<h3>Hei!</h3>
Piirin facebook-sivulle löytyy nyt suora linkki kotisivujemme vasemman valikon alaosasta.

Ilkka lehtinen
piirin tiedottaja



<h3>Mimmit kalastaa 2022 -vuosi on pian täällä!</h3>
Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen
Vapaa-ajankalastajien lähestyvästä Mimmit kalastaa -teemavuodesta. Luethan huolella jo tänään ja välitättehän vapaa ajankalastajapiirit ystävällisesti tämän infokirjeen myös kaikille alueenne jäsenseuroille ja kannustatte seuroja jakamaan kirjettä myös kaikille seuran jäsenille! Käynnistetään
yhdessä Mimmit kalastaa! -vuosi 2022.

Mimmit kalastaa -vuoden yhteinen lähtölaukaus tiistaina 25.1.2022 jatkuen koko viikon ajan
Käynnistämme Mimmit kalastaa -vuoden tammikuun viimeisellä viikolla, tiistaina 25.1.2022 jatkaen Mimmit kalastaa -vuoden lanseerauspöhinää aina kyseisen viikon sunnuntaille asti! Tämän viikon aikana voimme tehdä yhdessä nostatusta hankkeelle. Merkitse jo nyt ajankohta kalenteriisi. Osallistu ja jaa tietoa omissa verkostoissasi!
Tiistaina 25.1. laitamme yhdessä somen laulamaan MIMMIT KALASTAA -sinfonian sulosointuja. Toimitamme valmiita kampanjavuoden lanseerauskuvia ja tekstiehdotelmia heti tammikuun alun kampanjakirjeessämme. Voitte totta kai käyttää myös omia mimmikuvianne ja tekstejänne – miten itse koettekin
parhaaksi kannustaa mimmejä kalaan ja levittää mimmit kalastaa -sanomaa. Muistattehan merkitä postauksiinne #mimmitkalastaa ja tägätä Instagramin puolella myös @mimmitkalastaa tilimme, niin saamme jaettua teidän viestejänne.

Keskiviikkona 26.1. on juhlan paikka: mimmitkalastaa.fi -sivusto avautuu!
Torstaina 27.1. puolestaan mimmit ovat esillä vuoden ensimmäisessä
Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessä, missä käynnistämme kalastavien naisten esiinmarssin Vavan varressa -palstalla.
Viikonlopulla on luvassa mm. vuoden ensimmäistä somekisaa sekä
mimmitunnelmia #pilkki12 kisassa ja paljon paljon muuta!
Tulemme muistuttamaan teitä vielä kaikesta tammikuun aikana. Ja
muistattehan, jos teillä on tapahtumia ennen helmikuuta, jaamme niistä mieluusti tietoa sosiaalisessa mediassa ennen mimmitkalastaa.fi avautumista.


Mimmit-materiaaleja tulossa

Mimmit-materiaalit valmistuvat hyvää vauhtia! Tarroja on painettu ja ensimmäiset vaate-erät ovat saapuneet. Lisäksi olemme työstämässä erilaisia tapahtuma-julisteita ja digitaalista materiaalia, joita tulemme jakamaan kaikkien teidän käyttöönne. Näistä ensimmäisenä on ohessa liitteenä oleva mimmit-somekulma, josta löydät lisätietoa tämän kirjeen lopusta. Infoamme
muista materiaaleista lisää seuraavassa kampanjakirjeessämme.

@mimmitkalastaa Instagramissa on jo auki
Instagramissa @mimmitkalastaa on jo auki keräten lujaa vauhtia yhteen mimmien kalastussanomasta kiinnostuneita ja meitä onkin jo yli 500! Ota tili seurantaan ja jaa siitä tietoa myös eteenpäin. Kerätään yhdessä tiliä seuraamaan kalastuksesta ja luontoharrastuksista ylipäätään kiinnostuneita
mimmejä sekä asiamme kannattajia yhteen.

Muista ilmoittaa tapahtumatietosi meille

Järjestättekö tapahtuman, tempauksen, kurssin tai kilpailun, joka on suunnattu erityisesti mimmeille? Tai haluatteko kannustaa johonkin kaikille avoimeen tapahtumaanne tyttöjä ja naisia erityisesti mukaan? Ilmoita tapahtumastanne meille. Laita sähköpostilla
· tapahtuman nimi
· tapahtuman järjestäjä
· tapahtuman lyhyt kuvaus (eli mitä odotettavissa)
· tapahtuman päivämäärä (kellonaika on plussaa, mutta ei pakollinen)
· tapahtumapaikkakunta ja tapahtumapaikka
· linkki järjestäjän nettisivuille, facebooktilille tai instagramtilille, missä tapahtumasta kerrotaan tarkemmin
· halutessanne liittäkää mukaan järjestävän tahon logo

Ilmoita tapahtumasi viestintäkoordinaattorille
tintti.drake@vapaa-ajankalastaja.fi niin lisäämme tapahtumatietonne Mimmitkalastaa.fi <a href=http://mimmitkalastaa.fi/ target=_blank>mimmitkalastaa.fi</a> -sivuille. Mikäli tapahtumanne on jo ennen kuin sivusto aukeaa tammikuun lopulla, viestimme siitä somessa.

Mimmit kalastaa! -hankkeen tavoitteet

Tulossa pian…
- 25.-30.1.2022 Mimmit kalastaa -lanseerausviikko!
- 7.-16.2.2022 Vene Båt -messut, Mimmit mukana jälkimmäisenä
viikonloppuna
- 29.1.2022 Pilkki12 ja helmikuu on Pilkkikuu
Materiaalit
*Mimmit-somekulma*

Nimensä mukaisesti tätä kulmaa voi käyttää sosiaalisen median
julkaisuissa, kuten tapahtumailmoituksissa tai ihan vain kuvissa, joissa on kalastavia mimmejä, sekä Facebookin tapahtumailmoituksissa (alla esimerkkejä). Mikäli
julkaiset Instagramissa, muista tägätä meidät @mimmitkalastaa sekä
hästägillä #mimmitkalastaa, niin nostamme kuvasi mimmien kanavassa. Jos tarvitset apua kulman liittämiseksi kuvaasi tai tapahtumailmoitukseesi, lähetä kuva, logo ja tapahtumatiedot minulle tintti.drake(a)vapaa-ajankalastaja.fi.

*Ruorissa ja palveluksessasi!*

Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista. Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli
kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin!

<h3>Hyvää joulua ja erinomaista alkavaa vuotta kaikille!</h3>
*Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan kanssa*


Jaana Vetikko
tiedottaja 



<h3>*Kutsu Suomen Vapaa-ajankalastajien koulutustilaisuuteen*</h3>
*Fisuun apuohjaajakoulutus 14–18-vuotiaille*

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kouluttaa tapahtumiin, leiri- ja kerhotoimintaan apuohjaajia, jotka vastaavat yhdessä muiden järjestäjien kanssa toiminnan suunnittelusta sekä järjestämisestä. Apuohjaajiksi kaivataan 14–18-vuotiaita kalastuksesta kiinnostuneita nuoria, jotka haluavat oppia uusia asioita sekä taitoja, joista on hyötyä myös muualla elämässä.

Koulutus on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa käydään läpi
*leiriolosuhteissa* toiminnan erityispiirteitä, opetellaan erilaisia askartelutaitoja ja tutustutaan keinoihin, joilla innostetaan uusia harrastajia kalastuksen saloihin. Toisessa osassa koulutettava osallistuu apuohjaajana käytännön toimintaan tapahtumassa, kerhossa tai leirillä.
Molemmat osat käytyään koulutettava saa todistuksen suoritetusta
koulutuksesta ja on valmis toimimaan apuohjaajana valtakunnallisissa tai alueellisissa tapahtumissa.

*Koulutuksen ajankohta*: 11.-13.2.2022
*Koulutuspaikka*: Parinpellon leiri- ja kurssikeskus, Parinpellontie 173, 16710 Hollola.

*Koulutettavien määrä*: 15

*Kouluttajat*: Kalatalousasiantuntija Janne Tarkiainen, nuorten ja lasten kalastusohjaajat Mauri Suojanen ja Veikko Karinkanta
*Ilmoittautuminen koulutukseen: Fisuun.fi/ tapahtumat *27.1.2022 mennessä.
*Tiedustelut koulutuksesta*: janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Lisätiedot ja ohjelma:* Koulutus on osallistujille *maksuton*.
Keskusjärjestöön kuuluville osallistujille maksetaan korvausta
koulutusmatkoista syntyneisiin kuluihin esim. linja-auto- sekä
junamatkakuluihin. Myös jatkokuljetus Lahden rautatie- ja
linja-autoasemalta leirikeskukseen järjestyy. *Koulutuksen aikana
kalastamme pilkkien Vesijärvellä*, tarkempaan ohjelmaan aikatauluineen pääsee tutustumaan täällä <a href=http://www.fisuun.fi/ajankohtaista/12326/ target=_blank>www.fisuun.fi</a>

Tervetuloa koulutukseen

Janne Tarkiainen
Kalatalousasiantuntija
Suomen Vapaa-ajankalastajat



Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h3>Seurakirje 4/2021

*1. Syyskokouspäätöksiä*
*2. ELY-keskusten avustushaku kalatalouden edistämiseen on käynnissä*
*3. SVK:n toimisto on suljettuna 23.-31.12.*
*4. Vapaa-ajan Kalastaja 2021 aikataulu ja järjestöilmoitukset*
*5. Jäsenasiaa seuroille *
*6. E-lasku *
*7. Kysely kalastuksenvalvojien koulutustarpeesta*
*8. Tapahtumat 2022*
*9. Messut vuonna 2022*
*10. Mimmit kalastaa! 2022 käynnistyy tammikuun lopulla*
*11. Vuoden kilpakalastaja*
*12. Kilpailukalenteri 2022*
*13. Tulevat SM-kilpailut*
*14. Kilpailujen hakeminen
15. Kilpailujen uutisointi ja kuvat mitalisteista*
*16.* *Muistakaa päivittää seuran yhteyshenkilön sähköpostiosoite*</h3>

*1. Syyskokouspäätöksiä*
Syyskokous pidettiin Hotelli Triplassa Helsingissä ja etäyhteyksin
27.11.2021.

*Valinnat*
Syyskokous valitsi keskusjärjestön puheenjohtajaksi kaudelle 2022-2024 kansanedustaja Seppo Eskelisen sekä varapuheenjohtajiksi kansanedustajat Janne Heikkisen ja Heli Järvisen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Stina Koivisto.
Syyskokous valitsi keskusjärjestön hallituksen jäseniksi vuosille 2022-2024 Jouko Lepistön (Tapani Kurki), Merja Kekin (Jorma Kaaretkoski) ja JaakkoIkosen (Hannu Routio)

*Jäsenmaksut*
Vuoden 2022 jäsenmaksut säilyvät ennallaan eli:
15 €/varsinainen jäsen, 7,5 €/perhejäsen ja 4 €/nuorisojäsen sekä 40 € keskusjärjestön henkilöjäsen ja 500 €/ kannatusjäsen.

*Matkakorvaukset*
Syyskokous päätti, että SVK maksaa luottamushenkilöille matkakorvauksena
matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon käytöstä tai omalla autolla
matkustettaessa 60 % valtion matkustusohjesäännön mukaisesta
kilometrikorvauksesta.

*2. ELY-keskusten avustushaku kalatalouden edistämiseen on käynnissä*
Kalatalouden edistämisvarojen hakuaika on 15.12.2021-31.1.2022. Hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.ely-keskus.fi/web/ely/avustukset-kalatalouden-edistamiseen ja
ELY-keskuksen erikseen kokoama yleisohje on liitteenä. Ohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti. Haku on mahdollista ja suositeltavaa tehdä sähköisesti. Se tarkoittaa lomakkeiden täyttämistä verkossa (
a href=<https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/ t<rget=_blank>sahkoinenasiointi.ahtp.fi</a> > palvelut). Vaihtoehtoisesti haku on edelleen mahdollista myös ELY-keskuksen tulostettavaa/tallennettavaa hakulomaketta käyttäen.
Valinnassa erityisinä painopistealueina vuoden 2022 haussa ovat:
kalastusharrastuksen edistäminen, luontaisten kala- ja rapukantojen monimuotoisuuden turvaaminen, kalavesien kestävän käytön ja hoidon toimeenpano sekä kalastuksen valvonta.

SVK kannustaa hakemaan avustusta kalastusharrastuksen edistämiseksi. Haussa kannattaa ottaa huomioon mm. seuraavat teemat:
• nuorisolle suunnatun kalastusharrastustoiminnan edistäminen
• uusille aikuisharrastajaryhmille suunnatun kilpailuneutraalin
kalastusharrastustoiminnan edistäminen
• tytöille ja naisille suunnatun kalastusharrastustoiminnan edistäminen (Mimmit kalastaa! 2022 -teemavuosi).
• avustuksen hakeminen viestintään ja markkinointiin mm. tapahtumien ja koulutusten osallistujamäärien kasvattamiseksi

Lisäksi hankkeiden kytkeytyminen Vapaa-ajankalatalouden
kehittämisstrategiaan on eduksi (www.mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/vapaa-ajankalastus) SVK:n
kalatalousasiantuntijat avustavat tarvittaessa alueensa piirejä hakemusten teossa (pääsääntöisesti etäyhteyksin).

*3. SVK:n toimisto on suljettuna 23.-31.12.*

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toimisto on suljettu
23.-31.12. Toimisto on avoinna jälleen 3.1. alkaen ma-pe klo 9-16 ja puhelinpalvelu ma-to klo 9-16.

*4. Vapaa-ajan Kalastaja 2022 aikataulu ja järjestöilmoitukset*Ilmestymisajat sekä toimituksellisen aineiston ja seurailmoitusten toimitusaikataulut
2022:

lehti aineistopäivä ilmestymispäivä
1 7.12.-21 27.1.
2 31.1. 24.3.
3 11.4. 3.6.
4 4.7. 26.8.
5 15.8. 7.10.
6 17.10. 9.12.

Muistattehan, että seurat ja piirit voivat ilmoittaa kilpailuistaan, kokouksistaan ja muista tapahtumistaan lehtemme
järjestötoimintaa-palstalla. Yksipalstainen enintään 40 mm:n ilmoitus
maksaa vain 10 euroa + alv. Tätä suuremmista ilmoituksista veloitamme vain 0,50 e/ylimenevä palstamm. Ilmoitukset voi toimittaa päätoimittajalle aineistopäivään mennessä sähköpostitse
jaana.vetikko(at)vapaa-ajankalastaja.fi tai postitse: Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Mukaan tieto, mihin numeroon ilmoitus on tarkoitettu sekä se, jos ilmoitukseen halutaan mukaan seuran logo. Logot voi toimittaa jpg- tai pdf-muodossa nelivärisinä tai mustavalkoisina.

*5. Jäsenasiaa seuroille*

Jäsenraportit on postitettu paperisina entiseen tapaan joulukuun alussa. Ilmoitattehan jäsensihteerille vain muutokset *15.1.2022 mennessä*. Muut tiedot pysyvät ennallaan jäsenrekisterissämme. Ettehän lähetä itse tehtyä jäsenluetteloa koko jäsenistöstänne, koska siitä ei selviä, mitkä tiedot ovat muuttuneet. Kaikki jo ilmoittamanne muutokset on otettu talteen ja ne
päivitetään sitä mukaa, kun ne on mahdollista tehdä.

Pidättehän seuranne toimihenkilötiedot ajan tasalla. Jäsentietoja ei anneta kuin rekisteriimme merkityille toimihenkilöille tietoturvasyistä. Raporttien salasanasuojaukseen käytetään 7-Zip-ohjelmaa. Tämä ilmainen ja turvallinen ohjelma tulee asentaa tietokoneelle, jotta tällä ohjelmalla suojatut raportit aukeavat.
Seurat, jotka saavat SVK:lta laskun piirin ja SVK:n osuuksista, eivät saa lisätä uusia jäseniä jo laskutetulle laskulle. Uudet jäsenet laskutetaan seuraavalla laskulla.
Jäsenerosta tulee aina ilmoittaa. Maksamatta jättäminen ei ole eroilmoitus. Lähetämme tuhansia turhia maksukehotuksia, jotka maksavat.

*6. E-lasku *

Verkkopankkia käyttävän jäsenen on mahdollista saada laskunsa e-laskuna tekemällä e-laskutussopimus verkkopankissa. Sopimuksen tekemiseen tarvitaan laskun viitenumero.

*7. Kysely kalastuksenvalvojien koulutustarpeesta*

Keskusjärjestö on järjestämässä ensi kevään aikana koulutustilaisuuksia kalastuksenvalvojille. Tilaisuuksissa järjestetään ensin kahden tunnin koulutus, ja heti perään osallistujilla on mahdollisuus suorittaa kalastuksenvalvojan tutkinto. Jotta osaisimme kohdentaa ja mitoittaa
tilaisuuksien määrän oikein, niin pyydämme tietoa koulutustarpeesta. Tiedoksi riittää seuranne paikkakunta ja montako henkilöä alustavasti olisi tulossa koulutukseen. Vastauksen voi lähettää sähköpostilla
janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi tai TXT/WhatsApp-viestillä 0400 946 968.



*8. Tapahtumia 2022*

23.4. SVK:n kevätvuosikokous 11.6. Vapapäivä, tapahtumia eri puolilla Suomea Metsähallituksen kohteissa
26.11. SVK:n syysvuosikokous

*9. Messut vuonna 2022*

Keskusjärjestö osallistuu omalla osastollaan ja
koronan niin salliessa seuraaville messuille: Helsingin Venemessut
11.-20.2., Mökki & Meri 1.-3.4. Turussa, Nyt luontoon -messut 8.-10.4. Jyväskylässä, Lapsimessut 22.-24.4. Helsingissä, Riihimäen Erämessut 9.-12.6. sekä Pohjois-Suomen Erämessut 17.-19.6. Oulussa.
Lisäksi keskusjärjestö avustaa vapaa-ajankalastajapiirejä osallistumisessa alueellisesti merkittäville messuille antamalla käyttöön messuosaston pystyttämiseen tarvittavia rakenteita ja messuilla jaettavaa materiaalia.
Aluetyöntekijät avustavat myös mahdollisuuksiensa mukaan messuosastoilla. Materiaalitoimituksia koskevien tilausten tulee olla SVK:n toimistolla *vähintään yksi kuukausi* ennen tapahtumaa. Vapaa-ajan Kalastaja –lehden mahdolliset tilaukset vieläkin aikaisemmin ilmestymisajoista riippuen.

*10. Mimmit kalastaa! 2022 käynnistyy tammikuun lopulla*

Mimmit kalastaa! 2022 vuosi on aivan kulman takana. Jos ette seurassanne vielä ole mukana hankkeen uutiskirjelistalla, laita viestiä osoitteeseen tintti.drake(a)vapaa-ajankalastaja.fi ja lisäämme teidät sähköpostilistoille mukaan. Saatte näin tuoreimmat kuulumiset mitä hankkeessa tapahtuu ja miten voitte osallistua. Virallinen Mimmit kalastaa! 2022 -vuoden lanseeraus
tapahtuu tammikuun lopulla, jolloin myös mimmitkalastaa.fi avautuu. Jo nyt kannattaa ottaa seurantaan Instagramissa @mimmitkalastaa ja koodata omien sormien alle #mimmitkalastaa -hashtag. Mimmit kalastaa -vuotta voimme nimittäin olla rakentamassa meistä jokainen. Kannustetaan siis yhdessä
tyttöjä ja naisia kalastusharrastuksen pariin!

*11. Vuoden kilpakalastaja*

SVK:n kilpailutoimikunnan hallinnoima Vuoden Vapaa-ajankalastaja on vaihtanut nimeä Vuoden kilpakalastajaksi. Menettelytapa ja kriteerit pysyvät miltei ennallaan, eli jokaisen vapaa-ajankalastajapiirin toivotaan esittävän joulukuun loppuun mennessä yhtä ansiokasta henkilöä perusteluineen. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä seuraavan vuoden tammikuun aikana. Kilpailutoimikunnan valintaan vaikuttavat seuraavat kriteerit: aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, aktiivinen
osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys (esim. jonkun lajin uusi SE). Titteli myönnetään kerran vuodessa yhdelle SVK:n jäsenelle. Vuoden kilpakalastaja saa palkinnokseen kiertopokaalin sekä pienemmän palkinnon,
joka jää voittajalle muistoksi.
Nimen lisäksi muutetaan myös vuosiluku tittelissä. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdokkaiden kriteerit kerätään edelleen kuluvalta vuodelta ja valinta tehdään edelleen seuraavan vuoden tammikuussa. Viestinnällisistä syistä palkintolaattaan tulee kuitenkin tästedes valintavuoden vuosiluku (eli piirit keräävät kriteerit vuodelta 2021 mutta valitun henkilön titteliksi tulee ”Vuoden kilpakalastaja 2022”).
*Ehdotukset* perusteluineen kalatalousasiantuntija Marcus Wikströmille marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi, *kuluvan vuoden loppuun mennessä!*

*12. Kilpailukalenteri 2022Kansalliset kilpailut:*
29.1. Pilkki12 (rajaton kilpailu)
29.1.-28.2. Pilkkikuu (rajaton kilpailu)
Pilkkimaajoukkueiden loppukarsintaa ei järjestetä v.
2022
5.2. SM-pilkin esikisa, Puruvesi
5.3. SM-pilkki, Puruvesi
6.3. SM-kiiskipilkki, Rantasalmi
19.3. SM-mormuskointi, Räyringinjärvi, Veteli
26.3. SM-särkipilkki, Liperi (huom! Paikkakunta vaihtunut!)
2.-3.4. MM-morrikarsinta, Toivakka
23.4. SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi
24.4. SM-lohipilkki, Ahvenlampi, Luosto
14.-15.5. Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, Kyrönjoki, Ilmajoki
?? Nuorten SM-perhokalastuskilpailu, ajankohta ja paikka
vielä auki
17.-19.6. Viehekalastuksen SM, Vaasa
2.7. SM-kelluntarengas, Ahvenlampi, Vekaranjärvi
2.7. Onki24 (rajaton kilpailu)
2.7. SM-heittouistelu, Keitele, P-Savo
3.7. SVK:n mestaruusvetouistelu, Keitele, P-Savo
9.-10.7. SM-kilpaonki, Kyrönjoki, Seinäjoki (Huom! Tangomarkkinat
ovat samaan aikaan)
9.-10.7. SM-soutu-uistelu, Kolovesi, E-Savo (yöuistelu)
30.7. SM-onki, Kalajärvi, Peräseinäjoki
13.8. SM-Veneonki, Oulaisten Piipsjärvi
13.-14.8. Naisten SM-perho, Iijoki, Taivalkoski
13.-14.8. Mastersien SM-perho, Iijoki, Taivalkoski
27.-28.8. Perhokalastuksen SM-finaali, Iijoki, Taivalkoski
3.-4.9. Nuorten SM-toimintakilpailu, Tampere (tai lähiseutu)
?? Epävir. MM-tuulastus, ajankohta ja paikka vielä auki
?? SM-tuulastus, ajankohta ja paikka vielä auki
17.9. SM-laituripilkki, Naistenlahti, Tampere
24.-25.9. Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, Lempäälän kanava
?? Perhokalastuksen SM-joukkuekisa, ajankohta ja paikka
vielä auki
?? SVK:n feedermestaruus, aika ja paikka auki
?? SM-perhonsidontakilpailu, ajankohta ja paikka vielä auki


*Perhokalastuksen SM-karsintakilpailut:*Ylöjärvi
Julkujärvi 7.5.
Teijo Matildanjärvi (vene) 8.5.
Vaajakoski Liekkilampi 14.5.
Lieto Nautelankoski 14.5.
Ylöjärvi Julkujärvi (kellurengas) 15.5.
Keuruu Valkeisjärvi (vene) 15.5.
Vekaranjärvi Risulampi 21.5.
Vekaranjärvi Ahvenlampi (vene) 22.5.
Oulu Mustalampi 26.5.
Virrat Yläinen Toriseva 26.5.
Hollola Hammonjoki 28.5.
Kemi Veitsiluoto (vene) 29.5.
Iisalmi Pitkäkoski 4.6.
Espoo Vantaanjoki 4.6.
Karkkila Karjaanjoki 5.6.
Kaustinen Syvälampi 11.6.
Jämsä Survosenkoski 11.6.
Kaustinen Perhonjoki 12.6.
Nurmijärvi Nukarinkoski 18.6.
Virrat Koskelankoski 19.6.
Vekaranjärvi Ahvenlampi (kellurengas) 2.7.
Iijoki Kipinänkoski 2.7.
Utajärvi Valkeisjärvi (vene) 3.7.
Isojoki Kangasjärvi (kellurengas) 16.7.

