<h2>Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 20 vuotta</h2>Vapaa-ajankalastus on Suomessa edelleen hyvin suosittu vapaa-ajan aktiviteetti, sitä harjoittaa lähes 1,5 miljoonaa suomalaista. Voidaankin täydellä syyllä todeta, että vapaa-ajankalastus kuuluu edelleen olennaisesti suomalaiseen elämänmuotoon, kulttuuriin ja luontosuhteeseen. Vapaa-ajankalastus ja sen ympärille rakentunut kalastuskulttuuri elää ajassa ja muuttuu muun yhteiskunnan tavoin. Kalastuksesta haetaan nykyään yhä enenevässä määrin elämyksiä ja hyvinvointia. Kalastus on näin merkittävässä osassa aktivoimassa ihmisiä liikkumaan ja edistämään jaksamista. Rahaa suomalaiset vapaa-ajankalastajat kuluttavat harrastukseensa noin 250 miljoonaa euroa vuodessa.  Vapaa-ajankalastuksen yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on siis huomattava. 

Vuonna 2000 Suomen kolme valtakunnallista vapaa-ajankalastusjärjestöä (Suomen Kalamiesten Keskusliitto, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ja Suomen Urheilukalastajain liitto) yhdistyivät yhdeksi valtakunnalliseksi vapaa-ajankalastusjärjestöksi. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) perustava kokous pidettiin 31.1.2000. 
SVK toimii vapaa-ajankalastajien järjestöjen sekä muiden kalavesien hoitoa ja kalastuskulttuuria edistävien yhteisöjen valtakunnallisena järjestönä. Järjestö pyrkii edistämään ja tekemään tunnetuksi monimuotoista kalastusharrastusta korostaen sen mukanaan tuomaa yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä sekä henkistä hyvinvointia. Järjestö kannustaa, opastaa ja kouluttaa vapaa-ajankalastukseen tarjoten erityisesti perheille mahdollisuuden tulla mukaan kalastusharrastuksen pariin sekä toimii vastuullisesti ja osallistuu kalakantojen elvyttämiseen ottaen huomioon erityisesti kalastukseen liittyvät eettiset kysymykset.

Vuonna 2020 SVK ja sen jäsenjärjestöt tuovat näyttävästi esille järjestön monipuolista toimintaa. Yhdessä vapaa-ajankalastajapiirien kanssa SVK järjestää sen toimintastrategian arvoihin (kaverit, luontosuhde, vastuullisuus ja elämyksellisyys) nivottuja teematapahtumia, jotka on ajoitettu Suomen eri vuodenaikoihin. Keskusjärjestön lehden ulkoasu uudistetaan ja tiedottamisen keskiössä ovat pitkin vuotta maamme nykyiset laajat yleiskalastus- ja jokamiesoikeudet, joiden saamiseksi SVK ja sitä edeltäneet vapaa-ajankalastusjärjestöt ovat tehneet hartiavoimin työtä. 



Juhlamielellä yhdessä tehden!
Markku Marttinen
toiminnanjohtaja


    

<h3>Lounais-Suomen kalastusohjaaja</h3>Janne Antila
Sauniementie 25
21195 Velkua
045-630 4280
janne.o.antila(a)gmail.com  


<h3>Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat ry:n kalatalousalue-edustajien nimiluettelo alla olevasta linkistä</h3>
<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/kalatalous_2019.pdf'>Tästä Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin kalatalousalue-edustajien yhteystiedot</a> 



<h2>Kohti kestävää ja vastuullista vapaa-ajankalastusta Lounais-Suomessa v. 2014 -2020</h2>
<a href='sisalto/toimikunnat/kala_ja_ymp/liitteet/vastuullinen.pdf'> Lataa tästä piirihallituksen tekemän vastuullisen vapaa-ajankalastuksen tulevaisuuden suunnitelman kansilehti</a>


