*Pohjoismaiden pilkkimestaruus 2023*

Vuoden 2023 Pohjoismaiden pilkkimestaruus kilpaillaan 18.2.23 Suomessa. Kilpailujärjestelyt ovat nyt haettavissa ja pilkkijaosto tekee päätöksensä viimeistään syksyn aikana. Hakemukset kilpailun järjestämiseksi osoitetaan Marcus Wikströmille, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi ja mielellään jo 14.5.22 mennessä. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Mimmit kalastaa!

Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa -teemavuodesta 2022. Mimmit kalastaa -teemavuosi on hyvässä nosteessa! *Seurat ja muut toimijat ovat vieneet jo lähes 300 mimmiä kalaan, ja mimmit ovat olleet näkyvästi esillä myös mm. messuilla! Mediassa on note**e**rattu vahvasti kalastavat naiset, ja innostuneita mimmejä tulee joukkoomme koko ajan lisää! Kiitos teille yhteistyökumppanimme!* Mimmit kalastaa! oli näkyvillä sekä Mökki & Meri -messuilla Turussa, P erhomessuilla Tampereella että Lapsimessuilla Helsingissä. Sekä Turussa että Tampereella kuultiin Mimmit kalastaa! -ilosanomaa kahtena päivänä myös lavalla. Lisäksi Perhomessuilla lavalla mukanamme olivat lauantaina Suomen naisten perhokalastusmaajoukkueen Maria Tuominen ja Maija Koistinen, ja sunnuntaina puolestaan lavan ottivat mimmien kanssa haltuun kalastavat supermimmit Saimi Hoyer ja Johanna Oras! Lapsimessuilla mimmien sanomaa välitettiin hieman nuoremmille kalastuksesta kiinnostuneille tytöille ja heidän vanhemmilleen. Seuraavaksi mimmit ovat mukana Erämessuilla 9.-12.6.2022 Riihimäellä, osana Suomen Vapaa-ajankalastajien osastoa. Tulevia Mimmit kalastaa -tapahtumia: Järjestä tapahtuma, me autamme! Järjestättekö tapahtuman, tempauksen, kurssin tai kilpailun, joka on suunnattu erityisesti mimmeille? Tai haluatteko kannustaa johonkin kaikille avoimeen tapahtumaanne tyttöjä ja naisia erityisesti mukaan? Ilmoita tapahtumastanne meille. Laita sähköpostilla: · tapahtuman nimi · tapahtuman järjestäjä · tapahtuman lyhyt kuvaus (eli mitä odotettavissa) · tapahtuman päivämäärä ja kellonaika · tapahtumapaikkakunta ja tapahtumapaikka (sekä mahdollinen kokoontumispaikka) · ilmoittautumistiedot sekä mahdollinen kustannus · linkki järjestäjän nettisivuille, facebook-tilille tai instagram-tilille, missä tapahtumasta kerrotaan tarkemmin · järjestävän tahon logo, jos löytyy Ilmoita tapahtumasi tintti.drake@vapaa-ajankalastaja.fi. Autamme täydellä viestintätarjonnallamme SVK:n jäsenseuroja ja -piirejä Mimmit kalastaa! -tapahtumien markkinoinnissa. Käytössä ovat julisteet, tarrat ja flyerit tapahtumiin, näkyvyys kampanjasivulla ja somekanavissamme sekä konkreettinen asiantuntija-apu viestinnän ja markkinoinnin toteuttamisessa (muun muassa tapahtumailmoituskuvien tekeminen). Lisäämme tapahtumatietonne myös Mimmitkalastaa.fi mimmitkalastaa.fi -sivuille ja tiedotamme siitä @mimmitkalastaa -Instagramtilillä. Street Fishing -kisat alkavat jälleen - mimmiextralla! Street Fishing on täällä taas, ja nämä kilpailut ovat mainio paikka myös mimmien lähteä viettämään rento ja hauska katukalastusilta kaupunkien keskustoihin! Mimmit-vuoden kunniaksi arvotaan yhteistyössä Ruodon kanssa kaikkien vuonna 2022 Street fishing -kilpailuihin osallistuvien mimmien kesken kaksi virvelisettiä mallia: Daiwa Ninja LT rod & reel combo 702 www.ruoto.fi! Lisätiedot www.vapaa-ajankalastaja.i *Aurinko häikäisee - Mimmit-lippis jeesaa!* Kevätaurinko alkaa mukavasti häikäisemään kalastajia, mutta eipä hätää, Mimmit-lippis jeesaa! Trucker-malli sopii sekä naisille että miehille ja takaosan verkko tekee lippiksestä ihanan viileän. Osta omasi täältä www.vapaa-ajankalastaja.fi hintaan 15 €! *Tärkeitä linkkejä:* Kuvamateriaalit: mimmitkalastaa.fi Täältä löytyvät somekuvat, tapahtumajulisteet, flyerit kuin logotkin. Voit ladata haluamasi tiedostot omalle koneellesi. Jos et pääse kansion materiaaleihin tai sinulla on vaikeuksia vaikkapa ladata niitä käyttöösi, ota yhteyttä niin autamme! *Kotisivut: **www.mimmitkalastaa.fi Tietoa hankkeesta, matalan kynnyksen opastusta kalastusharrastuksen pariin, ohjeita hankkeeseen osallistumiseen, tapahtumat sekä paljon muuta. *Instagram: **www.instagram.com* Hankkeen viestintä- ja dialogikanava, jossa sisältö on vapaamuotoisempaa, mutta silti informatiivista mm. tapahtumien suhteen. *Ruorissa ja palveluksessasi!* Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista. Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin! Yhdessä mimmien kalastusharrastuksen puolesta, *Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan kanssa* Mimmit kalastaa! on on Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) koordinoima hanke, jonka tavoitteena on madaltaa tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen aloittamisen kynnystä. Hanke saa rahoitusta MMM:ltä kalastonhoitomaksuvaroista. Terveisin, Tintti Drake Viestintäkoordinaattori Mimmit kalastaa! -hanke Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö +358 40 840 0681 tintti.drake@vapaa-ajankalastaja.fi vapaa-ajankalastaja.fi fisuun.fi mimmitkalastaa.fi @mimmitkalastaa #mimmitkalastaa Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Kutsu Suomen Vapaa-ajankalastajien koulutustilaisuuteen*

*Tapahtumaviestinnän koulutus, osa 1* Tapahtumaviestinnän koulutus osa 1 -tilaisuudessa keskitytään tapahtumaviestinnän kolmeen kovaan: viestintään ennen tapahtumaa, viestintään tapahtuman aikana ja viestintään tapahtuman jälkeen. Käydään läpi yleisimpiä tapahtumaviestinnän työkaluja ja käytännön esimerkkejä, joista saa vinkkejä omaan toimintaan. Koulutus on tarkoitettu seurojen ja piirien tapahtumaviestinnästä vastaaville ja siitä kiinnostuneille. Koulutus toteutetaan kahden tunnin tehokkaana tietopakettina Google Meetissä. Voit osallistua siis mistä päin maata tahansa. *Koulutuksen ajankohta:* Tiistai 10.5.2022 kello 17.00 – 19.00. *Koulutuspaikka:* Google Meet -etäkoulutus *Kouluttaja:* Johanna Antila, koordinaattori, Suomen Vapaa-ajankalastajat *Ilmoittautuminen koulutukseen:* Viimeistään 8.5.2022 sähköisellä lomakkeella osoitteessa forms.gle *Tiedustelut koulutuksesta*: johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi Koulutus on osallistujille (SVK:n jäsenille) maksuton. Ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. *Tervetuloa koulutukseen - tehdään yhdessä tapahtumat näkyviksi! * www.vapaa-ajankalastaja.fi Johanna Antila Koordinaattori Suomen Vapaa-ajankalastajat Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Kutsu SM-onkeen 2022*

Kesäonginnan SM-kilpailut järjestetään lauantaina 30.7.2022 Peräseinäjoen Kalajärvellä. Kilpailun järjestää Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri. *Kilpailupaikka ja aika* Kilpailukeskus sijaitsee Kalajärven matkailukeskuksessa (Kalajärventie 6, 61100 Seinäjoki). Kilpailuaika on 4 tuntia: klo 10-14, paitsi nuoret alle 12 -vuotiaiden sarjassa 3 tuntia: klo 10-13. Arvotun kilpailupaikan syvyyttä saa alkaa luodata klo 9.50 annettavan äänimerkin jälkeen. Kilpailun avajaistilaisuus pidetään kilpailukeskuksessa klo 8.00, jonka jälkeen (n. klo 8.15) alkaa kilpailupaikkojen arvonta kilpailukeskuksessa. Kilpailupaikan arvonnan jälkeen saa siirtyä omalle kilpailupaikalleen. Siirtyminen kilpailupaikoille sarjoissa: miehet, miesveteraanit ja perhesarja tapahtuu kävelle. Naiset, naisveteraanit ja nuoret siirtyvät omille kilpailualueilleen bussikuljetuksella. Liikuntarajoitteiset voivat anoa kuljetusta ilmoittautumisen yhteydessä. *Kilpailusarjat* Huom. Osanottajamäärää joudutaan rajoittamaan kilpailupaikkojen rajallisuuden vuoksi. Piirikohtaiset kiintiöt löytyvät liitteestä. Vuoden 20 21 SM- kultamitalistit (henkilö, joukkue ja perhe) ovat oikeutettuja osallistumaan piirikohtaisten kiintiöiden ulkopuolelta. Kilpailussa ratkaistaan seuraavat Suomenmestaruudet Henkilökohtaisissa sarjoissa: - Miesten sarjassa (20-59 -vuotiaat) - Miesveteraanien sarjassa (kilpailuvuonna 60 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat) - Naisten sarjassa (20-59 -vuotiaat) - Naisveteraanien sarjassa (kilpailuvuonna 60 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat) - Alle 19 -vuotiaiden sarjassa (kilpailuvuonna 19, 18, 17 ja 16 vuotta täyttävät) - Alle 15 -vuotiaiden sarjassa (kilpailuvuonna 15, 14 ja 13 vuotta täyttävät) - Alle 12 -vuotiaiden sarjassa (kilpailuvuonna 12 vuotta täyttävät ja sitä nuoremmat) Joukkuemestaruudet: - Miesten joukkue (3 kilpailijaa/ joukkue) - Miesveteraanien joukkue (3 kilpailijaa/ joukkue) - Naisten joukkue (2 kilpailijaa/ joukkue) - Naisveteraanien joukkue (2 kilpailijaa/ joukkue) - Nuorten joukkue (2 kilpailijaa/ joukkue) alle 19- ja 15-vuotiaiden sarjoissa kilpailevista, - Nuorten alle 12-vuotiaiden piirikohtainen joukkue (2 kilpailijaa / joukkue) Perhesarja: Perheen tulee koostua yhdestä tai kahdesta SVK:n jäsenyhdistykseen kuuluvasta huoltajasta sekä 1-3 kilpailuvuonna 19 vuotta täyttävästä tai nuoremmasta lapsesta. Joukkueeseen saa kuulua enintään neljä henkilöä, eli joko yksi huoltaja plus kolme nuorta, tai kaksi huoltajaa plus kaksi nuorta. Huoltajaksi hyväksytään myös isovanhemmat ja sisarukset. Sukulaisuussuhdetta katsotaan vastaavan myös avo- tai avioliiton myötä syntynyt sukulaisuus. *Ilmoittautuminen* Kilpailuun ilmoittautuminen tapahtuu seuroittain kilpailun nettisivuilta saatavilla lomakkeilla. Kilpailun nettisivut avautuvat toukokuussa osoitteeseen: www.smonki2022.com Ilmoittautumiset oltava järjestäjällä 10.7.2022 mennessä, jonka jälkeen avataan ilmoittautuminen mahdollisesti täyttämättä jääneille paikoille. Ilmoittautumiset: Antti Tuomainen Ainonkuja 4, 78400 Varkaus tai ajtuomainen@gmail.com. Lisätietoja antaa kilpailunjohtaja Tero Kankaanpää 044 5477096 tai kankaanpaa.tero@gmail.com. *Osallistumismaksut* Kilpailun järjestäjä lähettää ilmoittautumisiin perustuvan seurakohtaisen osallistumismaksun ilmoitetulle yhteyshenkilölle. Osallistumismaksut tulee olla maksettuna 24.7.2022 mennessä. Aikuisten sarjat 20e Nuorten sarjat Ei maksua Miesten joukkue 30e Miesvet. joukkue 30e Naisten ja naisvet. joukkueet 20e Nuorten joukkue Ei maksua Perhesarja 20e *Liikenne ja pysäköinti* Opastus Alavus-Peräseinäjoki tieltä (tie 672). Henkilö-, paketti- ja linja-autoille varattu pysäköintialue sijaitsee kilpailukeskuksen vieressä. Pysäköintimaksu henkilö- ja pakettiautoille 2€ ja linja-autoille 10€. *Kisakanslia* Kanslia avoinna kisakeskuksessa perjantaina 29.7.2022 klo 16-19.00. Kilpailuaamuna 30.7.2022 kanslia avautuu klo 06.00. Kilpailukortit ja muu materiaali on noudettava kisakansliasta seuroittain tai piireittäin kisakanslian aukioloaikoina, kuitenkin viimeistään klo 8.00 kisa-aamuna. Kilpailukortit luovutetaan vain piirin tai seuran edustajan kuittausta vastaan. *Ruokailu* Kilpailukeskuksessa sijaitsee ruokaravintola, ulkona myös buffetti. *Punnitus ja palkintojen jako* Punnitus tapahtuu kunkin sarjan kilpailupaikan läheisyydessä, punnituksen jälkeen kilpailijat palaavat kisakeskukseen. Palkinnot jaetaan kisakeskuksessa välittömästi tulosten selvittyä. *Muutokset joukkueisiin* Mahdolliset muutokset joukkueisiin on tehtävä ennakkoon Antti Tuomaiselle 040 8352928 tai viimeistään kisakansliaan kilpailuaamuna 30.7.2022 klo 8 mennessä. *Tuomarineuvosto* Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön onkijaosto nimeää kilpailun tuomarineuvoston. *Vastalauseet* Mahdolliset vastalauseet on jätettävä tuomarineuvostolle kirjallisena 15 minuutin kuluessa ilmoitetun protestiajan alkamisesta. Tuomarineuvoston asiasta tekemästä päätöksestä ei voi valittaa. *Järjestäjän vastuu* Jokainen kilpailija osallistuu kilpailuun omalla vastuullaan. *Tervetuloa!* Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiiri ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Lataa tästä SM-ongen kilpailukutsu Lataa tästä SM-ongen piirikohtaiset rajoitukset Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Perhohauki 2022 piirinmestaruuskilpailu Koskeljärvellä 21.5.2022.