*Kansainväliset kilpailut:*

19.-20.2. MM-morri, Liettua
10.-13.3. PM-pilkki, Hudiksvall, Ruotsi
11.-12.6. Veteraanien MM-onki, Unkari
11.-12.6. Mastersien MM-onki, Unkari
25.-26.6. EM-kilpaonki, Portugali
4.-10.7. EM-Perhokalastus, Stor-Elvdal, Norja
4.-10.7. MM-perho naiset, Stor-Elvdal, Norja
18.-24.7. MM-perho masters, Trentino, Italia
18.-24.7. MM-perho nuoret, Trentino, Italia
23.-24.7. Seurajoukkueiden MM-kilpaonki, Belgia
6.-7.8. Nuorten MM-onki, Slovenia
20.-21.8. Naisten MM-kilpaonki, Ranska
10.-11.9. Miesten MM-kilpaonki, Kroatia
25.9.-2.10 MM-Perhokalastus, Asturia, Espanja

*13. Tulevat SM-kilpailut*

Tietoa tulevista kilpailuista löytyy oheisesta
liitteestä. Kilpailuissa noudatetaan SVK:n kilpailutoimikunnan hyväksymiä sääntöjä, jotka löytyvät mm. netistä os. vapaa-ajankalastaja.fi
<a href=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a> > Kilpailukutsut julkaistaan netissä sivuillamme.

*14. Kilpailujen hakeminen*

SVK:n kilpailutoimikunta jaostoineen muistuttaa piirejä ja seuroja
SM-kisojen hakuprosessista ja suorastaan yllyttää olemaan asian suhteen aktiivinen! Lyhyt sähköposti, johon laitetaan kisa, aika, paikka sekä yhteystiedot riittää. Viestit voi laittaa joko SVK:n kilpailuvastaavalle ( marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi) tai jollekin kyseisen jaoston jäsenelle. Jaostot yhteystietoineen löytyvät osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi -> Kilpailut. Jaostot käsittelevät anomuksia sitä mukaa kuin niitä tulee.
Kisoja myönnettäessä käytetään yhtenä pääkriteerinä sitä, onko kisaa hakeneella piirillä viime aikoina ollut haettavaa kisaa järjestettävänä, eli myönnöissä pyritään tasapuolisuuteen ja vuoroperiaatteeseen. Jaostot myöntävät sitoville hakemuksille mielellään kisoja 2-3 vuodeksi eteenpäin,
joten piirien kannattaa pohtia kisatoimintaansa ja harkita hakemuksia myös pidemmällä aikavälillä. Tämä koskee myös maajoukkuekarsintakisoja! Muistutamme, että kilpailujaostot myöntävät SM-kisojen järjestelyjä niin
vapaa-ajankalastajapiireille kuin seuroillekin. On kuitenkin suotavaa, että seurat ilmoittavat omalle piirille hakuaikeistaan ennen järjestelyanomuksen lähettämistä. Suurimpien SM-kisojen osalta hakemusten on tultava piirien kautta. Näin tieto kilpailusta leviää tehokkaammin ko. piirin alueella, ja
päällekkäisistä suunnitelmista vältytään. Tällaisia kisoja ovat ainakin: SM-pilkki, SM-onki, SM-laituripilkki, SM-lohipilkki ja SM-särkipilkki.
Kilpailutilanne on nähtävillä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi &#8594; >Kilpailut -> Haetut ja myönnetyt kilpailut.

*15. Kilpailujen uutisointi ja kuvat mitalisteista*

Kansainvälisten kilpailujen ja SM-kilpailujen uutisointi on pääosin Vapaa-ajan Kalastaja -lehden nettisivuilla (vapaa-ajankalastajalehti.fi
<a href=http://www.vapaa-ajankalastajalehti.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastajalehti.fi</a> Sieltä voi lukea kisafiiliksiä ja katsella tunnelmakuvia. Tulokset julkaistaan järjestön sivuilla (vapaa-ajankalastaja.fi <a href=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastajs.fi</a>), mutta toki kisajuttuihin laitetaan suorat linkit niihin. SM-kilpailujen mitalistien kuvia voi puolestaan katsella järjestömme Facebook-sivulla ( facebook.com/vapaa.ajankalastajat), jonne niitä mahdollisuuksiemme mukaan laitetaan.

*16. Muistakaa päivittää seuran yhteyshenkilön sähköpostiosoite*

On tärkeää, että seurat ilmoittavat haluamansa sähköpostiosoitteen (tai -osoitteet) seurakirjeen toimitusta varten Jaana Vetikolle,
jaana.vetikko(at)vapaa-ajankalastaja.fi
<jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi>, jos eivät ole sitä vielä tehneet. Muistakaa ilmoittaa myös sähköpostien muutoksista. Samalla jakelulla lähetetään seurojen käyttöön ja tiedoksi mm. SM-kilpailujen kutsuja ja mediatiedotteita.

<h3>*Kalaisaa talvea, hyvää joulua ja kireitä siimoja! *</h3>
Terveisin Jaana Vetikko, Olli Saari, Petter Nissén, Janne Rautanen, Marcus Wikström, Janne Tarkiainen, Juha Ojaharju, Janne Antila, Johanna Antila, Tintti Drake, Jaana Piskonen, Tarja Lehtimäki ja Ismo Malin

*Kilpailutoimintaa talvella ja keväällä 2022*



Kilpailuissa noudatetaan SVK:n kilpailutoimikunnan hyväksymiä sääntöjä,jotka löytyvät mm. netistä os. vapaa-ajankalastaja.fi
<a href=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a> Uudet, päivitetyt säännöt astuvat voimaan SVK:n hallituksen hyväksynnän jälkeen. Kilpailukutsut julkaistaan Vapaa-ajan Kalastaja -lehdissä 1/2022 ja 2/2022.
*Huom! Talven ja kevään kilpailuja tullaan järjestämään vain, jos se koetaan turvalliseksi. Näiden kilpailujen järjestämismahdollisuutta arvioidaan seuraavan kerran ensi vuoden puolella. Kilpailupäätöksistä tiedotetaan SVK:n tiedotuskanavia käyttäen ja sitä mukaa, kun uusia päätöksiä tehdään.*

*Pilkki12 ja Pilkkikuu*Pilkki12 ja Pilkkikuu ovat koko kansan
pilkkikilpailuja, joihin voit osallistua missä päin tahansa Suomea. Pilkki12 järjestetään la 29.1. klo 9:00–21:00. Kuukauden mittainen Pilkkikuu alkaa myös 29.1. klo 9:00 mutta jatkuu 28.2. klo 24:00 asti. Pilkki12 -kilpailussa saadut kalat hyväksytään mukaan Pilkkikuu-kilpailuun. Kilpailualueena ovat kaikki Suomen vesistöt, pois lukien kieltoalueet.
Ilmoittautumiset ja lisätiedot löytyvät 1.12.21 alkaen osoitteessa
www.vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12

*Pilkinnän maajoukkuekarsintaa vuodelle 2022 ei järjestetä.*Ruotsissa alun perin ensi vuonna pidettävä Pohjoismaiden Pilkkimestaruus on siirretty
vuodelle 2022. Näin ollen vuodelle 2020 karsineella joukkueella on edelleen oikeus osallistua vuoden 2022 kisoihin.

*Kutsu SM-pilkin esikilpailuun 2022*SM-pilkin esikilpailu la 5.2.2022, Kerimäellä, Puruvedellä. Suomen SM-pilkin esikisan järjestää Puruveden Kala-Harrit ry. Kilpailukeskus ja kilpailutoimisto sijaitsevat kilpailualueen välittömässä läheisyydessä, Kerimäen Kirkkorannassa,
osoite: Puruvedentie 73, 58200 Kerimäki. Kilpailuaika kaikissa sarjoissa klo 10.00-14.00. Kilpailualueelle siirtyminen alkaa noin klo. 9.15 ja maalialueelle kilpailijan on palattava klo 15.00 mennessä. Lähtöpaikka on
Kerimäen Kirkkorannassa. Kilpailualueesta saatavilla SM-karttoja
kisajärjestäjältä 2 euron kappalehintaan.
Kilpailuissa noudatetaan SVK:n hallituksen hyväksymiä SM-Pilkin sääntöjä soveltuvin osin. Ne ovat nähtävänä kilpailukeskuksessa sekä SM-pilkin verkkosivuilla www.smpilkki2022.fi.
Kilpailutoimisto avataan kilpailupäivän aamuna klo 7.00. Ilmoittautuminen tapahtuu kilpailutoimistossa kilpailupäivän aamuna. Osanottomaksut: aikuisten sarjoissa 20 e, nuorten alle 19v- ja 15v-sarjoissa 10 euroa,
nuoret alle 12v ilmaiseksi. Kilpailussa *ei jaeta* kilpailijoille saalista varten muovikasseja. Lisätietoja: kilpailunjohtaja Pekka Kilpeläinen p. 050 403 2880 ja varajohtaja Veijo Malinen p. 044 762 4555.

*Kutsu MM-morrikarsintaan vuodelle 2023*

MM-morrin joukkuekarsinta vuodelle 2023 Toivakassa Kierikka-järvellä 2.-3.4.2022. Kokoontuminen Huikon Helmen
rannassa Huikontie 446, 41660 Toivakka. Molempien päivien kilpailut käydään kaksieräisinä. Lauantain ensimmäinen kisa klo 10-12.30 ja toinen erä 14.30-17.00. Sunnuntain ensimmäinen erä 9.30-12.00 ja toinen 14-16.30. Ruutuarvonta 45 minuuttia ennen kisan alkua. Kaikki kilpailevat täydet 4
erää, eli molemmat päivät. Kilpailuun kirjallinen ennakkoilmoittautuminen 19.3.2022 mennessä osoitteeseen jussi(a)iisveden.fi. Osallistumismaksu 50 € maksetaan paikan päällä. Kilpailuruudut merkitään viimeistään 2 vrk ennen
kilpailua. *Harjoittelu 10 metriä lähempänä ruutua kielletty! *Tiedustelut: Jussi Rossi, p. 050 512 4000.

*Kutsu SM-pilkkiin 2022*

SM-pilkki la 5.3.2022 Kerimäellä, Puruvedellä.
Kilpailukeskus ja kilpailutoimisto sijaitsevat lähtöpaikan välittömässä läheisyydessä. Osoite on Puruvedentie 73, 58200 Kerimäki. Kilpailuaika klo 10.00-14.00. Kilpailualueelle siirtyminen noin klo. 9.15 ja maalialueelle on palattava klo 15.00 mennessä. Kilpailualue sijaitsee Puruvedellä, Sammalselällä. Kilpailualueesta saatavilla karttoja kisajärjestäjältä 2 euron kappalehintaan. Karttoja voi ostaa myös SM-esikilpailun 5.2. yhteydessä. Kartta julkaistaan myös SM-pilkki 2022
-käsiohjelmassa. Kilpailualueella on *kaikki harjoittelu kielletty
19.2.2022 alkaen*. Kilpailualueella suoritetaan harjoituskiellon aikana valvontaa järjestäjien toimesta. Kilpailualueelle lähtöpaikka *on kaikusarjan osalta* osoitteessa Tavisalon leirikeskus, Kesäkodintie 32, 58200 Kerimäki. Lähtöpaikalla on rajallisesti autojen pysäköintitilaa, joten lähtöpaikalle järjestetään tarvittaessa yhteiskuljetus Kerimäen
taajamasta. Lisäinfoa kilpailujohtajilta. Tarkemmat ohjeet lähetetään kilpailukorttien postituksen yhteydessä.
Päivitetyt kilpailusäännöt astuvat voimaan heti kun kaikki asianomaiset instanssit ovat ne hyväksyneet (v. 2022 puolella). Tähän uudistettuun
säännöstöön kuuluu myös uutuutena kisattava *kaikusarja*. Kaikusarjassa kilpaillaan yhdessä henkilökohtaisessa sarjassa ikään ja sukupuoleen katsomatta ja joukkuesarjassa kolmen henkilön voimin. Kaikusarjamestaruuksista kilpaillaan Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön kuuluvien seurojen jäsenten kesken. Kaikusarjan kilpailualue rajataan omaksi alueeksi ja sarjassa kaikki elektroniset apuvälineet ovat lähtökohtaisesti sallittuja. Kaikusarjassa kilpailija saa muista sarjoista poiketen tuoda maksimissaan viisi ahventa seulalle ja punnitukseen.
Kilpailupäivänä toimisto avataan klo 7.00 ja silloin se on lähtöpaikan läheisyydessä, osoitteessa Puruvedentie 73, 58200 Kerimäki.
Kilpailutoimiston sähköpostiosoite on ajtuomainen@gmail.com, ja puhelin toimiston aukioloaikoina Antti Tuomainen p. 040 835 2928. Ilmoittautuminen verkkosivujen kautta (www.smpilkki2022.fi). Ilmoittautumisten jälkeen lähetetään sähköpostina tiedot osallistumismaksujen maksamista varten.
Ilmoittautumisten saavuttua lähetetään tiedot osallistumismaksun maksamista varten. Osanottomaksut: aikuisten sarjoissa 20 euroa, nuorten sarjoissa ei maksua. Joukkuemaksu miesten sarjassa 40 euroa, miesveteraanien sarjassa 40 euroa, naisten ja naisveteraanien sarjassa 20 euroa, nuorten sarjassa ei
maksua sekä perhesarjassa 20 euroa. Kilpailuun voi ilmoittautua
kilpailutoimistossa la 5.3. klo 7.00-9.00. *Jälki ilmoittautumisista ei lisämaksua!* *Joukkue-ilmoittautumiset ja joukkuemuutokset tulee tehdä kilpailutoimistossa 5.3. klo 08.00 mennessä.* Jälki-ilmoittautumisessa toivotaan käytettävän SVK:n jäsenkorttia. Lisätiedot: Kilpailunjohtaja Pekka Kilpeläinen p.050 403 2880 ja varajohtaja Veijo Malinen p. 044 762 4555.

*Kutsu SM-kiiskipilkkiin 2022*

SM-Kiiskipilkki järjestetään su 6.3.2022 Rantasalmen Hakojärvellä.
Kilpailukeskus löytyy osoitteesta Tunnelinlavantie 42, Tuusmäki (Linkki karttaan
<a href=https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6876869.600000001&e=554328.8000427246&title=&desc=&zoom=9&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D/ target=_blank>asiointi.maanmittauslaitos.fi</a>
Kilpailuaika on neljä tuntia, klo 10-14. Kilpailualueelle siirtyminen klo 9.30 ja punnitusalueella oltava viimeistään klo 14.30.

Ilmoittautuminen ennakkoon 28.2.2022 mennessä erillisellä
ilmoittautumislomakkeella sivulla vapavarkaus.net. Kisapaikalla voijälki-ilmoittautua kisa-aamuna klo 8.00-9.00. Kilpailukortit noudettavissa seuroittain kisakeskuksesta 6.3.2022 klo 8.00 alkaen. Osanottomaksut: aikuiset 20 euroa, nuoret ei osallistumismaksua. Joukkueet: miehet ja
miesveteraanit 30e/joukkue, naiset/naisveteraanit 20e/joukkue, nuorten joukkueet ei maksua. *Kilpailualueella pilkkiminen ja avantojenteko on* *kielletty 7 vrk ajan ennen kilpailua*. Kisajärjestäjä ei enää jaa muovikasseja saaliita varten. Lisätiedot: Antti Tuomainen, p. 040 835 2928.


*Kutsu SM-morriin 2022*Mormuskoinnin SM-kilpailu pidetään la 19.3.2022 Vetelissä Räyringin järvellä, kunnan uimaranta Palokankaantie, 69820 Räyrinki. Kilpailu on avoin kaikille mormuskoinnin harrastajille.
 Osallistumismaksut ovat aikuisten sarjoissa 20 euroa, nuoret ilmaiseksi. Joukkuemaksut mies-/miesveteraanisarjoissa ovat 30 euroa, nais-/naisveteraanisarjoissa 20 euroa ja nuoret ilmaiseksi.

Ilmoittautuminen etukäteen 11.3.2022 mennessä osoitteeseen
*antti.sillanpaa(a)metsagroup.com. Ilmoittautumisessa mainittava
osallistujien nimet, sarjat ja joukkueet sekä yhteyshenkilö ja
puhelinnumero. Maksut tulee suorittaa 12.3. mennessä Vetelin
virkistyskalastajien tilille FI83 5512 0040 0098 13*. *Viestikenttään seuran ja ilmoittajan nimi. Kilpailukortit saa esittämällä maksukuitin tai kopion. Kisajärjestäjä ei enää jaa muovikasseja saaliita varten. Laajempi suoja-alue, jossa kilpailuruudut sijaitsevat merkataan jäälle viimeistään 7
vuorokautta ennen kilpailua, jonka jälkeen ko. alueella *harjoittelu ja liikkuminen on kielletty*! Lisätietoja: Antti Sillanpää, p. 050 433 0030.

*Kutsu SM-särkipilkkiin 2022*

SM-särkipilkki järjestetään la 26.3.2022.
Kilpailualueena Liperin Kirkkolahti ja kisakeskuksena toimii Liperin Rantamakasiini, osoite Heinävedentie 2. Kilpailuaika kaikissa sarjoissa klo. 10.00-14.00. Siirtymät alussa ja lopussa ½ tuntia. Ilmoittautuminen ennakkoon 13.3.2022 mennessä sähköpostilla juha.kosonen(a)edu.liperi.fi.
Ilmoittautumisessa oltava seuraavat tiedot: piiri, seura, ilmoittajan nimi, yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero sekä osoite, kilpailijan nimi ja sarja.
Jälki-ilmoittautuminen paikan päällä klo. 8.45 mennessä.
Ennakkoilmoittautuminen maksettava 16.3.2022 mennessä.
Jälki-ilmoittautumislisä 5 €! Kisajärjestäjä ei enää jaa muovikasseja saaliita varten. Osanottomaksut aikuisten sarjoissa 20 €, joukkueet miehet 30 €, naiset 20 €, nuorilta ei maksua. Maksuosoite: Liperin Urheilukalastajat ry, FI09 5234 0340 0304 41. Viestiksi maksuun: SM-särki + minkä seuran tai yksityisen puolesta maksu on maksettu. Kortit noudettavissa kilpailukeskuksesta 26.3.2022 klo. 7.00 alkaen. Lisätietoja: Juha ”Kossu” Kosonen, p. 040 734 5908/tai yllä olevasta sähköpostiosoitteesta.

*Kutsu rautupilkkiin 2022*

SM-rautupilkki la 23.4.2022 klo 12.00-16.00 Inarin Tuulispääjärvellä. Alle 12-vuotiailla saa olla nimetty tukihenkilö, joka saa antaa kairausapua ja
avustaa kalan irrottamisessa, muttei osallistua pilkkimiseen.
Osanottomaksut aikuisten sarjoissa 20 euroa, nuoret kilpailevat ilmaiseksi. Joukkuemaksu on 30 euroa. Ilmoittaudutaan kilpailupaikalla kello 10.00 alkaen (joukkuejäsenten nimet ilmoitettava etukäteen). Liikuntarajoitteisille moottorikelkka kuljetus kilpailupaikalle Tuulispään ylätasanteelta klo 9.00 alkaen. Kisajärjestäjä ei enää jaa muovikasseja
saaliita varten. Lisätietoja: Jari Huhtamella, p. 040 702 5302 ja Jorma Kaaretkoski, p. 040 569 6488.


*Kutsu SM-lohipilkkiin 2022*

SM-lohipilkki Luoston Ahvenlammella (Sodankylä) su 24.4.2022. Kilpailuaika klo 10-14, siirtymäajat 30 min. Kilpailukeskus sijaitsee Lapland Hotels Luostotunturi Ametistikylpylässä, Luostontie 1, 99555 Luosto. Kisakanslia avoinna la 23.4. klo 16.00-21.00 (ilmoittautuminen, säännöt, kartta ym.
aineisto). Ilmoittautuminen mahdollista myös kilpailupäivänä su 24.4., silloin kilpailupaikalla klo 8.00-10.00. Osallistumismaksut: Miehet ja naiset 20 euroa, nuoret ilmaiseksi. Joukkuemaksu (3 henkilöä etukäteen nimettynä) 30 euroa. *Ennakkoilmoittautumiset* sähköpostiin &#8203;
puheenjohtajalvk(a)gmail.com&#8203; 13.4.2022 mennessä. Maksut: &#8203;FI 14
56412520076969 (saaja: Lapin Vapaa-ajankalastajat ry).&#8203; Viestikenttään: ”SM-lohipilkki 2022”. Ota maksutosite mukaan. *Huom!* Silikonipallojen ja syöttitahnan käyttö kielletty. Kisajärjestäjä ei enää jaa muovikasseja saaliita varten. Lisätietoja: Jorma Kaaretkoski, p. 040 569 6488.




*Kilpailukutsut kokonaisuudessaan: www.vapaa-ajankalastajat.fi
<a href=http://www.vapaa-ajankalastajat.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a> -> Kilpailut -> Kilpailukutsut.Haetut ja myönnetyt kilpailut löytyvät osoitteessa www.vapaa-ajankalastajat.fi
<a href=http://www.vapaa-ajankalastajat.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>-> Kilpailut -> Haetut ja myönnetyt SM-kilpailut.*



Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h3>*ELY-keskusten avustushaku kalatalouden edistämiseen vuonna 2022 *</h3>
Kalatalouden edistämisvarojen hakuaika on 15.12.2021-31.1.2022. Hakuohjeet
löytyvät osoitteesta
<a href=http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ target=_blank>www.ely-keskus.fi</a> >avustukset-kalatalouden-edistamiseen ja
ELY-keskuksen erikseen kokoama yleisohje on liitteenä. Ohjeisiin kannattaa
tutustua huolellisesti. Alle on lisäksi koottu joitain huomioon otettavia
asioita.

*Miten avustuksia haetaan?*

Haku on mahdollista ja myös suositeltavaa tehdä sähköisesti. Se tarkoittaa
lomakkeiden täyttämistä verkossa (
<a href=https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/ target=_blank>sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi</a> > palvelut)Asiointipalvelussa
käytetään vahvaa tunnistautumista ja asioita hoidetaan yksityishenkilönä,
Y-tunnuksellisen yrityksen tai yhteisön valtuuttamana. Valtuutus asian
hoitajalle kannattaa tehdä suomi.fi palvelua käyttäen (
<a href=https://www.suomi.fi/ target=_blank>www.suomi.fi</a> >valtuudet)
Asiointipalvelussa hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja palata myöhemmin
jatkamaan sitä. Myös maksatushakemukset voi hankkeen päätyttyä tehdä samaa palvelua käyttäen.