<h2>Kohti kestävää ja vastuullista vapaa-ajankalastusta Lounais-Suomessa v. 2014 -2020</h2><h3>1. Esipuhe</h3>Lounais-Suomi maakuntineen ( Varsinais-Suomi ja Satakunta ) on vapaa-ajankalastajalle erityisen antoisaa aluetta.  Alueelta löytyy kalarikkaita vesistöjä lukuisa määrä. Varsinais-Suomi rajoittuu pääasiassa Saaristomereen ja Satakunta Selkämereen. Lisäksi maakunnissa on suuri määrä järviä, joista kookkaimpana maakuntien rajalla Säkylän Pyhäjärvi. Järvien lisäksi Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa virtaa paljon pienehköjä jokia. 
Kalastusta harrastetaan sen eri muodoissa niin merellä, järvillä kuin joissakin. Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat ry:n hallituksen tekemänä valmistui vuoden 2013 aikana kalapaikkaopas, jonka avulla voisi uskoa kalastajamäärien entisestään lisääntyvän. Näin voi ajatella varsinkin perheiden osalta, tarjoaahan mainittu opas kalapaikkojen sijainnin lisäksi myös tietoa niiden palveluista.  
Kalastajia Lounais-Suomen alueella asui v. 2010 yhteensä 173 000 (RKTL). Kalastajia maakuntamme vesillä kalasti noin 209 000 henkilöä eli kalavedet houkuttivat kalastajia muualtakin maasta. Alueella asuvat vapaa-ajankalastajat käyttivät rahaa harrastukseensa yli 60 miljoona euroa vuodessa eli vapaa-ajankalastuksessa liikkuvat kalastajien ohella suuret rahavirrat. Ely-keskuksittain vertailtuna Varsinais-Suomen Ely:n alueella oli kalastajia kolmanneksi eniten (RKTL 2010).

<h2>2.  Lähtökohtia vapaa-ajankalastuksen kehittämiseen</h2><h3>2.1 Kalastajat ja kalastus</h3>Vapaa-ajankalastus on edelleen suosittu harrastus, sillä maassamme on noin n. 1 700 000 vuosittain kalastavaa asukasta. Vapaa-ajankalastus on edelleen yksi merkittävimmistä ulkoiluharrastuksen muodoista. Kalastus on edelleen suosittua myös nuorten keskuudessa, vaikkakin harrastajamäärä on hieman laskussa. Maakunnissa pitkään toimineiden kalaseurojen lähitulevaisuuden ongelmaksi on muodostumassa harrastajien väheneminen ikääntymisen myötä. Nuorten mukaan saaminen lieneekin lähitulevaisuuden suurin haaste kalastusseurojen aktiivitoimijoille, koska tuntuu siltä, että tämän päivän vanhempien kiinnostus yhdistystoimintaa kohtaan on laskemassa.
L-S Vapaa-ajankalastajat ry. on yrittänyt vastata haasteeseen kalakummitoiminnalla, jolla kalastustietoutta viedään kouluihin. Osana kalastuskasvatusta toimivat myös avoimet leirit sekä nuorten tempauspäivät. Kalakummien ja -seurojen nuorisotyön tuloksena Lounais-Suomessa saadaan tuotettua tuhansia kalastuskokemuksia alueen nuorille vuosittain.
Järjestäytyneiden kalastajien määrä on kuitenkin hieman laskemassa.
Varsinais-Suomen Ely:n alueella laskettiin käytetyn 1 156 000 kalastuspäivää/vuodessa (RKTL 2010). Suosituimmat kalastusmuodot Suomessa vuonna 2010 olivat RKTL:n mukaan onki (68 %), heittovapa (41 %), pilkkiminen (28%), katiska/merta/rysä (26%), verkko (25%) ja vetouistin (21%). Samat pyydykset lienevät käytössä myös Lounais-Suomen alueella. Saaliista noin 40 % pyydetään edelleen verkoilla vaikka verkkopyynnin osuus onkin laskussa.

<h3>2.2 Kala- ja rapukannat</h3>Lounais-Suomen maakuntien kalakannat ovat erittäin monipuolisia. Merialueelta on aika ajoin kuulunut viestejä, että mm. hauki-, kampela- ja ahvenkannat ovat laskussa. Nyt ahvenkannat ovat jälleen vahvistumassa. Särkikalojen osuus maakuntien vesissä lienee lisääntymään päin. Kalastuksen painopiste on suureksi kasvavissa petokaloissa. Niin hauki-, ahven-kuin kuhakannatkin  kestävät nykyisen kalastuspaineen. Tosin alueellisesti on eroja ja alueellisesti vaaditaan toimenpiteitä kalakantojen vahvistamiseksi.  Pyyntiä tulisi saada kuitenkin kohdentumaan useampiin kalalajeihin. Erityisesti särkeä ja muita vähempiarvoisia kaloja tulisi pyytää nykyistä enemmän. Tämä tervehdyttäisi vesistöjä ja kalaston rakennetta.

