohjois-Euroopan lohen perinnöllistä rakennetta, minkä tunteminen on tärkeää mm. lajin suojelun kannalta. Lukuisista joista sekä Suomessa että muualla Euroopassa lohet ovat kadonneet kokonaan. Maapallolla nykyisin elävästä lohesta ainoastaan noin yksi prosentti on luonnollista alkuperää: 99 prosenttia on viljeltyä lohta. Markkula toteaa, että paranihan lohiasetus hieman viime viikkojen väännössä – ammattimaisen kalastuksen erivapaus pieneni 7 päivään ja rauhoitusaika piteni päivällä. Mutta ratkaisu olisi pitänyt tehdä toisin perustein kuin mihin valtioneuvosto päätyi. Nyt pitää edelleen keskittyä lohen suojeluun eikä saaliin jakoon. Markkula haluaa korostaa, että Suomen ja Ruotsin on yhdessä ryhdyttävä toimiin Pohjanlahden uhanalaisten lohikantojen pelastamiseksi ja arvokkaan luonnonvaran saamiseksi kansantaloudellisesti järkevään käyttöön. Kutuvaltioperiaatteen mukaisesti näillä mailla on valta ja vastuu päättää lohikantojensa tulevaisuudesta. Valtioneuvoston käytettävissä olleet tiedot perustelivat toisenlaista päätöstä. Asetuksen perustelumuistiossa todetaan mm. että: ”Viime vuosina on havaittu, että nuorten lohien eloonjäänti meressä on heikentynyt.” ... ”Kuolleisuuden seurauksena Pohjanlahden jokiin kudulle palaavien aikuisten lohien määrien on mallinnuksen perusteella arvioitu oleellisesti pienentyneen 2000-luvun alun määristä.” ... ”Simojoen ja Tornionjoen lohilla M74-kuolleisuus on ollut samansuuntaista...Vuodesta 2003 lähtien kuolleisuus on kuitenkin vähitellen kasvanut ja oli vuonna 2007 noin 25%.”... Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES toteaa lisäksi, että kansalliset toimet kudulle palaavien lohien suojelemiseksi ovat tärkeitä.” Nyt olisi syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta, jota tämä asetus ei edusta. Markkula vetoaakin:

”Kaikkien asiasta kiinnostuneiden on painostettava ministeriö hankkimaan luotettavaa tietoa lohen tilasta ja tämän asetuksen vaikutuksista. Tietojen perusteella valtioneuvosto voi ja sen tulee olla valmis ripeisiin toimiin asetuksen muuttamiseksi. Taistelu hävittiin. Sota lohen puolesta jatkuu.”

”Pelkään, että Maa- ja metsätalousministeriön valmistelema esitys uudeksi lohiasetukseksi on kuolinisku useimmille Pohjanlahden jokien luonnonlohikannoille ja estää kalastusmatkailun kehittämisen Lapissa ja Pohjanlahden rannikolla. Myöskään elinkeinopoliittisesti asetuksen perustelut eivät ole kestäviä. Ammattikalastuksella saatavan lohen kilohinta on noin 3-4 euroa ja virkistyskalastuksella vastaava kilohinta on jopa satakertainen”,

Markkula toteaa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa. Lisätietoja: SVK, puheenjohtaja Markku Markkula p. 050 464 2455. Jaana Vetikko tiedottaja

TIEDOKSI PIIRIN AKTIIVIPILKKIJÖILLE

Elena Pennanen, toisen vuoden vaatetusalan opiskelija Lapin yliopistosta, haluaisi saada aktiivisten pilkkijöiden kommentteja pilkkipuvun uudistamishankkeeseensa. Hän haluaisi avullanne suunnitella entistä mukavamman ja turvallisemman asusteen tulevien talvien pilkkijäille. Oheisena kyselylomake, jonka hän toivoisi aktiivipilkkijöiden täyttävän ja lähettävän sähköpostilla osoitteeseensa, joka löytyy oheisesta linkistä. Ilkka Lehtinen piirin tiedottaja Lataa tästä linkistä kyselylomake

VALTAKUNNALLINEN PILKKIPÄIVÄ HERÄTTI LAAJASTI KIINNOSTUSTA

Ensimmäistä lasten ja nuorten Valtakunnallista pilkkipäivää vietettiin osittain kuivalla maalla lauantaina 29. maaliskuuta. Pilkkipäivä toi esille pilkkimisen monipuolisena koko perheen harrastuksena. Päivän tapahtumissa perehdytettiin kansalaisia myös turvalliseen jäällä liikkumiseen ja pilkintään liittyvään aktiiviseen liikuntaan. Heikko tai peräti olematon jäätilanne sai samalla Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön ja pilkkikansan esittämään vaatimuksensa; talvi takaisin ja jäitä pilkkijöille. Valtakunnallista pilkkipäivää vietettiin noin 35 paikkakunnalla. Osa tapahtumista jouduttiin perumaan olemattoman jäätilanteen vuoksi. Pilkkipäivän päätapahtuma oli Helsingin Vanhankaupunginkosken rannalla, jossa päivä vietiin läpi tietoiskujen muodossa. Pilkkitapahtuma sai myös hyvin näkyvyyttä eri medioissa. Tapahtumat keräsivät yhteensä reilut 2000 pilkinnän ystävää. Aloitteen Valtakunnallisen pilkkipäivän järjestämiseen teki Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kilpailutoimikunta. Järjestelyistä vastasi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ja sen alueelliset vapaa-ajankalastajapiirit jäsenseuroineen. Valtakunnallinen pilkkipäivä oli pilotti ja jatkosta päätetään myöhemmin tänä vuonna. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää kestävän käytön mukaista, terveellistä ja turvallista vapaa-ajankalastusta. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa. Lisätietoja: kalatalouskonsulentti Marcus Wikström, p. 045 110 2126 tai marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi. Jaana Vetikko tiedottaja