Vaihtoehtoisesti haku on edelleen mahdollista myös ELY-keskuksen
tulostettavaa/tallennettavaa hakulomaketta käyttäen. Täytetty lomake
liitteineen toimitetaan allekirjoitettuna (hakijalla tulee olla
yhdistyksen/yhteisön allekirjoitusoikeus) kyseisen toimialueen
ELY-keskuksen kirjaamoon sähköpostitse/kirjeenä.

*Poimintoja hakukäytänteistä*

Pääsääntöisesti ELY-keskus ei myönnä avustuksena täyttä määrää
hankkeen kokonaiskustannuksista, vaan rahoitukseen kannattaa sisällyttää muutakin rahoitusta. Omarahoitus voi sisältää talkootyötä, jonka hintana
käytetään *15* euroa tunnilta. Mikäli haettava avustus kattaa kaikki kustannukset, hakemuksessa on erikseen perusteltava, miksi korkea avustusosuus on hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätön.
Poikkeustapauksissa *perustellusta syystä*, osa avustuksesta voidaan maksaa
ennakkona. Ennakon määrä voi pääsääntöisesti olla korkeintaan 80 % tuen
kokonaismäärästä.

Hankkeen toteutusajan osalta tulee ottaa huomioon, että *hyväksyttäviä
kustannuksia* ovat vain päätöksessä hyväksyttynä *hankkeen toteutusaikana*
*syntyneet* (esim. sitova tilaus) ja *maksetut* kustannukset. Hakemus
tulisi myös toimittaa ennen hankkeen aloittamista. Ilmoitettavaan hankkeen
toteutusaikaan tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota. Samalla
maksatushakemuksen toimittamisaika määräytyy ilmoitetun hankkeen
toteuttamisajan mukaan.

Valinnassa erityisinä painopistealueina vuoden 2022 haussa ovat:
- kalastusharrastuksen edistäminen
- luontaisten kala- ja rapukantojen monimuotoisuuden turvaaminen (esim.
kalastuksen seuranta- ja säätelytoimet, vaelluskalojen luontaisen
elinkierron turvaaminen)
- kalavesien kestävän käytön ja hoidon toimeenpano
- kalastuksen valvonta

*SVK:n kannustin avustusten hakemiseksi vuodelle 2022*
SVK kannustaa vapaa-ajankalastajapiirejään hakemaan avustusta
kalastusharrastuksen edistämiseksi. Haussa kannattaa ottaa huomioon mm.
seuraavat teemat:
- nuorisolle suunnatun kalastusharrastustoiminnan edistäminen
- uusille aikuisharrastajaryhmille suunnatun kilpailuneutraalin
kalastusharrastustoiminnan edistäminen (ns. aikuispilottitoiminta)
- tytöille ja naisille suunnatun kalastusharrastustoiminnan edistäminen
(Mimmit kalastaa! 2022 -teemavuosi).
- avustuksen hakeminen viestintään ja markkinointiin mm. tapahtumien ja
koulutusten osallistujamäärien kasvattamiseksi

Hakemuksia laatiessa kannattaa muistaa myös Vapaa-ajan kalatalouden
kehittämisstrategian tahtotila ja linjaukset (
<a href=https://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/ target=_blank>mmm.fi</a> > vapaa-ajankalastus )

SVK:n kalatalousasiantuntijat avustavat tarvittaessa piirejä hakemusten
teossa (pääsääntöisesti etäyhteyksin)
www.vapaa-ajankalastaja.fi/yhteystiedot

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/ely_hakemus_2022.pdf'> Lataa tästä ELY-avustuksen hakemuskaavake.</a>

Olli Saari
toiminnanjohtaja, SVK

Jaana Vetikko
tiedottaja



<h3>Vapaa-ajankalastajien joulukuun uutiskirje</h3>
Joulukalojen aika. Pilkki12 ja Pilkkikuu. Joulukalenteri. Mimmit kalastaa. Haukitehtaat. Lahjoitus. Joulutarjoukset.

Lue selaimessa
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/a/s/43911760-cad20f7100348e50e3ce509d90b27d9d/1092841/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497556-337949-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

Uutiskirje 14.12.2021

Etusivu
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497556-337949-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>
Järjestö
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497546-39682-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

Lehti <a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497549-792117-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

Fisuun <a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497558-68369-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

Liity jäseneksi
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497541-386014-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

*Joulukalojen aika*

Talvi on nyt täällä, vaihtelevana kuten ajankohtaan kuuluu. Eteläistä Suomea myöten on jo saatu nauttia paukkuvista pakkasista ja pilkillekin on päästy monin paikoin. Jäätilanne vaikuttaisi kuitenkin elävän vielä suuresti. Onkin paikallaan varovaisuusmuistutus: naskalit kaulaan, järki päähän ja kaveri mukaan. Niin joulupöytään kaloja hakiessa kuin muutoinkin
jäillä ulkoillessa. Toivotamme vuoden viimeisen uutiskirjeen myötä kaikille lukijoillemme oikein maittavaa, turvallista ja rentouttavaa joulun aikaa!

<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497545-272753-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

*Pilkki12 ja Pilkkikuu tulevat! *

Uudet Pilkki12 ja Pilkkikuu kutsuvat tammikuun lopulla ja helmikuussa rajattomaan hauskanviettoon yhdessä kalakavereiden kanssa! Menu koostuu neljästä eri kalalajista: ahven, kiiski, made ja särki. Kuka tai ketkä kiskovat pisimmät yksilöt? Fiilistelettekö vai lähdettekö sekoittamaan
pakkaa Pro-sarjaan? Ilmoittautuminen on nyt auki. Lähde sinäkin mukaan Suomen laajimpaan pilkkikisaan!
Tutustu sääntöihin ja palkintoihin
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497545-272753-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497548-229737-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

*@mimmitkalastaa nyt Instagramissa!*

Mimmit kalastaa 2022 vuosi lähestyy ja nyt onkin paras aika ottaa
seurantaan Instagramissa @mimmitkalastaa-tili ja koodata omien sormien alle #mimmitkalastaa -hashtag. Mimmit kalastaa -vuotta voimme nimittäin olla rakentamassa meistä jokainen. Pysy siis linjoilla!
Mimmien kalastusmaailmaan
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497548-229737-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497557-662437-43911760/ target=_blank>uutiskirje. Vapaa-ajankalastaja.fi</a>

*Vielä ehdit matkalle kohti Suomen parhaita kalastuspaikkoja! *

Oletko huomannut, että Fisuun-joulukalenterissa matkataan parhaillaan ympäri Suomea, esitellen maamme parhaita kalapaikkoja. Vielä ehdit mukaan! Kalenteria voi seurata vaikkapa iltalukemisena yhdessä perheen pienempien kera @fisuun Facebookin ja Instagramin kautta.
Parhaille kalapaikoille
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497557-662437-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497550-892697-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

*Jaa joulumieltä ja lahjoita lasten ja nuorten kalastusharrastukselle*

Välitä hyvää joulumieltä ja lahjoita Suomen Vapaa-ajankalastajien
varainkeräyksen kautta lasten ja nuorten kalastusharrastukselle. Ohjaamme lahjoitetut varat eteenpäin tärkeään ruohonjuuritason työhön, lasten ja nuorten kalastusleirien ja kalastuskerhojen tarpeisiin. Suuremmista lahjoituksista voitte olla yhteydessä suoraan myös toiminnanjohtajaan.
Lahjoita tästä
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497550-892697-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497544-189087-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

*Uusia haukitehtaita valmistunut Saaristomerelle*

Suomen Vapaa-ajankalastajien haukitehdastoiminta on ollut kuluvana vuonna vilkasta. Tuoreimpana uutisena on joulukuun alussa Kemiönsaarelle sekä Kustaviin tehdyt haukikosteikot, joiden odotetaan toimivan tulevina keväinä kalojen, erityisesti haukien ja ahventen, kutualueina.
Lue lisää
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497544-189087-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497539-521737-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

*Vastuullisille joululahjaostoksille*

Nyt kannattaa kiireen vilkkaa suunnata Vapaa-ajankalastajan kauppaan ja hankkia itselle tai läheiselle vastuulliset paketit pukinkonttiin – ja vielä alehinnoin! Tarjouksessa mm. koko perheen haukitehdas-paidat ja vastuullisen vapaa-ajankalastajan Koolla on väliä -kalsarit.
Tästä pukin pajalle
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497539-521737-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

*Se on taas se aika vuodesta. Siispä pilkitkö?*

A) Mikä kysymys tuo on. Eikö joku pilki?
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497553-104651-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

B) Toki täytyy piipahtaa, kunhan jäät varmasti kantaa.
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497551-504820-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

C) En vielä, mutta aion kokeilla yhdessä mimmien kanssa!
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497554-1007726-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

D) En, keskityn kesäkalastukseen.
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497555-1014721-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

[image: Viimeksi kysyimme, onko etäosallistuminen tuttua 49,2% vastaajille on. 15,1% opettelee sitä pikkuhiljaa, 14,3% kokee sen hankalaksi ja 21,4% ei etäosallistu.]

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo]
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497556-337949-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry*
Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933
kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497556-337949-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>
[image: Instagram]
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497542-378968-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>
[image: Facebook]
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497543-913-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>
[image: Youtube]
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497547-868456-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>
[image: Issuu]
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497552-108321-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>
[image: LinkedIn]
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497538-217766-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja,fi</a>

Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
asiakastietorekisteri.
Tietosuojaseloste
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/go/9497540-702317-43911760/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>
| Päivitä
yhteystietosi tai peruuta tilauksesi
<a hrefhttps://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/account/43911760-0a332e2af30026d2216bd818c43f812c-761482/1092819/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

[image: LianaMailer]

Jaana Vetikko
tiedottaja 



<h3>Hei!</h3>

SVK:n syysneuvottelupäivässä viime lauantaina useamman piirin edustajat toivoivat meiltä piirien käyttöön lyhyehköä infotekstiä Mimmit kalastaa! -hankkeestamme logoineen sekä infoa järjestömme koulutuksista erityisesti piirien toimintakalentereihin julkaistavaksi. Toiveenne on kuultu ja ohessa
on toivottu materiaali. Tiedämme, että monen piirin kalenteri on jo painettu tai se julkaistaan vain piirin nettisivuilla, joten muokkasimme tekstit sellaisiksi, että ne sopivat yhtä lailla piirien nettisivuilla julkaistavaksi niin halutessanne.

Mukavaa viikkoa!


<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/mimmit_2022.doc'> Lataa tästä Mimmit kalastaa infoteksti.</a>

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/mimmit_kalastaa_2022.pdf'> Lataa tästä Mimmit kalastaa Power Point esitys.</a>

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/koulutusinfo.doc'> Lataa tästä koulutusinfo.</a>



Jaana Vetikko
tiedottaja 



<h3>Julkilausuma 27.11.2021</h3>
*Vapaa-ajankalastajat: Käyttö- ja hoitosuunnitelmissa on tunnistettava vapaa-ajankalastuksen tarpeet ja mahdollisuudet *

*Kalatalousalueiden laatimien ensimmäisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa. Ne antavat läpileikkaavan katsauksen, miten vapaa-ajankalastuksen tarpeet ja mahdollisuudet on eri puolella Suomea tunnistettu. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
(SVK) syyskokous **muistuttaa kalatalousalueita varmistamaan, että
suunnitelmissa näkyy tahto ja toimenpiteitä vapaa-ajankalastuksen
kehittämiseksi, jotta ne voivat saada lainvoiman.*

Käyttö- ja hoitosuunnitelmilla turvataan kalavarojen kestävä ja
monipuolinen tuotto ja käyttö, biologinen monimuotoisuus sekä edistetään vapaa-ajankalastuksen ja kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Kalastuslain mukaan käyttö- ja hoitosuunnitelmiin tulee sisällyttää suunnitelma kalastuksen kehittämis- ja edistämistoimenpiteiksi ja näitä
koskeva tavoitetila. SVK katsoo, että suunnitelmat ja tavoitetilat tulee määrittää erikseen sekä vapaa-ajankalastukselle että kaupalliselle kalastukselle. Edellisen tulee olla saman suuntainen maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän Vapaa-ajan kalatalouden
kehittämisstrategian tahtotilan kanssa, sillä strategia ohjaa
kalatalousalueiden toimintaa.

Vapaa-ajankalastuksen tulevien vuosien alueelliset kehittämismahdollisuudet ovat kalatalousalueiden käsissä, jotka parhaillaan laativat ensimmäisiä käyttö- ja hoitosuunnitelmiaan. Suunnitelmaluonnoksissa on nähtävillä suuria eroja vapaa-ajankalastuksen arvostuksen ja kehittämistavoitteiden
suhteen. Pahimmillaan vapaa-ajankalastus nähdään kaupallista kalastusta haittaavana tekijänä, eikä suunnitelmista löydy toimenpiteitä sen kehittämiseen.
Kalastuksen säätelystä puuttuu monin paikoin riittävät suunnitelmat sekä tavoitelluimpien lajien kestävän kalastuksen järjestämiseksi että vaelluskalakantojen vahvistamiseksi, joita laki jo lähtökohtaisesti velvoittaa kirjattavaksi. Sitäkin on nähty, että säätelytoimenpiteitä esitetään vain vapakalastuksen rajoittamiseksi ja pyydyskalastusta jatkettaisiin entiseen tapaan.
Suunnitelmista tulee löytyä myös ehdotus vapaa-ajankalastuksen
yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi. Tätä varten SVK on laatinut kalatalousalueiden käyttöön oppaan
<a href=https://issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/yhtenaisluvat_kuntoon_2020/ target=_blank>issuu.com</a>
yhtenäislupajärjestelmien kehittämiseksi.

Lauantaina 27.11. pidetty SVK:n syyskokous muistuttaa kalatalousalueita huolehtimaan, että vähintään kalastuslain edellyttämät kirjaukset vapaa-ajankalastuksen kehittämiseksi päätyvät suunnitelmiin. Ne ovat lain edellyttämiä vaatimuksia, joiden puuttuessa ei ELY-keskus voi hyväksyä käyttö- ja hoitosuunnitelmia.
Kokous kannustaa näkemään vapaa-ajankalastuksen edistämisen mahdollisuutena tukea suomalaisten virkistäytymismahdollisuuksia kalavesillä sekä vahvistaa aluetaloudellisia vaikutuksia. Kalastajien lunastamilla paikallisten ja valtakunnallisten kalastuslupien tuloilla rahoitetaan myös kalatalousalueiden toiminta.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja
 




<h3>*Vapaa-ajankalastajan kalenteri 2022*</h3>
Vapaa-ajankalastajan kalenteri 2022 on ilmestynyt. Taskukokoinen kalenteri ilahduttaa vaikkapa isänpäivä- tai joululahjana tai kiitoksena piirin tai seuran aktiivitoimijoille.

Vuoden 2022 kalenterista löydät tietoa mm. heittokalastajan
paikkavalinnasta, kalalajien fongauksesta, särkikalojen tunnistuksesta,
ennätyskaloista, siimoista ja solmuista, kalojen ottipäivistä sekä
kalastuslaista. Myös kaikki tärkeät yhteystiedot ovat mukana.
Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/ kalenteri.

*Tilaukset: *s-posti: jaana.piskonen(a)vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 050 597 4933.


Jaana Vetikko
tiedottaja 



<h3>Tiedoksi: SM-onki 2022</h3>
SM-onki 2022 on aikaisemmasta tiedosta poiketen aikaistettu viikolla, eli uusi päivämäärä on 30.7.2022. Syynä ajankohdan vaihtumiseen on, että tulosjärjestelmä on alkuperäisenä päivänä varattu muualle.




Jaana Vetikko
tiedottaja



<h2>*Kilpailusaaliiden myyntiraportit*</h2>
ELY-keskukset myönsivät SVK:lle poikkeusluvan kilpailujen kalasaaliiden
myymiseen vuosille 2021-2025.
Lupa kattaa piirien toimintakalentereihin kirjatut piirien ja seurojen
kilpailut sekä piirien alueella järjestettävät SVK:n kilpailut.
*Lupa ei kuitenkaan koske merialueella järjestettäviä kilpailuja.* EU:n
säädökset kieltävät vapaa-ajankalastajien mereltä pyytämän saaliin
myynnin, eikä siihen ole kilpailuja koskevaa poikkeuslupamahdollisuutta.

<h3>*Lapin ELY:n poikkeuslupa*</h3> on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille;
vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus- ja katiskakilpailut.
Pääosa myytävästä saaliista tulisi vetouistelukilpailuista, saalislajeina
pääosin hauki ja satunnaisesti kuhaa.

<h3>*Pohjois-Savon ELY:n poikkeuslupa*</h3> on saatu seuraaville
kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-,
heittokalastus-, katiska- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat
ahven, särki, muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

<h3>*Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa*</h3> on saatu seuraaville
kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-,
heittokalastus-, katiskakalastus- ja tuulastuskilpailut. Myytävät
saaliskalat ovat ahven, särki ja muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

Muistutamme että myönnettyihin poikkeuslupiin sisältyy
*raportointivelvollisuus*. Kilpailujen kalasaaliita myyvät seurat ja piirit
pitävät näistä kirjaa. Piirit keräävät loppuvuodesta oman alueensa myydyt
kalasaaliit yhteen ja raportoivat niistä SVK:n kilpailuvastaavalle,
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Toivomme että saisimme piirien
tiedot *marraskuun loppuun mennessä*, mutta viimeistään ennen
*vuodenvaihdetta*. Ilmoittakaa myös, vaikka myyntimäärät olisivat pyöreä
nolla.

Kilpailuvastaava koostaa piirien raportit yhteen ja raportoi myyntien
kokonaismäärät ELY-keskuksille. Liitteenä on ELY:n virallinen
raportointikaavake malliksi, jotta seurat ja piirit muistaisivat, mitkä
tiedot on kirjattava myynneistä muistiin.

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/ely_lomake.doc'> Lataa tästä kalanmyyntiä koskeva ELY-keskuksen lomake.</a>



Jaana Vetikko
tiedottaja


<h3>Vuoden 2022 kalastonhoitomaksu myyntiin 2.11.
&#8722; nopeille kalastuskortti jouluksi</h3>
*Kalenterivuoden 2022 kalastonhoitomaksu tulee myyntiin 2.11.2021.
Kalastonhoitomaksun voi lunastaa Metsähallituksen myyntikanavista tai R-kioskeista kautta maan. *

Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta Eraluvat.fi, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumerosta 020 69 2424, Metsähallituksen luontokeskuksista, R-kioskeista ja muista paikallisista sopimusmyyntipisteistä. Kalastonhoitomaksun hinta pysyy ennallaan, 45 € / kalenterivuosi, 15 € / 7 vrk ja 6 € / 1 vrk.
Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen kalastuslupa, mutta sen voi lunastaa myös toiselle henkilölle. Oston yhteydessä tulee ilmoittaa luvanhaltijan nimi, osoite ja syntymäaika.
Kaikille luvanhaltijoille, joille on lunastettu koko kalenterivuoden 2022 kalastonhoitomaksu ensimmäisen myyntivuorokauden eli 2.11.2021 aikana, tullaan postittamaan laminoitu kalastuskortti ennen joulua.

&#8722; Haluamme huomioida päivän kampanjalla etenkin talvikalastajia, jotka saavat paperisen kalastuskortin Suomu-lehden mukana vasta huhtikuussa. Osa kalastajista suosii sähköisiä lupatodisteita, joten lahjahankintana vettä hylkivä kortti ilahduttaa nimenomaan perinteisestä kalakortista pitäviä, sanoo Metsähallituksen erätalousjohtaja *Jyrki Tolonen*.
Kalastonhoitomaksu tulee kalastuslain mukaan maksaa, jos on 18–64-vuotias ja ravustaa tai kalastaa muulla tavoin kuin pilkkimällä, onkimalla tai silakkaa litkaamalla. Pelkkä kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä vesissä, joissa kalastusta ei ole rajoitettu.
Useammalla vavalla ja yhdelläkin pyydyksellä kalastamiseen vaaditaan lisäksi vesialueen omistajan lupa. Lupa vaaditaan myös
kalastonhoitomaksusta ikänsä puolesta vapautetuilta.

Kalastaessa tulee olla mukana joko paperinen tai sähköinen todiste
kalastonhoitomaksun suorittamisesta, esimerkiksi kalastuskortti,
maksukuitti tai Eräluvat-sovellus. Kalastajan on varauduttava osoittamaan myös henkilöllisyytensä. Myös ne kalastajat, joiden ei ikänsä puolesta tarvitse maksaa kalastonhoitomaksua, on pyydettäessä todistettava ikänsä valvojalle.
Kalastonhoitomaksut kerää Metsähallitus, joka tilittää varat maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset myöntävät varoja kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen, kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä
omistajakorvauksiin.
&#8722; Vapaa-ajankalastuksen suosion myötä kasvanut kalastonhoitomaksujen tuotto tarkoittaa parempia mahdollisuuksia kalavesien hoitoon ja kalastuksen edistämiseen. Toivomme monien kokevan hienoja luontoelämyksiä kalastuksen
parissa ensi vuonnakin, *Jyrki Tolonen *sanoo.

Kalenterivuoden 2021 kalastonhoitomaksu on myynnissä 10.12.2021 asti, jonka jälkeen kuluvalle vuodelle voi edelleen lunastaa vuorokauden ja seitsemän vuorokauden kalastonhoitomaksuja.

Lue lisää eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Lisätietoja:
Olli Urpanen, erikoissuunnittelija, Metsähallitus, olli.urpanen(a)metsa.fi
<a href=https://tiedotteet.metsa.fi/go/1622831-1323909-63245037/ target=_blank>tiedotteet.metsa.fi</a>, 020 639 5056
Kirsi Suojoki, erikoissuunnittelija, Metsähallitus, kirsi.suojoki(a)metsa.fi
<a href=https://tiedotteet.metsa.fi/go/1622830-528788-63245037/ target=_blank>tiedotteet.metsa.fi</a>, 040 186 5875

Maa- ja metsätalousministeriö
Metsähallitus, Eräpalvelut
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
Luonnonvarakeskus
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
Kalatalouden Keskusliitto
Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry
Suomen Ammattikalastajaliitto ry


Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h3>Vuoden kilpakalastaja</h3>
SVK:n kilpailutoimikunnan hallinnoima Vuoden Vapaa-ajankalastaja on vaihtanut nimeä Vuoden kilpakalastajaksi. Menettelytapa ja kriteerit pysyvät miltei ennallaan, eli jokaisen vapaa-ajankalastajapiirin toivotaan esittävän joulukuun loppuun mennessä yhtä ansiokasta henkilöä perusteluineen. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä seuraavan vuoden tammikuun aikana. Kilpailutoimikunnan valintaan vaikuttavat seuraavat kriteerit: aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, aktiivinen
osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys (esim. jonkun lajin uusi SE). Titteli myönnetään kerran vuodessa yhdelle SVK:n jäsenelle. Vuoden kilpakalastaja saa palkinnokseen kiertopokaalin sekä pienemmän palkinnon, joka jää voittajalle muistoksi.

Nimen lisäksi muutetaan myös vuosiluku tittelissä. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdokkaiden kriteerit kerätään edelleen kuluvalta vuodelta ja valinta tehdään edelleen seuraavan vuoden tammikuussa. Viestinnällisistä syistä palkintolaattaan tulee kuitenkin tästedes valintavuoden vuosiluku (eli piirit keräävät kriteerit vuodelta 2021 mutta valitun henkilön titteliksi ”Vuoden kilpakalastaja 2022”).