Viimeisen sadan vuoden aikana ei Saaristomeren vakinaisessa kalalajistossa ole tapahtunut suurempia muutoksia. Mustatäplätokko on ilmestynyt lajistoon ja Suomenlahdella tavattua hopearuutanaa odotellaan ilmestyväksi lajistoon. Runsaussuhteissa sen sijaan on tapahtunut huomattavia muutoksia. Osa näistä muutoksista on tapahtunut luonnollisella tavalla, lähinnä Itämeren pitkäaikaisten, epäsäännöllisten suolapitoisuuksien vaihteluiden johdosta. Merkittävin esimerkki tästä on turskakantojen heilahtelut Suomen rannikolla.

Maakunnan jokivesistöjen kalakantoja tuetaan istutuksilla, koska kutualueilleen pyrkivien kalojen nousu jokien latvavesille on tehokkaasti estetty erilaisin pato- ja voimalarakennelmin. 
Merialueiden lohi- ja taimenkannat ovat huolestuttavassa määrin uhanalaistuneet. Lohikalojen merialueilla tapahtuva ns. sekakantakalastus on uhkana koko Itämeren altaan lohikannoille.
Vapaa-ajankalastajan vastuu luonnonkantojen säilymisestä on erittäin merkittävä. Onneksi mm. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on nostamassa esiin uhanalaisten lajien suojelua sekä mm. erilaisten särkikalojen ruoaksi käyttämistä. Niin sanottujen vähempiarvoisten kalalajien käyttäminen arvokalojen sijaan on lisääntymässä.

Lounais-Suomen järvi- ja jokivesistöissä esiintyy kahta rapulajia, alkuperäistä jokirapua ja täplärapua, joka on aikanaan tuotettu tukemaan rapukantaa sen hyvän rapuruttokestävyyden takia. Rapukantoja joudutaan kuitenkin paikoin tukemaan myös istutuksin ajoittaisten rapuruttoesiintymisten takia. Vuotuinen saalismäärä voi hyvinä rapuvuosina olla hyvinkin mittava. Mainittakoon, että mm. Säkylän Pyhäjärvestä saadaan huippuvuosina saaliiksi jopa 1 000 000 täplärapuyksilöä.

Vapaa-ajankalastajien yhteenlaskettu kalasaalis Lounais-Suomessa on noin 1 800 000 kg. Kalastajahinnaksi muutettuna saliin arvo on noin 3500 000 euroa (RKTL2010).

<h3>2.3 Vapaa-ajankalastuksen talous</h3>Kalastajien lupamaksukertymä valtiolle on koko ajan laskussa. Minkälaisen muutoksen asiaan tuo uudistettava kalastuslaki jää tulevaisuuden näytettäväksi. Maakunnassa on vielä toistaiseksi melko merkittävä määrä kalastusvälinekauppiaita. Lisäksi yksittäisiä viehe- ym. valmistajiakin löytyy melkoinen määrä. Kuten aiemmin jo todettiin, niin alueen vapaa-ajankalastajat käyttävät harrastukseensa 60 miljoonaa euroa vuodessa. Myös saaliin arvoa (3,5 milj. €) voidaan pitää merkittävänä.

<h3>2.4 Kalastusmatkailu</h3>Saaristomeri rikkonaisine vesialueineen lienee maakunnan merkittävin kalastuslomailijoita houkutteleva kohde. Kyseinen alue tarjoaa hyvinä tunnettujen kalavesien lisäksi myös mittavan määrän majoitusta ja muita palveluita. Majoitusyrittäjät hyötyvät vapaa-ajankalastajista siten, että kalastajat käyttävät heidän palvelujaan myös sesonkiajan ulkopuolella, varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Merialueen saaristo tarjoaa edelleen jokamiehen oikeuden nojalla majoittuville kalastajille hyvät harrastusmahdollisuudet. Saaristo on kuitenkin nopeasti mökkiytymässä, joten rantojen kaavoituksessa tulisi varata alueita myös yleiseen käyttöön.
Selkämeren rannikkoalueet tarjoavat matkailijalle niin hyvätasoista majoitusta kuin elämyksiäkin. Onhan mm. tyrni yksi sen saariston erikoisuuksista, värjäten lukuisten saarien sekä luotojen rannat syksyisin kauniin oranssin sävyisiksi.