Lataa tästä Perhohauki piirinmestaruuskilpailun kutsu

Kutsu Suomen Vapaa-ajankalastajien koulutus- ja valvojakoetilaisuuteen Kalatalousalue-edustajien koulutus 20.5.2022, sekä kalastuksenvalvojien koulutus- ja koetilaisuus 21.5.2022.

Lataa tästä koulutus- ja valvojakoekutsut Janne Rautanen kalatalousasiantuntija

*Rekry*

*Kalastusohjaaja* Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) etsii täydennystä koko maan kattavaan kalastusohjaajaverkostoonsa määräaikaiseen työsuhteeseen Hämeeseen (Tampere). Kalastusohjaaja toimii yhteistyössä SVK:n vapaa-ajankalastajapiirien ja kalastusseurojen kanssa. Kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret ja perheet. Työ pitää sisällään kalastuksen ohjausta kalakerhoissa ja kouluissa sekä kalastustapahtumien järjestämistä ja SVK:n nuorisotoimintaan osallistumista. Työ soveltuu hyvin innokkaalle kalastuksen harrastajalle myös vaikka päätyön oheen. Työt alkavat sopimuksen mukaan ja jatkuvat ainakin vuoden 2022 loppuun saakka. Työntekijältä edellytetään ajokorttia, omaa autoa sekä kykyä toimia itsenäisesti. Kokemus lasten ja nuorten kanssa toimimisesta, eri kalastusmuotojen tuntemus sekä kalastusalan tai nuorisopuolen koulutus lasketaan eduksi, samoin sosiaalisen median käyttämisen taidot. Vapaamuotoisia hakemuksia otetaan vastaan 30.4.2022 saakka. Sähköiset hakemukset lähetetään osoitteeseen vapaa-ajankalastaja@vapaa-ajankalastaja.fi. Lisätietoja antaa Hämeen asioiden osalta Janne Rautanen, yleisiin kysymyksiin vastaa Janne Tarkiainen. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi/yhteystiedot. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Hämeen piirin alueen toimijat (etäyhteydellä myös muut tervetulleita)*

*Kutsu Suomen Vapaa-ajankalastajien koulutustilaisuuteen* *Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet* Pitkään tauolla ollut järjestökoulutus palaa jäsenseurojen pyynnöstä SVK:n koulutusohjelmaan nyt uudistetussa muodossa nimellä *Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet*. Koulutuksella annetaan perustietoa yhdistystoiminnasta ja hyvästä hallinnosta. Koulutuksessa käydään läpi seuran päätöksenteko, hallituksen jäsenten tehtävät, seuran säännöt sekä jäsenten oikeudet ja velvollisuudet. Koulutus on tarkoitettu *seurojen* *uusille luottamushenkilöille*, mutta se sopii hyvänä kertauskurssina myös vanhoille tekijöille. Koulutus toteutetaan kahden tunnin tehokkaana tietoiskuna. *Koulutuksen ajankohta:* Perjantaina 13.5.2022 kello 17.00–19.00. *Koulutuspaikka*: Koulutuspaikkana ABC Lahdesjärvi, Automiehenkatu 39, Tampere. Koulutukseen on mahdollista osallistua myös etänä Google Meet -alustalla. *Kouluttaja*: Pekka Lehdes, järjestöasiantuntija, Suomen Vapaa-ajankalastajat. *Ilmoittautuminen* *koulutukseen*: Viimeistään torstaina 12.5.2022 sähköisellä lomakkeella osoitteessa:forms.gle *Tiedustelut koulutuksesta*: pekka.lehdes(a)vapaa-ajankalastaja.fi. *Tiedustelut paikallisista olosuhteista*: Jouko Lepistö lepistojouko(a)gmail.com . Koulutus on osallistujille maksuton. Ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. Lataa tästä koulutuskutsu pdf-tiedostona Tervetuloa koulutukseen Pekka Lehdes Järjestöasiantuntija Suomen Vapaa-ajankalastajat Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Vapaa-ajankalastajien huhtikuun uutiskirje

Siikakellojen kilinää ja messuhulinaa. Merilohen uistelun uudet säännöt. Lue selaimessa / target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo] / target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi Uutiskirje 31.3.2022 Etusivu www.vapaa-ajankalastaja.fi Järjestö www.vapaa-ajankalastaja.fi Lehti www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Fisuun www.fisuun.fi Liity jäseneksi www.vapaa-ajankalastaja.fi *Siikakellojen kilinää ja messuhulinaa* Huhtikuu, huhtikuu, se tekee mitä tahtoo. Tämä sanonta pitää mitä todennäköisimmin tänäkin vuonna paikkaansa, ja saamme kokea tässä kuussa moneen otteeseen säiden ailahtelevuuden. Varmaa kuitenkin vihdoin näyttäisi olevan, että messukevät käynnistyy! Olemme mukana useammassa messutapahtumassa välittämässä vapaa-ajankalastuksen ilosanomaa. Nähdäänhän siis tapahtumissa? Toivotamme kaikille uutiskirjeemme lukijoille aurinkoista huhtikuuta, iloa alkavaan avovesikauteen ja hyvää pääsiäistä! www.turunmessukeskus.fi *Vapaa-ajankalastajat Mökki & Meri -messuilla 1.-3.4. * Kevät saapuu Turkuun ja saaristoon suosittujen Mökki & Meri -messujen myötä. Tuomme messuille infoa lupa-asioista, kalastustavoista, seuratoiminnasta, kilpailuista, nuorten kalakerhoista, haukitehtaista, vastuullisesta kalastamisesta, Mimmit kalastaa! -toiminnasta ja paljosta muusta. Suositut kalankäsittelynäytökset osastollamme kolme kertaa päivässä! Voit myös tuoda vanhat, huonokuntoiset jigipyrstösi kierrätykseen. Löydät meidät *Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajien osastolta*. fb.me/e/1DFyBDCet%20 Lue lisää messujen ohjelmasta www.turunmessukeskus.fi lapsimessut.messukeskus.com *Fisuun Lapsimessuilla 22.-24.4. * Tule noutamaan kesän kalastusvinkit koko perheelle Lapsimessuilta. Helsingin Messukeskuksesta 22.-24.4.2022. Fisuun-osastollamme lapset pääsevät leikkimielisesti onkimaan! Samalla voit tutustua messutarjouksiimme sekä tuleviin lasten ja nuorten leireihin, kerhoihin ja kalastustapahtumiin. Lauantaina ja sunnuntaina vesien kuningas Ahti ilahduttaa lapsia osastollamme. Löydät meidät osastopaikalta 6k9. Lue lisää Fisuun ohjelmasta www.fisuun.fi www.virittaydyvapaalle.fi *Mimmit Perhomessuilla 23.-24.4. * Perhomessut ovat tänä vuonna osana isoa Virittäydy Vapaalle -messukokonaisuutta, joka johdattaa kävijänsä virkistävään vapaa-aikaan. Katseltavaa ja yhteistä tekemistä on luvassa koko perheelle perhokalastuksen tuoreimmista kuulumisista matkailuun ja pihan ja kodin laittoon sekä keräilystä pienoismalleihin. Olemme mukana messuilla Mimmit kalastaa! -osastolla. Luvassa on roima annos kalastavaa naisenergiaa. Tule moikkaamaan meitä Perhomessujen D-halliin! Huomaathan, että Perhomessut ovat auki lauantaina ja sunnuntaina, ei vielä perjantaina. Lue lisää Perhomessuista perhomessut.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi *Merilohen uistelun uudet säännöt 2022* Viimesyksyiset EU:n kalastuskiintiöneuvottelut saivat merilohen uistelijoilta poikkeuksellisen suuren huomion päätösten laajentuessa koskemaan kaupallisen kalastuksen lisäksi myös vapaa-ajankalastusta. Asiasta kiehahtikin melkoinen lohisoppa. Merilohen uisteluun on nyt asetettu ajallisia ja alueellisia määräyksiä sekä Suomen kansalliseen säätelyyn verrattuna tiukempaa saaliskiintiöintiä. Lue keskeiset uudet rajoitukset www.vapaa-ajankalastaja.fi *Huhtikuun tullen parasta on?* A) Kalastusvälineiden päivittäminen polls.lianamailer,com B) Siikakellojen kilinä polls.lianamailer.com C) Veneen moottorin ensipärähdys polls.lianamailer.com D) Valon myötä pidemmät kalareissut polls.lianamailer.com [image: Viimeksi kysyimme suhteesta SM-pilkkiin 69,8% jättää suhteen muiden hoidettavaksi. 13,7% osallistuu, jos kisa on lähellä, 11,3% osallistuu aina ja 5,2% on kiinnostuneita uudesta kaikusarjasta.] [image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo] www.vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry* Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 597 4933 kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Instagram] www.instagram.com [image: Facebook] www.facebook.com [image: Youtube] www.youtube.com [image: Issuu] issuu.com [image: LinkedIn] www.linkedin.com Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön asiakastietorekisteri. Tietosuojaseloste www.vapaa-ajankalastaja.fi | Päivitä yhteystietosi tai peruuta tilauksesi uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: LianaMailer] Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Vielä kerran muistutus piireille*

*Vuoden kilpakalastaja* SVK:n kilpailutoimikunnan hallinnoima Vuoden Vapaa-ajankalastaja on vaihtanut nimeä Vuoden kilpakalastajaksi. Menettelytapa ja kriteerit pysyvät miltei ennallaan, eli jokaisen vapaa-ajankalastajapiirin toivotaan esittävän joulukuun loppuun mennessä yhden ansiokkaan henkilön perusteluineen. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä seuraavan vuoden tammikuun aikana. Kilpailutoimikunnan valintaan vaikuttavat seuraavat kriteerit: aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, aktiivinen osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys (esim. jonkun lajin uusi SE). Titteli myönnetään kerran vuodessa yhdelle SVK:n jäsenelle. Vuoden kilpakalastaja saa palkinnokseen kiertopokaalin sekä pienemmän palkinnon, joka jää voittajalle muistoksi. Nimen lisäksi muutetaan myös vuosiluku tittelissä. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdokkaiden kriteerit kerätään edelleen kuluvalta vuodelta ja valinta tehdään edelleen seuraavan vuoden tammikuussa. Viestinnällisistä syistä palkintolaattaan tulee kuitenkin tästedes valintavuoden vuosiluku (eli piirit keräävät kriteerit vuodelta 2021 mutta valitun henkilön titteliksi tulee ”Vuoden kilpakalastaja 2022”). *Ehdotukset* perusteluineen kalatalousasiantuntija Marcus Wikströmille ( marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi) *hetimiten!* Jaana Vetikko tiedottaja

*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen ennätystä.

Uusia ennätyskaloja ovat nieriä 7,04 kg, seipi 0,21 kg, sorva 1,244 kg ja piikkisimppu 16,0 cm.* Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa neljä uutta Suomen ennätystä. Nieriä eli rautu on etelän kalastajille vieras, mutta varsin tavallinen kala Lapin tunturijärvissä ja puroissa. Enontekiön Kilpisjärvellä syyskuussa verkkoon tarttui kuitenkin kertaluokkaa suurempi nieriä. Kalalla oli painoa ennätykselliset 7,04 kg ja pituutta 89 cm. Nieriä on maailman pohjoisin sisävesikala. Kymijoelta Kotkasta kalastajan kastemadolla syötitettyyn pohjaonkeen nappasi puolestaan 0,21 kg painoinen ja 30 cm mittainen seipi. Seipi on erityisesti virtavesissä viihtyvä hoikkarakenteinen särkikala. Ahvenanmaalta saatiin ongella viime vuoden elokuussa 1,244 kg painoinen sorva. Pituutta ennätyssorvalla oli 42 cm. Myös sorva kuuluu särkikaloihin. Kala- ja vesitutkimus Oy:n tutkijat Jouni Kervinen ja Lauri Happo saivat Helsingin edustalla suorittamassa tutkimuspyynnissä suurikokoisen piikkisimpun. Tarkemmassa tutkimuksessa kalan pituudeksi paljastui 16,0 cm, mikä oli uusi Suomen ennätys.

*Punnituksessa oltava tarkka*

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 80 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi paljon isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi. Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin. Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi kalatalouden-keskusliitto-mail-epr.net. Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy samasta osoitteesta ja lisäksi osoitteestaa ahven.net kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net *Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:* Tiedottaja Jaana Vetikko Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö puh. 050 525 7806 Tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto puh. 044 2866 701 *Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä. Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.* Jaana Vetikko tiedottaja ps. Ilmoittautuminen Viehekalastuksen SM -kilpailuun aukeaa tänään klo 18.00. www.vapaa-ajankalastaja.fi Jaana Vetikko tiedottaja