SM-LOHIPILKKI 30.3.2008

Lataa tästä SM-lohipilkin tulokset

SIIKA KÄY ONKIJAN KOUKKUUN JÄIDEN LÄHTIESSÄ

Herkullisen valkolihaisen lohikalan -siian- ongintakausi käynnistyy jäiden lähtiessä. Ensimmäiset saaliit saadaan merialueen virtapaikoista jääpeitteen vielä verhotessa merenlahtia. Virta-paikkojen sulat ja hieman ympäristöään lämpimämmät vedet houkuttelevat harvasukasmadot ja muut siikojen herkkupalat alueelle. Veden lämmetessä ja jääpeitteen väistyessä kalastuskausi jatkuu, kunnes särkikalat ja ahvenet valtaavat kalapaikat. Normaalisti siikaa tulee onkimalla jäiden lähdöstä toukokuun alkupuolelle asti. Siianonginta on suosituinta Suomenlahden ja Saaristomeren merialueella, mutta myös muualta merialueelta sekä järviltä saadaan saalista. Saaliskalat painavat yleensä 200 grammasta kiloon. Suurimmat onkisiiat ovat painaneet hyvän matkaa yli kaksi kiloa. Kalaa saadaan parhaiten sora- ja kivikkopohjaisilta rannoilta, joissa veden virtaus pitää pohjan puhtaana. Erittäin hyviä paikkoja ovat sorapohjaiset virtaavat salmet ja saarten välit sekä lahdet. Suosittuja kalapaikkoja ovat lossirannat sekä virtaavat salmet, joihin pääsee kätevästi autolla. Upeita rauhallisia kalapaikkoja on tarjolla veneellä liikkuvalle kalastajalle. Pohjaonginnan kalastustekniikka on varsin yksinkertainen. Kalastus tapahtuu heittämällä heittokalastusvälineillä paino ja syötti pohjaan. Sitten laitetaan vapa rannalle pystyyn ja odotetaan, milloin vavan kärki alkaa täristä kalan viedessä syöttiä. Tavallinen 2-2,5 metrinen virvelivapa soveltuu ongintaan mainiosti. Kelaksi käy tavallinen umpi- tai avokela. Heittopainona käytetään yleensä lyijypainoa. Painon alapuolelle laitetaan leikari estämään painon liukuminen syöttiin kiinni. Leikariin sidotaan noin metrin mittainen monofiiliperuke, jossa on pienehkö yksihaarakoukku. Syötteinä käytetyimpiä ovat madot. Kalastusvälineliikkeistä saa ostaa kasvatettuja tunkiolieroja. Myös itse kaivetut madot kelpaavat siioille. Kalareissulle kannattaa ottaa mukaan muutama varapaino, koukkuja, leikareita ja perukesiimaa. Lisäksi saalista varten jäillä tai kylmäpattereilla varustettu kylmälaukku. Siikaa heittokalastusvälinein kalastettaessa tulee 18-64 -vuotiaiden lunastaa kalastuksenhoitomaksu sekä läänikohtainen viehelupa tai vesialueen omistajan lupa. Läänikohtaisella luvalla saa käyttää yhtä vapaa. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 650 seurassa toimii yhteensä 58 000 kalastuksen harrastajaa. Lisätietoja: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, kalatalouskonsulentti Janne Rautanen, p. 0400 946 968 tai janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi Jaana Vetikko tiedottaja

SM-pilkin esikisan tulokset

tulokset, nuoret 12 v. tulokset, nuoret 15 v. tulokset, nuoret 18 v. tulokset, naiset, yleinen. tulokset, naisveteraanit 55. tulokset, naisveteraanit 65 v. tulokset, naisveteraanit 75 v. tulokset, miehet, yleinen. tulokset, miesveteraanit 55 v. tulokset, miesveteraanit 65 v. tulokset, miesveteraanit 75 v. tulokset, miesveteraanit 85. v SM-pilkki 9.3 2008 Vääksy Vesijärvi Lataa tästä Nuorten 12 sarjan tulokset Lataa tästä Nuorten 15 sarjan tulokset Lataa tästä Nuorten 18 sarjan tulokset Lataa tästä Naisten sarjan tulokset Lataa tästä Naisveteraanien 55 sarjan tulokset Lataa tästä Naisveteraanien 65 sarjan tulokset Lataa tästä Naisveteraanien 75 sarjan tulokset Lataa tästä Miesten sarjan tulokset Lataa tästä Miesveteraanien 55 sarjan tulokset Lataa tästä Miesveteraanien 65 sarjan tulokset Lataa tästä Miesveteraanien 75 sarjan tulokset Lataa tästä Miesveteraanien 85 sarjan tulokset Lataa tästä Nuorten joukkuesarjan tulokset Lataa tästä Naisten joukkuetulokset Lataa tästä Naisveteraanien joukkuetulokset Lataa tästä Miesten joukkuetulokset Lataa tästä Miesveteraanien joukkuetulokset Lataa tästä Perhesarjan joukkuetulokset