Säkylän Pyhäjärvi on erittäin merkittävä virkistys- ja kalastuskohde, jota vapaa-ajankalastajat hyödyntävät niin kesä- kuin talviaikaankin.

Lisäksi maakunnan monien virtavesien osakas/hoitokunnat ovat huomioineet kulkevan kalastajan ja jokivarsilta matkailija voi löytää toinen toistaan viehättävämpiä majoituskohteita. 

<h3>2.5 Vapaa-ajankalastus ja kunnat</h3>Kalastus on suurimmassa osassa kuntia suosituimpia luontoliikuntaharrastuksia. Myös kalastusmatkailu on saanut merkittävän jalansijan talouden tukijana osassa kuntia. Edellä mainitusta huolimatta kuntien, joiden alueilla on kalastusmahdollisuus, soisi kohdentavan enemmän varojaan kalastusmahdollisuuksien lisäämiselle. Kuntien soisi lisäävän lähikalastuspaikkojen rakentamista tarjoamalla veneenlaskupaikkoja, kalastuslaitureita ym. Useissa pienemmissä kunnissa ei osata vielä ajatella matkailukalastuksen tuomaa lisätuloa alueelle. Kalastusalueilla on myös tärkeä rooli yhtenäislupa-alueiden sekä infrastruktuurin kehittämisessä.

Vapaa-ajankalastajapiirin seurojen tulee myös olla aktiivisia ja tehdä kunnille kansalaisaloitteita lähikalastuskohteiden rakentamiseksi. Seurat voivat myös olla aktiivisia niiden markkinoinnissa esimerkiksi järjestämällä kalastustilaisuuksia ja -kilpailuja näissä kohteissa.  

<h3>2.6 Kalavesien hallinta</h3>Kalakantojen ja kalastuksen järjestäminen kuuluu osakaskunnille, vesialueiden omistajille sekä kalastusalueille. Maakunnan vesialueet ovat suurelta osin pieniä ja pirstoutuneita. Iso osa osakaskunnista on passiivisia, mitä tulee alueen kalastuksen kehittämiseen. Kalastusalueiden kokouksiin on muutaman vuoden ajan voitu osoittaa edustusoikeus kahdelle vapaa-ajankalastajien edustajalle. Usein ”isännän ääni” on ollut liian voimakas muutosten saamiseksi vapaa-ajankalastajille edullisempaan suuntaan. Erityisesti yhtenäislupa-alueiden saamisessa on ollut ongelmia. Vapaa-ajankalastajien edustajien tulee toimia jatkossa aktiivisesti kalastusalueilla, jotta uisteluun soveltuvia yhtenäislupa-alueita saadaan muodostettua. Laajemmat, uisteluun soveltuvat yhtenäislupa-alueet toisivat vesien omistajille sekä seutukunnalle muutoinkin huomattavan määrän lisätuloa. Lounais-Suomen alueelta ei myöskään ole saatavissa yhtenäistä tietoa vetouisteluun soveltuvista lupa-alueista. Tavoitteena tulee olla tiedoston kokoaminen. 

Vireillä olevassa kalastuslain uudistuksessa ollaan heikentämässä vapaa-ajankalastajien vaikutusmahdollisuutta vähentämällä edustusoikeus yhteen kokousedustajaan. Tämä muutos olisi askel taaksepäin, sillä laajalla ja perustelulla yhteistyöllä voidaan saada kaikille edullisia muutoksia aikaan.

Vapaa-ajankalastajapiirin tulee yhdessä liiton kanssa panostaa kalastusalue-edustajiensa koulutukseen. 