Mimmit kalastaa! -vuosi on hyvässä vauhdissa

Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa -teemavuodesta 2022. Mimmit kalastaa -tapahtumilla on hyvä imu päällä *Tytöille ja naisille suunnattuja tapahtumia on järjestetty tähän mennessä kuusi, ja osallistujia on ollut yli 20 tapahtumaa kohden, ja lisää mimmeille suunnattuja tapahtumia on toivottu.* Mimmit kalastaa! -teemalla järjestetyissä tapahtumissa on ollut hyvää vetovoimaa alkuvuoden aikana. Erilaisiin pilkkitapahtumiin osallistunut jo yhteensä yli 130 mimmiä ja lähes joka tapahtumassa on toivottu järjestettävän lisää vastaavia. Tapahtumat ovat olleet sisällöltään lähes poikkeuksetta tutustumispäiviä, joissa keskiössä on, että kävijät pääsevät kokeilemaan kalastusta ilman varustevaatimuksia tai osaamista (ainoat tarvittavat asiat ovat lämmin vaatetus ja iloinen mieli!), eli paikalla pääsee esimerkiksi seuran pilkkivarusteilla kokeilemaan opastetusti mitä pilkkiminen on. *Näiden tapahtumien kautta on saatu seuroihin uusia innokkaita naisjäseniä!* Osana tapahtumia ja mimmien kannustusta alamme keräämään nettisivuillemme ja someen kokemuksia Mimmit kalastaa! -tapahtumiin osallistuneilta tytöiltä ja naisilta. Ensimmäisenä kokemuksensa jakoi Jonna, joka osallistui Hämeenlinnan Urheilukalastajien *Mimmien Madepilkki* -tapahtumaan, ja liittyi saman tien seuran jäseneksi. Voit lukea jutun täältä: mimmitkalastaa.fi Mimmitkalastaa.fi - kalastustietoa naisille Mimmitkalastaa.fi -sivusto aukesi 26.1. osana lanseerausviikkoa ja noste on ollut kovaa: tämän jälkeen sivustolla on käynyt yli 600 eri henkilöä ja sivunäyttöjä on tullut yli 3000. Sivuille on koottu ajankohtaista tietoa tytöille ja naisille suunnatuista tapahtumista, tietoa kalastusharrastuksen aloittamisesta kiinnostuneille, sekä viihteellisempää sisältöä mm. blogi-kirjoitusten muodossa Tapahtumajärjestäjän vinkit. Mitä pitää huomioida tapahtumaa järjestettäessä? Miten tavoittaa halutut ihmiset, mitä tapahtumasta pitäisi kertoa ja miten, ja missä tapahtumasta kannattaisi ilmoitella? Tapahtumajärjestämisen vinkkejä kalastusseurojen näkökulmasta on nyt kasattu yhteen, katso liite! Tulevia Mimmit kalastaa -tapahtumia Järjestä tapahtuma, me autamme! Järjestättekö tapahtuman, tempauksen, kurssin tai kilpailun, joka on suunnattu erityisesti mimmeille? Tai haluatteko kannustaa johonkin kaikille avoimeen tapahtumaanne tyttöjä ja naisia erityisesti mukaan? Ilmoita tapahtumastanne meille. Laita sähköpostilla · tapahtuman nimi · tapahtuman järjestäjä · tapahtuman lyhyt kuvaus (eli mitä odotettavissa) · tapahtuman päivämäärä ja kellonaika · tapahtumapaikkakunta ja tapahtumapaikka (sekä mahdollinen kokoontumispaikka) . ilmoittautumistiedot sekä mahdollinen kustannus · linkki järjestäjän nettisivuille, facebook-tilille tai instagram-tilille, missä tapahtumasta kerrotaan tarkemmin · järjestävän tahon logo, jos löytyy Ilmoita tapahtumasi tintti.drake@vapaa-ajankalastaja.fi. Autamme täydellä viestintätarjonnallamme SVK:n jäsenseuroja ja -piirejä Mimmit kalastaa! -tapahtumien markkinoinnissa. Käytössä ovat julisteet, tarrat ja flyerit tapahtumiin, näkyvyys kampanjasivulla ja somekanavissamme sekä konkreettinen asiantuntija-apu viestinnän ja markkinoinnin toteuttamisessa (muun muassa tapahtumailmoituskuvien tekeminen). Lisäämme tapahtumatietonne myös Mimmitkalastaa.fi mimmitkalastaa.fi -sivuille ja tiedotamme siitä @mimmitkalastaa -Instagramtilillä. Haluatko sponsoriksi mimmien tapahtumaan? Haluatko sponsoroida tuottein mimmit-tapahtumaa näkyvyyttä vastaan? Sponsorointi voi olla vaikkapa tuotepalkintojen antamista arvontoihin tai pieni osallistumislahja osallistujille. Sponsorointi on hyvä tapa saada tuotteita esille sekä konkreettisesti, että myös digitaalisesti näkyvyytenä tapahtumamarkkinoinnissa. Lisäksi myös järjestäjät ja osallistujat ovat jakaneet kuvia omissa medioissaan saamistaan tuotteista. Jos haluat mukaan sponsoroimaan mimmejä, ilmoittaudu minulle, etsitään tapahtuma, johon voisit saada tuotteesi näkyville. *Tärkeitä linkkejä:* Kuvamateriaalit: mimmitkalastaa.fi Täältä löytyvät somekuvat, tapahtumajulisteet, flyerit kuin logotkin. Voit ladata haluamasi tiedostot omalle koneellesi. Jos et pääse kansion materiaaleihin tai sinulla on vaikeuksia vaikkapa ladata niitä käyttöösi, ota yhteyttä niin autamme! *Kotisivut: **mimmitkalastaa.fi Tietoa hankkeesta, matalan kynnyksen opastusta kalastusharrastuksen pariin, ohjeita hankkeeseen osallistumiseen, tapahtumat sekä paljon muuta. www.instagram.com Hankkeen viestintä- ja dialogikanava, jossa sisältö on vapaamuotoisempaa, mutta silti informatiivista mm. tapahtumien suhteen. *Ruorissa ja palveluksessasi!* Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista. Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin! Yhdessä mimmien kalastusharrastuksen puolesta, *Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan kanssa* Mimmit kalastaa! on on Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) koordinoima hanke, jonka tavoitteena on madaltaa tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen aloittamisen kynnystä. Hanke saa rahoitusta MMM:ltä kalastonhoitomaksuvaroista. Lataa tästä mimmit kalastaa tapahtumajärjestäjän ohjeet pdf-tiedostona Jaana Vetikko tiedottaja

SVK:n Seurakirje 1/2022 luettavissa liitteineen alla olevista linkeistä

Lataa tästä SVK:n Seurakirje 1.2022 pdf-tiedostona Lataa tästä SVK:n Seurakirjeen 1.2022 kilpailuliite pdf-tiedostona Lataa tästä SVK:n logo Lataa tästä SVK:n iso logo Lataa tästä SVK:n musta logo Lataa tästä SVK:n pieni logo Lataa tästä SVK:n valkoinen logo Jaana Vetikko tiedottaja

*Kalastonhoitomaksuja maksettiin viime vuonna 9,7 miljoonan euron edestä. Maakuntakohtainen vertailu paljastaa, missä asuvat Suomen innokkaimmat kalastajat.*

*Katso maakuntien erot tiedotteen lopusta!* Kalastonhoitomaksu on pakollinen kaikille 18‒64-vuotiaille kalastajille, jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla. Metsähallitus vertaili vuonna 2021 kalastonhoitomaksun suorittaneita maakunnittain ja suhteutti maksajien määrän maakunnan väkilukuun. Tulos oli selkeä: ahkerimmat maksajat löytyvät Pohjois-Karjalasta (7,28 %), Kainuusta (7,17 %) ja Lapista (7,10 % väestöstä). Myös pohjoispohjalaiset, keskisuomalaiset ja savolaiset paljastuivat suhteellisen innokkaiksi kalastajiksi. Heistä yli viisi prosenttia maksoi kalastonhoitomaksun. Vähiten maksua maksettiin länsirannikolla eli Pohjanmaalla (2,97 %), Etelä-Pohjanmaalla (3,21 %), Satakunnassa (3,66 %). ”Luvut kertovat sekä kalastusinnostuksesta maakunnittain että tunnollisuudesta maksaa lakisääteinen kalastonhoitomaksu. Ihan kaikki eivät vielä maksa, vaikka heidän kuuluisi. Tämä tulee ilmi esimerkiksi Metsähallituksen erävalvontaraportista viime vuodelta. Tarkastetuista kalastajista 5,7 prosentilla oli puutteita kalastusluvissa tai -maksuissa”, erätalousjohtaja *Jyrki Tolonen* sanoo. Ilman kalastonhoitomaksua kalastavalle henkilölle määrätään rikesakko. Maakunnallisessa vertailussa ei ole huomioitu ikärakennetta. Jos alueella asuu suhteellisen paljon yli 65-vuotiaita tai alle 18-vuotiaita, kalastajia voi olla enemmän, sillä näiden ikäryhmien ei tarvitse maksaa lakisääteistä kalastonhoitomaksua. *Hieman laskua edellisvuodesta* Vuoden 2021 kalastonhoitomaksuja lunastettiin 270 000 kappaletta, mikä oli 20 000 vähemmän kuin huippuvuonna 2020. Vuonna 2021 kalastonhoitomaksuja lunastettiin vilkkaasti alkuvuoden aikana aina toukokuuhun asti. Seuraavaan kalastusvuoteen valmistauduttiin myös hyvissä ajoin. Marraskuun alussa myyntiin tullutta vuoden 2022 kalastonhoitomaksua myytiin viime vuoden lopulla yli 10 000 kpl. Kalastonhoitomaksun voi lunastaa koko kalenterivuodeksi (45 €), viikoksi (15 €) tai vuorokaudeksi (6 €). Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta www.eraluvat.fi tiedotteet.metsa.fi, Eräluvat-sovelluksella, R-kioskeista, palvelunumerosta 020 69 2424 sekä Metsähallituksen luontokeskuksista. Kalastonhoitomaksut kerää Metsähallitus, joka tilittää varat maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset myöntävät varoja kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen, kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä omistajakorvauksiin. *Kalastonhoitomaksun maksaneiden osuus (%) väestöstä maakunnittain * Pohjois-Karjala 7,28 % Kainuu 7,17 % Lappi 7,10 % Pohjois-Savo 5,73 % Pohjois-Pohjanmaa 5,50 % Keski-Suomi 5,33 % Etelä-Savo 5,10 % Etelä-Karjala 4,70 % Pirkanmaa 4,50 % Kanta-Häme 4,15 % Päijät-Häme 4,13 % Varsinais-Suomi 3,97 % Kymenlaakso 3,94 % Helsinki-Uusimaa 3,90 % Keski-Pohjanmaa 3,85 % Satakunta 3,66 % Etelä-Pohjanmaa 3,21 % Pohjanmaa 2,97 % Lue lisää: eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu tiedotteet.metsa.fi *Lisätietoja:* Olli Urpanen, erikoissuunnittelija, Metsähallitus, 020 639 5056, etunimi.sukunimi@metsa.fi Aku Ahlholm, viestintäpäällikkö, Metsähallitus, 020 639 4660, etunimi.sukunimi@metsa.fi Maa- ja metsätalousministeriö Metsähallitus, Eräpalvelut Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Luonnonvarakeskus Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry Kalatalouden Keskusliitto Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry Suomen Ammattikalastajaliitto ry Jaana Vetikko tiedottaja

*Vuoden kalatalousalue jätetään valitsematta –* *Vapaa-ajankalastajat ovat pettyneitä käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmisteluun*

*Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) piti jakaa Vuoden kalatalousalue 2021-tunnustus kalatalousalueelle, joka on toiminut ansiokkaasti kalakantojen kehittämiseksi ja vapaa-ajankalastuksen toimintaedellytysten parantamiseksi. Valinta päätettiin kuitenkin jättää tekemättä, koska kalatalousalueiden toiminnan yleinen taso erityisesti käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa on ollut muutamia valonpilkahduksia lukuun ottamatta pettymys.* Uudet kalatalousalueet perustettiin vuonna 2019, ja niiden keskeisimpänä tehtävänä on kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu. Toimintaa ohjaamaan alueiden tulee laatia käyttö- ja hoitosuunnitelma, johon kirjataan muun muassa kalavarojen hoitoa, kalastuksen järjestämistä, edistämistä ja valvontaa koskevat toimenpiteet ja tavoitetilat. Ensimmäiset uuden lain mukaiset suunnitelmat tuli olla jätettyinä ELY-keskuksille vuoden 2021 loppuun mennessä. *Suurille uudistuksille on tarvetta* Vuonna 2016 voimaan tulleessa kalastuslaissa piti ottaa reilu askel kohti kalavesien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä ja hoitoa. Erityistä huomiota lain hengen mukaan tulee kiinnittää siihen, että parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon pohjautuen turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus sekä suojelu. Käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelua on leimannut vanhoissa totutuissa tavoissa pysyminen, vaikka mm. kalastuslupien saatavuudessa, uhanalaisten kalakantojen tilassa, istutustoiminnassa ja kalastuksensäätelyssä olisi tarvetta suurille uudistuksille. ”Kalavarojen rajallisuutta ei ole suunnitelmissa tunnistettu, mikä uhkaa niin vielä elinvoimaisten kuin uhanalaistenkin kalakantojen tuottokykyä. Kalastuksen kehittämisen toimenpiteet ovat suunnitelmissa painottuneet kaupallisen kalastuksen tarpeiden huomioon ottamiseen. Sitä vastoin kalavesien suurimman käyttäjäryhmän ja toiminnan rahoittajien eli vapaa-ajankalastajien tarpeet on valitettavasti käsitelty vain pintapuolisesti”, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija *Janne Rautanen.* ”Vapaa-ajankalastajien pitkäaikaisena toiveena on ollut vetovoimaisten järvikohteiden kehittäminen, mutta merkittäviä vapakalastuksen ehdoin kehitettäviä kohteita ei edelleenkään ole saatu luotua. Lisäksi toimenpiteet vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämisessä ovat erityisesti rannikolla jäämässä puutteellisiksi”, hän jatkaa. *Positiivisiakin esimerkkejä löytyy* Yksittäisiä positiivisia kehitysaskelia on vaatimattomasta yleistilanteesta huolimatta otettu. ”Esimerkiksi Kanta-Hämeen maakunnan vahvojen kuhavesien alueella on tehty runsaasti kuhan kasvuselvityksiä, ja niiden mukaan on ohjattu pyyntimittaa sekä solmuvälisäätelyä. Nopeasti kasvavissa kuhakannoissa lakisääteistä 42 sentin alamittaa on korotettu 45 senttiin tai jopa 50 senttiin yhdessä asianmukaisen verkon solmuvälin kanssa. Lisäksi suosituksena on asetettu ylämittoja kuhalle (70 cm) ja hauelle (100 cm)”, *Janne Rautanen* mainitsee. Myös Pohjanmaan rannikolla on tunnistettu suurten petokalayksilöiden arvo suvun jatkajina. Esimerkiksi Merenkurkun kalatalousalueella suositellaan vapautettavaksi yli yhden kilon painoiset ahvenet ja yli 80 senttiä pitkät hauet. Myös Kuortaneenjärvelle on petokaloille tulossa ylämittoja. Taimenen alamitan korottaminen 60 senttiin esimerkiksi Heinolan kalatalousalueella palauttaa mielekkyyttä istutettujen lohikalojen kalastukseen ja luo pienen mahdollisuuden luonnonkantojen elpymiselle. Vantaanjoen kalatalousalueella toimenpiteet vaelluskalojen ja muiden petokalojen luontaisen lisääntymisen kehittämiseksi ansaitsevat kiitoksen. Puruvedellä huomiota on kiinnitetty veden laatuun, vesiensuojelutoimiin sekä harjuksen heikkoon tilanteeseen. Myös yhtenäislupajärjestelmän kehittäminen ottamalla sukelluskalastajat huomioon Puruveden lupajärjestelmässä on hieno uudistus. Lisätietoja: kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajat, puh. 0400 946 968, s-posti: janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi toiminnanjohtaja Olli Saari, Suomen Vapaa-ajankalastajat, puh. 050 339 4660, s-posti: olli.saari(at)vapaa-ajankalastaja.fi Jaana Vetikko tiedottaja

Mimmit kalastaa 2022 -vuosi on täällä!

Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa -teemavuodesta 2022. Mimmit kalastaa -vuoden yhteinen lähtölaukaus tiistaina 25.1.2022 jatkuen koko viikon ajan. *Suomen Vapaa-ajankalastajat kutsuu kaikki mukaan viestimään Mimmit kalastaa! -vuoden käynnistymisestä tiistaina 25.1. kello 10 alkaen.* Toivomme sinun jakavan kampanjan kannatusviestin omissa sosiaalisen median kanavissasi ja haastavan tägäämällä mukaan vähintään viisi kaveriasi tai yhteistyötahoasi! Voit käyttää jotain alla olevista kannatusviesteistä joko sellaisenaan tai muokattuna Instagramissa, Facebookissa tai Twitterissä. Voit myös hyödyntää tekemiämme valmiita somekuvia tai käyttää omiasi. Omiin kuviisi voit halutessasi liittää Mimmit kalastaa -logon tai somekulman. Löydät kaikki materiaalit täältä:bit.ly/mimmitmateriaalit ja valmiita somekuvia on myös liitteenä. *Kannatusviesti 1:* Olemme mukana Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa -teemavuodessa koska tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistäminen on meille tärkeää. Lähde sinäkin mukaan! Seuraa @mimmitkalastaa Instagramissa ja pian avautuvaa mimmitkalastaa.fi -sivustoa. #mimmitkalastaa #vapaa_ajankalastajat *Kannatusviesti 2:* Mimmit kalastaa vuonna 2022! Tiesitkö, että suomalaisista miehistä kalastaa n. 40 %, kun taas naisista n. 20 %. Kalastus on harrastuksista mitä tasa-arvoisin ja antaa iloa, kavereita, terveyttä ja elämyksiä sukupuoleen katsomatta. Tänä vuonna olemme mukana Suomen Vapaa-ajankalastajien kanssa kannustamassa tyttöjä ja naisia kalastusharrastuksen pariin. Lähde sinäkin mukaan ja tutustu pian avautuvaan mimmitkalastaa.fi sivustoon ja seuraa Instassa @mimmitkalastaa! #mimmitkalastaa #vapaa_ajankalastajat *Kannatusviesti 3:* Tänä vuonna Mimmit kalastaa! Olemme Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenseurana mukana innostamassa tyttöjä ja naisia kalastusharrastuksen pariin osana yhteistä Mimmit kalastaa! -teemavuotta. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme kaikki kalastuksesta kiinnostuneet tytöt ja naiset. Teemavuotta voit seurata Instagramissa tilillä @mimmitkalastaa ja pian avautuvalla mimmitkalastaa.fi -sivustolla. #mimmitkalastaa #vapaa_ajankalastajat *Kannatusviesti 4:* Mimmit kasvavaksi osaksi kalastusharrastuskuvastoa! Olemme mukana Suomen Vapaa-ajankalastajien käynnistämässä Mimmit kalastaa -teemavuodessa, jonka aikana haluamme edistää tyttöjen ja naisten kalastusharrastusta. Kannustamme kaikkia mm. kiinnittämään entistä suurempaa huomiota kalastusaiheisten kuvien sukupuolijakaumaan. Samaistuttavuudella ja esikuvilla on merkitystä. Osallistu sinäkin ja lähde kanssamme tekemään naisten kalastusta näkyväksi! #mimmitkalastaa #vapaa_ajankalastajat Mimmit kalastaa -kuvamateriaalit löytyvät täältä: bit.ly/mimmitmateriaalit drive.google.com Linkin takana olevasta kaikille avoimesta Drive-kansiosta löytyvät niin somekuvat, tapahtumajulisteet, flyerit kuin logotkin. Voit ladata haluamasi tiedostot omalle koneellesi. Jos et pääse kansion materiaaleihin tai sinulla on vaikeuksia vaikkapa ladata niitä käyttöösi, ota yhteyttä niin autamme! Mimmitkalastaa.fi -sivusto aukeaa mimmitkalastaa.fi -sivusto avataan 26.1. ja tästä tiedotetaan laajasti myös Suomen Vapaa-ajankalastajien eri kanavissa. Sivustolla julkaistaan mm. ajankohtaista tietoa erilaisista Mimmit kalastaa -tapahtumista, kalastukseen ja kalastusharrastuksen aloittamiseen liittyvää tietoa ja blogikirjoituksia. Sivusto rakentuu hiljalleen tämän vuoden aikana ja mikäli sinulla on ehdotus sisällöstä, tempauksesta tai muusta sivustolle hyvin sopivasta sisällöstä, kerrothan siitä meille, toteutetaan se yhdessä! *Tulevia Mimmit kalastaa -tapahtumia* Muista ilmoittaa myös tapahtumatietosi Järjestättekö tapahtuman, tempauksen, kurssin tai kilpailun, joka on suunnattu erityisesti mimmeille? Tai haluatteko kannustaa johonkin kaikille avoimeen tapahtumaanne tyttöjä ja naisia erityisesti mukaan?Ilmoita tapahtumastanne meille. Laita sähköpostilla: · tapahtuman nimi · tapahtuman järjestäjä · tapahtuman lyhyt kuvaus (eli mitä odotettavissa) · tapahtuman päivämäärä (kellonaika on plussaa, mutta ei pakollinen) · tapahtumapaikkakunta ja tapahtumapaikka · linkki järjestäjän nettisivuille, facebooktilille tai instagramtilille, missä tapahtumasta kerrotaan tarkemmin · järjestävän tahon logo jos löytyy Ilmoita tapahtumasi viestintäkoordinaattorille tintti.drake(a)vapaa-ajankalastaja.fi niin lisäämme tapahtumatietonne Mimmitkalastaa.fi mimmitkalastaa.fi -sivuille. Autamme täydellä viestintätarjonnallamme SVK:n jäsenseuroja ja -piirejä Mimmit kalastaa -tapahtumien markkinoinnissa. Käytössä ovat julisteet, tarrat ja flyerit tapahtumiin, näkyvyys kampanjasivulla ja somekanavissamme sekä konkreettinen asiantuntija-apu viestinnän ja markkinoinnin toteuttamisessa. Tulossa pian… - 25-30.1.2022 Mimmit kalastaa -lanseerausviikko seuraa etenkin @mimmitkalastaa Instagramissa ja mimmitkalastaa.fi - 29.1.-28.2. Pilkkikuu.www.vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki 12 *Ruorissa ja palveluksessasi!* Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista. Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin! Yhdessä mimmien kalastusharrastuksen puolesta, *Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan kanssa* Mimmit kalastaa! -hanke saa rahoitusta MMM:n kalastonhoitomaksuvaroista. kuva:mimmit_1.jpg: kuva:mimmit_2.jpg: kuva:mimmit_3.jpg: kuva:mimmit_4.jpg: kuva:mimmittapahtumat.jpg: Jaana Vetikko tiedottaja

*Hyvää alkanutta vuotta kaikki SVK:n jäsenseurat! *

Järjestömme uuden toimintastrategian mukaisesti kehitämme myös yhteistä tunnusmerkistöä, jonka avulla viestimme ja vahvistamme asemaamme Suomen vaikuttavimpana kalastusperheenä. Liitteenä jäsenseurojemme käyttöön tarkoitettu uusi JÄSENSEURA-logo. Logoa käyttämällä viestitätte olevanne Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenseura ja kuuluvanne yhteiseen jäsenperheeseemme. Voitte käyttää uutta JÄSENSEURA-logoa esim. - nettisivuillanne - osana Facebook-profiilinne kansikuvaa (ei kuitenkaan profiilikuvana) - seuranne erilaisissa niin sähköisissä kuin printtimateriaaleissa esim. jäsenhankinnan materiaaleissa, -kilpailukutsuissa, tapahtumailmoituksissa, kokouskutsuissa jne. Parhaimmillaan JÄSENSEURA-logo tukee visuaalista viestiänne oman seuralogonne rinnalla. Lataa tästä iso jäsenseuralogo. Lataa tästä pieni jäsenseuralogo. terveisin Jaana Vetikko ja Johanna Antila Jaana Vetikko tiedottaja

Vapaa-ajankalastajapiireille!

Selvitämme kuinka paljon väkeä kilpailuharrastuksemme suurin piirtein liikuttaa piiri- ja seuratasolla vuosittain. Lukuja tarvitaan mm. SVK:n toimintakertomukseen, joka (vuoden 2021 versio) on juuri työn alla. Pyydämme piirejä: - kertomaan/arvioimaan, kuinka paljon kalastuskilpailuja oman piirin alueella vuosittain järjestetään. Avuksi voi ottaa piirien oman kilpailu- ja/tai toimintakalenterin. - kertomaan/arvioimaan, kuinka paljon ihmisiä osallistuu piirin alueen kilpailuihin vuosittain. Jos on olemassa tarkkaa tietoa piirin suurimpien kilpailujen (esim. piirinmestaruudet) kilpailijamääristä, niin näistäkin olisi todella hienoa saada yksityiskohtaisempaa tietoa. Kilpailu- ja osallistujamääriä arvioidessa, pyydämme miettimään normaalissa tilanteessa järjestettäviä kilpailuja, eikä nyt pandemian väliaikaisesti runtelemaa kilpailutarjontaa. Tiedot ja arviot pyydetään lähettämään Marcus Wikströmille ( marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi) viimeistään maanantaina 17.1. Jaana Vetikko tiedottaja

Mimmit kalastaa 2022 -vuosi on pian täällä!

Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen Vapaa-ajankalastajien lähestyvästä Mimmit kalastaa -teemavuodesta. Luethan huolella jo tänään ja välitättehän vapaa ajankalastajapiirit ystävällisesti tämän infokirjeen myös kaikille alueenne jäsenseuroille ja kannustatte seuroja jakamaan kirjettä myös kaikille seuran jäsenille! Käynnistetään yhdessä Mimmit kalastaa! -vuosi 2022. Mimmit kalastaa -vuoden yhteinen lähtölaukaus tiistaina 25.1.2022 jatkuen koko viikon ajan Käynnistämme Mimmit kalastaa -vuoden tammikuun viimeisellä viikolla, tiistaina 25.1.2022 jatkaen Mimmit kalastaa -vuoden lanseerauspöhinää aina kyseisen viikon sunnuntaille asti! Tämän viikon aikana voimme tehdä yhdessä nostatusta hankkeelle. Merkitse jo nyt ajankohta kalenteriisi. Osallistu ja jaa tietoa omissa verkostoissasi! Tiistaina 25.1. laitamme yhdessä somen laulamaan MIMMIT KALASTAA -sinfonian sulosointuja. Toimitamme valmiita kampanjavuoden lanseerauskuvia ja tekstiehdotelmia heti tammikuun alun kampanjakirjeessämme. Voitte totta kai käyttää myös omia mimmikuvianne ja tekstejänne – miten itse koettekin parhaaksi kannustaa mimmejä kalaan ja levittää mimmit kalastaa -sanomaa. Muistattehan merkitä postauksiinne #mimmitkalastaa ja tägätä Instagramin puolella myös @mimmitkalastaa tilimme, niin saamme jaettua teidän viestejänne. Keskiviikkona 26.1. on juhlan paikka: mimmitkalastaa.fi -sivusto avautuu! Torstaina 27.1. puolestaan mimmit ovat esillä vuoden ensimmäisessä Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessä, missä käynnistämme kalastavien naisten esiinmarssin Vavan varressa -palstalla. Viikonlopulla on luvassa mm. vuoden ensimmäistä somekisaa sekä mimmitunnelmia #pilkki12 kisassa ja paljon paljon muuta! Tulemme muistuttamaan teitä vielä kaikesta tammikuun aikana. Ja muistattehan, jos teillä on tapahtumia ennen helmikuuta, jaamme niistä mieluusti tietoa sosiaalisessa mediassa ennen mimmitkalastaa.fi avautumista. Mimmit-materiaaleja tulossa Mimmit-materiaalit valmistuvat hyvää vauhtia! Tarroja on painettu ja ensimmäiset vaate-erät ovat saapuneet. Lisäksi olemme työstämässä erilaisia tapahtuma-julisteita ja digitaalista materiaalia, joita tulemme jakamaan kaikkien teidän käyttöönne. Näistä ensimmäisenä on ohessa liitteenä oleva mimmit-somekulma, josta löydät lisätietoa tämän kirjeen lopusta. Infoamme muista materiaaleista lisää seuraavassa kampanjakirjeessämme. @mimmitkalastaa Instagramissa on jo auki Instagramissa @mimmitkalastaa on jo auki keräten lujaa vauhtia yhteen mimmien kalastussanomasta kiinnostuneita ja meitä onkin jo yli 500! Ota tili seurantaan ja jaa siitä tietoa myös eteenpäin. Kerätään yhdessä tiliä seuraamaan kalastuksesta ja luontoharrastuksista ylipäätään kiinnostuneita mimmejä sekä asiamme kannattajia yhteen. Muista ilmoittaa tapahtumatietosi meille Järjestättekö tapahtuman, tempauksen, kurssin tai kilpailun, joka on suunnattu erityisesti mimmeille? Tai haluatteko kannustaa johonkin kaikille avoimeen tapahtumaanne tyttöjä ja naisia erityisesti mukaan? Ilmoita tapahtumastanne meille. Laita sähköpostilla · tapahtuman nimi · tapahtuman järjestäjä · tapahtuman lyhyt kuvaus (eli mitä odotettavissa) · tapahtuman päivämäärä (kellonaika on plussaa, mutta ei pakollinen) · tapahtumapaikkakunta ja tapahtumapaikka · linkki järjestäjän nettisivuille, facebooktilille tai instagramtilille, missä tapahtumasta kerrotaan tarkemmin · halutessanne liittäkää mukaan järjestävän tahon logo Ilmoita tapahtumasi viestintäkoordinaattorille tintti.drake@vapaa-ajankalastaja.fi niin lisäämme tapahtumatietonne Mimmitkalastaa.fi mimmitkalastaa.fi -sivuille. Mikäli tapahtumanne on jo ennen kuin sivusto aukeaa tammikuun lopulla, viestimme siitä somessa. Mimmit kalastaa! -hankkeen tavoitteet Tulossa pian… - 25.-30.1.2022 Mimmit kalastaa -lanseerausviikko! - 7.-16.2.2022 Vene Båt -messut, Mimmit mukana jälkimmäisenä viikonloppuna - 29.1.2022 Pilkki12 ja helmikuu on Pilkkikuu Materiaalit *Mimmit-somekulma* Nimensä mukaisesti tätä kulmaa voi käyttää sosiaalisen median julkaisuissa, kuten tapahtumailmoituksissa tai ihan vain kuvissa, joissa on kalastavia mimmejä, sekä Facebookin tapahtumailmoituksissa (alla esimerkkejä). Mikäli julkaiset Instagramissa, muista tägätä meidät @mimmitkalastaa sekä hästägillä #mimmitkalastaa, niin nostamme kuvasi mimmien kanavassa. Jos tarvitset apua kulman liittämiseksi kuvaasi tai tapahtumailmoitukseesi, lähetä kuva, logo ja tapahtumatiedot minulle tintti.drake(a)vapaa-ajankalastaja.fi. *Ruorissa ja palveluksessasi!* Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista. Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin!

Hyvää joulua ja erinomaista alkavaa vuotta kaikille!

*Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan kanssa* Jaana Vetikko tiedottaja

Hei!