Varsinaisten jäsenten jäsenmaksua esitetään korotettavaksi 1,5 eurolla vuosina 2008 ja 2009

SVK:n hallitus esittää syyskokoukselle jäsenmaksujen korottamista vuonna 2008. Varsinaisten jäsenten jäsenmaksua esitetään korotettavaksi 7,5 euroon (+1,5 ), perhejäsenten 3,3 euroon (+ 0,7 ) ja nuorisojäsenten 1,9 euroon (+0,1 ). Suositusesitykset vuoden 2009 jäsenmaksuiksi ovat varsinaiset jäsenet 9,0 euroa (+1,5 ), perhejäsenet 4,0 euroa (+0,7 ) ja nuorisojäsenet 2,0 euroa (+0,1 ). Korotuksen perusteluna on jo toteutunut toimintakustannusten nousu. Sen lisäksi TES -neuvottelut ennakoivat seuraavalle kahdelle vuodelle vähintään 10 %:n nousua sekä palkkakuluissa että muissa toimintakuluissa. Kustannusten nousun lisäksi korotusta edellyttää se, että keskusjärjestölle myönnettäviin valtionavustuksiin tullaan jatkossa soveltamaan maaseutuneuvonnassa vaadittavaa 50 %:n omarahoitusosuutta. Pääosa SVK:n omarahoituksesta tulee jäsenmaksuista. SVK:n hallitus esitti jo kevätkokoukselle 2007, että vuonna 2008 korotettaisiin varsinaisten jäsenten jäsenmaksua 3,00 euroa, perhejäsenten 1,6 euroa ja nuorisojäsenten 0,2 euroa. Kevätkokous palautti tuolloin asian hallituksen valmisteltavaksi. Hallitus toteaa, että tarve jäsenmaksun korottamiselle on edelleen olemassa. Esitetty korotus voidaan toteuttaa kahden vuoden aikana, jolloin seuroilla on enemmän aikaa sopeutua siihen. Hallituksen mielestä vahvan SVK:n rakentaminen edellyttää vahvaa ja vakaata taloutta. Siihen päästään vain järjestön omaa varainhankintaa parantamalla. Ainakin toistaiseksi tärkein varainhankintamuoto on jäsenmaksu.

Ilkka Mäkelä

Maajoukkuekarsinnat

Alkukarsinta

Pilkkijaos korostaa että mj-karsinnat pidetään ensisijaisesti Piirimestaruuskisojen yhteydessä Mikäli tällainen menettelytapa ei ole teknisesti mahdollista, tarkoittaa se aina kolmea erillistä karsintakisaa

Loppukarsinta

15% kilpailijoista pääsee loppukarsintaan, ja piiri saa vapaasti valita jatkoon menijät sarjoista riippumatta Henkilökohtaiset mitalistit Pohjoismaitten Mestaruus-kilpailuista viiden viimeisen vuoden ajalta pääsevät suoraan loppukarsintaan, nk. "villillä kortilla" Kutsu, jossa nämä asiat on kerrottu, tulee sekä VAPAA-AJAN KALASTAJA -lehteen että SVK:n kotisivuille Kisassa noudatetaan SM-sääntöjä soveltuvin osin

Kalastusmatkailun Osaamiskeskus

Lisätietoja alla olevasta linkistä. Kaaos 2007

Vapaa-ajankalastajapiireille ja –seuroille

Hei!

Ruotuväki-lehteen etsitään haastateltavaksi kalastusta harrastavaa varusmiespalveluksessa olevaa nuorta miestä. Jos seurassanne tai piirissänne on sopiva, ottakaa mahdollisimman pian yhteyttä lehden toimittajaan Heikki Karhuun s-posti: heikki.karhu(a)ruotuvaki.fi tai puh. 050 573 7805. Näin saisimme taas hiukan lisää julkisuutta hyvälle harrastuksellemme. Mukavaa viikkoa! t: Jaana Vetikko tiedottaja

Vapaa-ajankalastajapiirit ja kalamiespiirit

Hei! Osa kalamiespiireistä on kysellyt meiltä, minne voisi vanhaa vapaa-ajankalastukseen liittyvää aineistoaan luovuttaa. Kalastusmuseoyhdistyksen sivuilta löytyy alla oleva teksti:

Onko tiedossasi arvokasta aineistoa?

Kalastusmuseoyhdistys haluaa tallentaa meri-, joki- ja järvialueiden ammatti-, kotitarve- ja virkistyskalastukseen sekä urheilukalastukseen liittyvää uhanalaista aineistoa. Aineisto voi liittyä eri kalalajien ja muiden vesieläinten (hylje, rapu, simpukka) pyyntitapoihin, käyttöön ja kalastuskulttuuriin yleensä. Lisäksi yhdistys tallentaa kalanviljely- ja tutkimustoimintaan sekä alan yhteisöjen toimintaan liittyvää aineistoa, kirjallisuutta sekä muisti- ja perimätietoa. Yhdistyksen sivut ja aineistoon liittyvä teksti löytyy os. http://www.kalastusmuseo.fi/yhdistys/aineisto.html.