*Ehdotukset* perusteluineen kalatalousasiantuntija Marcus Wikströmille marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi, *kuluvan vuoden loppuun mennessä!*



Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h3>*SVK:n vapaa-ajankalastajapiireille,</h3> Kilpailutoimikunta jaostoineen haluaa
muistuttaa piirejä kesällä lähetetystä viestistä, jonka liitteenä oli
kilpailujaostojen työstämät sääntöehdotukset seuraavalle neljän vuoden
kaudelle. Tähän mennessä kommentteja ja kannanottoja on tullut ainoastaan
Pohjois-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen piireiltä. Kilpailutoimikunta
jaostoineen toivovat aktiivisia kannanottoja kyseisiin sääntöehdotuksiin.
Palautteen alustava takarajahan oli syyskuun 30. päivä. Jotta piirit
ennättäisivät kokoustaa asiaan liittyen, pidennetään takarajaa 15.10.
saakka. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle,
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi

 Mukavaa syksyä!
Kilpailutoimikunnan puolesta, Marcus Wikström*



Jaana Vetikko
tiedottaja





<h3>*Lähde mukaan kannustamaan tyttöjä ja naisia kalastusharrastuksen pariin 2022*</h3>

#mimmitkalastaa

Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) käynnistää vuoden 2022 alussa Mimmit kalastaa -teemavuoden ja kampanjoinnin tyttöjen ja naisten
kalastusharrastuksen edistämiseksi. Kutsumme nyt teidät mukaan toteuttamaan vuotta kanssamme!
Tutustu ensin liitteenä olevaan kampanjamateriaaliin. Valitse sen jälkeen oma tapasi olla mukana viimeistään 30.10.2021 (tai 30.11.2021) mennessä.
Linkin sähköiseen ilmoittautumislomakkeeseen löydät esityksen viimeisestä diasta. Linkki lomakkeelle löytyy myös tämän viestin lopusta.

*”Kannustan kaikkia lähtemään mukaan teemavuoteen! Kalastus on harrastus, joka sopii kaikille, sukupuolesta tai muista taustatekijöistä riippumatta. Kalastamisessa yhdistyy luonnossa liikkuminen ja vastuullinen lähiruoka. Eikä haittaa, vaikkei saalista aina saisikaan, sillä kalastusreissut ovat
itsessään pieniä elämyksiä”, kannustaa Suomen Vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.*

*Toivottavasti saamme teidät mukaan edistämään tyttöjen ja naisten
kalastusharrastusta!*

Jos teillä on kysyttävää, olettehan yhteydessä: Johanna Antila, p. 050 573 9332, johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi.


Linkki ilmoittautumislomakkeeseen:
Seurat, piirit ja yhteistyökumppanit <a href=https://forms.gle/FJC2Lo7zrZq33v2t5/ target=_blank>forms.gle/FJC2Lo7zrZq33v2t5</a>

Parhain terveisin,

Olli Saari, toiminnanjohtaja, SVK
Jaana Vetikko, tiedottaja, SVK
Johanna Antila, koordinaattori, Mimmit kalastaa -hanke, SVK

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/mimmit_kalastaa_2022.pdf'> Lataa tästä liitteenä oleva kampanjamateriaali.</a>



Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h3>*Suomelle historiallinen jättimenestys perhokalastuksen MM-kilpailuissa –joukkuekulta ja kaksoisvoitto henkilökohtaisessa sarjassa*</h3>
*Suomen perhokalastusmaajoukkue onnistui kotikisoissaan Kuusamossa ja Taivalkoskella täydellisesti. Sunnuntain aamupäivän kalastusjakso varmisti Suomelle kautta aikain ensimmäiset kultamitalit sekä joukkuekilpailussa
että henkilökohtaisessa sarjassa.*

Suomen joukkue eteni maailmanmestaruuteen vakuuttavasti johtaen kilpailua jo ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen. Yhteensä viidestä kilpailujaksosta Suomi voitti neljä ja sijoittui kerran toiseksi. Joukkuekilpailussa Suomen loppupisteet olivat 80. Toiseksi sijoittui Ranska 127 pisteellä, joten Suomen voitto oli ylivoimainen. Pronssiset mitalit menivät Espanjalle (141
pistettä).
Perhokalastuksen MM-kilpailussa oli mukana 13 joukkuetta, joissa kussakin kalasti viisi kilpailijaa.

*Henkilökohtaisessa kilpailussa Suomelle kaksoisvoitto*
Henkilökohtainen maailmanmestaruus Suomeen varmistui, kun kilpailun kärkipaikalta viimeiselle jaksolle lähtenyt *Heikki Kurtti *(8 pistettä) onnistui voittamaan järvikalastusjakson Taivalkosken Kylmäluomajärvellä. Hopealle sijoittui Suomen *Jari Heikkinen *(13 pistettä), joka starttasi sunnuntain kilpailuun toiselta sijalta. Pronssia voitti Espanjan *David
Arcay* (15 pistettä). *Santeri Kinnunen* oli myös lähellä mitalia (15 pistettä), mutta jäi täpärästi neljänneksi, kun Arcayn kalapisteet olivat paremmat. *Mikko Räsänen* täydensi suomalaismenestystä ollen viides (18 pistettä). *Jyrki Hiltusen* sijoitus oli viidestoista (26 pistettä).
Joukkueen kapteenina toimi *Jarkko Suominen*.

<h3>Mestarilla hämmentyneet fiilikset</h3>
Tuore kaksinkertainen maailmanmestari Heikki Kurtti kertoo fiiliksien olevan suorastaan hämmentyneet mestaruuksien varmistuttua. ”Hankalaa kommentoida mitään järkevää, kun monen vuoden työn jälkeen saa tuollaisen palkinnon. Joukkueemme runko on ollut sama jo useamman vuoden.
Sijoituimme neljänsiksi jo Tasmaniassa vuonna 2019 sekä viidenneksi Italiassa vuonna 2018. Joukkueemme kaikki jäsenet kykenevät laadukkaaseen tasaiseen kilpailusuoritukseen. Sunnuntain kalastusjaksolle lähdettäessä paineita oli lähinnä joukkueen puolesta, ja henkilökohtainen menestys tuli vasta sen jälkeen. Sunnuntaina aamun pooliarvonta suosi Suomea Ranskaa
enemmän, joten viimeisen jakson saimme kalastaa jo aika vapautuneesti, vaikka mestaruus olikin vielä avoinna”.

Perhokalastuksen maailmanmestaruuksista on kilpailtu 40 kertaa, ja aiemmin Suomeen on tullut hopeisia ja pronssisia mitaleja.
Suomen maajoukkueen aiemmat mitalit: 1989 pronssi (Kuusamo, Suomi), 2001 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2005 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2007 pronssi (Kemi - Simo, Suomi).
Suomen maajoukkueen henkilökohtaiset mitalit: 1989 pronssi Jyrki Lämsä (Kuusamo, Suomi), 2018 hopea Jyrki Hiltunen (Trentino, Italia)
Kilpailutapahtumien videoita ja kuvia voi katsoa Suomen
Vapaa-ajankalastajien Instagramissa (@vapaa_ajankalastajat) ja Facebookissa (vapaa.ajankalastajat). Sivuilla on myös videolähetyksiä kilpailusta. Kilpailun tulokset löytyvät MM-kilpailujen omilta nettisivuilta (wffc2021.com).

Lisätietoja:

Perhokalastuksen MM-kilpailun pääsihteeri, Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Petter Nissèn, puh. 
0500 440 923,petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja 





<h3>*Fiksu kalastaminen kannattaa – Nämä helpot keinot hyödyttävät sekä
kalastajia että kaloja*</h3>
*Vastuullisuus- ja ympäristönäkökulmat ovat olleet jo pitkään esillä
kalastuskeskustelussa. Monelle harrastajalle kuitenkin tulee yhä
yllätyksenä se, että ympäristöystävällisistä valinnoista ja välineistä
on usein käytännön hyötyä myös itse kalastajalle.*

Kalastusharrastajille ovat tulleet tutuiksi mitä moninaisimmat ohjeistukset
siitä, kuinka pyyntipuuhissa tulisi ottaa huomioon vastuullisuus ja
ympäristönäkökulmat. Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) toiminnanjohtaja
*Olli Saari* näkee, että vastuullisuusnäkökulman rinnalla on hyvä muistuttaa
siitä, että fiksu kalastaminen on usein valttikortti myös kalastajalle.
– Kalastuksen vastuulliset käytänteet myös omaksutaan sitä helpommin,
mitä
enemmän niistä ymmärretään olevan suoraa hyötyä myös itselle. On
tarjolla
esimerkiksi paljon sellaisia välineitä, jotka helpottavat kalastusta ja
ovat samalla hyväksi kaloille, hän sanoo.

*Välineillä on väliä*

Fiksusti kalastamisen voi aloittaa jo kaikille tutuista välineistä.
Esimerkiksi perinteisen kalahaavin heikkous on se, että uistimen koukut
tarttuvat havakseen helposti, ja toisinaan sotkun selvittämiseen tarvitaan
puukkoa. Kauppojen haavitarjonnasta löytyy nykyään useita kumihavaksellisia
vaihtoehtoja, joihin koukut eivät yhtä helposti kietoudu.
– Kumihavas on samalla kalaystävällinen valinta, sillä sileänä
materiaalina se ei vahingoita kalojen herkkää limapintaa. Tällä voi olla ratkaiseva
vaikutus esimerkiksi uhanalaista taimenta takaisin vapautettaessa, Saari
kertoo.

Toinen esimerkki löytyy koukuista. Kokenutkin kalastaja saattaa joskus
joutua tilanteeseen, jossa koukku on tarttunut omaan tai kaverin nahkaan.
Mikäli koukussa ei ole väkästä tai sellainen on huolellisesti painettu
lyttyyn, on koukun poistaminen helppo homma.
– Yhtä helppoa on väkäsettömän koukun irroitus myös sellaisen kalan
suupielestä, jota ei halua tai jota ei ole luvallista saaliiksi ottaa. Näin
kala on tarvittaessa helppo päästää vahingoittumattomana takaisin veteen,
Saari sanoo.

*Mitä tehdä isolle saaliille?*

Moni kalastaja haaveilee suuren petokalayksilön nappaamisesta, mutta yhtä
lailla sellainen voi päätyä myös sitä odottamattoman pyytämäksi.
Tällöin tilanteeseen valmistautumaton yleensä tappaa kalan, jotta uskaltaisi
käsitellä petoa ja koska sopivat vaa'at eivät ole käden ulottuvilla. Siksi
osa suurkaloista päätyy suoraan tunkiolle. Suomen Vapaa-ajankalastajien
kalatalousasiantuntija* Janne Antila* kannustaa aina varautumaan myös
siihen mahdollisuuteen, että vedestä nousee iso yksilö, jotta sen pystyy
tilanteen tullen vapauttamaan onnistuneesti.
– Tänä päivänä puhutaan paljon suurten petokalayksilöiden tärkeydestä
kalaston tasapainon kannalta. Tietoisuus isoista kaloista vaikuttaa myös
kalastajien liikkeisiin ja sitä kautta alueellisen kalastusmatkailun
arvoon. Kokonaisuuden kannalta ison petokalan vapauttaminen on usein hyvä
ratkaisu, Antila sanoo.
– Suuria petokaloja voi kuitenkin satunnaisesti myös syödä, kunhan
tiedostaa raskasmetallipitoisuuksien kasvavan kalan koon myötä.

Joskus kalaa tulee saaliiksi ylenpalttisesti, ja tilanteeseen varautumaton
joutuu pohtimaan, missä ja miten säilyttää kalat. Antilan vinkkinä onkin
miettiä jo etukäteen, kuinka paljon saalista omaan säilytykseen mahtuu.
– Fakta on se, että kuollut kala säilyy vain kylmässä, mutta elävä kala
säilyy luontaisessa ympäristössään eli vapaana vesistössä. Myöhemmin
sama kala isompana tai sen jälkeläiset voivat päätyä kalastajan pyytämäksi.
Tätä kestävä kalastus parhaimmillaan on, Antila kiteyttää.


Lisätietoja:
Janne Antila
Kalatalousasiantuntija
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
+358 45 630 4280
janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Jaana Vetikko
Tiedottaja 





<h3>Vapaa-ajankalastajapiireille</h3>
SVK:n kilpailujaostojen työskentely alustavien kilpailusääntöehdotusten
saralla on saatu päätökseen. Ohessa on liite, josta löytyy säännöstöt
uudistusehdotuksineen. Uudet ehdotukset on havainnollistamisen vuoksi
kirjoitettu punaisella tekstillä. Huomatkaa kuitenkin, että tämän syyskauden
perhokarsinnat käydään jo uusituin säännöin.

Kilpailutoimikunta jaostoineen toivovat piirien ottavan aktiivisesti kantaa
kyseisiin sääntöehdotuksiin ja antavan palautteensa syyskuun 30. päivään
mennessä. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle,
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi<mailto:marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi>.

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/sm_saannot_2021.pdf'> Lataa tästä sääntöehdotukset.</a>

Hyvää kesää!
Marcus Wikström 




 



<h3>*Kalastuksen lupamaksut mukaan liikuntaetuun, toivovat suomalaiset</h3> Vapaa-ajankalastajat haastaa yritykset antamaan työntekijöilleen aikaa kalastukselle*

*Yli puolet suomalaisista kannattaa kalastukseen liittyvien lupamaksujen liittämistä liikuntaetuun. Suomen Vapaa-ajankalastajat haastaa yrityksetntarjoamaan työntekijöilleen kesällä vähintään tunnin työaikaa kalastukseen käytettäväksi.*
Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että työpaikan liikuntaetua tulisi olla mahdollista käyttää myös kalastonhoitomaksun ja muiden kalastuslupien
maksuun, selviää Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) kyselytutkimuksesta. Tätä kannatti noin 54 prosenttia järjestön kesäkuun alussa teettämään kyselyyn vastaajista.

Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) tiedottaja *Jaana Vetikko *kertoo, että kyselyn taustalla on kansanedustajien viime vuonna tekemä toimenpidealoite. Siinä esitetään, että työnantajien tarjoaman liikuntaedun piiriin lisättäisiin kalastukseen liittyvät kalastuslupa-, kalastonhoito- ja muut maksut sekä erilaiset kalastusvälinevuokraus-, kalastusmatkailu- ja kalastusopaspalvelut.
SVK:n mielestä aloite on kannatettava ja kalastuksen salliminen täytyy määritellä verottajan ohjeissa jatkossa selvästi ja sallivasti. Vetikon mukaan nykyiset virikeseteleiden käyttöoikeudet sisältävät paljon toimintaa, joiden liikunnallinen vaikutus ei ole kalastusharrastusta suurempi, eikä kalastuksen jättämiselle liikuntaedun ulkopuolelle ole perustetta.

– Kalastus on hyödyllinen luontoharrastus, joka auttaa irrottautumaan työstressistä ja edistää työssä jaksamista. Se lisää paitsi harrastajansa ulkoilua ja liikkumista, myös sosiaalista ja henkistä hyvinvointia.
Uudistuksella olisi positiivisia vaikutuksia myös palveluiden kysyntään ja työpaikkojen syntymiseen kotimaisella kalastuspalvelualalla. Lisäksi särkikalojen kalastus ja syöminen on ympäristöteko, joka huolehtii osaltaan vesistöjemme kunnosta, Vetikko toteaa.

*Haasta työnantajasi antamaan aikaa kalastukselle*

SVK:n kyselyssä sai kannatusta myös ehdotus, että työnantaja antaisi tämän tai viime vuoden tyky-tunnit työntekijöiden käyttöön kalastukseen varattuna aikana. Tätä kannatti lähes kolmasosa vastaajista, miehet naisia enemmän. Vain joka kymmenes suomalainen vastusti ehdotusta.
Suomen Vapaa-ajankalastajat haastaakin tänä kesänä yritykset tarjoamaan työntekijöilleen vähintään tunnin työaikaa kalastukseen käytettäväksi. Työntekijät voivat myös itse haastaa työnantajansa mukaan kampanjaan SVK:n verkkosivuilla (www.vapaa-ajankalastaja.fi/fiksukalastaa) olevan lomakkeen
kautta 14.6.–30.8.2021. SVK välittää haasteet eteenpäin yritysten
HR-osastoille.

– Nyt kannattaa tarjota työntekijöille kalastuksesta iloa, elämyksiä, kavereita ja terveyttä tuova hieno harrastus. Työnantajan lahjoittamat tunnit voisi käyttää esimerkiksi Street Fishing -tapahtumissa, joita järjestetään kesän aikana kaupungeissa ympäri Suomen. Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, vaan myös aivan kaupunkien ytimessä on usein
upeita lähikalastuskohteita, Vetikko vinkkaa.

Haasta työnantajasi antamaan aikaa kalastukselle osoitteessa
www.vapaa-ajankalastaja.fi/fiksukalastaa/. Kaikkien haasteen lähettäneiden kesken arvotaan lahjakortti kalareissuun Ahvenanmaalle.

*Tietoa kyselytutkimuksesta:*

SynoInternational suoritti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tilaaman kyselytutkimuksen kesäkuussa 2021. Kyselyyn vastasi 1 010 henkilöä ympäri Suomea, ja vastaajien ikähaarukka oli 18–80 vuotta. Kyselytutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa vapaa-ajankalastukseen liittyviä tapoja, mielipiteitä ja asenteita.

*Tietoa julkaisijasta:*

Suomen Vapaa-ajankalastajat on maamme suurin vapaa-ajankalastajien
järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000
kalastuksen harrastajaa.

*Lisätietoja:*

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, toiminnanjohtaja Olli Saari, p. 050 339 4660, olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi,
tiedottaja Jaana Vetikko p. 050 525 7806, jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi.

www.vapaa-ajankalastaja.fi
www.vapaa-ajankalastajalehti.fi
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/
www.fisuun.fi
www.ottiopas.fi
www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/




Jaana Vetikko
tiedottaja 








<h3>*Päivitetty ohjeistus koskien kalastuskilpailujen järjestämistä, 24.05.2021*</h3>(soveltuvin osin myös muiden ulkona järjestettävien kalastustapahtumien)

Tärkeät linkit ajantasaisiin ohjeisiin, jotka tulee ottaa huomioon
tilaisuutta suunniteltaessa:
– THL:n viralliset korona-ohjeet <a href=https://thl.fi/fi/ target=_blank>thl.fi/fi</a>
– THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille
<a href=https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille/ target=_blank>thl.fi/fi/</a>

Koronaepidemia vaikuttaa maassamme edelleen eri alueisiin eri tavoin ja viranomaisohjeistukset voivat muuttua nopeasti. Muistutamme, että tarkistatte oman alueenne voimassa olevat koronatilanteeseen liittyvät viranomaisohjeet ja -suositukset, seuraatte tilanteen kehittymistä sekä noudatatte annettuja ohjeita ja suosituksia.
Nykytilanteessa (24.5. tietojen mukaan) on joillakin alueilla kilpailujen järjestäminen mahdollista, erityisesti pandemian ”perustasolla” olevilla alueilla. Näilläkin alueilla on edelleen kokoontumisrajoituksia, esim. Itä-Suomessa se on 50 hlöä. Tietyissä tapauksissa tämäkin määrä voidaan ylittää, kunhan turvallisuus varmistetaan viranomaisohjeiden mukaisesti.
Itä-Suomen Avi:n 17.5. antamassa tiedotteessa lukee näin:
”Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu yli viisikymmentä (50) henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen (THL) 21.9.2020 antamaa ja viimeksi 22.2.2021 päivitettyä ohjetta. Ohje täydentää suoraan tartuntatautilaista tulevia
velvoitteita.” Ohje löytyy tästä:
<a href=https://minedu.fi/documents/1410845/22330894/Ohje+ylei%C3%B6tilaisuuksiin+yleisiin+kokoontumisiin+ja+julkisten+tilojen+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n+21.9.2020.pdf/bef30f76-8187-9d78-1444-bb0686c8eeb6/ target=_blank>minedu.fi/</a>

Tuoreimmat tiedot alueiden osalta voi tarkistaa mm. osoitteesta www.avi.fi. ja ajankohtaisimmat päivitykset suoraan esim. osoitteesta Usein kysyttyä
koronaviruksesta – Aluehallintovirasto
<a href=https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta/ target=_blank>avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta</a>

*Ohjeita ja käytäntöjä kalastuskilpailujen järjestämiseen*

– normaalioloista poiketen, kimppakyytejä *ei edelleenkään suositella*.
Paikalle tulee saapua yksin tai korkeintaan omien perheenjäsenten kanssa. Lähistöllä asuvat voivat saapua paikalle myös kävellen tai pyöräillen, jos kilpailun luonne (tavaran määrä) sen sallii.
– turvavälit pidetään kaikissa tilaisuuden tilanteissa, niin järjestäjien kuin osallistujien välillä.
– järjestäjät suojautuvat *kasvomaskein* ja *suojakäsinein*.
– huolehditaan käsihygieniasta, eli tarjotaan käsidesiä vähintään
parissa eri kohdassa kilpailualuetta (käsidesipisteiden määrää voidaan nostaa isommissa tapahtumissa).
– kilpailukortit; järjestäjä käsittelee kilpailukortteja suojahanskoin ja jokainen kortti suljetaan minigrip-pussiin, ennen kuin se annetaan kilpailijalle. Kilpailija ei poista korttia pussista, vaan ojentaa sen avaamattomana kilpailun päätteeksi takaisin järjestäjälle. Järjestäjä käsittelee korttia taas suojahanskoin.
– tapahtuma-alueen järjestelyt tehdään niin, ettei ihmistungoksia tai lähikontakteja synny.
- *jonoja* voi välttää esimerkiksi suosimalla pelkkää
*ennakkoilmoittautumista*. Myös *osanottomaksu* tapahtuu etukäteen
verkossa.
- mahdollisille *varapaikoille* saa siirtyä turvavälit huomioon ottaen.
- *punnitukset* voidaan hoitaa yksi kerrallaan huutamalla kilpailijan numeron, jolloin ainoastaan ko. kilpailija liikkuu kohti vaakaa, muut pysyvät paikallaan (turvavälit huomioon ottaen). *Kilpailija asettaa* itse saaliin vaa´alle, odottaa että lukema saadaan kirjattua ja nostaa sitten kalat niille tarkoitettuun saaviin tms.
- *palkinnot *voidaan jakaa vasta jälkikäteen (esim. lahjakortteja voi postittaa voittajille jne.). Jos palkintojenjako kuitenkin halutaan järjestää perinteisellä tavalla, tulee toimia näin:
- palkinnot *asetetaan valmiiksi* järjestykseen esimerkiksi pöydälle, jonka jälkeen ilmoitetaan tulosjärjestyksessä palkintoihin oikeutetut kilpailijat. *Pidetään riittävä tauko* jokaisen kilpailijan jälkeen, jotta palkittava saa rauhassa noutaa oman palkintonsa. Vasta kun tämä on siirtynyt takaisin sivummalle, luetaan tuloslistalta seuraavan kilpailijan nimi.
- palkittavia *ei kätellä, halailla tms*., mutta raikuvat aplodit
ovat sallittuja.
- palkintojaon yhteydessä pidetään *riittävä turvaetäisyys sekä
kanssakilpailijoihin että järjestäjiin*, mukaan lukien *mahdollisten valokuvausten aikana*. Mitalistit eivät siis tunkeudu toistensa iholle valokuvaustenkaan aikana, vaan turvavälit otetaan huomioon kaikessa tekemisessä.