<h3>3. Vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksia ja haasteita</h3>Lounais-Suomi tarjoaa vapaa-ajankalastajalle merkittävässä määrin harrastusmahdollisuuksia. Tosin mm. rantojen maanomistus ja mökkitonttien tiheys asettaa joissain päin maakuntia hyvinkin voimakkaita rajoituksia niin kalastamiselle kuin luonnossa liikkumiselle. Tänä päivänä valistunut ja asioista selvää ottava vapaa-ajankalastaja löytää riittävän määrän myös sellaisia kalastuskohteita, joissa hänen ei tarvitse olla kenenkään haittana tai kiusana.
 
Vapaa-ajankalastuksen haasteena voidaan ainakin tällä hetkellä nähdä Maa- ja metsätalousministeriön nuiva suhtautuminen vapaa-ajankalastukseen. Ministeriön ohjenuorana tuntuu olevan mahdollisimman suuren hyödyn saaminen kulloinkin käsillä olevasta luonnonvarasta. Taloudellisen ajattelun sijaan tulisi miettiä enemmän elämys- ja virkistysmahdollisuuksia, joita upea luontomme tarjoaa. Luontokontaktit edistävät myös ihmisten hyvinvointia. Lisähaastetta kalakantojen suojeluun asettavat ministeriön säätämät kalastuskiintiöt, jotka eivät ainakaan tänä päivänä ole ihan linjassa tieteellisten suositusten kanssa. Tulevaisuuden haasteena onkin saada kalakannat nousemaan kestävälle tasolle sekä turvata vaelluskalakantojen pääsy kutualueilleen. Vapaa-ajankalastajien kasvatushaasteena on saada tulevia polvia kalastamaan kestävän kalastuksen periaatteiden mukaisesti.

Uhkana ovat ilmaston lämpiäminen sekä pohjoisen pallonpuoliskon lisääntyvät sademäärät, joiden vaikutuksesta ravinnekuormitus sekä valumavesien määrä kasvavat. Lisääntyneiden valumavesin seurauksena Itämeren suolapitoisuus laskee ja mm. turskakantojen romahduksen voidaan katsoa osittain johtuvan tästä. Valumavesin mukana Itämereen siirtyy fosforia, joka rehevöittää jo ennestäänkin huonossa tilassa olevaa Itämerta.

Vapaa-ajankalastajien merisaaliin voidaan katsoa olevan kuitenkin edelleen terveellistä, kunhan ei käytä ylettömiä määriä rasvaisia kaloja tai petokaloja ravinnokseen. Kala on myös useimmiten saatu saaliiksi kalastajan asuinpaikan lähialueilta, eli voidaan puhua lähiruoasta. 

Mitä aikanaan uudistuva kalastuslaki tuo tullessaan, voidaan tässä vaiheessa vain arvailla. Uudistuvasta kalastuslaista on tiedotettu niin monenlaisia ja –suuntaisia ennakkotietoja, että voidaankin kysyä ollaanko lainkaan menossa uudistuksiin, vai ollaanko kenties ”peräytymässä” tilanteeseen ennen viehekorttilakia.

<h2>4. Kestävä kalavesien hoito ja kalastus</h2><h3>4.1. Kestävä kalavesien hoito ja kalastus</h3>Kestävä kalavesien hoito tarkoittaa tulevaisuudessa sitä, että istutuskeskeinen kalavesien hoito lopetetaan ja päästään hyödyntämään luontaisesti lisääntyviä kalakantoja. 
Kenenkään edun mukaista ei liene sellainen, että kalavesien käyttöä rajoitettaisiin tai jopa kiellettäisiin vapaa-ajankalastajilta. Kalakantojen tulee olla tasolla, jolla se kestää sekä vapaa-ajankalastuksen, että kaupallisen kalastuksen pyyntirasituksen.

Kalastajien verkkojen silmäkokoja tulisi nostaa riittävästi, jolloin pyydyksiin ei jäisi kaloja, jotka eivät ole kuteneet vielä kertaakaan. Harvemmat verkkokoot edistäisivät myös uhanalaisen meritaimenen selviämistä merivaelluksella. Verkkojen määrää tulisi laskea siten, että kotitalouksilla sallittaisiin ainoastaan neljä verkkoa jadassa. 