SVK:n syysneuvottelupäivässä viime lauantaina useamman piirin edustajat toivoivat meiltä piirien käyttöön lyhyehköä infotekstiä Mimmit kalastaa! -hankkeestamme logoineen sekä infoa järjestömme koulutuksista erityisesti piirien toimintakalentereihin julkaistavaksi. Toiveenne on kuultu ja ohessa on toivottu materiaali. Tiedämme, että monen piirin kalenteri on jo painettu tai se julkaistaan vain piirin nettisivuilla, joten muokkasimme tekstit sellaisiksi, että ne sopivat yhtä lailla piirien nettisivuilla julkaistavaksi niin halutessanne. Mukavaa viikkoa! Lataa tästä Mimmit kalastaa infoteksti. Lataa tästä Mimmit kalastaa Power Point esitys. Lataa tästä koulutusinfo. Jaana Vetikko tiedottaja

Julkilausuma 27.11.2021

*Vapaa-ajankalastajat: Käyttö- ja hoitosuunnitelmissa on tunnistettava vapaa-ajankalastuksen tarpeet ja mahdollisuudet * *Kalatalousalueiden laatimien ensimmäisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa. Ne antavat läpileikkaavan katsauksen, miten vapaa-ajankalastuksen tarpeet ja mahdollisuudet on eri puolella Suomea tunnistettu. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) syyskokous **muistuttaa kalatalousalueita varmistamaan, että suunnitelmissa näkyy tahto ja toimenpiteitä vapaa-ajankalastuksen kehittämiseksi, jotta ne voivat saada lainvoiman.* Käyttö- ja hoitosuunnitelmilla turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto ja käyttö, biologinen monimuotoisuus sekä edistetään vapaa-ajankalastuksen ja kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Kalastuslain mukaan käyttö- ja hoitosuunnitelmiin tulee sisällyttää suunnitelma kalastuksen kehittämis- ja edistämistoimenpiteiksi ja näitä koskeva tavoitetila. SVK katsoo, että suunnitelmat ja tavoitetilat tulee määrittää erikseen sekä vapaa-ajankalastukselle että kaupalliselle kalastukselle. Edellisen tulee olla saman suuntainen maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tahtotilan kanssa, sillä strategia ohjaa kalatalousalueiden toimintaa. Vapaa-ajankalastuksen tulevien vuosien alueelliset kehittämismahdollisuudet ovat kalatalousalueiden käsissä, jotka parhaillaan laativat ensimmäisiä käyttö- ja hoitosuunnitelmiaan. Suunnitelmaluonnoksissa on nähtävillä suuria eroja vapaa-ajankalastuksen arvostuksen ja kehittämistavoitteiden suhteen. Pahimmillaan vapaa-ajankalastus nähdään kaupallista kalastusta haittaavana tekijänä, eikä suunnitelmista löydy toimenpiteitä sen kehittämiseen. Kalastuksen säätelystä puuttuu monin paikoin riittävät suunnitelmat sekä tavoitelluimpien lajien kestävän kalastuksen järjestämiseksi että vaelluskalakantojen vahvistamiseksi, joita laki jo lähtökohtaisesti velvoittaa kirjattavaksi. Sitäkin on nähty, että säätelytoimenpiteitä esitetään vain vapakalastuksen rajoittamiseksi ja pyydyskalastusta jatkettaisiin entiseen tapaan. Suunnitelmista tulee löytyä myös ehdotus vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi. Tätä varten SVK on laatinut kalatalousalueiden käyttöön oppaan issuu.com yhtenäislupajärjestelmien kehittämiseksi. Lauantaina 27.11. pidetty SVK:n syyskokous muistuttaa kalatalousalueita huolehtimaan, että vähintään kalastuslain edellyttämät kirjaukset vapaa-ajankalastuksen kehittämiseksi päätyvät suunnitelmiin. Ne ovat lain edellyttämiä vaatimuksia, joiden puuttuessa ei ELY-keskus voi hyväksyä käyttö- ja hoitosuunnitelmia. Kokous kannustaa näkemään vapaa-ajankalastuksen edistämisen mahdollisuutena tukea suomalaisten virkistäytymismahdollisuuksia kalavesillä sekä vahvistaa aluetaloudellisia vaikutuksia. Kalastajien lunastamilla paikallisten ja valtakunnallisten kalastuslupien tuloilla rahoitetaan myös kalatalousalueiden toiminta. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660, olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja

*Vapaa-ajankalastajan kalenteri 2022*

Vapaa-ajankalastajan kalenteri 2022 on ilmestynyt. Taskukokoinen kalenteri ilahduttaa vaikkapa isänpäivä- tai joululahjana tai kiitoksena piirin tai seuran aktiivitoimijoille. Vuoden 2022 kalenterista löydät tietoa mm. heittokalastajan paikkavalinnasta, kalalajien fongauksesta, särkikalojen tunnistuksesta, ennätyskaloista, siimoista ja solmuista, kalojen ottipäivistä sekä kalastuslaista. Myös kaikki tärkeät yhteystiedot ovat mukana. Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/ kalenteri. *Tilaukset: *s-posti: jaana.piskonen(a)vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 050 597 4933. Jaana Vetikko tiedottaja

Tiedoksi: SM-onki 2022

SM-onki 2022 on aikaisemmasta tiedosta poiketen aikaistettu viikolla, eli uusi päivämäärä on 30.7.2022. Syynä ajankohdan vaihtumiseen on, että tulosjärjestelmä on alkuperäisenä päivänä varattu muualle. Jaana Vetikko tiedottaja

*Kilpailusaaliiden myyntiraportit*

ELY-keskukset myönsivät SVK:lle poikkeusluvan kilpailujen kalasaaliiden myymiseen vuosille 2021-2025. Lupa kattaa piirien toimintakalentereihin kirjatut piirien ja seurojen kilpailut sekä piirien alueella järjestettävät SVK:n kilpailut. *Lupa ei kuitenkaan koske merialueella järjestettäviä kilpailuja.* EU:n säädökset kieltävät vapaa-ajankalastajien mereltä pyytämän saaliin myynnin, eikä siihen ole kilpailuja koskevaa poikkeuslupamahdollisuutta.

*Lapin ELY:n poikkeuslupa*

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus- ja katiskakilpailut. Pääosa myytävästä saaliista tulisi vetouistelukilpailuista, saalislajeina pääosin hauki ja satunnaisesti kuhaa.

*Pohjois-Savon ELY:n poikkeuslupa*

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus-, katiska- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat ahven, särki, muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

*Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa*

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus-, katiskakalastus- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat ahven, särki ja muut särkikalat, hauki, kuha ja made. Muistutamme että myönnettyihin poikkeuslupiin sisältyy *raportointivelvollisuus*. Kilpailujen kalasaaliita myyvät seurat ja piirit pitävät näistä kirjaa. Piirit keräävät loppuvuodesta oman alueensa myydyt kalasaaliit yhteen ja raportoivat niistä SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Toivomme että saisimme piirien tiedot *marraskuun loppuun mennessä*, mutta viimeistään ennen *vuodenvaihdetta*. Ilmoittakaa myös, vaikka myyntimäärät olisivat pyöreä nolla. Kilpailuvastaava koostaa piirien raportit yhteen ja raportoi myyntien kokonaismäärät ELY-keskuksille. Liitteenä on ELY:n virallinen raportointikaavake malliksi, jotta seurat ja piirit muistaisivat, mitkä tiedot on kirjattava myynneistä muistiin. Lataa tästä kalanmyyntiä koskeva ELY-keskuksen lomake. Jaana Vetikko tiedottaja

Vuoden kilpakalastaja

SVK:n kilpailutoimikunnan hallinnoima Vuoden Vapaa-ajankalastaja on vaihtanut nimeä Vuoden kilpakalastajaksi. Menettelytapa ja kriteerit pysyvät miltei ennallaan, eli jokaisen vapaa-ajankalastajapiirin toivotaan esittävän joulukuun loppuun mennessä yhtä ansiokasta henkilöä perusteluineen. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä seuraavan vuoden tammikuun aikana. Kilpailutoimikunnan valintaan vaikuttavat seuraavat kriteerit: aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, aktiivinen osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys (esim. jonkun lajin uusi SE). Titteli myönnetään kerran vuodessa yhdelle SVK:n jäsenelle. Vuoden kilpakalastaja saa palkinnokseen kiertopokaalin sekä pienemmän palkinnon, joka jää voittajalle muistoksi. Nimen lisäksi muutetaan myös vuosiluku tittelissä. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdokkaiden kriteerit kerätään edelleen kuluvalta vuodelta ja valinta tehdään edelleen seuraavan vuoden tammikuussa. Viestinnällisistä syistä palkintolaattaan tulee kuitenkin tästedes valintavuoden vuosiluku (eli piirit keräävät kriteerit vuodelta 2021 mutta valitun henkilön titteliksi ”Vuoden kilpakalastaja 2022”). *Ehdotukset* perusteluineen kalatalousasiantuntija Marcus Wikströmille marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi, *kuluvan vuoden loppuun mennessä!* Jaana Vetikko tiedottaja

*SVK:n vapaa-ajankalastajapiireille,

Kilpailutoimikunta jaostoineen haluaa muistuttaa piirejä kesällä lähetetystä viestistä, jonka liitteenä oli kilpailujaostojen työstämät sääntöehdotukset seuraavalle neljän vuoden kaudelle. Tähän mennessä kommentteja ja kannanottoja on tullut ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen piireiltä. Kilpailutoimikunta jaostoineen toivovat aktiivisia kannanottoja kyseisiin sääntöehdotuksiin. Palautteen alustava takarajahan oli syyskuun 30. päivä. Jotta piirit ennättäisivät kokoustaa asiaan liittyen, pidennetään takarajaa 15.10. saakka. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi Mukavaa syksyä! Kilpailutoimikunnan puolesta, Marcus Wikström* Jaana Vetikko tiedottaja

*Lähde mukaan kannustamaan tyttöjä ja naisia kalastusharrastuksen pariin 2022*

#mimmitkalastaa Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) käynnistää vuoden 2022 alussa Mimmit kalastaa -teemavuoden ja kampanjoinnin tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistämiseksi. Kutsumme nyt teidät mukaan toteuttamaan vuotta kanssamme! Tutustu ensin liitteenä olevaan kampanjamateriaaliin. Valitse sen jälkeen oma tapasi olla mukana viimeistään 30.10.2021 (tai 30.11.2021) mennessä. Linkin sähköiseen ilmoittautumislomakkeeseen löydät esityksen viimeisestä diasta. Linkki lomakkeelle löytyy myös tämän viestin lopusta. *”Kannustan kaikkia lähtemään mukaan teemavuoteen! Kalastus on harrastus, joka sopii kaikille, sukupuolesta tai muista taustatekijöistä riippumatta. Kalastamisessa yhdistyy luonnossa liikkuminen ja vastuullinen lähiruoka. Eikä haittaa, vaikkei saalista aina saisikaan, sillä kalastusreissut ovat itsessään pieniä elämyksiä”, kannustaa Suomen Vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.* *Toivottavasti saamme teidät mukaan edistämään tyttöjen ja naisten kalastusharrastusta!* Jos teillä on kysyttävää, olettehan yhteydessä: Johanna Antila, p. 050 573 9332, johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Linkki ilmoittautumislomakkeeseen: Seurat, piirit ja yhteistyökumppanit forms.gle/FJC2Lo7zrZq33v2t5 Parhain terveisin, Olli Saari, toiminnanjohtaja, SVK Jaana Vetikko, tiedottaja, SVK Johanna Antila, koordinaattori, Mimmit kalastaa -hanke, SVK Lataa tästä liitteenä oleva kampanjamateriaali. Jaana Vetikko tiedottaja

*Suomelle historiallinen jättimenestys perhokalastuksen MM-kilpailuissa –joukkuekulta ja kaksoisvoitto henkilökohtaisessa sarjassa*

*Suomen perhokalastusmaajoukkue onnistui kotikisoissaan Kuusamossa ja Taivalkoskella täydellisesti. Sunnuntain aamupäivän kalastusjakso varmisti Suomelle kautta aikain ensimmäiset kultamitalit sekä joukkuekilpailussa että henkilökohtaisessa sarjassa.* Suomen joukkue eteni maailmanmestaruuteen vakuuttavasti johtaen kilpailua jo ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen. Yhteensä viidestä kilpailujaksosta Suomi voitti neljä ja sijoittui kerran toiseksi. Joukkuekilpailussa Suomen loppupisteet olivat 80. Toiseksi sijoittui Ranska 127 pisteellä, joten Suomen voitto oli ylivoimainen. Pronssiset mitalit menivät Espanjalle (141 pistettä). Perhokalastuksen MM-kilpailussa oli mukana 13 joukkuetta, joissa kussakin kalasti viisi kilpailijaa. *Henkilökohtaisessa kilpailussa Suomelle kaksoisvoitto* Henkilökohtainen maailmanmestaruus Suomeen varmistui, kun kilpailun kärkipaikalta viimeiselle jaksolle lähtenyt *Heikki Kurtti *(8 pistettä) onnistui voittamaan järvikalastusjakson Taivalkosken Kylmäluomajärvellä. Hopealle sijoittui Suomen *Jari Heikkinen *(13 pistettä), joka starttasi sunnuntain kilpailuun toiselta sijalta. Pronssia voitti Espanjan *David Arcay* (15 pistettä). *Santeri Kinnunen* oli myös lähellä mitalia (15 pistettä), mutta jäi täpärästi neljänneksi, kun Arcayn kalapisteet olivat paremmat. *Mikko Räsänen* täydensi suomalaismenestystä ollen viides (18 pistettä). *Jyrki Hiltusen* sijoitus oli viidestoista (26 pistettä). Joukkueen kapteenina toimi *Jarkko Suominen*.