Oikein mukavaa ja kalaisaa uutta vuotta!

t: Jaana Vetikko tiedottaja

VUODEN 2008-> KILPAILUMAKSUT JA SVK:N “VERO”

Kilpailu / “vero” Sarja Kilpailumaksu SM-PILKKI / 30 % aikuisten sarjat 20 nuorten sarjat 10 miesten joukkue 20 miesvet. joukkue 20 naisten ja naisvet. joukkueet 15 nuorten joukkue 15 perhesarja 20 SVK:on kuulumattomat joukkueet 30 SM-VETERAANIPILKKI / 30% henkilökohtaiset sarjat 15 joukkueet 15 PILKKIMAAJOUKKUEEN ALKUKARSINTA/ henkilökohtaiset sarjat 0,90e/osanott. PILKKIMAAJOUKKUEEN LOPPUKARSINTA / 100 % henkilökohtaiset sarjat 10 MORMUSKOINNIN MAAJOUKKUEKARSINTA / 100 % henkilökohtaiset sarjat 10 SM-MORMUSKA / 20% aikuisten sarjat 20 nuorten sarjat 10 SM-KIISKI / 20 % aikuisten sarjat 20 nuorten sarjat 10 SM-LOHI / 20 % aikuisten sarjat 20 nuorten sarjat 10 joukkue 30 SM-RAUTU / 20 % aikuisten sarjat 20 nuorten sarja 10 joukkue 20 SM-ONKI / 20 % aikuisten sarjat 20 nuorten sarjat 10 miesten joukkue 20 miesvet. joukkue 20 naisten ja naisvet. joukkueet 15 nuorten joukkue 15 perhesarja 20 SM-KILPAONKI aikuisten sarjat 20 SVK 40%, palkinnot 30%, järjestäjä 30% nuorten sarjat 10 joukkuemaksut: SVK 70%, järjestäjä 30% seurajoukkueet 50 KILPAONGINNAN MAAJOUKKUEKARSINNAT Alkukarsinnat aikuisten sarjat 15 SVK 40%, palkinnot 30%, järjestäjä 30% nuoret 5 Loppukilpailu aikuisten sarjat 20 SVK 70%, järjestäjä 30% nuoret 10 SM-LAITURIKALASTUS / 20 % aikuisten sarjat 20 nuorten sarjat 10 SM-HEITTO / 20 % venekunta 40 joukkue 20 SVK:N VETO / 20 % venekunta 40 joukkue 20 Osall. SM-heitto ja SVK:N veto venekunta 70 SM-SOUTU-UISTELU / 20 % venekunta 40 SM-VENEONGINTA / 20 % venekunta 40 joukkue 20 SM-TUULASTUS / 20 % venekunta 40 joukkue 20

SVK-aktiivit

Maa- ja metsätalousministeriö on tänään lähettänyt lausunnolle ehdotuksensa valtioneuvoston asetukseksi lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa sekä ehdotuksensa valtioneuvoston asetukseksi kalastusasetuksen (1116/1982) muuttamisesta. Olin lohiasetuksen muutosta valmistelleessa työryhmän kokouksessa eilen 20.12. SVK:n edustajana Ilkka Mäkelän ollessa estynyt. Toimitan ohessa käyttöömme esittämäni muistion liitteineen. Ne muodostavat linjaukset, joita olemme Ilkan ja monien muiden kanssa valmistelleet ja pyrkineet saamaan eteenpäin. Ministeriön suorittama asetuksen valmistelutyö piti sisällään muutamia hyvin erikoisia piirteitä. Esityksestä olimme me, Lapin liitto ja Lapin vapaa-ajankalastajat eri mieltä. Mutta ministeriö ei suostunut kirjaamaan esityksiämme, eikä niiden perusteluja näkyviin, eikä ottamaan niitä edes oheismateriaalina lausuntopyynnön yhteyteen. Meidän muistiomme luvattiin kyllä laittaa mukaan tammikuussa koottavaan lohen pyynnin sosio-ekonomisia tekijöitä koskevaan raporttiin, mutta silloinhan lausunnot on jo varmaankin pitänyt antaa. Monituntinen kokous ei tuottanut muutoksia ministeriön teksteihin (tämä arvioni voi toki olla joiltakin pieniltä osin vääräkin, sillä en ole kaikilta osin ehtinyt verrata tänään saamaani lausuntopyynnön liitteenä ollutta muistiota eilisen kokouksen papereihin). Toki kokous muuten oli hyvin antoisa eli kävimme hyvää keskustelua. Kun lohen ajoverkkopyynti EU:n päätösten myötä Itämeressä loppuu, niin lohen määrä varmaankin lisääntyy joka tapauksessa. Tämä on tietenkin hyvä asia. Mutta ministeriön esittämät rajoitusten lieventämiset ja lohen meripyynnin aikaistamiset ovat huono ratkaisu. Nyt olisi kaikin keinoin keskityttävä lohikantojen elvyttämiseen. Perusteluja löytyy vaikka kuinka paljon oheisesta materaalistamme. Asetusluonnos on siis lähtökohdiltaan väärä. Kuriositeettina totean, että kolmekymmentäsivuinen muistio asetuksineen (josta nyt pyydetään eri tahojen virallisia lausuntoja) jaettiin meille työryhmän osanottajille sähköpostilla edellisenä iltapäivänä noin 20 tuntia ennen kokousta. Töiden, iltakokousten ja nukkumisen ohella piti ehtiä paneutua tuohon vaikeaa juridiseen tekstiin. Tämä ja liiteaineisto teille kaikille tässä vaiheessa tiedoksi ja vapaasti käytettäväksi ja jaettavaksi. Laitamme ensi vuoden alussa lisää yksityiskohtaisempia näkemyksiä, kunhan ehdimme käydä ministeriön tekstit tarkasti läpi. Toivotan samalla teille kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Markku Markkula

Reflektioryhmän kannanotto lohen kalastukseen Lohiasetuksen perusteet

Vapaa-ajankalastajapiireille ja seuroille!