– buffetteja voidaan monessa paikassa taas järjestää, kun muistetaan noudattaa annettuja viranomaisrajoituksia ja -suosituksia.
– huonovointisena tai sairaana ei kilpailuihin saa lähteä. Sama koskee tilannetta, jossa joku muu perheenjäsen on sairastunut. Jos sairastunut henkilö kuitenkin kilpailupaikalla havaitaan, hänet diskataan ja lähetetään oitis pois/kotiin kisasta.
- Kilpailut ovat ulkoilmatapahtumia, mutta järjestäjä voi alueen
epidemiatilanteen mukaan suositella käytettävän kasvomaskia kilpailun ajan. Maskia voi muutenkin halutessaan käyttää ottaen huomioon siihen liittyvätohjeet:
 
<a href=https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille/ target=_blank>thl.fi</a>

*SVK huomauttaa, että pandemiatilanne elää päivästä toiseen ja uusia rajoituksia saattaa tulla lyhyellä varoitusajalla. Näin ollen myös ”varmalta” näyttävä kilpailutapahtuma saattaa peruuntua aivan loppumetreillä.*

Ohjeet koronaturvalliseen omatoimiseen kalastamiseen tästä.
<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullisen-kalastajan-ohjeet/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullisen-kalastajan-ohjeet</a>

Lisätietoja:
kalatalousasiantuntija Marcus Wikström,
marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi, p. 045 110 2126



Jaana Vetikko
tiedottaja 

 

<h3>Tiedote 7.5.2021 Modernin hauenkalastajan välineet ja toimintatavat</h3> Suomen Vapaa-ajankalastajien vinkit haltuun uusien videoiden avulla

*Hauenkalastus on maassamme suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin. Pääosa lajin aktiiviharrastajista noudattaa kalastaessaan vastuullisia toimintatapoja. Suomen Vapaa-ajankalastajat on julkaissut osana Koolla on väliä -hankettaan sarjan videoita, joista myös uusien harrastajien on helppo ammentaa opit vastuulliseen hauenkalastukseen.*

Hauenkalastuksen valtava suosio on helppo havaita sekä vesillä, että haukeen keskittyvien kalastuskilpailujen osallistujamäärissä. Hyvällä syyllä ja varsin perustellusti voidaan sanoa, että hauenkalastus on tällä hetkellä todella trendikästä ja laji kerää jatkuvasti uusia harrastajia. Uusien hauenkalastajien tiedonjanoa tyydyttämään on julkaistu neljä videota, joissa esitellään modernin hauenkalastajan toimintatapoja sekä lajissa tarvittavia välineitä ja niiden käyttöä.
Hauenkalastajien parissa on jo vuosien ajan ollut yleisenä käytäntönä, että lajia harrastetaan vastuullisten toimintatapojen mukaisesti. Jotta kalastus voi jatkua laadukkaana myös tulevaisuudessa, tulee kalakantojen säilyvä hyvinä. Tämä on sekä kalojen, että kalastajien etu. Etenkin suurienhaukiyksilöiden arvostus on hauenkalastajien keskuudessa korkealla sekä
siiman päässä saaliina, että myös arvokkaina emokaloina ja
särkikalakantojen verottajina.

Videot on tehty osana Suomen Vapaa-ajankalastajien Koolla on Väliä
-hanketta ja ne on tuotettu yhteistyössä Pike Mastersin ja
Kalastuskanavan kanssa. Videoita voi katsoa Vapaa-ajankalastajien Youtube-kanavalta, sekä järjestön muilta some-kanavilta.
SVK:n Youtube-kanava:<a href= https://www.youtube.com/Kalastusvideot/ target=_blank>www.youtube.com/Kalastusvideot</a>

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050, juha.ojaharju(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja 



 

<h3>Turun seudun ja saariston Joki- ja Rannikkotalkkari-hankkeet</h3>
Hankkeen tarve ja taustaa

Muualla Suomessa on menestyksekkäästi toteutettu jokitalkkari
toimintamallia, jossa on parannettu virtavesien virkistyskäyttöä ja käyttöarvoa sekä lisätty asukkaiden ympäristötietoisuutta omasta lähivesistöstä. Esimerkiksi Vantaanjoen vesistöalueella Uudellamaalla jokitalkkaritoiminnasta on saatu erittäin hyviä kokemuksia.
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys aloittaa alueellaan vastaavan
hanketoiminnan Varsin hyvä ry:n rahoituksen tukemana. Lisäksi hanketta laajennetaan ns. rannikkotalkkaritoimintaan, jossa edellä  mainittujen jokitalkkari hankkeen päämäärien lisäksi on huomioitu laajemmin paikallinen tarve vesiensuojeluneuvonnalle. Molemmissa hankkeissa yksi merkittävä päämäärä on vesistöjen virkistyskäyttöarvojen parantaminen.

Lisäksi panostetaan koululaisten kalastus- ja vesipäiviin, joissa
luodaan lapsille kosketuspintaa kaloihin ja vesiluonnon
erityispiirteisiin. Kalataloudelliset ja vesiensuojelulliset näkökohdat ovat luonnollisesti molempien hankkeiden ydinalueella.

Jotta toiminta saadaan nopeasti käyntiin ja ponnistukset suunnattua juuri oikeisiin kohteisiin, toivoisin aktiivista yhteistyötä alueen vapaa-ajankalastajien kanssa. Vapaa-ajankalastajilla on yleensä ajantasaista ja hyvää tietoa alueensa kalavesien ja -kantojen tilanteesta. Pyytäisin, että ottaisitte allekirjoittaneeseen yhteyttä toiminta-alueidenne vesistöjen parannusta vaativien seikkojen tiimoilta.
Mietitään yhdessä, että voitaisiinko niille tehdä jotain. Kohteita
voivat olla esimerkiksi virtavedet, kaikenlainen kosteikkorakentaminen, haukitehtaat, poikasistutukset tai vaikkapa heittolaitureiden kunnostamiset. Myös onnistuneista kunnostuksista ja kohteista olisi kiva kuulla opetuksellisessa mielessä. Ottakaa yhteyttä ja laitetaan asiat vireille!

Ystävällisin terveisin

Joki- ja Rannikkotalkkari
Mikko Koho
0400169602
mikko.koho@lsvsy.fi
Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry. 

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/l_s_vesiensuojelu.png'> Lataa tästä vesiensuojeluyhdistyksen logo.</a>

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/varsin_hyva.png'> Lataa tästä Varsin hyvä logo.</a>


Kaija Tanhuanpää
sihteeri


<h3>Julkilausuma 24.4.2021</h3>
*Suomen Vapaa-ajankalastajista maamme vaikuttavin kalastusperhe. Kevätkokous vaatii hallitukselta toimenpiteitä*
 
*Suomen Vapaa-ajankalastajat on hyväksynyt uuden toimintastrategian ”Yhdessä paremman kalastuksen puolesta” vuosille 2022–2026.
Valtakunnallisen yli 34 000 kalastuksenharrastajan yhteisön ja
neuvontajärjestön visiona on olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe. Järjestön kevätkokouksessa kutsuttiin myös sen ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi diplomi-insinööri Markku Markkula.*

Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) kevätkokous hyväksyi lauantaina 24. huhtikuuta järjestön uuden toimintastrategian vuosille 2022–2026.
”Yhdessä paremman kalastuksen puolesta” -nimeä kantavassa strategiassa on kirkastettu juuri 20 vuotta täyttäneen SVK:n perustehtävät ja tavoitteet, sekä toimintaa ohjaavat arvot.
”Järjestö tulee panostamaan asiantuntevaan ja tavoittavaan kalastajien neuvontaan, vahvistamaan kokonaisvaltaista jäsenkokemusta sekä korostamaan yhteistyön voimaa vapaa-ajankalastuksen edistämisessä”, toteaa SVK:n
toiminnanjohtaja *Olli Saari.*

SVK:n uusi strategia linkittyy tiiviisti *Marinin* hallitusohjelmaan kirjattuun Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaan, joissa molemmissa tavoitellaan vapaa-ajankalastuksen aseman vankistamista yhtenä suomalaisten
suosituimmista luontoharrastuksista myös muuttuvassa yhteiskunnassa. SVK:n kevätkokous vaatii Suomen hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä vapaa-ajankalastuksen edistämiseksi. Ajankohtaisena toimenpiteenä tulee tunnistaa kalastuskilpailujen luonne. Niiden kaltaisten yleisötilaisuuksien
turvallinen järjestäminen tulee mahdollistaa suuremmille
osallistujamäärille rajoitusten purun alkuvaiheessa. Lisäksi suunniteltu
Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian toimeenpanoryhmä on syytä perustaa pikimmiten.
Kevätkokous haastaa kaikki vapaa-ajankalastuksen harrastajat sekä sen arvon tunnistavat henkilöt ja yhteisöt toimimaan yhdessä paremman kalastuksen puolesta.

<h3>*Suomen Vapaa-ajankalastajille ensimmäinen kunniapuheenjohtaja*</h3>
Kevätkokouksessa kutsuttiin myös SVK:n kautta aikain ensimmäiseksi
kunniapuheenjohtajaksi Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva diplomi-insinööri* Markku Markkula*. Hän toimi SVK:n puheenjohtajana vuosina 2007-2015. Sitä ennen hän oli Suomen Kalamiesten Keskusliiton varapuheenjohtaja 1999-2001 ja puheenjohtaja 2002-2010. Markun ylivertaiset
taidot yhdistystoiminnassa sekä erilaisten näkemysten yhteensovittamisessa
olivat äärimmäisen tärkeitä kolmen valtakunnallisen
vapaa-ajankalastajajärjestön rakentaessa nykyistä keskusjärjestöä.

Vuosien kuluessa vapaa-ajankalastajilla on ollut ilo ja etuoikeus käyttää Markkulan erinomaisia suhteita asioidensa edistämiseen niin vaikuttamisessa eduskunnassa ja ministeriöissä kuin toimittaessa yhteistyöjärjestöjen kanssa. Markkula vaikutti voimakkaasti mm. läänikohtaisen viehekortin syntyyn.
SVK on myös kiitollinen Markkulalle hänen taidoistaan kansainvälisissä suhteissa. Suomalaisenkin vapaa-ajankalastuksen edistäminen vaatii yhä enemmän työtä Euroopan tasolla, erityisesti EU:ssa.
Markkula painottaa SVK:n uuden strategian muuttamista käytännön toimiksi. Hän tuli vastikään nimetyksi luottamustoimeen EU-tasolle suomalaisia kaupunkeja ja alueita edustavaksi ilmastolähettilääksi. ”Suomalaisten pitää päästä ja mennä aktiivisesti mukaan EU:n uusiin miljardiluokan Missio-tason tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin, joista yksi käsittelee vettä, meriä ja sisämaan vesistöjä. Suomalaisen luonnon puhtaus
ja sen tarjoamat elämykset ovat ainutlaatuinen voimavara ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja muutosta hillitsevissä toimissa”, hän kiteyttää.

Lisätiedot:
SVK, toiminnanjohtaja Olli Saari, p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien toimintastrategia ”Yhdessä paremman
kalastuksen puolesta” on luettavissa osoitteessa
<a href=https://issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/strategia_2022_2026/ target=_blank>issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/strategia_2022_2026</a>

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja 





<h3>*Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia*</h3>
*Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen
kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen Kalastusrajoitus.fi -palveluun siirtämisen jälkeen on kalastajien helppo todeta, millä alueilla koskialueisiin liittyvät määräykset ovat voimassa. Myös jokiin nousevat kalat kiittävät saadessaan kotikoskissaan kuturauhan*.

Pääosin Kymenlaaksossa sijaitsevat Summanjoen, Vehkajoen, Mäntyharjun reitin alaosan ja Valkealan reitit ovat kalastuslain mukaisia vaelluskalavesistöjä. Niiden koski- ja virta-alueiden määritykset ovat valmisteilla ELY-keskuksessa. Työ on osa isompaa kokonaisuutta, jossa ELY-keskuksen kalatalousviranomainen määrittää vastaavat alueet tärkeimpiin vaelluskalavesistöihin toimialueellaan yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Virtamittarit-hankkeen kanssa. Koski- ja virta-alueiden määrittäminen on tarpeellista, jotta voidaan rajata vaelluskalojen kulun ja luontaisen elinkierron kannalta keskeiset
vesialueet. Näin koski- ja virta-alueiden rajat selkiytyvät kalastajille ja kalastuksen valvojille.

SVK:n kouluttamat virtamittarit ovat tehneet koski- ja virta-alueiden määrityksiin liittyvät kenttätyöt. Ne tehdään maastokäynneillä jokaiseen ennalta arvioituun kohteeseen, joissa määritetään koski- tai virta-alueen alku- ja loppupäät.
Määrityksessä pyritään ottamaan huomioon veden korkeuden ja virtaaman muutokset siten, että lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin kaikkia virtaamaolosuhteita tulvavesistä matalan veden aikaan. ELY-keskus on valmistellut määrityksistä päätösluonnokset. Luonnokset ovat nähtävillä ELY-keskuksen verkkosivuilla <a href=https://www.ely-keskus.fi/kuulutukset/ target=_blank>www.ely-keskus.fi/kuulutukset</a> (valitse Varsinais-Suomen ELY) ja niihin voi esittää mielipiteitä 17. toukokuuta asti.

Vaelluskalavesistö ja vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet ovat kalastuslain mukaisia määritelmiä, joilla pyritään suojelemaan vaelluskaloja virtavesissä. Vaelluskalavesistöt ovat vesialueita, joita vaelluskalat käyttävät keskeisenä vaellustienään tailisääntymisalueenaan. Vaelluskalavesistömääritelmästä seuraa erilaisia kalastusta koskevia rajoituksia ko. vesistössä. Tällaisia ovat mm. syksyiset
verkkokalastuskiellot jokisuussa ja joessa sekä yleiskalastusoikeuksien rajoitukset koski- ja virta-alueilla, jotka ovat erityisesti lohikalojen lisääntymisalueita.
Vahvistetut rajoitukset merkitään www.kalastusrajoitus.fi -palveluun, joka on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa esimerkiksi kännykän kautta.
Lisätietoja:
SVK, hanketyöntekijä Mauri Suojanen p. 040 589 6692,
mauri.suojanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
ELY-keskus, kalastusmestari Vesa Vanninen p. 02 9502 9095,
vesa.vanninen(a)ely-keskus.fi




Jaana Vetikko
tiedottaja 











<h3>Hei!,</h3>

Tästä linkit verkkosivujemme kyselyihin käyttö- ja hoitosuunnitteluun liittyen. Täytä ja palauta. Saa (ja pitääkin) jakaa!
Laitan linkit tänään laajaan sähköpostijakeluun ja Facebookiin.

 VESIALUEEN OMISTAJAT:
<a href=http://www.airistovelkua.fi/wp/kysely-airisto-velkuan-kalatalousalueen/ target=_blank>www.airistovelkua.fi/wp/kysely-airisto-velkuan-kalatalousalueen</a>
 -vesialueiden-omistajille/

 VAPAA-AJAN KALASTAJAT, KALASTUSOPPAAT, AMMATTIKALASTAJAT:
<a href=http://www.airistovelkua.fi/wp/kysely-airisto-velkuan-kalatalousalueel/ target=_blank>www.airistovelkua.fi/wp/kysely-airisto-velkuan-kalatalousalueel</a>

la-toimiville-vapaa-ajan-kalastajille-kalastusoppaille-ja-ammattikalastajille/

Moni vastaaja on varmasti sekä että. Mikään ei estä vastaamasta
molempiin kyselyihin.



 Terv. Timo Saarinen





<h3>Poikkeusluvat kilpailujen kalasaaliiden myyntiin</h3>
ELY-keskukset ovat myöntäneet SVK:lle poikkeusluvan kilpailujen kalasaaliidenmyymiseen vuosina 2021-2025.
Lupa kattaa piirien toimintakalentereihin kirjatut piirien ja seurojen kilpailutsekä piirien alueella järjestettävät SVK:n kilpailut.Lupa ei kuitenkaan koske merialueella järjestettäviä kilpailuja. 
EU:nsäädökset kieltävät vapaa-ajankalastajien mereltä pyytämän saaliin myynnin, eikä siihen ole kilpailuja koskevaa poikkeuslupamahdollisuutta.
Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa on haettu seuraaville
kalastuskilpailumuodoille vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus-, katiskakalastus- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat ahven, särki ja muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

Myönnettyihin poikkeuslupiin sisältyy raportointivelvollisuus. Kilpailujen kalasaaliita myyvät seurat ja piirit pitävät näistä kirjaa. Piirit keräävät vuoden lopussa oman alueensa myydyt kalasaaliit yhteen ja raportoivat niistä SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi.
Kilpailuvastaava koostaa piirien raportit yhteen ja raportoi myyntien kokonaismäärät ELY-keskuksille. Liitteenä on ELY:n virallinen raportointikaavake malliksi, jotta seurat ja piirit tietäisivät, mitkä tiedot on kirjattava myynneistä muistiin. Liitteenä on myös ELY:ltä saatu lupa, joka kannattaa tallentaa ja jakaa piirien alueen sitä tarvitseville seuroille.

Varsinais-Suomen ELYn poikkeusluvan piirissä vapaa-ajankalastajapiireistä
ovat: Etelä-Karjala, Kaakkois-Suomi, Etelä-Suomi, Lounais-Suomi ja Pohjanmaa.

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/lomake_myynti.pdf'> Lataa tästä kilpailukalojen myyntilomake.</a>



Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h3>*Muikun uusi Suomen ennätys on 0,634 kiloa*</h3>
*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kolme uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat makrilli 0,610 kg, muikku 0,634 kg ja vaskikala 14,5 cm.*

Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa kolme uutta Suomen ennätystä.
Makrilli on Suomen vesillä satunnainen harhailija. Valtameren lämpimässä ja suolaisemmassa vedessä elävää kalalajia tavataan Suomessa tavanomaisesti syksyllä. Suomenlahdella Kotkassa lokakuussa verkkoon uinut makrilli painoi 0,610 kg.

Inarijärvessä verkkoon uinut muikku painoi 0,634 kg ja oli 39,9 cm pitkä. Luonnonvarakeskuksen Inarin toimipisteen tutkija *Erno Salonen* määritti muikun iäksi yhdeksän vuotta. Muikku oli harvinaisen nopeakasvuinen. Vanhimmat Inarijärvestä saadut muikut ovat olleet 13-vuotiaita, mutta pienikokoisempia kuin uusi ennätys. Näin suurikokoinen muikku on mahdollista sekoittaa lähisukuiseen siikaan. Muikun alaleuka on kuitenkin
yläleukaa pidempi. Siialla tilanne on päinvastoin.

Suomenlahdella Hangon vesillä onkeen napannut vaskikala oli pituudeltaan 14,5 cm. Se sivuaa voimassa ollutta Suomen ennätystä Porvoon vesiltä vuodelta 2008.

*Punnituksessa oltava tarkka*
Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 80 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka
vuosi paljon isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä
suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.
Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi
kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

*Viime vuoden ennätyssärki oli 17-vuotias*
Viime vuonna uusien ennätyskalojen joukkoon nousi 1,42 kg painoinen särki. Ennätyskalalautakunnan jäsen Luonnonvarakeskuksen asiantuntija *Sami Vesala* on selvittänyt särjen iäksi 17 vuotta. Naarassärki oli kasvanut hyvin vielä varttuneemmallakin iällä ja oli pulskassa kunnossa ja täynnä mätiä.



Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa
a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat</a>
Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy samasta osoitteesta ja
lisäksi osoitteesta <a href=https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/ target=_blank>ahven.net/kalastus/ennatyskalat</a>

*Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:*
Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. (09) 6844 5914

Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä.
Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan
puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.




Jaana Vetikko
tiedottaja





<h3>Tiedote 04.03.2021Ulkoilujärjestöt: Koronarajoitusten pitäisi pohjautua tietoon, ei uskomuksiin</h3>
*Ulkoilu ja vastuullisesti järjestettyihin ulkoilutapahtumiin
osallistuminen eivät näytä levittävän koronavirusta, selviää suomalaisten ulkoilujärjestöjen tekemästä kyselystä.*

Suomen Latu, Suomen Vapaa-ajankalastajat, Sukeltajaliitto sekä Suomen Melonta- ja Soutuliitto tekivät sosiaalisessa mediassa kyselyn helmikuun kahdella viimeisellä viikolla. Kyselyllä haluttiin selvittää sekä ulkoliikunnassa että ulkoilutapahtumissa syntyneitä altistumisia ja tartuntoja.

Kyselyyn vastasi 1772 henkilöä, joista 98 prosenttia ilmoitti, etteivät ole tietääkseen altistuneet koronavirukselle ulkoillessaan tai osallistuessaan ulkoilutapahtumaan. Alle prosentti vastaajista, 17 vastaajaa, oli saanut
tiedon altistumisesta ulkoilutapahtumaan osallistumisen tai ulkoilun jälkeen.
Vain neljä vastaajaa (0,2 % vastaajista) ilmoitti, että oli saanut
tartunnan ulkoillessaan tai osallistuessaan ulkoilutapahtumaan. Vastaajat olivat osallistuneet hiihto- ja pilkkikilpailuihin, mutta tarkempaa tietoa tartunnasta ei ole. Yksi vastaajista oli saanut tartunnan oman arvionsa mukaan hiihtoretkellä latukahvilasta.

“Monesti tapahtumissa on itse ulkoiluaktiviteetin lisäksi ruokailu- ja huoltotiloja, joissa on saattanut syntyä tartuntaan johtanut kontakti”, Suomen Ladun toiminnanjohtaja *Eki Karlsson* kertoo.
Ulkoilutapahtuma on kuitenkin mahdollista järjestää turvallisesti, ilman kontakteja. Suomalaisten ulkoilujärjestöjen tietoon ei ole tätä ennen tullut tartuntaketjuja vastuullisesti järjestetyistä ulkotapahtumista

"Tehokkainta tuntuu olevan lähikontaktien välttäminen, joten järjestäjien ja osallistujien tulee ensisijaisesti huolehtia riittävästä väljyydestä. Ulkoilutapahtumissa tämä pystytään järjestämään", Suomen Melonta- ja Soutuliiton toiminnanjohtaja *Hannu Hämäläinen* muistuttaa.
“Kyselyn tulos myös osoittaa, että sisä- ja ulkotapahtumien
osallistujarajoituksien yhteismitallisuudelle ei ole perusteita”,
toiminnanjohtaja *Olli Saari* Suomen Vapaa-ajankalastajista sanoo.

THL:n käyttämässä tilastoinnissa koronatartunnat on esitetty melko
suurpiirteisesti: perhepiiri, työpaikat, yksityistilaisuudet, harrastukset, oppilaitokset ja työpaikat. Kysymykseen siitä, kuinka moni on saanut esimerkiksi ulkoilutapahtumassa koronatartunnan, ei löydy tilastotietoa.
“Virallisissa tilastoissa ulkoilu ei siis erotu altistumis- tai
tartuntaketjujen lähteenä”, Suomen Ladun Eki Kalrsson sanoo

Hallitus valmistelee parhaillaan, varmuuden vuoksi, Suomeen
ulkonaliikkumiskieltoa, joka toteutuessaan voisi tarkoittaa yksittäisillä paikkakunnilla liikkumisrajoituksia.