Kalojen alamittoja tulisi korottaa huomattavasti varsinkin uhanalaisten lajien osalta. Alamittoja tulisi korottaa ainakin meritaimenen ja kuhan osalta. Vapaa-ajankalastajien tulisi ottaa käyttöönsä vapaaehtoiset saaliskiintiöt. Tosin jo tänäkin päivänä valistuneimmat vapaa-ajankalastajat ottavat kalaa vain sen verran, kuin tietävät kerralla käyttävänsä. Tavan soisi yleistyvän ja ehkä tulevaisuudessa nyt tehty valistustyö kantaa hedelmää siltä osin. Lohikalojen istutuksessa tulisi päästä siihen, että istutettavilta kaloilta poistetaan rasvaevä. Tällöin voitaisiin vapauttaa kaikki luonnon kutua olevat lohikalat ja saada näin uhanalaiset kannat elpymään.
  
Kalastuskilpailuja tulisi järjestää alueille, joilla tiedetään olevan poistokalastuksen tarvetta ja kilpailujen saaliit tulisi hyödyntää paremmin kuin mitä tänä päivänä tapahtuu. Kuitenkin kilpailujen kalojen käsittelyssä ollaan menossa kestävän kalankäytön suuntaan. Esimerkkinä yleistynyt kalojen vapauttaminen heitto- ja uistelukisojen yhteydessä.

Kestävän kalastuksen periaatteiden soisi yleistyvän kalastajien keskuudessa.  Kestävän kalastuksen periaatteeseen kuuluu myös ns. vähempiarvoisten kalalajien käyttäminen, ei niiden pois heittäminen. Nykyisin median myötä ns. jalokalojen arvostus on noussut vähän turhankin suureen rooliin. Arvostus olisi tulevaisuudessa käännettävä myös muiden kalojen arvostamiseen. Kestävään kalastukseen voitaisiin katsoa lukeutuvan myös mainitun vähempiarvoisen saaliin käsittelyn opastaminen, jonka myötä myös särkikalojen arvostus voitaisiin nostaa sille kuuluvalle tasolle. 

<h3>4.2 Vahva ja vastuullinen kalastuskulttuuri</h3>Vahva ja vastuullinen kalastuskulttuuri voidaan saada aikaan yleisen ilmapiirikasvatuksen sekä nykyisten kalastusseurojen ja kalastusjärjestöjen avulla. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) tekee omalla sarallaan esimerkillistä valitus- ja opastustyötä, mutta maakunnissa sitä voitaisiin seurojen toimesta tukea nykyistä tehokkaammin. Myös erilaisilla seurojen/järjestöjen yhteistapahtumilla (mm. erilaiset kalastusta sivuavat messut) olisi mahdollista kertoa ja opastaa vastuullisesta kalastuskulttuurista. Erittäin monet tämän päivän harrastajista tuntevat vastuunsa tuleville sukupolville, mutta eivät läheskään kaikki. 

Lohikaloilla tankattavia istutuskohteita Lounais-Suomessa vain on muutamia, joista Metsähallituksen ylläpitämä Teijon Matildan järvi lienee suosituin. Lisäksi voitaisiin mainita Kynäs- ja Merikarvianjoet, joiden luontaista kalastoa tuetaan istutuksin. Voimallisiin istutuksiin perustuvien kalakohteiden suosio tuntuu olevan laskussa.

Perinteistä kotitarvekalastusta on edelleen jossain määrin. Kalastus on kuitenkin muuttumassa saaliskeskeisestä ajattelusta elämyspainoteiseen harrastamiseen. Saaliilla on edelleen suuri merkitys kalastajille.
 
Kestävän kalastuskulttuurin levittämisellä tulee tulevaisuudessa olemaan merkittävä rooli ja siinä työssä avainasemassa ovat valtakunnallisesti Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö sekä paikallisesti sen piirit jäsenseuroineen.

<h3>4.3 Laadukkaat kalastuspalvelut</h3>Lounais-Suomesta kalastuspalveluja etsivä löytää jo tänä päivänä merkittävän määrän toinen toistaan kattavampia vaihtoehtoja. Palveluja löytyy niin meri-, järvi- kuin jokikalastustakin harrastavalle hyvin. 