Koskapa TE-keskusten kalatalouden edistämisvarojen hakukäytäntö muuttuu, laitan alla asian tiedoksenne jo nyt. Alla oleva teksti tulee olemaan myös lähiaikoina postitettavassa seurakirjeessämme. T: Jaana Vetikko

TE-keskusten avustukset kalatalouden edistämiseen haettavissa tammikuussa

Kalastuksenhoitomaksuista kalatalouden edistämiseen myönnettävien avustusten hakumenettely yhtenäistetään koko maassa. Hakuaika sekä lomakkeet tulevat jatkossa olemaan yhtenäiset TE-keskuksesta riippumatta. Edistämisvarojen haku tulee alkamaan joulukuun lopussa ja päättymään tammikuun lopussa. Uusi hakuaika on varhaisempi kuin monilla alueilla aiemmin on ollut. Tästä syystä kalaseurojen tulee hyvissä ajoin valmistella vuoden 2008 aikana toteutettavat hankkeet ja toimittaa anomus vapaa-ajankalastajapiirille. Piiri koostaa hakemukset ja toimittaa hakemuksen TE-keskuksen kalatalousyksikköön. Päätökset avustuksista tulee keväällä samoihin aikoihin kuin ennenkin. Erityisen hyvin rahaa on saatu erilaisten nuorisotapahtumien sekä koulutustilaisuuksien järjestämiseen. Rahaa voi hakea esimerkiksi Valtakunnallisen pilkkipäivän tempauksen, Kaverin Kanssa Kalaan - tempausten, onkipäivien tai vaikkapa avoimen leirin toteuttamiseen. Vapaa-ajankalastajapiirit informoivat seuroja lähiaikoina paremmin hakumenettelystä. SVK:n kalatalouskonsulentit ja hankepäällikkö auttavat tarvittaessa hakemusten teossa. Jaana Vetikko tiedottaja

Ohjeita kalatalouden alueelliseen edistämiseen vuonna 2008

Työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat julistaneet haettavaksi kalastuksenhoitomaksuvaroista kalatalouden edistämiseen myönnettävät avustukset. Hakuaika on siis parhaillaan käynnissä jokaisen TE-keskuksen alueella. Hakuaika päättyy 31.1.2008 klo 16.15, joten hakemukset kannattaa postittaa viimeistään 29.1.2008. Hakemukset tulee laatia lomakkeelle, joita on saatavissa TE-keskuksista (valtakunnallinen palvelunumero 010 19 1450). Lomakkeet on postitettu myös vapaa-ajankalastajapiireille, joista niitä voi kopioida. Lomakkeen voi täyttää ja lähettää myös internetissä osoitteessa www.te-keskus.fi/te-keskuksen nimi. Avustusta voivat hakea kalastusseurat ja -piirit. Hakemus osoitetaan sille TE-keskukselle, jonka toimialue kattaa pääosan toiminnasta. Varsinais-Suomen TE-keskuksesta haetaan kalatalouden edistämismäärärahoja niin, että kukin hakija täyttää vain yhden hakulomakkeen, jossa lomakkeessa tai sen liitteessä on eri hankkeet (tapahtumat) eriteltyinä kustannusarvioineen. Vapaa-ajankalastajapiirin tulee kerätä seurojen hakemukset ja postittaa ne yhtenä nippuna asianomaiseen TE-keskukseen. Avustettavaksi toiminnaksi katsotaan kalavesien hoitoa ja vapaa-ajankalataloutta edistävät kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitys- ja valistushankkeisiin. Valinnassa asetetaan etusijalle hankkeet, joiden tavoitteena on: edistää kalavesien kestävää käyttöä ja hoitoa, aktivoida kansalaisia kalastamaan, parantaa kalastusmahdollisuuksia, tuottaa tuloksia palvelemaan kalastuksenhoitomaksun maksaneita ja toteuttaa asianomaisen TE-keskuksen vapaa-ajankalastusstrategiassa esitettyjä tavoitteita. Tukea harkittaessa otetaan huomioon hankkeen vaikuttavuus, laajuus, innovatiivisuus, taloudellisuus sekä toiminnan kohderyhmä. Hankkeiden on oltava ajallisesti rajattuja, yhteistä etua koskevia ja hankkeen tulosten tulee olla julkisia. Hankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia. TE-keskus ei kuitenkaan sitoudu jatkorahoitukseen, vaan avustuksista päätetään vuosittain eri hakemuksilla. Pääsääntöisesti TE-keskus ei myönnä avustuksena täyttä määrää hankkeen kustannuksista. Hankkeeseen voi osarahoitusta hakea esim. kunnilta, yrityksiltä, osakaskunnilta tai kalastusalueilta. Omarahoitus voi sisältää myös talkootyötä tai luontaissuorituksia. Oman työn ja talkootyön hintana käytetään 10 euroa työtuntia kohden. Mikäli haettava avustus kattaa kaikki kustannukset tai suurimman osan niistä, hakemuksessa on erikseen perusteltava, miksi korkea avustusosuus on hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätöntä. Hakemuksessa on mainittava seuraavat tiedot: hakijan yhteystiedot, hankesuunnitelma (tavoite, tehtävät toimenpiteet ja tulokset sekä mahdolliset yhteistyökumppanit), kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma sekä erittely hankkeesta saatavista tuloista, tiedot muista samaan hankkeeseen haetuista ja saaduista avustuksista sekä arvio hankkeen vaikuttavuudesta. TE-keskukset postittavat päätösten yhteydessä tilityslomakkeet ja -ohjeen sekä ohjeen tulosraportin laatimiseksi. Kalatalouskonsulentit ja hankepäällikkö SVK:n toimistossa auttavat seuroja mielellään hakemusten tekemisessä. Onnea matkaan! Terveisin Maija Castrén Jaana Vetikko tiedottaja

Tiedoksi kilpailijoille!