Mestarilla hämmentyneet fiilikset

Tuore kaksinkertainen maailmanmestari Heikki Kurtti kertoo fiiliksien olevan suorastaan hämmentyneet mestaruuksien varmistuttua. ”Hankalaa kommentoida mitään järkevää, kun monen vuoden työn jälkeen saa tuollaisen palkinnon. Joukkueemme runko on ollut sama jo useamman vuoden. Sijoituimme neljänsiksi jo Tasmaniassa vuonna 2019 sekä viidenneksi Italiassa vuonna 2018. Joukkueemme kaikki jäsenet kykenevät laadukkaaseen tasaiseen kilpailusuoritukseen. Sunnuntain kalastusjaksolle lähdettäessä paineita oli lähinnä joukkueen puolesta, ja henkilökohtainen menestys tuli vasta sen jälkeen. Sunnuntaina aamun pooliarvonta suosi Suomea Ranskaa enemmän, joten viimeisen jakson saimme kalastaa jo aika vapautuneesti, vaikka mestaruus olikin vielä avoinna”. Perhokalastuksen maailmanmestaruuksista on kilpailtu 40 kertaa, ja aiemmin Suomeen on tullut hopeisia ja pronssisia mitaleja. Suomen maajoukkueen aiemmat mitalit: 1989 pronssi (Kuusamo, Suomi), 2001 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2005 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2007 pronssi (Kemi - Simo, Suomi). Suomen maajoukkueen henkilökohtaiset mitalit: 1989 pronssi Jyrki Lämsä (Kuusamo, Suomi), 2018 hopea Jyrki Hiltunen (Trentino, Italia) Kilpailutapahtumien videoita ja kuvia voi katsoa Suomen Vapaa-ajankalastajien Instagramissa (@vapaa_ajankalastajat) ja Facebookissa (vapaa.ajankalastajat). Sivuilla on myös videolähetyksiä kilpailusta. Kilpailun tulokset löytyvät MM-kilpailujen omilta nettisivuilta (wffc2021.com). Lisätietoja: Perhokalastuksen MM-kilpailun pääsihteeri, Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Petter Nissèn, puh. 0500 440 923,petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja

*Fiksu kalastaminen kannattaa – Nämä helpot keinot hyödyttävät sekä kalastajia että kaloja*

*Vastuullisuus- ja ympäristönäkökulmat ovat olleet jo pitkään esillä kalastuskeskustelussa. Monelle harrastajalle kuitenkin tulee yhä yllätyksenä se, että ympäristöystävällisistä valinnoista ja välineistä on usein käytännön hyötyä myös itse kalastajalle.* Kalastusharrastajille ovat tulleet tutuiksi mitä moninaisimmat ohjeistukset siitä, kuinka pyyntipuuhissa tulisi ottaa huomioon vastuullisuus ja ympäristönäkökulmat. Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) toiminnanjohtaja *Olli Saari* näkee, että vastuullisuusnäkökulman rinnalla on hyvä muistuttaa siitä, että fiksu kalastaminen on usein valttikortti myös kalastajalle. – Kalastuksen vastuulliset käytänteet myös omaksutaan sitä helpommin, mitä enemmän niistä ymmärretään olevan suoraa hyötyä myös itselle. On tarjolla esimerkiksi paljon sellaisia välineitä, jotka helpottavat kalastusta ja ovat samalla hyväksi kaloille, hän sanoo. *Välineillä on väliä* Fiksusti kalastamisen voi aloittaa jo kaikille tutuista välineistä. Esimerkiksi perinteisen kalahaavin heikkous on se, että uistimen koukut tarttuvat havakseen helposti, ja toisinaan sotkun selvittämiseen tarvitaan puukkoa. Kauppojen haavitarjonnasta löytyy nykyään useita kumihavaksellisia vaihtoehtoja, joihin koukut eivät yhtä helposti kietoudu. – Kumihavas on samalla kalaystävällinen valinta, sillä sileänä materiaalina se ei vahingoita kalojen herkkää limapintaa. Tällä voi olla ratkaiseva vaikutus esimerkiksi uhanalaista taimenta takaisin vapautettaessa, Saari kertoo. Toinen esimerkki löytyy koukuista. Kokenutkin kalastaja saattaa joskus joutua tilanteeseen, jossa koukku on tarttunut omaan tai kaverin nahkaan. Mikäli koukussa ei ole väkästä tai sellainen on huolellisesti painettu lyttyyn, on koukun poistaminen helppo homma. – Yhtä helppoa on väkäsettömän koukun irroitus myös sellaisen kalan suupielestä, jota ei halua tai jota ei ole luvallista saaliiksi ottaa. Näin kala on tarvittaessa helppo päästää vahingoittumattomana takaisin veteen, Saari sanoo. *Mitä tehdä isolle saaliille?* Moni kalastaja haaveilee suuren petokalayksilön nappaamisesta, mutta yhtä lailla sellainen voi päätyä myös sitä odottamattoman pyytämäksi. Tällöin tilanteeseen valmistautumaton yleensä tappaa kalan, jotta uskaltaisi käsitellä petoa ja koska sopivat vaa'at eivät ole käden ulottuvilla. Siksi osa suurkaloista päätyy suoraan tunkiolle. Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija* Janne Antila* kannustaa aina varautumaan myös siihen mahdollisuuteen, että vedestä nousee iso yksilö, jotta sen pystyy tilanteen tullen vapauttamaan onnistuneesti. – Tänä päivänä puhutaan paljon suurten petokalayksilöiden tärkeydestä kalaston tasapainon kannalta. Tietoisuus isoista kaloista vaikuttaa myös kalastajien liikkeisiin ja sitä kautta alueellisen kalastusmatkailun arvoon. Kokonaisuuden kannalta ison petokalan vapauttaminen on usein hyvä ratkaisu, Antila sanoo. – Suuria petokaloja voi kuitenkin satunnaisesti myös syödä, kunhan tiedostaa raskasmetallipitoisuuksien kasvavan kalan koon myötä. Joskus kalaa tulee saaliiksi ylenpalttisesti, ja tilanteeseen varautumaton joutuu pohtimaan, missä ja miten säilyttää kalat. Antilan vinkkinä onkin miettiä jo etukäteen, kuinka paljon saalista omaan säilytykseen mahtuu. – Fakta on se, että kuollut kala säilyy vain kylmässä, mutta elävä kala säilyy luontaisessa ympäristössään eli vapaana vesistössä. Myöhemmin sama kala isompana tai sen jälkeläiset voivat päätyä kalastajan pyytämäksi. Tätä kestävä kalastus parhaimmillaan on, Antila kiteyttää. Lisätietoja: Janne Antila Kalatalousasiantuntija Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö +358 45 630 4280 janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi Jaana Vetikko Tiedottaja

Vapaa-ajankalastajapiireille

SVK:n kilpailujaostojen työskentely alustavien kilpailusääntöehdotusten saralla on saatu päätökseen. Ohessa on liite, josta löytyy säännöstöt uudistusehdotuksineen. Uudet ehdotukset on havainnollistamisen vuoksi kirjoitettu punaisella tekstillä. Huomatkaa kuitenkin, että tämän syyskauden perhokarsinnat käydään jo uusituin säännöin. Kilpailutoimikunta jaostoineen toivovat piirien ottavan aktiivisesti kantaa kyseisiin sääntöehdotuksiin ja antavan palautteensa syyskuun 30. päivään mennessä. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Lataa tästä sääntöehdotukset. Hyvää kesää! Marcus Wikström

*Päivitetty ohjeistus koskien kalastuskilpailujen järjestämistä, 24.05.2021*

(soveltuvin osin myös muiden ulkona järjestettävien kalastustapahtumien) Tärkeät linkit ajantasaisiin ohjeisiin, jotka tulee ottaa huomioon tilaisuutta suunniteltaessa: – THL:n viralliset korona-ohjeet thl.fi/fi – THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille thl.fi/fi/ Koronaepidemia vaikuttaa maassamme edelleen eri alueisiin eri tavoin ja viranomaisohjeistukset voivat muuttua nopeasti. Muistutamme, että tarkistatte oman alueenne voimassa olevat koronatilanteeseen liittyvät viranomaisohjeet ja -suositukset, seuraatte tilanteen kehittymistä sekä noudatatte annettuja ohjeita ja suosituksia. Nykytilanteessa (24.5. tietojen mukaan) on joillakin alueilla kilpailujen järjestäminen mahdollista, erityisesti pandemian ”perustasolla” olevilla alueilla. Näilläkin alueilla on edelleen kokoontumisrajoituksia, esim. Itä-Suomessa se on 50 hlöä. Tietyissä tapauksissa tämäkin määrä voidaan ylittää, kunhan turvallisuus varmistetaan viranomaisohjeiden mukaisesti. Itä-Suomen Avi:n 17.5. antamassa tiedotteessa lukee näin: ”Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu yli viisikymmentä (50) henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) 21.9.2020 antamaa ja viimeksi 22.2.2021 päivitettyä ohjetta. Ohje täydentää suoraan tartuntatautilaista tulevia velvoitteita.” Ohje löytyy tästä: minedu.fi/ Tuoreimmat tiedot alueiden osalta voi tarkistaa mm. osoitteesta www.avi.fi. ja ajankohtaisimmat päivitykset suoraan esim. osoitteesta Usein kysyttyä koronaviruksesta – Aluehallintovirasto avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta *Ohjeita ja käytäntöjä kalastuskilpailujen järjestämiseen* – normaalioloista poiketen, kimppakyytejä *ei edelleenkään suositella*. Paikalle tulee saapua yksin tai korkeintaan omien perheenjäsenten kanssa. Lähistöllä asuvat voivat saapua paikalle myös kävellen tai pyöräillen, jos kilpailun luonne (tavaran määrä) sen sallii. – turvavälit pidetään kaikissa tilaisuuden tilanteissa, niin järjestäjien kuin osallistujien välillä. – järjestäjät suojautuvat *kasvomaskein* ja *suojakäsinein*. – huolehditaan käsihygieniasta, eli tarjotaan käsidesiä vähintään parissa eri kohdassa kilpailualuetta (käsidesipisteiden määrää voidaan nostaa isommissa tapahtumissa). – kilpailukortit; järjestäjä käsittelee kilpailukortteja suojahanskoin ja jokainen kortti suljetaan minigrip-pussiin, ennen kuin se annetaan kilpailijalle. Kilpailija ei poista korttia pussista, vaan ojentaa sen avaamattomana kilpailun päätteeksi takaisin järjestäjälle. Järjestäjä käsittelee korttia taas suojahanskoin. – tapahtuma-alueen järjestelyt tehdään niin, ettei ihmistungoksia tai lähikontakteja synny. - *jonoja* voi välttää esimerkiksi suosimalla pelkkää *ennakkoilmoittautumista*. Myös *osanottomaksu* tapahtuu etukäteen verkossa. - mahdollisille *varapaikoille* saa siirtyä turvavälit huomioon ottaen. - *punnitukset* voidaan hoitaa yksi kerrallaan huutamalla kilpailijan numeron, jolloin ainoastaan ko. kilpailija liikkuu kohti vaakaa, muut pysyvät paikallaan (turvavälit huomioon ottaen). *Kilpailija asettaa* itse saaliin vaa´alle, odottaa että lukema saadaan kirjattua ja nostaa sitten kalat niille tarkoitettuun saaviin tms. - *palkinnot *voidaan jakaa vasta jälkikäteen (esim. lahjakortteja voi postittaa voittajille jne.). Jos palkintojenjako kuitenkin halutaan järjestää perinteisellä tavalla, tulee toimia näin: - palkinnot *asetetaan valmiiksi* järjestykseen esimerkiksi pöydälle, jonka jälkeen ilmoitetaan tulosjärjestyksessä palkintoihin oikeutetut kilpailijat. *Pidetään riittävä tauko* jokaisen kilpailijan jälkeen, jotta palkittava saa rauhassa noutaa oman palkintonsa. Vasta kun tämä on siirtynyt takaisin sivummalle, luetaan tuloslistalta seuraavan kilpailijan nimi. - palkittavia *ei kätellä, halailla tms*., mutta raikuvat aplodit ovat sallittuja. - palkintojaon yhteydessä pidetään *riittävä turvaetäisyys sekä kanssakilpailijoihin että järjestäjiin*, mukaan lukien *mahdollisten valokuvausten aikana*. Mitalistit eivät siis tunkeudu toistensa iholle valokuvaustenkaan aikana, vaan turvavälit otetaan huomioon kaikessa tekemisessä. – buffetteja voidaan monessa paikassa taas järjestää, kun muistetaan noudattaa annettuja viranomaisrajoituksia ja -suosituksia. – huonovointisena tai sairaana ei kilpailuihin saa lähteä. Sama koskee tilannetta, jossa joku muu perheenjäsen on sairastunut. Jos sairastunut henkilö kuitenkin kilpailupaikalla havaitaan, hänet diskataan ja lähetetään oitis pois/kotiin kisasta. - Kilpailut ovat ulkoilmatapahtumia, mutta järjestäjä voi alueen epidemiatilanteen mukaan suositella käytettävän kasvomaskia kilpailun ajan. Maskia voi muutenkin halutessaan käyttää ottaen huomioon siihen liittyvätohjeet: thl.fi *SVK huomauttaa, että pandemiatilanne elää päivästä toiseen ja uusia rajoituksia saattaa tulla lyhyellä varoitusajalla. Näin ollen myös ”varmalta” näyttävä kilpailutapahtuma saattaa peruuntua aivan loppumetreillä.* Ohjeet koronaturvalliseen omatoimiseen kalastamiseen tästä. www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullisen-kalastajan-ohjeet Lisätietoja: kalatalousasiantuntija Marcus Wikström, marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi, p. 045 110 2126 Jaana Vetikko tiedottaja

Tiedote 7.5.2021 Modernin hauenkalastajan välineet ja toimintatavat

Suomen Vapaa-ajankalastajien vinkit haltuun uusien videoiden avulla *Hauenkalastus on maassamme suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin. Pääosa lajin aktiiviharrastajista noudattaa kalastaessaan vastuullisia toimintatapoja. Suomen Vapaa-ajankalastajat on julkaissut osana Koolla on väliä -hankettaan sarjan videoita, joista myös uusien harrastajien on helppo ammentaa opit vastuulliseen hauenkalastukseen.* Hauenkalastuksen valtava suosio on helppo havaita sekä vesillä, että haukeen keskittyvien kalastuskilpailujen osallistujamäärissä. Hyvällä syyllä ja varsin perustellusti voidaan sanoa, että hauenkalastus on tällä hetkellä todella trendikästä ja laji kerää jatkuvasti uusia harrastajia. Uusien hauenkalastajien tiedonjanoa tyydyttämään on julkaistu neljä videota, joissa esitellään modernin hauenkalastajan toimintatapoja sekä lajissa tarvittavia välineitä ja niiden käyttöä. Hauenkalastajien parissa on jo vuosien ajan ollut yleisenä käytäntönä, että lajia harrastetaan vastuullisten toimintatapojen mukaisesti. Jotta kalastus voi jatkua laadukkaana myös tulevaisuudessa, tulee kalakantojen säilyvä hyvinä. Tämä on sekä kalojen, että kalastajien etu. Etenkin suurienhaukiyksilöiden arvostus on hauenkalastajien keskuudessa korkealla sekä siiman päässä saaliina, että myös arvokkaina emokaloina ja särkikalakantojen verottajina. Videot on tehty osana Suomen Vapaa-ajankalastajien Koolla on Väliä -hanketta ja ne on tuotettu yhteistyössä Pike Mastersin ja Kalastuskanavan kanssa. Videoita voi katsoa Vapaa-ajankalastajien Youtube-kanavalta, sekä järjestön muilta some-kanavilta. SVK:n Youtube-kanava:www.youtube.com/Kalastusvideot Lisätietoja: Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050, juha.ojaharju(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja

Julkilausuma 24.4.2021

*Suomen Vapaa-ajankalastajista maamme vaikuttavin kalastusperhe. Kevätkokous vaatii hallitukselta toimenpiteitä* *Suomen Vapaa-ajankalastajat on hyväksynyt uuden toimintastrategian ”Yhdessä paremman kalastuksen puolesta” vuosille 2022–2026. Valtakunnallisen yli 34 000 kalastuksenharrastajan yhteisön ja neuvontajärjestön visiona on olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe. Järjestön kevätkokouksessa kutsuttiin myös sen ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi diplomi-insinööri Markku Markkula.* Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) kevätkokous hyväksyi lauantaina 24. huhtikuuta järjestön uuden toimintastrategian vuosille 2022–2026. ”Yhdessä paremman kalastuksen puolesta” -nimeä kantavassa strategiassa on kirkastettu juuri 20 vuotta täyttäneen SVK:n perustehtävät ja tavoitteet, sekä toimintaa ohjaavat arvot. ”Järjestö tulee panostamaan asiantuntevaan ja tavoittavaan kalastajien neuvontaan, vahvistamaan kokonaisvaltaista jäsenkokemusta sekä korostamaan yhteistyön voimaa vapaa-ajankalastuksen edistämisessä”, toteaa SVK:n toiminnanjohtaja *Olli Saari.* SVK:n uusi strategia linkittyy tiiviisti *Marinin* hallitusohjelmaan kirjattuun Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaan, joissa molemmissa tavoitellaan vapaa-ajankalastuksen aseman vankistamista yhtenä suomalaisten suosituimmista luontoharrastuksista myös muuttuvassa yhteiskunnassa. SVK:n kevätkokous vaatii Suomen hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä vapaa-ajankalastuksen edistämiseksi. Ajankohtaisena toimenpiteenä tulee tunnistaa kalastuskilpailujen luonne. Niiden kaltaisten yleisötilaisuuksien turvallinen järjestäminen tulee mahdollistaa suuremmille osallistujamäärille rajoitusten purun alkuvaiheessa. Lisäksi suunniteltu Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian toimeenpanoryhmä on syytä perustaa pikimmiten. Kevätkokous haastaa kaikki vapaa-ajankalastuksen harrastajat sekä sen arvon tunnistavat henkilöt ja yhteisöt toimimaan yhdessä paremman kalastuksen puolesta.

*Suomen Vapaa-ajankalastajille ensimmäinen kunniapuheenjohtaja*

Kevätkokouksessa kutsuttiin myös SVK:n kautta aikain ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva diplomi-insinööri* Markku Markkula*. Hän toimi SVK:n puheenjohtajana vuosina 2007-2015. Sitä ennen hän oli Suomen Kalamiesten Keskusliiton varapuheenjohtaja 1999-2001 ja puheenjohtaja 2002-2010. Markun ylivertaiset taidot yhdistystoiminnassa sekä erilaisten näkemysten yhteensovittamisessa olivat äärimmäisen tärkeitä kolmen valtakunnallisen vapaa-ajankalastajajärjestön rakentaessa nykyistä keskusjärjestöä. Vuosien kuluessa vapaa-ajankalastajilla on ollut ilo ja etuoikeus käyttää Markkulan erinomaisia suhteita asioidensa edistämiseen niin vaikuttamisessa eduskunnassa ja ministeriöissä kuin toimittaessa yhteistyöjärjestöjen kanssa. Markkula vaikutti voimakkaasti mm. läänikohtaisen viehekortin syntyyn. SVK on myös kiitollinen Markkulalle hänen taidoistaan kansainvälisissä suhteissa. Suomalaisenkin vapaa-ajankalastuksen edistäminen vaatii yhä enemmän työtä Euroopan tasolla, erityisesti EU:ssa. Markkula painottaa SVK:n uuden strategian muuttamista käytännön toimiksi. Hän tuli vastikään nimetyksi luottamustoimeen EU-tasolle suomalaisia kaupunkeja ja alueita edustavaksi ilmastolähettilääksi. ”Suomalaisten pitää päästä ja mennä aktiivisesti mukaan EU:n uusiin miljardiluokan Missio-tason tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin, joista yksi käsittelee vettä, meriä ja sisämaan vesistöjä. Suomalaisen luonnon puhtaus ja sen tarjoamat elämykset ovat ainutlaatuinen voimavara ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja muutosta hillitsevissä toimissa”, hän kiteyttää. Lisätiedot: SVK, toiminnanjohtaja Olli Saari, p. 050 339 4660, olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien toimintastrategia ”Yhdessä paremman kalastuksen puolesta” on luettavissa osoitteessa issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/strategia_2022_2026 *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja

*Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia*

*Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen Kalastusrajoitus.fi -palveluun siirtämisen jälkeen on kalastajien helppo todeta, millä alueilla koskialueisiin liittyvät määräykset ovat voimassa. Myös jokiin nousevat kalat kiittävät saadessaan kotikoskissaan kuturauhan*. Pääosin Kymenlaaksossa sijaitsevat Summanjoen, Vehkajoen, Mäntyharjun reitin alaosan ja Valkealan reitit ovat kalastuslain mukaisia vaelluskalavesistöjä. Niiden koski- ja virta-alueiden määritykset ovat valmisteilla ELY-keskuksessa. Työ on osa isompaa kokonaisuutta, jossa ELY-keskuksen kalatalousviranomainen määrittää vastaavat alueet tärkeimpiin vaelluskalavesistöihin toimialueellaan yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Virtamittarit-hankkeen kanssa. Koski- ja virta-alueiden määrittäminen on tarpeellista, jotta voidaan rajata vaelluskalojen kulun ja luontaisen elinkierron kannalta keskeiset vesialueet. Näin koski- ja virta-alueiden rajat selkiytyvät kalastajille ja kalastuksen valvojille. SVK:n kouluttamat virtamittarit ovat tehneet koski- ja virta-alueiden määrityksiin liittyvät kenttätyöt. Ne tehdään maastokäynneillä jokaiseen ennalta arvioituun kohteeseen, joissa määritetään koski- tai virta-alueen alku- ja loppupäät. Määrityksessä pyritään ottamaan huomioon veden korkeuden ja virtaaman muutokset siten, että lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin kaikkia virtaamaolosuhteita tulvavesistä matalan veden aikaan. ELY-keskus on valmistellut määrityksistä päätösluonnokset. Luonnokset ovat nähtävillä ELY-keskuksen verkkosivuilla www.ely-keskus.fi/kuulutukset (valitse Varsinais-Suomen ELY) ja niihin voi esittää mielipiteitä 17. toukokuuta asti. Vaelluskalavesistö ja vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet ovat kalastuslain mukaisia määritelmiä, joilla pyritään suojelemaan vaelluskaloja virtavesissä. Vaelluskalavesistöt ovat vesialueita, joita vaelluskalat käyttävät keskeisenä vaellustienään tailisääntymisalueenaan. Vaelluskalavesistömääritelmästä seuraa erilaisia kalastusta koskevia rajoituksia ko. vesistössä. Tällaisia ovat mm. syksyiset verkkokalastuskiellot jokisuussa ja joessa sekä yleiskalastusoikeuksien rajoitukset koski- ja virta-alueilla, jotka ovat erityisesti lohikalojen lisääntymisalueita. Vahvistetut rajoitukset merkitään www.kalastusrajoitus.fi -palveluun, joka on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa esimerkiksi kännykän kautta. Lisätietoja: SVK, hanketyöntekijä Mauri Suojanen p. 040 589 6692, mauri.suojanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi ELY-keskus, kalastusmestari Vesa Vanninen p. 02 9502 9095, vesa.vanninen(a)ely-keskus.fi Jaana Vetikko tiedottaja

Hei!,

Tästä linkit verkkosivujemme kyselyihin käyttö- ja hoitosuunnitteluun liittyen. Täytä ja palauta. Saa (ja pitääkin) jakaa! Laitan linkit tänään laajaan sähköpostijakeluun ja Facebookiin. VESIALUEEN OMISTAJAT: www.airistovelkua.fi/wp/kysely-airisto-velkuan-kalatalousalueen -vesialueiden-omistajille/ VAPAA-AJAN KALASTAJAT, KALASTUSOPPAAT, AMMATTIKALASTAJAT: www.airistovelkua.fi/wp/kysely-airisto-velkuan-kalatalousalueel la-toimiville-vapaa-ajan-kalastajille-kalastusoppaille-ja-ammattikalastajille/ Moni vastaaja on varmasti sekä että. Mikään ei estä vastaamasta molempiin kyselyihin. Terv. Timo Saarinen

Poikkeusluvat kilpailujen kalasaaliiden myyntiin

ELY-keskukset ovat myöntäneet SVK:lle poikkeusluvan kilpailujen kalasaaliidenmyymiseen vuosina 2021-2025. Lupa kattaa piirien toimintakalentereihin kirjatut piirien ja seurojen kilpailutsekä piirien alueella järjestettävät SVK:n kilpailut.Lupa ei kuitenkaan koske merialueella järjestettäviä kilpailuja. EU:nsäädökset kieltävät vapaa-ajankalastajien mereltä pyytämän saaliin myynnin, eikä siihen ole kilpailuja koskevaa poikkeuslupamahdollisuutta. Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa on haettu seuraaville kalastuskilpailumuodoille vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus-, katiskakalastus- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat ahven, särki ja muut särkikalat, hauki, kuha ja made. Myönnettyihin poikkeuslupiin sisältyy raportointivelvollisuus. Kilpailujen kalasaaliita myyvät seurat ja piirit pitävät näistä kirjaa. Piirit keräävät vuoden lopussa oman alueensa myydyt kalasaaliit yhteen ja raportoivat niistä SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi. Kilpailuvastaava koostaa piirien raportit yhteen ja raportoi myyntien kokonaismäärät ELY-keskuksille. Liitteenä on ELY:n virallinen raportointikaavake malliksi, jotta seurat ja piirit tietäisivät, mitkä tiedot on kirjattava myynneistä muistiin. Liitteenä on myös ELY:ltä saatu lupa, joka kannattaa tallentaa ja jakaa piirien alueen sitä tarvitseville seuroille. Varsinais-Suomen ELYn poikkeusluvan piirissä vapaa-ajankalastajapiireistä ovat: Etelä-Karjala, Kaakkois-Suomi, Etelä-Suomi, Lounais-Suomi ja Pohjanmaa. Lataa tästä kilpailukalojen myyntilomake. Jaana Vetikko tiedottaja

*Muikun uusi Suomen ennätys on 0,634 kiloa*

*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kolme uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat makrilli 0,610 kg, muikku 0,634 kg ja vaskikala 14,5 cm.* Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa kolme uutta Suomen ennätystä. Makrilli on Suomen vesillä satunnainen harhailija. Valtameren lämpimässä ja suolaisemmassa vedessä elävää kalalajia tavataan Suomessa tavanomaisesti syksyllä. Suomenlahdella Kotkassa lokakuussa verkkoon uinut makrilli painoi 0,610 kg. Inarijärvessä verkkoon uinut muikku painoi 0,634 kg ja oli 39,9 cm pitkä. Luonnonvarakeskuksen Inarin toimipisteen tutkija *Erno Salonen* määritti muikun iäksi yhdeksän vuotta. Muikku oli harvinaisen nopeakasvuinen. Vanhimmat Inarijärvestä saadut muikut ovat olleet 13-vuotiaita, mutta pienikokoisempia kuin uusi ennätys. Näin suurikokoinen muikku on mahdollista sekoittaa lähisukuiseen siikaan. Muikun alaleuka on kuitenkin yläleukaa pidempi. Siialla tilanne on päinvastoin. Suomenlahdella Hangon vesillä onkeen napannut vaskikala oli pituudeltaan 14,5 cm. Se sivuaa voimassa ollutta Suomen ennätystä Porvoon vesiltä vuodelta 2008. *Punnituksessa oltava tarkka* Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 80 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi paljon isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi. Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin. *Viime vuoden ennätyssärki oli 17-vuotias* Viime vuonna uusien ennätyskalojen joukkoon nousi 1,42 kg painoinen särki. Ennätyskalalautakunnan jäsen Luonnonvarakeskuksen asiantuntija *Sami Vesala* on selvittänyt särjen iäksi 17 vuotta. Naarassärki oli kasvanut hyvin vielä varttuneemmallakin iällä ja oli pulskassa kunnossa ja täynnä mätiä. Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy samasta osoitteesta ja lisäksi osoitteesta ahven.net/kalastus/ennatyskalat *Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:* Tiedottaja Jaana Vetikko Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö puh. 050 525 7806 Tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto puh. (09) 6844 5914 Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä. Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg. Jaana Vetikko tiedottaja

Tiedoksi 11.12.2020

SVK:n kilpailutoimikunta on sähköpostikeskustelussaan (20.5.2020) päättänyt ja SVK:n hallitus hyväksynyt linjauksen muovikassien käytön vähentämisestä SVK:n kilpailuissa seuraavasti: *Kilpailun järjestäjä ei tästedes jaa kalojen säilytyspusseja tai -astioita kilpailijoille, vaan jokainen kilpailija vastaa itse omasta kalojen säilytysastiastaan. Näin ollen kalat punnitaan korissa ilman muovipussia. Kyseinen muutos on päätetty ottaa käyttöön vuoden 2021 alusta.* *Omia muovikasseja saa siis edelleen käyttää, jos kilpailija niin haluaa. Kilpailukutsuihin tulee ainakin alkuun lisätä maininta muuttuneesta käytännöstä, jotta kilpailijat osaisivat tähän varautua. * *Jossain kilpailuissa on myös käytössä pieniä muovipusseja (esim. minigrip) kilpailukorttien säilytystä varten, jotta kortit eivät kastuisi ja ne voidaan helposti lukea punnituksessa lukijalla. Näiden kyseisten pikkupussien käyttöä voidaan jatkaa edelleen, kunnes sopiva säänkestävä vaihtoehto löTällä muutoksella pyritään kalastusharrastuksemme puitteissa osaltamme vähentämään muovin käyttöä. SVK:n kilpailutoimikunnan ja hallituksen puolesta, Marcus Wikström Jaana Vetikko tiedottaja

*Valkeakosken Kalaveikot valittiin vuoden kalastusseuraksi. Kunniamerkkejä ja kunniaviirejä myönnettiin ansioituneille vapaa-ajankalastuksen edistäjille*

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) julkisti tänään Helsingissä syyskokouksessaan perinteiseen tapaan vuoden kalastusseuran. Valinta kohdistui tällä kertaa Valkeakosken Kalaveikkoihin, joka on yksi maamme suurimmista kalastusseuroista lähes 800 jäsenellään. 20-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi SVK palkitsi myös ansioituneita vapaa-ajankalastuksen edistäjiä kunniamerkein ja -viirein.* Vuoden kalastusseuran valinnan tehneen SVK:n viestintätoimikunnan mukaan Valkeakosken Kalaveikot on osoittanut, että runsaalla ja monipuolisella toiminnalla voidaan välttää suuren kalastusseuran näivettyminen. Perinteisen kilpailutoiminnan ohella Kalaveikot on tunnettu esimerkiksi Apianvirran heittokalastusalueen hoitamisesta ja kalaveneiden vuokraustoiminnastaan. ”Pitkän perinteen omaavalla Tappajahauki-uistelukilpailulla on myös laaja sponsori-, talkoo- ja kilpailijajoukko, joka pitää seuran tuntosarvet herkkinä myös oman seuran toiminnan ulkopuolelle”, viestintätoimikunta toteaa valintaperusteluissaan. Valkeakosken Kalaveikkojen sihteeri *Simo Suihko* kertoo ottaneensa tiedon valinnasta vuoden kalastusseuraksi tyytyväisenä vastaan. ”Tuntuuhan se totta kai hyvältä saada tunnustusta toiminnasta, kun olemme pitkään tehneet työtä myös nuorten kalastusharrastuksen edistämiseksi”, hän sanoo. Monipuolisen toiminnan lisäksi Suihko nostaa Valkeakosken Kalaveikkojen vahvuudeksi sen, että seurassa on kaikenikäisiä jäseniä. ”Löytyy isovanhempia ja heidän lapsiaan sekä lapsenlapsiaan. Näin kokeneita konkareita riittää opastamaan kalastusharrastuksensa alussa olevia nuoria”, Suihko kertoo. *SVK palkitsi myös ansioituneita toimijoita ja yhteistyökumppaneita* Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi järjestö palkitsi syyskokouksessaan kunniamerkein ja kultaisin ansiomerkein henkilöitä ja vapaa-ajankalastajapiirien toimijoita, jotka ovat poikkeuksellisen ansiokkaasti toimineet vapaa-ajankalastuksen hyväksi. Yhteistyökumppaneita kiitettiin kunniaviirein menestyksellisestä toiminnastaan. Lisäksi SVK palkitsi kunniaviireillä vapaa-ajankalastajapiireittäin ansioituneita kalastusseuroja osoituksena aktiivisesta, monipuolisesta ja esimerkillisestä seuratoiminnasta.