Merialueilla sekä suurimmilla järvialueilla kalastuspalveluja tarjoavat kalastusoppaat. Tällä hetkellä opaspalveluiden määrä saattaa olla riittävä, mutta harrastajien sekä ulkomaalaisten matkailijoiden lisääntyessä opaspalveluja tullaan tarvitsemaan lisää. Jokikalastusta harrastaville kalastusoppaat tarjoavat kalastuksen ohella erilaisia vaihtoehtoja, kuten mm. kanoottimelontaa ja muita elämyspalveluita. Osana kalastusopastoimintaa ovat myös kalastuskurssit. Oppaiden mahdollisuus viedä asiakkaita ns. vieheluvalla eri alueille tasoittaa osaltaan ruuhkautuneimpien kohteiden kalastuspainetta.
 
Kalastuskaupan asiantuntemusta laskee erikoisliikkeiden väheneminen. Kalastusvälinekauppa on siirtymässä suurten tavarataloketjujen yhteyteen. Suuntaus on huolestuttava, koska erikoisliikkeissä on asiantuntemusta, jota ei tavarataloista löydy. Perinteisesti kalastusvälinekaupan erikoisliikkeissä on osattu asiantuntevasti neuvoa aloitteleville kalastajille oikeanlaiset välinehankinnat. Erikoisliikkeistä on neuvottu myös alueen parhaille kalapaikoille sekä nuorille kerhotoimintaa tarjoavien seurojen yhteystiedot.

<h3>5. Mikä on vapaa-ajankalastuksen tulevaisuus?</h3>Vapaa-ajankalastus on luontoliikuntaa yhdellä sen parhaista tavoista raittiissa ilmassa ja hyvässä seurassa. Terveen luontoliikuntaharrastuksen ja kalaravinnon vaikutukset ovat kiistatta positiiviset. Vapaa-ajankalastus antaa myös uusia ystäviä ja edistää sosiaalista elämää. 
Vapaa-ajankalastuksen tulevaisuudelle on olemassa erilaisia uhkia, kuten jatkuvasti sähköistyvä yhteiskuntamme. Nuoria on melko vaikea saada jättämään ”näppäilykoneensa” ja saada ne vaihtumaan vaikkapa mato-onkeen. Kilpailu myös muiden harrastusten kanssa on ankaraa.
Tulevaisuudessa seura-aktiivit ovatkin suurten haasteiden edessä varsinkin, jos yritetään saada harrastajamäärät pysymään ennallaan. 

6. Tavoitteet kehittämissuunnitelman kaudelle


Tavoitteita kaudelle			        Toimenpiteet

Nuorten kalastus harrastuksen lisääminen	Leirit
				                Kalakummitoiminta	
				                Nuorten kalastustapahtumat

Vähempiarvoisten kalalajien käytön lisääminen	Valistus/ koulutus

Kalakantojen vahvistaminen		        Alamittojen nostaminen  
				                Verkkojen silmäkoon nostaminen
Kotitalouksille enintään neljän verkon käyttömahdollisuus kerrallaan
				         Rasvaevän poisto istutettavilta lohikaloilta
				         Luonnonkantojen vahvistaminen
				
Lähikalastuspaikkojen lisääminen	Aloitteet kunnille		     Seurojen tapahtumat olemassa olevilla paikoilla

Kalastusalueiden virkistyskalastusedustajien 	Koulutus
valmiuksien parantaminen

Uisteluun soveltuvat yhtenäislupa-alueet	Virkistyskalastajien aloitteellisuus kalastusalueilla

Tiedoston luominen vetouisteluun	Yhteistyö viranomaisten, kalastusalueiden ja
soveltuvista alueista	järjestöjen kesken.      





<h3>Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajapiirin kilometrikorvaukset</h3>Piirihallitus on  vahvistanut vuoden 2017 alusta (16.1.) maksettavaksi kilometrikorvauksia seuraavasti:

Oman auton käyttö vuoden 2017 alusta     21 cent/km
Matkustaja                                                            2 cent/km/matkustaja
Venetrailerin tai peräkärryn hinaus                      5 cent/km

Korvaus maksetaan osallistumisesta piirin virallisiin tilaisuuksiin (kokous, koulutus, leirit tms.). 

Ilkka Lehtinen
Piirin Tiedottaja