Päivitetyt SM-kilpailusäännöt vuodelle 2007 löytyvät nyt SVK:n kotisivuilta www.vapaa-ajankalastaja.fi => Kilpailutoiminta => Säännöt. (Perhosäännöistä sivuilla on toistaiseksi vain SM-perhokalastus ja SM-perhonsidonta.) t: Jaana Vetikko Jaana Vetikko tiedottaja

KALASTUSKILPAILU 18.5.2007

Helsingborg’in edustalla KaRe--Varsinais-Suomi—Satakunta Tulokset: Naiset: 1. Piipponen Irja KaRe 5610 gr 2. Vetikko Jaana Sat 4650 Sj 3. Forsten Pirkko KaRe 3760 Kj 4. Kaivola Kati V-S 3750 Vj 5. Saari Kirsi V-S 3470 Vj 6. Kaivola Tiia V-S 3320 Vj 7. Pajukoski Armi V-S 3290 8. Kuhar Valentina KaRe 3220 Kj 9. Kakko Helka KaRe 3100 10. Tuovinen Anne KaRe 3020 11. Kavon Nina V-S 2850 Sj 12. Kortelainen Maila KaRe 2780 13. Mönttinen Auli KaRe 2740 Kj 14. Hillo Sirkka-L V-S 2690 15. Tynkkynen Mirja KaRe 2530 16. Koiranen Arja V-S 2510 17. Kautonen Pirkko KaRe 2380 18. Huhtakangas Marjatta KaRe 2090 19. Maikola Stina V-S 1980 20. Lehtinen Leila V-S 1930 21. Halonen Leena KaRe 1860 22. Järvinen Riitta KaRe 1790 23. Ruottinen Raili KaRe 1760 24. Kannisto Anna-L V-S 1510 25. Kujala Kerttu KaRe 1280 26. Kaarijärvi Kaarina Sat 990 Sj 27. Penttinen Toini KaRe 520 28. Törrönen Iris KaRe 000 28. Paakkonen Aili KaRe 000 Yht. 71,38 kg Miehet: 1. Pesonen Heimo KaRe 8060 gr 2. Sannholm Juha Kare 7350 Kj 3. Kaivola Kari V-S 6540 Vj 4. Viitanen Olavi KaRe 5830 Kj 5. Kitunen Ahti KaRe 5700 Kj 6. Mönttinen Jouko KaRe 5570 Kj 7. Tanhuanpää Jukka Sat 5160 Sj 8. Mäkelä Kari KaRe 49800 9. Kiviniemi Harri KaRe 4700 10. Huusko Esko Sat 4520 Sj 11. Saari Karu V-S 4470 12. Kortelainen Reijo KaRe 4430 Kj 13. Mikkonen Juha V-S 4240 Vj 14. Savolainen Oiva KaRe 4190 14. Huhtakangas Jorma KaRe 4190 16. Viita Lasse KaRe 3960 16. Mäkelä Martti KaRe 3960 18. Salminen Tuomo Sat 3790 Sj 19. Särkkä Pauli V-S 3340 Vj 19. Fokin Vitali V-S 3340 20. Lehto Paavo V-S 3220 Vj 21. Kannisto Kalle V-S 3040 22. Aho Jouko KaRe 2790 23. Hillo Teuvo V-S 2690 24. Halminen Veijo Sat 2560 25. Järvinen Matti KaRe 2290 25. Försti Yrjö KaRe 2290 27. Tuominen Eino KaRe 2270 28. Lilja Toni V-S 2220 28. Saari Valtteri V-S 2220 30. Lehtinen Ilkka V-S 2120 31. Kallio Jaakko Sat 2090 32. Koiranen Ahti V-S 1900 33. Laine Erkki Sat 1770 34. Pekkanen Teemu KaRe 1740 35. Maikola Seppo V-S 1700 36. Kataja Juha V-S 1540 37. Kääriä Petteri V-S 1440 38. Fagerström Ari V-S 1120 39. Saaristo Jorma KaRe 870 40. Hietala Petri V-S 800 41. Hattara Einari KaRe 720 42. Koiranen Jarmo V-S 590 43. Törrönen Aimo KaRe 490 44. Kautonen Pertti KaRe 000 Yht. (Kautonen sai yhden kalan, vitlingin, mutta heitti sen takaisin ”alamittaisena”, vaikka kala oli hyväksyttävä punnitukseen. Kautonen sai erikoispalkinnon, 4 kiloa painavan terästä täynnä olevan oluttölkin, vuodeksi haltuunsa) Nuoret: 1. Nieminen Jesper Sat 3530 gr Sj 2..Lehtonen Jami V-S 1580 3. Lampinen Tommi KaRe 1320 4. Parath Daniel KaRe 1210 Yht. 7640 gr Joukkuetulokset: KaRe (3 naisen + 5 miehen tulos) 38660 gr V-S 32350 gr Sat 28050 gr ( Joukkueet ennakkoon määrätyt: 5 naista + 8 miestä) Yhteensä saalista tuli n. 215 kg, sää oli hieno, aamulla vain vähän tuulta, päivän aikana tuuli hiukan nousi, mutta ei häiritsevästi. Suuret kalat, turskat, pysyttelivät poissa, suurin saatu turska painoi 1750 gr, ja saaja oli Kati Kaivola Varsinais-Suomesta. Myös miesten saama suurin kala oli turska saajana Teuvo Hillo Naantalista. Kj= KaRen joukkuejäsen, Vj= Varsinais-Suomen joukkuejäsen, Sj= Satakunnan joukkuejäsen