Ulkoilu on tarjonnut koronapandemian aikana suomalaisille turvallisen tavan viettää vapaa-aikaa ja lisätä kokonaishyvinvointiaan.
“Oikeus ulkoiluun pitää ottaa huomioon myös mahdollisen
ulkonaliikkumiskiellon aikana”, järjestöt linjaavat.
*Lisätiedot*

Suomen Latu, Eki Karlsson, puh. 044 328 3286, eki.karlsson(a)suomenlatu.fi
Suomen Vapaa-ajankalastajat, Olli Saari, puh. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Sukeltajaliitto, Sari Nuotio, puh. 040 525 6336, sari.nuotio(a)sukeltaja.fi
Suomen Melonta- ja Soutuliitto, Hannu Hämäläinen, puh. 041 3100 721, hannu.hamalainen(a)smsl.fi



Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h3>*Kysely: Onko korona tarttunut kalastaessa tai ulkotapahtumissa?*</h3>
Koronapandemia ja sen myötä “uusi normaali” on jatkunut pian jo vuoden.
Erityisesti kalastus ja muut ulkoharrastukset ovat tarjonneet pandemian
aikana suomalaisille turvallisen ja mielekkään tavan viettää vapaa-aikaa.
Suomen Vapaa-ajankalastajilla tai suomalaisilla ulkoilujärjestöillä ei ole
tiedossa, että kalastaessa, ulkoillessa tai vastuullisesti järjestetyissä
kalastus- tai muissa ulkotapahtumissa olisi syntynyt tartuntaketjuja. Tätä
asiaa haluamme selvittää kyselyllä.

Osallistuthan sinäkin kyselyymme? Vastaa osoitteessa <a href=http://www.bit.ly/3bmSQRe/ target=_blank>www.bit.ly/3bmSQRe</a>


Vastaaminen vie vain hetken.
Olemme kiitollisia vastauksista sekä siitä, jos voit jakaa tietoa kyselystä
eteenpäin omissa kanavissasi.

Mukavaa viikonloppua!


Jaana Vetikko
tiedottaja






<H3>*SM-pilkki Kuopiossa peruutetaan koronaepidemian vuoksi*
*SM-kiiskipilkki Rantasalmella siirtyy vuodella*</h3>*Suomen Vapaa-ajankalastajat päätti peruuttaa vuoden 2021 SM-pilkin vallitsevan koronatilanteen takia. Samalla päätettiin siirtää tuleva SM-kiiskipilkki myöhäisempään ajankohtaan. Suomen Vapaa-ajankalastajat
kannustaa pilkille omatoimisesti ja muistuttaa ottamaan huomioon
turvallisen jäällä liikkumisen.*

*Vuoden 2021 SM-pilkki piti toistamiseen järjestää Kuopiossa, lauantaina
6.3. *Pohjois-Kallavedellä. Viime vuoden tapaan Suomen Vapaa-ajankalastajat
peruivat kilpailun koronatilanteen takia. SM-pilkki siirtyy taas vuodella
eteenpäin. Samalla kuluvan vuoden SM-pilkin järjestäjä Pohjois-Savon
Vapaa-ajankalastajapiiri päätti luovuttaa järjestelyvastuun seuraavalle
järjestäjälle. <h3>Näin ollen kilpapilkkijät kokoontuvat 5.3.2022 Kallaveden
sijasta Puruvedellä.</h3>

*SM-kiiskipilkki oli tarkoitus järjestää 7.3. Rantasalmella, eli päivä
SM-pilkin jälkeen. Kilpailu päätettiin siirtää ensi vuodelle
*koronatilanteen takia*. <h3>Uusi ajankohta on 6.3.2022.*</h3>

Suomen Vapaa-ajankalastajat seuraa jatkossakin tiivisti Suomen hallituksen,
THL:n ja aluehallintovirastojen koronaan liittyvää tiedotusta ja tekee
tarvittaessa lisää toimenpiteitä harrastajiensa terveyden turvaamiseksi.

Pilkkiminen kuuluu yleiskalastusoikeuksiin, eikä vaadi harrastajaltaan
kalastuslupaa. Poikkeuksena nk. erityisalueet, kuten esimerkiksi kirjolohilammikot, joihin erillinen lupa vaaditaan. Suomen Vapaa-ajankalastajat kannustaa niin perheitä kuin
aikuisiakin suuntaamaan omatoimisesti pilkille turvallisesti jäällä
liikkuen sekä nauttimaan pilkkimisen hyvinvointia ja talvielämyksiä
tuottavasta vaikutuksesta. Onnistuneen pilkkireissun myötä pääsee myös
nauttimaan terveellisestä lähiruoasta.

Lisätietoja:
SM-pilkin kilpailujohtaja Aarne Keurulainen, p. 041 436 1199
SM-kiiskipilkin kilpailujohtaja Tapani Kurki, p. 0400 613 510
Marcus Wikström, SVK:n kilpailuvastaava, p. 045 110 2126

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000
kalastuksen harrastajaa.*


Jaana Vetikko
tiedottaja 


 




<H3>*Kalastaja vastaa itse lupiensa riittävyydestä Apu löytyy Matkailijat
kalassa – Luvat kunnossa -oppaasta*</h3>
*Vuosi vaihtui ja kalastuslupien hankkiminen uudelle kalastuskaudelle on
jälleen ajankohtaista. Kokeneempikin kalastaja saattaa välillä eksyä
lupaviidakon sokkeloihin ja sotkeutua lainsäädännön määritelmiin. Eri
kalalajien sallitut pyyntimitat, saaliskiintiöt ja rauhoitusajat on
tunnettava. Apua on nyt saatavissa Suomen Vapaa-ajankalastajien tänään
nettiin julkaisemasta kalastuslupajärjestelmää ja säädöksiä avaavasta
oppaasta, joka sopii myös matkailun neuvontapisteiden ja kalastuslupien
myyjien tietopankiksi.*

Kalastaja on itse velvollinen selvittämään kalastuksensa luvanvaraisuuden
ja hankkimaan tarvittavat luvat ennen kalastamista, sekä esittämään ne
kysyttäessä viranomaiselle tai kalastuksenvalvojalle. Ennen kalastamisen
aloittamista on aina varmistettava kyseisessä kohteessa voimassa olevat
kalastussäännöt.

*Kalastonhoitomaksu* on valtion veroluonteinen maksu, joka on
henkilökohtainen. Kalastonhoitomaksu tulee maksaa, jos on iältään
18-64-vuotias ja harrastaa ravustusta tai jotain muuta kalastusta kuin
yhdellä vavalla tapahtuvaa pilkintää, ongintaa tai silakan litkaamista.
Kalastonhoitomaksun voi maksaa päivän, viikon tai kalenterivuoden
ajanjaksolle. Maksun voi maksaa helposti verkkokaupassa osoitteessa
www.eraluvat.fi. Maksu oikeuttaa harjoittamaan viehekalastusta esimerkiksi
heittokalastusta yhdellä vavalla, kelalla ja vieheellä tai vetouistelua
mainituilla välineillä ja lisäksi yhdellä painovieheellä, sekä
kelaongintaa.

*Maksuttomiin yleiskalastusoikeuksiin* perustuen voi iästään riippumatta
yhtä vapaa käyttäen onkia, pilkkiä tai litkata silakkaa erityiskohteita
lukuun ottamatta ilmaiseksi. Käytännössä onkimisen ja pilkkimisen salliva
ilmainen kalastusoikeus on yleensä voimassa seisovassa vedessä järvessä,
meressä ja joidenkin virtavesien suvannoissa. Maksuista vapaat
kalastusmenetelmät sallittuine välineineen on määritelty kalastuslaissa.
Useimmille vesialueille on saatavissa myös *kalastusoikeuden haltijan
myymiä kalastuslupia*, jotka voivat oikeuttaa kalastamaan sellaisissakin
kohteissa, joissa kalastus yleiskalastusoikeuksin tai pelkän
kalastonhoitomaksun maksamalla ei ole sallittua. Passiivisten pyydysten
käyttö ja useammalla kuin yhdellä vavalla kalastaminen vaativat lähes
poikkeuksetta kalastonhoitomaksun lisäksi kalastusoikeuden haltijan
myöntämän kalastusluvan.

Matkailijat kalassa – Luvat kunnossa -opas netissä
<a href=https://issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/matkailijat_kalassa_luvat_kunnossa/ target=_blank>issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/matkailijat_kalassa_luvat_kunnossa</a>

Lisätiedot:
Kalatalousasiantuntija Petter Nissén puh. 050 0440 923, petter.nissen(at)
vapaa-ajankalastaja.fi
Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju puh. 045 1133 050, juha.ojaharju(at)
vapaa-ajankalastaja.fi
*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja 




<H3>Tiedoksi 11.12.2020</h3>
SVK:n kilpailutoimikunta on sähköpostikeskustelussaan (20.5.2020) päättänyt
ja SVK:n hallitus hyväksynyt linjauksen muovikassien käytön vähentämisestä
SVK:n kilpailuissa seuraavasti:

*Kilpailun järjestäjä ei tästedes jaa kalojen säilytyspusseja tai -astioita
kilpailijoille, vaan jokainen kilpailija vastaa itse omasta kalojen
säilytysastiastaan. Näin ollen kalat punnitaan korissa ilman muovipussia.
Kyseinen muutos on päätetty ottaa käyttöön vuoden 2021 alusta.*
*Omia muovikasseja saa siis edelleen käyttää, jos kilpailija niin haluaa.
Kilpailukutsuihin tulee ainakin alkuun lisätä maininta muuttuneesta
käytännöstä, jotta kilpailijat osaisivat tähän varautua. *

*Jossain kilpailuissa on myös käytössä pieniä muovipusseja (esim. minigrip)
kilpailukorttien säilytystä varten, jotta kortit eivät kastuisi ja ne
voidaan helposti lukea punnituksessa lukijalla. Näiden kyseisten
pikkupussien käyttöä voidaan jatkaa edelleen, kunnes sopiva säänkestävä
vaihtoehto löTällä muutoksella pyritään kalastusharrastuksemme puitteissa osaltamme
vähentämään muovin käyttöä.

SVK:n kilpailutoimikunnan ja hallituksen puolesta,
Marcus Wikström


Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h3>*Valkeakosken Kalaveikot valittiin vuoden kalastusseuraksi. Kunniamerkkejä ja
kunniaviirejä myönnettiin ansioituneille vapaa-ajankalastuksen edistäjille*</h3>
*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) julkisti tänään
Helsingissä syyskokouksessaan perinteiseen tapaan vuoden kalastusseuran.
Valinta kohdistui tällä kertaa Valkeakosken Kalaveikkoihin, joka on yksi
maamme suurimmista kalastusseuroista lähes 800 jäsenellään.
20-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi SVK palkitsi myös ansioituneita
vapaa-ajankalastuksen edistäjiä kunniamerkein ja -viirein.*

Vuoden kalastusseuran valinnan tehneen SVK:n viestintätoimikunnan mukaan
Valkeakosken Kalaveikot on osoittanut, että runsaalla ja monipuolisella
toiminnalla voidaan välttää suuren kalastusseuran näivettyminen.
Perinteisen kilpailutoiminnan ohella Kalaveikot on tunnettu esimerkiksi
Apianvirran heittokalastusalueen hoitamisesta ja kalaveneiden
vuokraustoiminnastaan.
”Pitkän perinteen omaavalla Tappajahauki-uistelukilpailulla on myös laaja
sponsori-, talkoo- ja kilpailijajoukko, joka pitää seuran tuntosarvet
herkkinä myös oman seuran toiminnan ulkopuolelle”, viestintätoimikunta
toteaa valintaperusteluissaan.
Valkeakosken Kalaveikkojen sihteeri *Simo Suihko* kertoo ottaneensa tiedon
valinnasta vuoden kalastusseuraksi tyytyväisenä vastaan.
”Tuntuuhan se totta kai hyvältä saada tunnustusta toiminnasta, kun olemme
pitkään tehneet työtä myös nuorten kalastusharrastuksen edistämiseksi”,
hän sanoo.
Monipuolisen toiminnan lisäksi Suihko nostaa Valkeakosken Kalaveikkojen
vahvuudeksi sen, että seurassa on kaikenikäisiä jäseniä.
”Löytyy isovanhempia ja heidän lapsiaan sekä lapsenlapsiaan. Näin
kokeneita konkareita riittää opastamaan kalastusharrastuksensa alussa olevia nuoria”,
Suihko kertoo.

*SVK palkitsi myös ansioituneita toimijoita ja yhteistyökumppaneita*

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö viettää tänä vuonna
20-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi järjestö palkitsi syyskokouksessaan
kunniamerkein ja kultaisin ansiomerkein henkilöitä ja
vapaa-ajankalastajapiirien toimijoita, jotka ovat poikkeuksellisen
ansiokkaasti toimineet vapaa-ajankalastuksen hyväksi.
Yhteistyökumppaneita kiitettiin kunniaviirein menestyksellisestä
toiminnastaan. Lisäksi SVK palkitsi kunniaviireillä
vapaa-ajankalastajapiireittäin ansioituneita kalastusseuroja osoituksena
aktiivisesta, monipuolisesta ja esimerkillisestä seuratoiminnasta.

<h3>Palkitut</h3>
*Kunniamerkki:* Ilkka Mäkelä (ent. SVKn toiminnanjohtaja), Ilkka Sailo
(ent. Suomen Kalamiesten Keskusliiton tiedottaja), Markku Marttinen (ent.
Elyn kalatalouspäällikkö), Hannu Routio (Etelä-Suomen
Vapaa-ajankalastajapiiri), Jarmo Niitynperä ja Kaija Tanhuanpää
(Lounais-Suomi), Pekka Kaskela (Häme), Jaakko Knaapila (Pohjanmaa), Juha
Syvärinen ja Anita Törmänen (Pohjois-Pohjanmaa), Merja Kekki (Lappi), Juha
Väisänen (Kainuu), Timo Hartikainen (Pohjois-Karjala), Eero Kokkarinen ja
edesmennyt Kyösti Kauppinen (Pohjois-Savo), Tapani Kurki (Etelä-Savo),
Pekka Turunen (Etelä-Karjala), Veikko Karinkanta (Kaakkois-Suomi) ja Hemmo
Hirvonen (Keski-Suomi).
*Kultainen ansiomerkki: *Mikko Peltola (toimittaja).
*Kunniaviirit yhteistyökumppaneille:* Metsähallitus, Kuusamon Uistin,
Finlandia Uistin ja Eduskunnan kalakerho.
*Kunniaviirit kalastusseuroille (jaettu/jaetaan piirien syyskokouksissa):*
Tuusulanjärven Urheilukalastajat (Etelä-Suomi), Naantalin seudun
Urheilukalastajat ja Huittisten Kalakerho (Lounais-Suomi),
Hervannan-Kaukajärven Kalakerho (Häme), Seinäjoen seudun Onkijat
(Pohjanmaa), Iin Kalamiehet (Pohjois-Pohjanmaa), Veitsiluodon Kalamiehet ja
Sodankylän Perhokalastajat (Lappi), Kajaanin Perhokerho (Kainuu), Lesnan
Naputtajat (Pohjois-Karjala), Puijon Pilkki (Pohjois-Savo), Puruveden
Kala-Harrit (Etelä-Savo), Lappeenrannan Urheilukalastajat (Etelä-Karjala),
Loviisan seudun Eränkävijät ja Lahden Kalaveikot (Kaakkois-Suomi) ja
Viitasaaren Kalakaverit (Keski-Suomi).

Lisätietoja:
tiedottaja Jaana Vetikko p. 050 525 7806,
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi
toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13
vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja 



<h3>Julkilausuma 28.11.2020</h3>
*Vapaa-ajankalastajat: Vapaa-ajankalastuksen todellinen merkitys on
tunnustettava*

*Vuosi 2020 tullaan vapaa-ajankalataloudessa muistamaan
kalastusharrastuksen kasvun ennätysvuotena. Vapaa-ajankalastuksella on
erityisen tärkeä merkitys paitsi suomalaisten luontosuhteen ylläpitäjänä
myös kansantalouden ja -terveyden vahvistajana. On aika kiittää kaikkia
kalastuksenharrastajia sekä jakaa kunniaa harrastusmahdollisuuksia
edistäville tahoille ja työmyyrille. 20-vuotisjuhlavuottaan viettävän
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) syyskokous vaatii, että
on aika tunnustaa vapaa-ajankalastuksen todellinen arvo ja merkitys
kalataloudelle ja koko yhteiskunnalle. *
Kuluva vuosi on osoittanut, että kalastusharrastuksella on edelleen valtava
vetovoima nyky-yhteiskunnassa. Kalastus on paljon muuta kuin vain kepeää
vapaa-ajanviettoa. Se on keino rentoutumiseen ja henkisen hyvinvoinnin
vahvistamiseen.
Monet kalastusmuodot ovat verrattavissa terveyttä edistäviin ja fysiikkaa
vahvistaviin urheilusuorituksiin. Kalastus yhdistää ja vahvistaa niin
perhe- kuin kaverisuhteita vähentäen syrjäytymistä. Kotimaan vesistä
pyydetystä ja ruokalautaselle päätyvästä kalasta 60 prosenttia on
vapaa-ajankalastajien itse pyytämää.

Vaikka kalastusta voi harrastaa hyvin edullisesti, sijoittaa moni siihen
puoli omaisuutta. Itse pyydetylle kalalle ei ole mielekästä laskea
kilohintaa, sillä kyse on kokonaisvaltaisesta elämäntavasta. Kalastus on
merkittävälle osalle suomalaisista tärkein tai tärkeä harrastus, joka on
heidän motivaattorinsa arjessa jaksamiseen.
Sama raha liikuttaa myös yhteiskuntaa. Koronan täyteisenä vuonna
aktiivisesti ja kasvavasti kalastusta harrastaneet ovat käyttäneet
ennätysmäisesti rahaa välinehankintoihin ja kalastuslupiin. Lisäksi he ovat
hyödyntäneet kotimaisia majoitus- ja ravintolapalveluita kalareissuillaan.

Pelkästään kalastonhoitomaksun lunastaneet kaksisataatuhatta
kalastuksenharrastajaa käyttävät harrastukseensa 250 miljoonaa euroa
vuodessa. Kun lukuun lisätään loput 1,3 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa,
nousee harrastukseen käytettävä vuotuinen kokonaiseuromäärä
miljardiluokkaan. Päälle tulee laskea kalastuksen hyvinvointivaikutuksien
ansiosta yhteiskunnan säästämät terveyden ja hyvinvoinnin kulut, jotta
vapaa-ajankalastuksen todellinen arvo ja merkitys vihdoin ymmärretään. On
häpeällistä, että vapaa-ajankalastuksen arvo yhä tänä päivänä
lasketaan
vain ylösnostettujen saaliskilojen perusteella.

Lauantaina 28.11. pidetty Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
syyskokous vaatii, että vapaa-ajankalastuksen todellinen arvo ja merkitys
yhteiskunnallisesti arvostettuna luontoharrastuksena tunnustetaan. Tämä on
myös vuonna 2019 hyväksytyn Suomen vapaa-ajankalatalouden
kehittämisstrategian tahtotila.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13
vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja 





<h3>SVK:n KILPAILUKALENTERI 2021</h3>
Kansalliset kilpailut:

<h3>Huom! Vuoden 2020 peruutetut kilpailut siirtyvät suurimmalta osin v. 2021 pidettäviksi.</h3>
Helmikuu
	Pilkkimaajoukkueiden loppukarsintaa ei järjestetä v. 2021
20.2.	”SM-pilkin esikisa”, Kallavesi, Kuopio

Maaliskuu
6.3.	SM-pilkki, Sorsasalo, Kuopio
7.3.	SM-kiiskipilkki, Rantasalmi
20.3.	SM-mormuskointi, Räyringinjärvi, Veteli
27.3.	SM-särkipilkki, Keitele, Viitasaari

Huhtikuu
2.-3.4.	MM-morrikarsinta, Keski-Suomi
17.4.	SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi (alustava, suullinen pvm)
18.4.	SM-lohipilkki, Ahvenlampi, Luosto (alustava, suullinen pvm)

Toukokuu

Kesäkuu
??	Nuorten SM-perhokalastuskilpailu, ajankohta ja paikka vielä auki
18.-20.6.	Viehekalastuksen SM, Puruvesi

Heinäkuu
??	SM-kilpaonki, ajankohta ja paikka vielä auki
3.7.	SM-heittouistelu, Oravainen
4.7.	SVK:n mestaruusvetouistelu, Oravainen
10.7.	SM-soutu-uistelu, Kilpijärvi (P-Savo)

Elokuu
7.8.	SM-onki, Kalajärvi, Peräseinäjoki (alustava päivämäärä)
??	Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, ajankohta ja paikka auki
??	Perhokalastuksen SM-finaali, ajankohta ja paikka vielä auki
14.8.	SM-Veneonki, Piipsjärvi, P-Pohjanmaa
??	Nuorten SM-toimintakilpailu, paikka vielä auki

Syyskuu
??	Epävir. MM-tuulastus, ajankohta ja paikka vielä auki
??	SM-tuulastus, ajankohta ja paikka vielä auki
19.9.	SM-laituripilkki, Salo
??	Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, ajankohta ja paikka vielä auki
??	SM-kelluntarengas, ajankohta ja paikka vielä auki
??	Perhokalastuksen SM-joukkuekisa, ajankohta ja paikka vielä auki

Lokakuu

Marraskuu	
??	SM-perhonsidontakilpailu, ajankohta ja paikka vielä auki

Joulukuu

Perhokalastuksen SM-karsintakilpailut (alustavat tiedot):

Kansainväliset kilpailut:

??	MM-morri, Viro
??	PM-pilkki, Ruotsi
??	Seurajoukkueiden MM-kilpaonki, Belgia
Toukokuu	Mastersien MM-perho, Tsekki
5.-11.7.	Naisten MM-perho, Norja
5.-11.7.	EM-Perhokalastus, Norja
10.-17.8.	MM-Perhokalastus, Kuusamo, Suomi 
??.	Miesten MM-kilpaonki, Kroatia, tarkempi ajankohta vielä auki
??	EM-kilpaonki, Unkari, tarkempi ajankohta vielä auki
??	Naisten MM-kilpaonki, Ranska, tarkempi ajankohta vielä auki
??	Veteraanien MM-onki, Unkari, tarkempi ajankohta vielä auki
??	Mastersien MM-onki, Unkari, tarkempi ajankohta vielä auki
??	Nuorten MM-onki, Slovenia, tarkempi ajankohta vielä auki



Jaana Vetikko
tiedottaja





<h3>Julkilausuma 12.9.2020</h3>
Vapaa-ajankalastajat:
*Kalastusharrastuksen tukemiseen on lisättävä varoja*

*Kalatalouden rahanjaossa tärkeimmäksi painopisteeksi on ensi vuodelle
asetettava kalastusharrastuksen edistäminen,** vaatii **koronapandemian
syyskuulle siirtämä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK)
kevätkokous. *
Kuluva vuosi on osoittanut, että kalastusharrastuksella on edelleen valtava
vetovoima nyky-yhteiskunnassa, mutta sitä ei voi pitää itsestään
selvyytenä. Kalataloussektorilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus
rahoituspohjan vahvistamiseen ohjaamalla kalastuksenharrastajien maksamista
kalastonhoitomaksuista isoin osa uusien ja tulevien harrastajien
auttamiseen ja neuvomiseen.
Budjettiriihessä käsitellään ensi viikolla valtion vuoden 2021 taloutta.
Kalatalouden edistämisen rahoitus koostuu yksinomaan kalastuksen
harrastajilta kerätyistä kalastonhoitomaksuvaroista. Niiden kertymä on
juuri kivunnut yli 10 miljoonan euron, mikä on kautta aikain ennätys. Nämä
rahat tulevat käyttöön vasta vuonna 2022. Vuonna 2021 on jaossa alle
yhdeksän miljoonaa euroa. On olemassa ilmeinen vaara, ettei tällä rahalla
pystytä riittävästi neuvomaan ja kannustamaan tänä vuonna
kalastonhoitomaksun turvin ensimmäistä kertaa kalastaneita. Jos tässä
epäonnistutaan, tullee harrastajien määrä vähenemään ja samalla
kalastonhoitomaksukertymä putoamaan, toteaa 12.9. Helsingissä ja
etäyhteyksin kokoontunut SVK:n kevätkokous.

Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2021 ei kalastusharrastuksen ja
kalastonhoitomaksukertymän kasvattamisen etsikkoaikaa ole tunnistettu.
Vaikka kalatalouden budjetti on neljä (4) prosenttia edellisvuotta
suurempi, on harrastuksen ja harrastajien edistämiseen esitetty
prosentuaalisesti vähiten lisäeuroja. Tämä siksi, että maa- ja
metsätalousministeriö on esittänyt rekisterimenojensa ottamista
kalastusharrastuksen edistämisen osuudesta.
SVK:n kevätkokous vaatii, ettei rekisterirahoja oteta pois
kalastuksenharrastajien neuvontaan tarkoitetuista rahoista. Nyt esitetyn
4 950 000 euron sijaan niihin tulee varata vähintään 5 700 000 euroa, joka
vastaa vuoden 2020 maksajamäärän mukaista rahoituksen minimitarvetta. SVK:n
kevätkokouksen mukaan tämä on sijoitus tulevaan. Samalla sillä vahvistetaan
kalastonhoitomaksukertymän pitämistä vuoden 2020 tasolla myös tulevina
vuosina.
Lisäksi SVK:n kevätkokous toteaa, että kalatalouden vahvistamiseen on
olemassa lisäkeinojakin, kuten mahdollistamalla kalastonhoitomaksun
rinnalla lunastettavia lupia lisävapojen käyttöön. SVK:n selvityksen mukaan
lisävapalupien osto auttaisi myös ratkaisemaan paikallisesti
puutteellisista lupatarjonnoista johtuvia kalastuksen harrastamisen
rajoitteita, jotka osaltaan vähentävät sekä itse harrastamista että sen
synnyttämiä rahavirtoja.

Kalatalouden rahoituksen suuntaamiselta ja lainsäädännöltä on lupa odottaa
nyt ja tulevina vuosina paljon, jotta vapaa-ajankalatalouden
kehittämisstrategiaan kirjattu tahtotila vapaa-ajankalastuksen suosion ja
yhteiskunnallisesti arvostetun luontoharrastuksen asemasta saavutetaan.
Riittävän rahoituksen ohella tulee kaikkien harrastamisen edellytykset
turvata, olipa tarkoitusperä virkistäytyminen tai ruoan hankinta omaan
käyttöön. Kalastajien omaehtoinen saaliskalojen valikointi ei ole
kalakantojen uhka, vaan mahdollisuus yhteensovittaa harrastaminen ja
elinvoimaiset kalakannat.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13
vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja





<h3>TIEDOTE 26.8.2020</h3>
*”Olin siinä joentörmällä alasti ja päätin kerran vielä
rämpäyttää”,
virvelöintiä Mannerheimintiellä, iki-ihana tunnelma lapsuuden
mökkijärvellä
– Näin suomalaiset kalastavat*

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö täyttää 20 vuotta ja
juhlavuoden kunniaksi se on kerännyt parhaita paloja suomalaisten
kalastusmuistoista. Kysely kartoitti myös suomalaisten kalastustottumuksia.*

”Tindertreffit johti koskelle, koskireissu perhokalastuksen hurahtamiseen
ja hurahdus lukuisiin mahtaviin kalareissuihin. Nyt monen monta kalareissua
myöhemmin rinkassa mukana kulkee 1-vuotias perhokalastajan alku. Kannatti
swaipata oikealle. ”
Näin kertoo nainen kalastusmuistostaan Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestölle (SVK). 20-vuotisjuhlaansa viettävä järjestö keräsi
kesällä suomalaisten mieleenpainuvimpia kalastusmuistoja.

– Saimme satoja kivoja, hauskoja ja koskettavia kalatarinoita, joita olemme
lukeneet kyyneleet silmissä milloin naurusta, milloin liikutuksesta. Kiitos
kaikille osallistujille, on ollut hienoa huomata, kuinka tärkeä harrastus
kalastus monille on ja kuinka mahtavia muistoja siitä on suomalaisille
jäänyt, iloitsee tiedottaja *Jaana Vetikko*.

*Näin suomalaiset kalastavat*

SVK kartoitti keväällä myös suomalaisten vapaa-ajankalastukseen liittyviä
tapoja ja mielipiteitä. Kyselyyn vastanneista noin joka kolmas on
kalastanut viimeksi yli viisi vuotta sitten. Lähes viidenneksellä oli
edellisestä kerrasta aikaa alle vuosi, ja noin 15 prosentilla alle puoli
vuotta. Suomalaisista 6,5 prosenttia ei ole kalastanut koskaan.
Noin 45 prosenttia vastasi viimeksi olleensa kalassa ystävän tai sukulaisen
kanssa, reilu neljäsosa puolisonsa ja lähes joka viides lapsensa kanssa.
Yksin kertoo kalastaneensa 12 prosenttia.
Kyselyn mukaan yli puolet suomalaisista haluaisi kalastaa useammin. Noin 60
prosenttia toteaa sen rentouttavan ja lisäävän hyvinvointia. Yli puolet
kalastaa saadakseen pöytään herkullista lähiruokaa. Jopa kolme neljäsosaa
pitää kalastusta koko perheen hyvänä yhdessä tekemisenä.
– Haastammekin kaikki suomalaiset kalastamaan yhdessä ja jakamaan
kalareissujaan sosiaalisessa mediassa teemalla #kaveritkalassa. Kannustamme
myös kaikkia perheitä lähtemään aikaisin aamukalaan, sillä niistä on
monelle lapselle jäänyt rakkaita muistoja. Toivoisimme, että perheet
jakaisivat kokemuksiaan somessa #kello6kala, Vetikko kannustaa.

*Poimintoja suomalaisten mieleenpainuvimmasta kalastusmuistoista:*
*Mannerheimintiellä ei napannut:*
*Hälytyskeskus ilmoitti laitapuolenkulkijan heittelevän virveliä
Mannerheimintiellä. Onneksi vahinkoja ei ollut tapahtunut. Sain hieman
pahapäisen kaverin maijaan kertomalla, että tästä nappaa huonosti, mennään
Toivonkadulle, väsyttelin sieltä eilen parikiloisen hauen. "Kalastaja"
pääsi pahnoille. – Mies*

*Saaliina romanttinen kosinta:*
*Miesystäväni sai minut tykästymään kalastuksen saloihin ja opetti kaiken
heitoista uistinten vaihtoon. Yhtenä kesäiltana kun olimme kalassa meren
rannalla, halusi mieheni tarkistaa siiman virvelistäni. Sen ajan heittelin
hänen virvelillään. Mies ojensi minulle virvelin, joka oli jo heitettynä ja
pyysi testaamaan, että kelaako hyvin. Kelasin, ja kirosin, että taas jäi
joku risu kiinni. Nostin ylös saaliini, joka oli muovipussikäärö, tässä
vaiheessa ajattelin saaneeni jonkun pullopostin meren pohjamudista. Avasin
käärön, jossa oli lappu pussissa: Mennäänkö naimisiin? Ja kun käännyin,
oli
mieheni polvistunut taakseni. Vastasin kyllä. – Nainen*

*Legendaarinen ryöstökalastajamummo:*
*"Päivää Päijänne, tässä on ryöstökalastaja Polvijärveltä", tuumasi
80-vuotias mummoni onkimaan aloittaessa. Legendaarinen lause on jäänyt
elämään ja muistoihin mummon poistuttuakin. – Nainen*

*Sukellusvene vai valas?**Olimme veljeni kanssa Pohjois-Norjassa kalassa.
Pyydystimme parhaillaan syöttikaloja pikku virveleillä isompia saaliita
varten, kun yhtäkkiä veneen vieressä alkoi ISO tumma möhkäle nousta
pintaan. Olin varma, että sieltä nousee sukellusvene, joita olemme muutaman
kerran noilla vesillä nähneet. Heittäydyin veneen pohjalle pitkäkseni ja
ehdin varoittaa veljeäni. Siinä taisi pikkuisen lirahtaa jo housuihin ennen
kuin tajusimme mikä se möykky oli. Sieltä nousi valas veneen viereen noin
10 metrin päähän. Hetki meni ennen kuin sai kameran käyntiin, mutta
kuvaakin lopulta siitä saatiin. – Mies*

*Lämmöllä vaaria kaivaten:*
*Lapsena vaari otti minut kalareissuille kaveriksi, jos lupasin istua
hiljaa veneessä, etteivät kalat säikähdä. Oli ihana istuskella veneessä
vaarin kanssa aurinkoisella järvellä. Kalaa en niin saanut, mutta uitin
käsiä vedessä ja katselin lumpeita. Oli myös ihanaa olla vaarin kanssa
kahdestaan, tärkeitä hetkiä, joita muistelen nyt lämmöllä vaaria kaivaten.
– Nainen*

*Kalamies vuodesta 1952:**Tapahtui n. vuonna 1952. Olin silloin alle
kouluikäinen. Pyysin isää tekemään minulle ongen, että voisin onkia
läheisen rautatiesillan alitse menevästä pikku purosta. Iloni oli suuri,
kun toiveeni toteutui. Siima oli tavallista paksuhkoa pumpulilankaa,
silloin ei nailonsiimaa ollut saatavana ja tuskinpa isä sitä juuri etsikään
ja koho oli vanha pullon korkki ja paino vanha plommi. Koukku kai sentään
oli oikea. Isän ajatus oli luullakseni, että ei sieltä puolikuivasta
purosta kuitenkaan mitään tule, mutta saahan poika onkia. Olipa juhlava
tunne, kun sain pienen ahvenen ja kannoin sitä kotiin ja ylpeänä esittelin
vanhemmilleni. Siitä se alkoi lähes 70 vuotta kestänyt ja edelleen jatkuva
harrastus. – Mies*

*Trombi tyynellä järvellä:**Järvi oli aivan tyyni. Kala ei syönyt vaikka
oli hyvä abborre-paikka. Menimme mökkiin ja joku ääni kuului. Luulin, että
orava oli katolla käpyjen kanssa, mutta sitten kuului kamala ryske ja aukon
reunasta kaatui paljon puita. Trombi. Onneksi emme jääneet rannalle
narraamaan kaloja... – Nainen*

*Merilohesta 50 markkaa/kg:Saimme kerran verkolla Varsinais-Suomessa
(Perniössä) 1980-luvulla eräästä lahden poukamasta 45 mm silmäisellä 14,5
kg perattuna (ei suomustettuna) painavan merilohen. Kala oli jäänyt
hampaistaan kiinni verkkoon ja oli vähällä päästä irti, mutta eräs
kalakaveri hyppäsi matalaan veteen ja kietoi sen paremmin ko. verkkoon ja
nosti veneeseen. Olimme nuoria miehiä ja myimme kalan erääseen ravintolaan
Saloon 50 markan kilohintaan. – Mies*

*Karma rankaisi kehuskelijaa:*
*Paras eli paskin kalamuistoni tapahtui viime talvena, kun minä onnistuin
pilkkimään muovipussillisen ahventa ja mieheni sai vain muutaman hassun
kalan. Kalamestaruushan nousi minulla siinä määrin suoraan hattuun, että
suunnittelin jo kuvaa sosiaaliseen mediaan, jossa miehen muutama kala
laitetaan toiseen keittiön altaaseen ja toiseen altaaseen minun valtava
kalasaaliini tekstillä "ne kalastaa, jotka osaa". No karma rankaisi minua
tästä suunnitelmasta heti rankemman kautta, sillä kalapussissani oli reikä
ja kaikki kalat tippuivat hiljalleen välille matkalla rantaan. Autolle
päästessäni jäljellä oli kaksi kalaa. Voin kertoa, että nykyään
ylivoimaista kalasuoritustani kehuessani saan vastaukseksi "kohta on taas
ahvenet pitkin jäätä". – Nainen*

*Isät tunnustivat kalavaleet:**Kalamuistoja on paljon, sillä isää se on
aina kiinnostanut, ja sitä kautta myös minä ja pikkusiskoni olemme sitä
harrastaneet. Hauskin muisto on varmaankin se, kun oltiin koko perheen
voimin Porvoon saaristossa veneilemässä ja kalastamassa. Sisko, joka oli
silloin noin 7-vuotias, nappasi hauen. Hän oli innoissaan, mutta samaan
aikaan hauki pelotti, joten hän itki kelatessaan haukea rantaan. No, kun
hauki saatiin ylös, otti isä siitä heti kuvan. Tämän oli sitten
lähettänyt
kaverilleen, ja huijasi saaliin olevan hänen! Kaverilta tuli myös haukikuva
takaisin, jonka tämä kaveri oli kuulemma napannut. Illalla, kun isä soitti
kaverilleen, myönsi isä, että hauki oli siskoni nappaama. Isän kaveri
myönsi samalla, että myös "hänen" kalansa oli itseasiassa hänen poikansa
saalis. – Nainen*

*Mahanmuljahdus suoraan huppuun:**Tämä tapahtui joskus 90-luvun lopulla
syksypuolella. Olimme kaverini Pekan kanssa sopineet, että lähdemme illalla
tuulastamaan Puurijärvelle. Silloin siellä sai vielä liikkua ja kalastaa.
Nykyisin luonnonsuojelualuetta. Minä ajelin illalla 50 km Pekan luo, että
pääsemme kalaan. Odotukset isoista kaloista korkealla. Pekan luo päästyäni
aloimme lastata hänen tarvikkeistaan ja talvihaalarit autooni. Vielä ennen
kuin järvelle lähdimme, sanoi Pekka käyvänsä vessassa, kun vatsa hieman
kiertänyt illan aikana. Odottelun jälkeen pääsimme suuntaamaan muutaman
kilometrin matkan järvelle. Varusteet veneeseen ja haalarit päälle. Ilma
oli tosi viileä ja sumuinen. Alkumatkan soudettiin järvelle päin
Kauvatsanjokea pitkin. Järvellä ei pystynyt soutamaan, koska siellä ei
mennyt kuin hieman venettä leveämpää kulku väylää. Minä työnsin veneen
perästä kuusesta kuivatulla seipäällä. Pekka oli veneen keulassa valon
kanssa ja tähyili, näkyisikö iskettävää kalaa. Hieman matkaa mennessämme,
hän huudahti, että työnnä äkkiä tuohon pieneen saarekkeeseen, jossa
sähköpylväs sijaitsee. Nyt mahassa muljahti pahasti. Rantaan päästyämme
Pekka hyppäsi maihin ja tolpan taakse asioilleen. Sitten hän tokaisi "nyt
helpotti". Odotin ja katselin sumuista ilmaa ja samassa Pekka huudahtaa
saaresta: ”Saatana, suoraan huppuun. Heitä puukko sieltä veneestä
tänne.”
Noiden lauseiden jälkeen kaikui pimeässä ja sumuisessa Puurijärven illassa
minun nauruni, jolle ei meinannut tulla loppua. Pekan haalarin huppu jäi
saarelle ja me suuntasimme takaisin lähtörantaan. Tätä kalareissua
muistellessa tulee vieläkin nauru ja hymy naamalle. – Mies*

*Taistelee alasti joentörmällä:*
*Viime kesänä kolusin Suomen itärajan kalastuspaikkoja. Siinä eräänä
iltana
katselin kartasta sopivaa paikkaa iltapistolle. Paikaksi valikoitui
syrjäinen pieni joki. Vettä satoi kaatamalla ja joen rantaan pääsi
ainoastaan melkoisen rämeikön läpi. Joen vesi oli todella kirkasta ja vettä
oli kohtuullisesti. Luottolusikka kiinni siiman päähän ja eka heitto. Pari
kammenpyöritystä ja näin kuinka uistin kiilautui kahden kiven väliin.
Epätoivo jo valtasi mielen, että sinnekö se mun paras uistin jäi. Yritin
siinä vesisateessa nyppiä uistinta irti ylävirrasta, alavirrasta, ei vaan
lähde irti. Noh päätin siinä sitten, että uistin ei sinne jää, ei muuta
kuin vaatteet pois ja kahlaamalla käyn irrottamassa uistimen. Olin siinä
joentörmällä alasti ja päätin kerran vielä rämpäyttää siimaa, josko
lähtisi
irti, lähtihän se. Pari kammen pyöräytystä ja näin kuinka iso jokihauki
iskee kiinni. Ultralight-kalavehkeet olivat aivan kaksin kerroin ja
seuraavaksi sai pelätä kestääkö vapa ja siima. Aikani alasti kalan kanssa
taisteltuani sain ennätyshaukeni rannalle, 98 cm ja 7,8 kg. Hauki nätisti
takaisin jokeen uimaan ja märät vaatteet takaisin päälle, siihen oli hyvä
lopettaa tapahtumarikas iltapisto. Jälkikäteen on naurattanut se, että jos
jollain on ollut riistakamera joen rannalla. On siinä mahtanut olla
eriskummallinen kuvasaldo. – Mies*

*Viimeinen kalastusreissu:*
*Rakkain kalastusmuistoni sijoittuu viime lokakuuhun ja Thaimaan vesille.
Olen aina kalastanut isäni kanssa – lapsuuden kesät olivat täynnä koko
perheen kalareissuja, ja näin vanhemmiten kävimme muutaman kerran kesässä
uistelemassa isän veneellä järvellä tai merellä. Noilla reissuilla puitiin
elämää, maailmaa ja oltiin vain hiljaa. Tämä rakkain kalamuistoni jäi
myös
viimeiseksi kalastusreissuksemme. Elokuussa 2019 isäni sai tietää
sairastavansa parantamatonta syöpää. Toiminnan miehenä hän myi pois rakkaat
veneensä ja kalastustarvikkeensa ja osti itselleen liput Thaimaahan:
kuuluihan lääkärin ennustamista maksimissaan muutamista elinkuukausista
nauttia vielä täysillä. Isä oli reissussa kolme viikkoa, joista yhdeksi
viikoksi pääsin itsekin lentämään Thaikkulaan hänen seurakseen – tästä
kiitos ystävilleni, jotka keräsivät minulle kolehtina lentolippurahat (siis
useita satasia), jotta äkkireissuun pääsin. Thaimaassa kävimme isän kanssa
viimeisen yhteisen kalareissumme. Vuokrasimme kalastusaluksen, sellaisen
suuren puisen, joka kellui eteenpäin hissukseen. Vietimme merellä useita
tunteja: minä veneen kipparin kanssa alkeellisilla vermeillä kalastellen,
isä meri-ilmasta nauttien ja saalistani naureskellen. Tuo reissu on
piirtynyt mieleeni: leppoisa tunnelma, aurinko ja isä huutelemassa niksejä,
kuinka pelkän siimarullan avulla tuli kalastaa. Rakkaita reissuja isän
kanssa on paljon, mutta viimeinen reissu on arvokkain muisto. Sillä
hetkellä ehkä molemmat pystyimme unohtamaan isän sairauden ja hiipuvat
voimat sekä vain nauttimaan yhdessä olosta ja meille rakkaasta, yhteisestä
harrastuksesta. Isä nukkui pois tarkalleen kaksi viikkoa sen jälkeen, kun
olimme palanneet Suomeen. – Nainen*

Tarinat on kerätty sosiaalisen median ja verkkosivujen kautta. Niitä
julkaistaan lisää Suomen Vapaa-ajankalastajien Facebook-sivuilla ja
osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi syksyn ajan.

*Tietoa kyselytutkimuksesta:*
SynoInternational suoritti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
tilaaman kyselytutkimuksen huhti-toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 007
henkilöä, ja vastaajien ikähaarukka oli 18–80 vuotta. Kyselytutkimuksen
tavoitteena oli kartoittaa vapaa-ajankalastukseen liittyviä tapoja,
mielipiteitä ja asenteita.

*Tietoa julkaisijasta:*
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13
vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.

Vuonna 2020 järjestö viettää 20-vuotisjuhlaansa. Juhlavuosi näkyy pitkin
vuotta eri puolella Suomea tapahtumin, tempauksin ja haastein.
Tavoitteenamme on, että vuonna 2020 koko Suomi kalastaa yhdessä!
Lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi/

*Lisätietoja:*

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö,
tiedottaja Jaana Vetikko, p. 050 525 7806,
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi;
juhlakoordinaattori Johanna Antila, p. 050 573 9332;
johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi

www.vapaa-ajankalastaja.fi
www.vapaa-ajankalastajalehti.fi
<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ymparisto/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi/ymparisto</a>
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/
www.fisuun.fi
www.ottiopas.fi
www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/


Jaana Vetikko
tiedottaja 





<h3>Auta ympäristöä kalastaessasi – näin suojelet luontoa, kalakantoja ja
vesistöjä</h3>huolehdit kalastaessasi myös lu...

Lue tiedote ePressi.comissa
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275133-1229053-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275133-1229053-63680351</a>
[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö]Auta ympäristöä
kalastaessasi – näin suojelet luontoa, kalakantoja ja vesistöjä Tiedote.
Julkaistu: 14.08.2020, 09:50
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön vastuullisen kalastajan
ympäristöohjeiden avulla huolehdit kalastaessasi myös luonnosta.

Erityisesti vapaa-ajankalastajat hyötyvät jokamiehenoikeuksista onkia ja
pilkkiä vapaasti sekä kulkea, veneillä, uida ja peseytyä vesistöissä.
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) pyrkii vähentämään
tästä
aiheutuvaa häiriötä sekä ranta- ja saaristoluonnon roskaamista ja kulumista.
Tiedottaja *Jaana Vetikko* muistuttaa, että voimme kaikki omalla
toiminnallamme suojella ja parantaa ympäristön tilaa.
– Pääsääntöisesti me suomalaiset olemme vastuullisia kalastajia, mutta
joukkoon mahtuu myös tietämättömyyttä ja piittaamattomuutta. Kalastaessa,
kuten aina luonnossa, on vastattava omasta käytöksestään ja toimittava
kestävästi.

Siimat ja koukut pois luonnosta

Kalastuksesta ei saa aiheutua häiriötä tai haittaa toisille ihmisille,
linnuille tai muille luontokappaleille. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja ei
roskaa, ja vie myös muiden jättämät roskat pois luonnosta.
Erityisesti kalastussiimoja ja koukkuja ei saa jättää luontoon. Vetikon
mukaan ne voivat aiheuttaa suurta tuskaa linnuille ja muille pienille
eläimille. Siimat takertuvat herkästi lintujen jalkoihin ja voivat pitkään
jalan ympäri kietoutuneena aiheuttaa kuolion ja linnun hitaan kuoleman.

Siimat eivät myöskään lahoa luonnossa juuri lainkaan. Perinteisen
monofiilisiiman maatuminen kestää arviolta 600 vuotta, monikuitusiiman
sitäkin kauemmin. Vetikko kehottaa katkomaan siimavyyhdit aina lyhyeksi
silpuksi.
– Kaikki ylimääräiset siimanpätkät on helppo kerätä talteen, pätkiä
ne esimerkiksi puukolla tai saksilla lyhyeksi ja heittää ne sitten roskiin.
Siimat voi myös pyöritellä talteen ja hävittää reissun jälkeen
asiaankuuluvasti, esimerkiksi polttamalla.

Anna kutu- ja pesintärauha

Luonnossa tulee kulkea varoen siten, että siitä jää mahdollisimman vähän
jälkiä. Erityisesti kallioiden kasvillisuus, jäkäliköt, dyynialueet ja
märät avosuot kestävät huonosti liikkumisen aiheuttamaa kulutusta.
– Kahlaamista varsinkin pienissä virtavesissä lohikalojen kutuaikaan ja sen
jälkeen, aina poikasten kuoriutumiseen asti seuraavalle keväälle, kannattaa
myös välttää. Soran sekaan asettuneen mädin täytyy saada pysyä aivan
paikallaan siihen asti, kunnes poikanen ui itse soran seasta pois, Vetikko
sanoo.
Veneillessä on hyvä pitää mielessä, että vauhdikas meno ja meteli
saattavat häiritä kaloja, rantakasvillisuutta, lintuja tai muita vesien käyttäjiä.
Lintujen pesimäaikaan on vältettävä niiden häiritsemistä ja esimerkiksi
lintujen pesimäluodoille rantautumista.