SATAKUNTA-KA-RE POHJAONGINTAKISA

SÄKYLÄN PYHÄJÄRVELLÄ 22.9.2007

Nuoret:

1. Antti Leskinen Satakunta 6170 g 2. Niko Häkkinen Satakunta 3870 g 3. Aleksi Tuominen Satakunta 2820 g 4. Arto Svensberg Satakunta 370 g

Naiset:

1. Kaija Tanhuanpää Satakunta 6650 g * 2. Sisko Rönni KA-RE 5990 g 3. Jaana Vetikko Helsinki 5920 g 4. Helka Männistö Satakunta 4520 g * 5. Tarja Salomaa Satakunta 3405 g 6. Riitta Saari Satakunta 3125 g 7. Sinikka Skog Satakunta 1850 g 8. Helena Mikkonen KA-RE 1385 g

Miehet:

1. Juhani Halonen Satakunta 13440 g * 2. Juha Riihimäki Satakunta 10870 g 3. Matti Piipponen Satakunta 8300 g 4. Jukka Tanhuanpää Satakunta 6940 g * 5. Vesa Tuominen Satakunta 6920 g 6. Teijo Peltonen Satakunta 6260 g * 7. Antti Yliharju Satakunta 6190 g 8. Olavi Viitanen KA-RE 5295 g 9. Eero Lindell Satakunta 4615 g 10. Jorma Huhtakangas KA-RE 4570 g 11. Timo Aimia Satakunta 4300 g 12. Tauno Helminen Satakunta 4270 g 13.Esko Huusko Satakunta 4200 g * 14. Veijo Halminen Satakunta 4140 g * 15. Heikki Varjonen Satakunta 3850 g 16. Arto Sulo Satakunta 3775 g 17. Sami Salomaa Satakunta 3730 g 18. Jouko Salomaa Satakunta 3700 g 19. Martti Mäkelä KA-RE 3685 g 20. Ahti Kitunen KA-RE 3625 g 21. Jukka Vetikko Helsinki 3385 g 22. Matti Koskinen KA-RE 3215 g 23. Martti Svensberg Satakunta 2845 g 24. Juha Sannholm KA-RE 2325 g 25. Teemu Pekkanen KA-RE 2175 g 26. Sami Puhilas Satakunta 2145 g 27. Erkki Laine Satakunta 2095 g * 28. Kauko Kaskinen Satakunta 1005 g 29. Ilmo Metsämäki Satakunta 825 g * Suurin Ahven 480 g Matti Piipponen Satakunta 49070 g (* joukkue) KA-RE 32265 g (kaikki)

SÄHKÖLINJAT VAARAN PAIKKOJA ONKIJOILLE

Onkijoille on viime vuosina sattunut eräitä vakavia onnettomuuksia suurjännitteisten ilmajohtojen läheisyydessä. Pitkät hiilikuituiset onkivavat ovat yleistyneet ja sähköä johtavina ne ovat vaarallisia sähkölinjojen alla. Nyt onkikauden alkaessa on kalastuksen harrastajien ja onkikilpailujen järjestäjien syytä olla tarkkana ja havaita vaaran paikat ajoissa. Pari vuotta sitten sattui onkikilpailun yhteydessä kuolemaan johtanut sähkötapaturma, kun onkija sai sähköiskun 20 kV:n avojohdosta hiilikuituvavan välityksellä. Vastaavia onnettomuuksia on sattunut monena kesänä. Usein onnettomuudet ovat sattuneet onkikilpailuissa, joissa kilpailijat liikkuvat paljon paikasta toiseen etsiessään parasta onkipaikkaa. Onnettomuustapauksissa onkija on esimerkiksi kulkenut sähkölinjan alta pitäen pystyasennossa pitkää hiilikuituista onkivapaa. Hiilikuituvavat voivat olla jopa yli 10 metrin pituisia. Suurjännitteisten sähköjohtojen läheisyydessä sähköiskuun ei tarvita edes kosketusta. Virta ”hyppää” pienen ilmavälin yli sähköä johtavaan esineeseen, jos se joutuu liian lähelle. Tällöin syntyy jatkuva sähköpurkaus, jota kutsutaan myös valokaareksi sen näkyvyyden takia. Vaarallinen alue on muutaman metrin etäisyydellä ilmajohdosta, johdon jännitteestä riippuen. Valokaarisähköiskuista selviytyminen on harvinaista ja palovammat ovat vaikeita. Onkijoilla on aina syytä varovaisuuteen sähkölinjojen läheisyydessä. Kalastuskilpailut on suunniteltava siten, ettei kilpailualueella ole vaaran paikkoja ja että onkijat osaavat käyttää turvallisia kulkureittejä. Kilpailun järjestäjän on tarvittaessa järjestettävä valvonta riskialttiille paikoille sekä merkittävä vaara-alueet maastoon ja kilpailukarttaan. Lisätietoja sähköturvallisuudesta: Turvallisuusinsinööri Markku Suvanto, TUKES, puh. (09) 616 7565 Internet: www.tukes.fi. Lisätietoja onkiharrastuksesta ja onkikilpailujen turvallisuudesta: Hankepäällikkö Maija Castrén, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, puh. (09) 2289 1311, 040 505 6951 Internet: www.vapaa-ajankalastaja.fi. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry (SVK) on kaikkien järjestäytyneiden vapaa-ajankalastajien yhteinen järjestö, joka edistää kestävän käytön mukaista vapaa-ajankalastusta.

Vuoden 2007 PM-kilpailujen tulokset

PM-pilkki 25.2. Littoistenjärvellä (järj. Onki-86) Lataa tästä Tulokset (PDF 25kt) Lataa tästä joukkuetulokset (PDF 15kt) Lataa tästä nimilistat (PDF 15kt) Kesäonki SM-Karsinta 1/2007 Vammalan Vaunusuo (järj. Vammalan UK) Lataa tästä Tulokset (PDF) PM-heittokalastus 9.6. Perniön/Teijon Mathildedalissa merellä (järj. Salon Seudun Kala Team) Lataa tästä tulokset (PDF 11,4kt) PM-kesäonki 10.6 Aurajoki/Turku Lataa tästä Tulokset (PDF 25kt) SM-Onkikarsinta 2007 Lataa tästä Tulokset (PDF 32kt) PM-vetouistelu 21.-22.7 2007 Vammala, Ellivuori Tulokset PM-kilpaonki 29.7. Loimijoella Huittisten Jokisivulla (järj. Huittisten Kalakerho) Lataa tästä tulokset PM-laiturikalastus 16.9. Raision Hahdeniemessä (järj. Naantalin Seudun urheilukalastajat) Lataa tästä tulokset (pdf 17kt) PM-tietokilpailu 4.10. 4.10 2007 Lomasäkylässä alkaen klo 19.00.

Tulokset

Aikuiset 1. NSUK 12 p. Jari Hakkarainen, Heikki Hakkarainen, Jari Korsman 2. Sekajoukkue 8,5 p. Tauno Laakso, KUK, Raimo Lehtinen ,Taivassalon kk, Jaana Leskinen KTUK. 3. Vammalan Uk 7 p. Simo Suominen, Esko Huusko, Jorma Virtanen Nuoret 1. KTUK 6 p. Aleksi Tuominen, Antti Leskinen, Niko Häkkinen. 2. Taivassalon Kk 5 p. Kalle Järvelä, Esa-Pekka Mattila, Pasi Lehtinen

VUODEN 2008 KILPAILUKALENTERI TULOKSINEEN

PM-madepilkki 24.1. Pyhäjärvellä (Pyhäjärven Kalamiehet)

Kilpailu peruutettu (kilpailutmk)

PM-pilkki 24.2. Pyhäjärvellä Loma-Säkylässä (järj. kilpailutmk)

Lataa tästä yleisten ja nuorten sarjojen tulokset Lataa tästä joukkuetulokset SM-pilkki 9.3 2008 Vääksy Vesijärvi Lataa tästä poimitut tulokset SM-mormuska 12.4 2008 Tolpanniemi Kuusamo Lataa tästä SM-mormuskoinnin tulokset

nuorten PM-toimintakilpailu 26.4. Paraisilla (nuorisotmk)

Kilpailu peruuntui osanottajapulan takia, joten myöskään tuloksia ei ole julkaistavaksi.

PM-heittokalastus 7.6. Matildassa Teijolla (Salon Seudun Kala Team)

Tuloksia ei ole toimitettu.

PM-kesäonki 8.6. Loimijoella Huittisten Jokisivulla (Huittisten Kalakerho)

Lataa tästä PM-kesäongen tulokset Lataa tästä PM-kesäongen perhe-ja joukkuesarjojen tulokset

PM-vetouistelu 19.-20.7. Rauta- ja Kulovedellä Ellivuoressa (Vammalan Urheilukalastajat)

Lataa tästä PM-vetouistelun tulokset

PM-kilpaonki 17.8. Loimijoella Huittisten Jokisivulla (Onki -86)

Lataa tästä henkilökohtaiset tulokset Lataa tästä paikka- ja sektorikohtaiset tulokset

PM-laituripilkki 14.9. Raision Hahdeniemessä (kilpailutmk)

Lataa tästä L-S Vkp:n tulokset Lataa tästä tulokset

PM-tietokilpailu 2.10. (valistustmk)

Lataa tästä PM-tietokilpailun tuloksia

PM-perhokalastus 11.-12.10. Teijolla (Lounaissaariston Urheilukalastajat)

Lataa tästä perhokalastuksen PM-parikilpailun tuloksia Lisäksi piiri järjestää

laituripilkinnän SM-kilpailut 21.9. Raision Hahdeniemessä

Lataa tästä mitalistit ja piirin osallistujat Lataa tästä SM-laituripilkin tulokset kokonaisuudessaan