Suojele kalavesiä ja -kantoja

SVK:n keväällä teettämän kyselytutkimuksen mukaan noin kolmannes
suomalaisista ei tiedä, että kalastus on osa vesien suojelua. Joka kymmenes
on aiheesta jopa eri mieltä.
– Oikeat valinnat ja toimintatavat ovat tärkeitä: mitä lajeja kalastamme,
missä, mihin aikaan ja millaisilla välineillä. Monikaan ei tule
ajatelleeksi, että kalakantoja voi hoitaa itsekin hyödyntämällä
monipuolisesti luontaisesti lisääntyviä kalakantoja. Esimerkiksi
vähempiarvoisena pidetty särki on maukas ruokakala ja siinä on vesistöjen
rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia kahdeksan grammaa per kilo, Vetikko
kertoo.
Vieraasta vesistöstä pyydettyjä syöttejä ei saa käyttää. Vesieliöitä
eipidä siirtää vesistöstä toiseen, ei elävänä eikä kuolleena, ilman
 viranomaisen lupaa. Vieraat kannat tai lajit saattavat sekoittaa
alkuperäistä geeniperimää, vahingoittaa alkuperäistä ekosysteemiä tai
levittää vakavia tauteja.
Jos huomaa ympäristössä luonnottomia kalakuolemia, saastumisen merkkejä tai
muita äkillisiä ympäristömuutoksia, niistä on aina ilmoitettava
viranomaisille heti. Havainnot voivat olla ratkaisevia suuremman
ympäristöongelman välttämisessä.

Haukitehtaita ja talkoita

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö tekee käytännön kalavesien
hoitotyötä sekä vaikuttaa ja osallistuu päätöksentekoon ympäristön ja
kalavesien hyväksi. Ympäristötyötä ohjaa kala- ja ympäristötoimikunta,
jonka tehtävänä on tukea vastuullisen, ekologisesti tietoisen
vapaa-ajankalastuskulttuurin edistämistä Suomessa.
Kalatalousasiantuntija *Janne Rautasen *mukaan tällä hetkellä vaikuttamisen
keskiössä ovat kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat. Ne
määrittelevät, miten kunkin alueen vesiä hoidetaan ja miten niissä
kalastetaan.
Tärkeä osa kalavesistöjen hoitoa ovat elinympäristökunnostukset.
Esimerkiksi Haukitehdas-hankkeensa kautta SVK kunnostaa kosteikkoja hauille
ja ahvenille sopiviksi kutualueiksi.
– Vesistöjen happamoituminen, rehevöityminen ja monet muut ihmisten toimet
ovat vähentäneet haukien kutupaikoiksi sopivia alueita. Kunnostamamme
kosteikot voivat tuottaa suuria määriä poikasia, Rautanen kiittelee.
Hankkeen edistämistä voi tukea liittymällä SVK:n henkilöjäseneksi tai
lahjoittamalla. Kortensa voi kantaa kekoon myös osallistumalla kunnostus-
tai siivoustalkoisiin oman alueen kalavesien hyväksi.

Tietoa kyselytutkimuksesta:

SynoInternational suoritti Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
tilaaman kyselytutkimuksen huhti-toukokuussa 2020. Kyselyyn vastasi 1 007
henkilöä, ja vastaajien ikähaarukka oli 18–80 vuotta. Kyselytutkimuksen
tavoitteena oli kartoittaa vapaa-ajankalastukseen liittyviä tapoja,
mielipiteitä ja asenteita.

Tietoa julkaisijasta:

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.
Vuonna 2020 järjestö viettää 20-vuotisjuhlaansa. Juhlavuosi näkyy pitkin
vuotta eri puolella Suomea tapahtumin, tempauksin ja haastein.
Tavoitteenamme on, että vuonna 2020 koko Suomi kalastaa yhdessä!
Lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi/juhlavuosi/
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275143-383868-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275143-383868-63680351</a>

Lisätietoja:

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, tiedottaja Jaana Vetikko, p.
050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi
kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, p. 0400 946 968,
janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi
kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, p. 045 113 3050,
juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi

www.vapaa-ajankalastaja.fi
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275145-393634-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275145-393634-63680351</a>
www.vapaa-ajankalastajalehti.fi
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275144-723741-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275144-723741-63680351</a>

<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275135-272420-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275135-272420-63680351</a>
www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275141-1164334-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275141-1164334-63680351</a>
www.fisuun.fi
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275147-1154237-63680351/ target=_blank>/suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275147-1154237-63680351</a>
www.ottiopas.fi
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275146-946568-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275146-946568-63680351</a>
www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275142-34833-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275142-34833-63680351<a
Liitteet

- Kalakantoja voi hoitaa itsekin hyödyntämällä monipuolisesti
luontaisesti lisääntyviä kalakantoja.

<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275132-1026676-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275132-1026676-63680351</a>

[image: Twitter]
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275140-499949-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275140-499949-63680351</a>
Facebook]
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275139-1136932-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275139-1136932-63680351</a>
LinkedIn]
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275138-702779-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275138-702779-63680351</a>
Pinterest]
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275137-1120525-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275137-1120525-63680351</a>
Addthis]
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275136-989275-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275136-989275-63680351</a>
------------------------------

Mikäli haluat muuttaa tai peruuttaa tilauksesi, klikkaa tästä
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275134-319853-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275134-319853-63680351</a>


Tiedotejakelu on ePressi.comin palvelu. Tiedotteet lähetetään ePressi.comin
toimittaja- ja toimitusrekisterille sekä tiedotteen julkaisijan
sidosryhmärekisterille. Rekisteriseloste
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275148-449290-63680351/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/go/1275148-449290-63680351</a>


Lue viesti selaimessa
<a href=http://suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/a/s/63680351/815eb8ec36d85b55801a00b329d68e03/1262263/ target=_blank>suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net/a/s/63680351/815eb8ec36d85b55801a00b329d68e03/1262263</a>



Jaana Vetikko
tiedottaja

















<h3>Uusi Kalastajan kuuma linja ratkoo kansalaisten kalastuspulmia – Tutkimus:
Harrastuksen esteenä myös tiedon puute</h3>
Mitä olet aina halunnut tietää kalastuksesta, mutta et ole kehdannut
kysyä? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
kalatalousasiantuntijoiden uusi puhelinpalvelu vastaa kesällä
kalastusharrastajien kysymyksiin. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan moni
haluaisi kalastaa enemmän, mutta harrastusta voi estää esimerkiksi tiedon
puute. 

Miten mato laitetaan koukkuun? Onko vavalla väliä, entä mitä siiman
päähän?
Kelpaisivatko vinkit vetouisteluun tai vertikaalijigaukseen? Etsitkö
tienoon parasta kalapaikkaa – aprikoitko, kuinka lähellä toisen mökkirantaa
saa kalastaa?

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö avaa torstaina 11.6.
maksuttoman ”Kalastajan kuuma linja” -palvelun, jossa järjestön
kalatalousasiantuntijat vastaavat kaikkiin kalastuksen harrastajien ja
sellaiseksi haluavien kysymyksiin. Asiantuntijat tavoittaa 6. elokuuta asti
tiistaisin ja/tai torstaisin klo 15–17 puhelimitse soittamalla,
tekstiviestillä tai WhatsApp-viestillä.

Tiedottaja Jaana Vetikko kertoo, että järjestön asiantuntijoilta ympäri
Suomea voi kysyä mitä vain kalastuksen eri muodoista kalankäsittelyyn. He
opastavat myös esimerkiksi ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä.
– Haluamme auttaa niin aloittelijoita kuin pro-kalastajiakin Uudeltamaalta
Lappiin. Toivomme, että meihin otetaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.
Monelle tulee esimerkiksi yllätyksenä, miten mato kannattaa laittaa
koukkuun. Toisin kuin usein ajatellaan, koukku pitää jättää näkyviin,
jotta
kala jää helpommin kiinni siihen. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, ja meiltä
saa luotettavan vastauksen, Vetikko kannustaa.
Suomessa on hieman alle 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa – lähes joka
kolmas suomalainen harrastaa jo kalastusta. Kalastonhoitomaksuja
lunastettiin keväällä aiempaa reippaammin, ja myös järjestön teettämän
tuoreen kyselytutkimuksen mukaan korona-aika on lisännyt suomalaisten
kalastusintoa.
Vetikko iloitsee siitä, että tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia
suomalaisista haluaisi kalastaa nykyistä enemmän. Harrastusta voi kuitenkin
estää esimerkiksi tiedon puute.
– Noin joka viides kyselyyn vastanneista kertoi kalastamisen esteeksi sen,
että ei tiedä, missä hyviä kalapaikkoja olisi. Tietoa kaivataan myös
siitä,
miten, milloin ja missä ylipäänsä voi kalastaa sekä siitä, miten kala
käsitellään ja valmistetaan ruuaksi. Tähän huutoon haluamme vastata.
Kalastajan kuuma linja palvelee 11.6.–6.8. tiistaisin ja/tai torstaisin
klo 15–17 seuraavissa numeroissa:

11.6.
Häme
Janne Rautanen
0400 946 968

18.6.
Lappi
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)

25.6.
Kaakkois-Suomi
Marcus Wikström
045 110 2126 (myös ruotsiksi)

30.6.
Pohjanmaa
Juha Ojaharju
045 113 3050

2.7.
Lounais-Suomi
Janne Antila
045 630 4280

9.7.
Etelä-Suomi
Marcus Wikström
045 110 2126 (myös ruotsiksi)

21.7.
Keski-Suomi
Juha Ojaharju
045 113 3050

23.7.
Etelä-Karjala
Janne Tarkiainen
044 547 9116

23.7.
Pohjois-Karjala
Janne Tarkiainen
044 547 9116

30.7.
Pohjois-Savo
Janne Tarkiainen
044 547 9116

30.7.
Etelä-Savo
Janne Tarkiainen
044 547 9116

6.8.
Kainuu
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)

6.8.
Pohjois-Pohjanmaa
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)



  


 























<h3>Hei
Oheisena tiedoksenne SVK:n hallituksen päätös koskien jigin ja keinotekoisen
syötin käyttöä sm-pilkeissä.</h3> 1. Selvennys SM-Pilkin sääntöihin
Edellisessä kokouksessa päätettiin SM-Pilkin sääntömuutoksien
hyväksymisen yhteydessä pyytää pilkkijaostolta selvitys jigi-termistä ja
niiden rinnastamisesta keinotekoisiin syötteihin.
Pilkkijaosto toimitti pyynnöstä 26.2. selvityksen asiaan ja tarkensi jigin
määritelmää seuraavasti: "Liimalla rakennettu värikoukku ja eri
materiaaleista valmistettu jigi ja keinotoukka ovat sallittuja syöttejä".
Pilkkijasto esittää, että tarkennus koskee seuraavia pilkkikilpailuja:
SM-pilkki, SM-kiiskipilkki, SM-särkipilkki ja SM-laituripilkki.

Todettiin saatu määritelmän tarkennus. Päätettiin hyväksyä sääntöihin
sekä esitetty tarkempi määritelmä että sen soveltaminen kaikissa pilkkijaoston esittämissä kilpailuissa. 


Jarmo Niitynperä























<h3>Kysely vapaa-ajankalastajapiireille ja niiden nuoriso- ja
perhetoimikunnille</h3>
SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunnalle on annettu tehtäväksi kehittää
kalastusta koko perheen yhteisenä harrastuksena. Yhtenä toimintatapana
esiin on noussut kesäaikaisen valtakunnallisen perheleiritoiminnan
käynnistäminen koko maassa. Toimintatavan toteuttamiseksi nuoriso- ja
perhetoimikunta esittää piireille, että jo kuluvana syksynä 2019 piirit
ja/tai edelleen niiden nuoriso- ja perhetoimikunnat valitsisivat vuoden,
jolloin perheleiri järjestettäisiin oman piirin alueella.

Valittavana ovat vuodet 2020, 2021 ja 2022. Tavoitteena on, että vuosittain
saataisiin järjestettyä kaksi leiriä eripuolilla Suomea. Jos kiinnostusta
valtakunnallista leiritoimintaa kohtaan on enemmän kuin em. vuosina
toteutetaan (6 kpl), SVK pyrkii tukemaan toimintaa alueellisesti
työntekijän avulla. Rahallinen tuki on ensisijaisesti valtakunnallisille
leireille ja se myönnetään siinä järjestyksessä, kun piirien kiinnostus
leirin järjestämiseen ilmoitetaan.

<h3>SVK.n tuki toiminnalle</h3>SVK tukee valtakunnallisten perheleirien järjestämistä rahallisesti 1000/1500 €/ leiri riippuen osallistujamäärästä. Lisäksi järjestäjää
autetaan lisärahoituksen hankkimisessa, työntekijätuella itse leirillä sekä leirin
markkinoinnissa.

<h3>Toiminnan hyödyt</h3>Etukäteen suunnitellulla toiminnalla helpotetaan tapahtumien järjestämistä sekä markkinointia. Lisäksi rahoituksen hakeminen, leiriohjaajien ja
sopivan leiripaikan varaaminen onnistuu paremmin, kun tieto tapahtumasta on
tiedossa hyvissä ajoin. Perheet suunnittelevat yhteisen loma-ajan
toimintansa vuoden jopa kaksikin eteenpäin, tieto tulevasta lisää
osallistujia leirillä.
Aktivoimalla perheitä on myös mahdollisuus saada uusia jäseniä sekä
kalastusseuraan toimijoita.

Tiedot halukkuudesta järjestää perheleiri piirin alueella pyydetään
lähettämään syyskuun loppuun mennessä sähköpostiin
janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Laitattehan tiedon ensisijaisen
järjestämisvuoden lisäksi varavuodesta. Lisätietoja asiasta saa numerosta
044 547 9116.

Mukavaa ja kalarikasta syksyä kaikille toivottaen
SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunta/ Janne Tarkiainen


Jaana Vetikko
tiedottaja 







<h3>Lappiin ja Kainuuseen saatiin toimintakykyisimmät kalatalousalueet, rannikolla eniten ongelmia</h3>
Suomeen perustettiin alkuvuoden aikana 116 uutta kalatalousaluetta. Ne ovat kalavesien omistajien ja käyttäjien yhteisorganisaatioita, jotka huolehtivat alueen kalavesien hoidosta ja kalastuksen järjestämisestä. Vesien suurimman käyttäjäryhmän eli vapaa-ajankalastajien edustaja tuli
valituksi vain 69 alueen hallitukseen.

Kalatalousalueiden perustamisen myötä vanhat kalastusalueet lakkautettiin. Nyt uudet aiempaa vähälukuisemmat kalatalousalueet alkavat järjestää kalavesien hoitoa ja kalastusta maamme vesillä. Muutos on osa vuoden 2016 kalastuslain uudistusta.
Kalatalousalueet perustettiin kalavesien omistajien ja käyttäjien
yhteisorganisaatioiksi, jotka vastaavat muun muassa alueen kalavesien hoidosta sekä kalastuksen säätelystä ja järjestämisestä. Kalatalousalueen jäseniä ovat kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt.
Kalatalousalueen toimintaa tulevat ohjaamaan vuoden 2020 aikana valmistuvat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, joissa määritetään raamit alueen kalavesien hoidolle ja kalastuksen järjestämiselle. Keskeisenä osana käyttö- ja hoitosuunnitelmaa on ”suunnitelma kalastuksen kehittämis- sekä edistämistoimenpiteiksi ja niitä koskeva tavoitetila sekä ehdotus vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi”.

Kalastuslain kokonaisuudistuksessa vapaa-ajankalastajien järjestöjen osallistumismahdollisuuksia kalastusta koskevaan päätöksentekoon pyrittiin parantamaan. Lain säätämisen yhteydessä ei kuitenkaan tehty muutoksia järjestöjen valitusoikeutta koskeviin säännöksiin, vaan lainsäätäjä valitsi
ratkaisun, jossa järjestöjen osallistumismahdollisuudet turvataan
ensisijaisesti kalatalousaluetta ja alueellista kalatalouden
yhteistyöryhmää koskevan sääntelyn avulla. Vapaa-ajankalastajien edustus kalatalousalueiden hallituksissa on siten ensiarvoisen tärkeää, jotta vesien suurimman käyttäjäryhmän toiveet sekä asiantuntemus tulevat kuulluiksi.

Vapaa-ajankalastajien nimeämä edustaja tuli valituksi 69 kalatalousalueen hallitukseen 116:sta eli noin 60 prosenttiin kalatalousalueista. Tulosta voidaan pitää välttävänä ja alueellisia eroja on paljon. Toimintakykyisimpiä alueet ovat Lapissa sekä Kainuussa, joissa lähes jokaiseen alueeseen valittiin vapaa-ajankalastaja hallitukseen. Myös Savon ja Karjalan alueella yhteistyö toteutui hyvin ja hallituksista muodostettiin jäsenistöltään monipuolisia. Heikoiten vapaa-ajankalastajat menestyivät rannikon kalatalousalueilla sekä Hämeessä, joissa edustus jäi selvästi muun maan keskiarvosta. Positiivisena
poikkeuksena merialueella voidaan pitää läntistä Suomenlahtea, jonka alueella yhteistoiminta toteutui erittäin hyvin.

Kalatalousalueiden tulevissa yleiskokouksissa tulee ottaa huomioon, että hallituksista muodostetaan jäsenistöltään monipuolisia. Tämä helpottaa alueen toimintaa sekä luo hyvän pohjan kalavesien eri käyttäjäryhmien toiveiden huomioon ottamiselle ja tarpeiden yhteensovittamiselle.

Lisätietoja:
kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh. 0400 946 968, s-posti:
janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa. www.vapaa-ajankalastaja.fi
<a href=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>
*www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen*
<a href=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen</a> 
www.fisuun.fi <a href=http://www.fisuun.fi/ target=_blank>www.fisuun.fi</a>
www.ottiopas.fi <a href=http://www.ottiopas.fi/ target=_blank>www.ottiopas.fi</a>
<a href=https://www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/ target=_blank>www.facebook.com/vapaa-ajankalastajat</a>









<h3>Tiedote 13.3.2019 Seitsemän uutta ennätyskalaa</h3>
Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana seitsemän uutta ennätystä. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 80 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat made 8,05 kg, ruutana 2,99 kg, suutari 4,07 kg ja voimassa olevaan ennätystä sivuava lahna 7,45 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista allikkosalakka 9,1 cm, hietatokko 7,1 cm ja voimassa olevaa ennätystä sivuava viisipiikki 5,8 cm. Peledsiika puuttuu listalta

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa kohta 20 vuotta. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Lautakunta kaipaa kuitenkin edelleen ilmoitusta peledsiiasta. Lajista ei ole tullut yhtään ilmoitusta lautakunnalle. Peledsiian ilmoitusraja on 0,4 kg. Punnituksessa oltava tarkka

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan hedelmäosaston vaakaa. Punnituksen todistajiksi
kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin suomenennätyskalan punnitusvälineisiin.
Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa
<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat</a>
Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy samasta osoitteesta ja lisäksi osoitteesta <a href=https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/ target=_blank>ahven.net/kalastus/ennatyskalat</a>
Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. (09) 6844 5914
Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä.
Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Urheilukalastajainliitto, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii tutkija Kari Nyberg
Helsingin Yliopistolta.*


Jaana Vetikko
tiedottaja 
















 



   





<h3>Teisti</h3>nousi vihdoin ennätyskalojen listalle Ennätyskalalautakunta hyväksyi
viimeisen vuoden aikana viisi uutta ennätystä. Ilahduttavaa oli teistin
saaminen listalle kokonaan uutena lajina. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun
SE-listalla on nyt 80 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat sinisampi 7,55 kg, seipi 0,193 kg, sulkava 1,130
kg ja voimassa olevaan ennätystä sivuava mustatäplätokko 0,242 kg sekä
pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kokonaan uutena lajina
teisti 18,6 cm.
Teistiä oli odotettu pitkään

Teisti on puuttunut ennätyskalojen listalta koko listan olemassa olon. Nyt
listalle saatu yksilö löytyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen
suorittaman vesistötarkkailun yhteydessä. Teisti ui 12 mm coastal
rannikkoverkkoon Porin Tahkoluodon edustalla. Kalan pyytäneen Pekka
Westerlingin mukaan kyse oli heillekin ainutlaatuisesta tapauksesta. He
päättivät ilmoittaa kalasta, kun huomasivat ettei teistiä ollut lainkaan
ennätyskalojen listalla.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa
<a href=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a> > ennatyskala
<a href=http://kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579393-726700-67067350/ target=_blank>kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579393-726700-67067350</a>
Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta:
<a href=http://www.ahven.net/ target=_blank>www.ahven.net</a> > ennatyskalat
<a href=http://kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579395-424280-67067350/ target=_blank>kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579395-424280-67067350</a>
Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh.
050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Kuva: Teisti on uusin kalalaji Suomen ennätyskalojen listalla. Kuva: KVVY,
Pekka Westerling.
<a href=http://kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579390-184167-67067350/ target=_blank>kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579390-184167-67067350</a>



Jaana Vetikko
tiedottaja 
























<h2>SVK:n tiedote koskien jokamiesoikeuksista maksettavaa vesienomistajakorvausta</h2><a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/jokamiesoikeus.pdf'> Lataa tästä SVK:n tiedote koskien jokamiesoikeuskorvauksia.</a>

<h2>SVK:n tiedote koskien Hannukaisen kaivoshanketta</h2><a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/hannukainen.pdf'> Lataa tästä SVK:n tiedote koskien Hannukaisen kaivoshanketta.</a>




<h3>Tapaturmavakuutus piirin yleisissä kilpailuissa.</h3>


Piirihallitus on ottanut tapaturmavakuutuksen, joka on voimassa kaikissa piirin yleisissä, tapahtuma- ja toimintakalenterissa ilmoitetuissa kilpailuissa. Vakuutettujen määrä yhtä kilpailua kohden on 250 osallistujaa. 
Vakuutus ei koske seurojen omia, jäsentenvälisiä kilpailuja, vaan niihin järjestävän seuran on kulloinkin tehtävä oma vakuutus niin halutessaan.

Vakuutus on tapaturmavakuutus ja koskee kilpailujen lisäksi niihin liittyviä välittömiä matkoja. Kyseessä tulee olla tapaturmasta johtuva loukkaantuminen, eikä vakuutus koske sairaudesta, tai kilpailun aikana tapahtuneesta sairastumisesta aiheutuvia kuluja.

Vakuutus kattaa hoitokorvauksia enintään 8500 € asti, haittakorvaus pysyvästä fyysisestä vammasta 5000 € asti, sekä kuolemantapauksissa, korvaus omaisille 1700 €.

Vakuutusehtojen mukaan hoitoon liittyvät kustannukset tulee loukkaantuneen suorittaa itse ja hakea niihin sairausvakuutuskorvaukset. Loppu voidaan suorittaa nyt otetun vakuutuksen perusteella.
Vahinkotapauksessa tilaisuuden järjestäjän tai valvojan, tulee varmentaa vahinkoilmoitukseen tapaturma sattuneeksi vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa olosuhteissa.

Vakuutuskirja on piirin taloudenhoitajan hallussa, jolta saa hakemukseen tarvittavat muut tiedot.

Yhteystiedot:
 Jarmo Niitynperä
 Henkilöstöpäällikkö, Raision kaupunki
 puh. (02) 434215, 040-5427057