Palkitut

*Kunniamerkki:* Ilkka Mäkelä (ent. SVKn toiminnanjohtaja), Ilkka Sailo (ent. Suomen Kalamiesten Keskusliiton tiedottaja), Markku Marttinen (ent. Elyn kalatalouspäällikkö), Hannu Routio (Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri), Jarmo Niitynperä ja Kaija Tanhuanpää (Lounais-Suomi), Pekka Kaskela (Häme), Jaakko Knaapila (Pohjanmaa), Juha Syvärinen ja Anita Törmänen (Pohjois-Pohjanmaa), Merja Kekki (Lappi), Juha Väisänen (Kainuu), Timo Hartikainen (Pohjois-Karjala), Eero Kokkarinen ja edesmennyt Kyösti Kauppinen (Pohjois-Savo), Tapani Kurki (Etelä-Savo), Pekka Turunen (Etelä-Karjala), Veikko Karinkanta (Kaakkois-Suomi) ja Hemmo Hirvonen (Keski-Suomi). *Kultainen ansiomerkki: *Mikko Peltola (toimittaja). *Kunniaviirit yhteistyökumppaneille:* Metsähallitus, Kuusamon Uistin, Finlandia Uistin ja Eduskunnan kalakerho. *Kunniaviirit kalastusseuroille (jaettu/jaetaan piirien syyskokouksissa):* Tuusulanjärven Urheilukalastajat (Etelä-Suomi), Naantalin seudun Urheilukalastajat ja Huittisten Kalakerho (Lounais-Suomi), Hervannan-Kaukajärven Kalakerho (Häme), Seinäjoen seudun Onkijat (Pohjanmaa), Iin Kalamiehet (Pohjois-Pohjanmaa), Veitsiluodon Kalamiehet ja Sodankylän Perhokalastajat (Lappi), Kajaanin Perhokerho (Kainuu), Lesnan Naputtajat (Pohjois-Karjala), Puijon Pilkki (Pohjois-Savo), Puruveden Kala-Harrit (Etelä-Savo), Lappeenrannan Urheilukalastajat (Etelä-Karjala), Loviisan seudun Eränkävijät ja Lahden Kalaveikot (Kaakkois-Suomi) ja Viitasaaren Kalakaverit (Keski-Suomi). Lisätietoja: tiedottaja Jaana Vetikko p. 050 525 7806, jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660, olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja

Uusi Kalastajan kuuma linja ratkoo kansalaisten kalastuspulmia – Tutkimus: Harrastuksen esteenä myös tiedon puute

Mitä olet aina halunnut tietää kalastuksesta, mutta et ole kehdannut kysyä? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kalatalousasiantuntijoiden uusi puhelinpalvelu vastaa kesällä kalastusharrastajien kysymyksiin. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan moni haluaisi kalastaa enemmän, mutta harrastusta voi estää esimerkiksi tiedon puute. Miten mato laitetaan koukkuun? Onko vavalla väliä, entä mitä siiman päähän? Kelpaisivatko vinkit vetouisteluun tai vertikaalijigaukseen? Etsitkö tienoon parasta kalapaikkaa – aprikoitko, kuinka lähellä toisen mökkirantaa saa kalastaa? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö avaa torstaina 11.6. maksuttoman ”Kalastajan kuuma linja” -palvelun, jossa järjestön kalatalousasiantuntijat vastaavat kaikkiin kalastuksen harrastajien ja sellaiseksi haluavien kysymyksiin. Asiantuntijat tavoittaa 6. elokuuta asti tiistaisin ja/tai torstaisin klo 15–17 puhelimitse soittamalla, tekstiviestillä tai WhatsApp-viestillä. Tiedottaja Jaana Vetikko kertoo, että järjestön asiantuntijoilta ympäri Suomea voi kysyä mitä vain kalastuksen eri muodoista kalankäsittelyyn. He opastavat myös esimerkiksi ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä. – Haluamme auttaa niin aloittelijoita kuin pro-kalastajiakin Uudeltamaalta Lappiin. Toivomme, että meihin otetaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Monelle tulee esimerkiksi yllätyksenä, miten mato kannattaa laittaa koukkuun. Toisin kuin usein ajatellaan, koukku pitää jättää näkyviin, jotta kala jää helpommin kiinni siihen. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, ja meiltä saa luotettavan vastauksen, Vetikko kannustaa. Suomessa on hieman alle 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa – lähes joka kolmas suomalainen harrastaa jo kalastusta. Kalastonhoitomaksuja lunastettiin keväällä aiempaa reippaammin, ja myös järjestön teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan korona-aika on lisännyt suomalaisten kalastusintoa. Vetikko iloitsee siitä, että tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista haluaisi kalastaa nykyistä enemmän. Harrastusta voi kuitenkin estää esimerkiksi tiedon puute. – Noin joka viides kyselyyn vastanneista kertoi kalastamisen esteeksi sen, että ei tiedä, missä hyviä kalapaikkoja olisi. Tietoa kaivataan myös siitä, miten, milloin ja missä ylipäänsä voi kalastaa sekä siitä, miten kala käsitellään ja valmistetaan ruuaksi. Tähän huutoon haluamme vastata. Kalastajan kuuma linja palvelee 11.6.–6.8. tiistaisin ja/tai torstaisin klo 15–17 seuraavissa numeroissa: 11.6. Häme Janne Rautanen 0400 946 968 18.6. Lappi Petter Nissén 0500 440 923 (myös ruotsiksi) 25.6. Kaakkois-Suomi Marcus Wikström 045 110 2126 (myös ruotsiksi) 30.6. Pohjanmaa Juha Ojaharju 045 113 3050 2.7. Lounais-Suomi Janne Antila 045 630 4280 9.7. Etelä-Suomi Marcus Wikström 045 110 2126 (myös ruotsiksi) 21.7. Keski-Suomi Juha Ojaharju 045 113 3050 23.7. Etelä-Karjala Janne Tarkiainen 044 547 9116 23.7. Pohjois-Karjala Janne Tarkiainen 044 547 9116 30.7. Pohjois-Savo Janne Tarkiainen 044 547 9116 30.7. Etelä-Savo Janne Tarkiainen 044 547 9116 6.8. Kainuu Petter Nissén 0500 440 923 (myös ruotsiksi) 6.8. Pohjois-Pohjanmaa Petter Nissén 0500 440 923 (myös ruotsiksi) Jaana Vetikko tiedottaja

Hei Oheisena tiedoksenne SVK:n hallituksen päätös koskien jigin ja keinotekoisen syötin käyttöä sm-pilkeissä.

1. Selvennys SM-Pilkin sääntöihin Edellisessä kokouksessa päätettiin SM-Pilkin sääntömuutoksien hyväksymisen yhteydessä pyytää pilkkijaostolta selvitys jigi-termistä ja niiden rinnastamisesta keinotekoisiin syötteihin. Pilkkijaosto toimitti pyynnöstä 26.2. selvityksen asiaan ja tarkensi jigin määritelmää seuraavasti: "Liimalla rakennettu värikoukku ja eri materiaaleista valmistettu jigi ja keinotoukka ovat sallittuja syöttejä". Pilkkijasto esittää, että tarkennus koskee seuraavia pilkkikilpailuja: SM-pilkki, SM-kiiskipilkki, SM-särkipilkki ja SM-laituripilkki. Todettiin saatu määritelmän tarkennus. Päätettiin hyväksyä sääntöihin sekä esitetty tarkempi määritelmä että sen soveltaminen kaikissa pilkkijaoston esittämissä kilpailuissa. Jarmo Niitynperä

Kysely vapaa-ajankalastajapiireille ja niiden nuoriso- ja perhetoimikunnille

SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunnalle on annettu tehtäväksi kehittää kalastusta koko perheen yhteisenä harrastuksena. Yhtenä toimintatapana esiin on noussut kesäaikaisen valtakunnallisen perheleiritoiminnan käynnistäminen koko maassa. Toimintatavan toteuttamiseksi nuoriso- ja perhetoimikunta esittää piireille, että jo kuluvana syksynä 2019 piirit ja/tai edelleen niiden nuoriso- ja perhetoimikunnat valitsisivat vuoden, jolloin perheleiri järjestettäisiin oman piirin alueella. Valittavana ovat vuodet 2020, 2021 ja 2022. Tavoitteena on, että vuosittain saataisiin järjestettyä kaksi leiriä eripuolilla Suomea. Jos kiinnostusta valtakunnallista leiritoimintaa kohtaan on enemmän kuin em. vuosina toteutetaan (6 kpl), SVK pyrkii tukemaan toimintaa alueellisesti työntekijän avulla. Rahallinen tuki on ensisijaisesti valtakunnallisille leireille ja se myönnetään siinä järjestyksessä, kun piirien kiinnostus leirin järjestämiseen ilmoitetaan.

SVK.n tuki toiminnalle

SVK tukee valtakunnallisten perheleirien järjestämistä rahallisesti 1000/1500 €/ leiri riippuen osallistujamäärästä. Lisäksi järjestäjää autetaan lisärahoituksen hankkimisessa, työntekijätuella itse leirillä sekä leirin markkinoinnissa.

Toiminnan hyödyt

Etukäteen suunnitellulla toiminnalla helpotetaan tapahtumien järjestämistä sekä markkinointia. Lisäksi rahoituksen hakeminen, leiriohjaajien ja sopivan leiripaikan varaaminen onnistuu paremmin, kun tieto tapahtumasta on tiedossa hyvissä ajoin. Perheet suunnittelevat yhteisen loma-ajan toimintansa vuoden jopa kaksikin eteenpäin, tieto tulevasta lisää osallistujia leirillä. Aktivoimalla perheitä on myös mahdollisuus saada uusia jäseniä sekä kalastusseuraan toimijoita. Tiedot halukkuudesta järjestää perheleiri piirin alueella pyydetään lähettämään syyskuun loppuun mennessä sähköpostiin janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Laitattehan tiedon ensisijaisen järjestämisvuoden lisäksi varavuodesta. Lisätietoja asiasta saa numerosta 044 547 9116. Mukavaa ja kalarikasta syksyä kaikille toivottaen SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunta/ Janne Tarkiainen Jaana Vetikko tiedottaja

Lappiin ja Kainuuseen saatiin toimintakykyisimmät kalatalousalueet, rannikolla eniten ongelmia

Suomeen perustettiin alkuvuoden aikana 116 uutta kalatalousaluetta. Ne ovat kalavesien omistajien ja käyttäjien yhteisorganisaatioita, jotka huolehtivat alueen kalavesien hoidosta ja kalastuksen järjestämisestä. Vesien suurimman käyttäjäryhmän eli vapaa-ajankalastajien edustaja tuli valituksi vain 69 alueen hallitukseen. Kalatalousalueiden perustamisen myötä vanhat kalastusalueet lakkautettiin. Nyt uudet aiempaa vähälukuisemmat kalatalousalueet alkavat järjestää kalavesien hoitoa ja kalastusta maamme vesillä. Muutos on osa vuoden 2016 kalastuslain uudistusta. Kalatalousalueet perustettiin kalavesien omistajien ja käyttäjien yhteisorganisaatioiksi, jotka vastaavat muun muassa alueen kalavesien hoidosta sekä kalastuksen säätelystä ja järjestämisestä. Kalatalousalueen jäseniä ovat kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt. Kalatalousalueen toimintaa tulevat ohjaamaan vuoden 2020 aikana valmistuvat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, joissa määritetään raamit alueen kalavesien hoidolle ja kalastuksen järjestämiselle. Keskeisenä osana käyttö- ja hoitosuunnitelmaa on ”suunnitelma kalastuksen kehittämis- sekä edistämistoimenpiteiksi ja niitä koskeva tavoitetila sekä ehdotus vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi”. Kalastuslain kokonaisuudistuksessa vapaa-ajankalastajien järjestöjen osallistumismahdollisuuksia kalastusta koskevaan päätöksentekoon pyrittiin parantamaan. Lain säätämisen yhteydessä ei kuitenkaan tehty muutoksia järjestöjen valitusoikeutta koskeviin säännöksiin, vaan lainsäätäjä valitsi ratkaisun, jossa järjestöjen osallistumismahdollisuudet turvataan ensisijaisesti kalatalousaluetta ja alueellista kalatalouden yhteistyöryhmää koskevan sääntelyn avulla. Vapaa-ajankalastajien edustus kalatalousalueiden hallituksissa on siten ensiarvoisen tärkeää, jotta vesien suurimman käyttäjäryhmän toiveet sekä asiantuntemus tulevat kuulluiksi. Vapaa-ajankalastajien nimeämä edustaja tuli valituksi 69 kalatalousalueen hallitukseen 116:sta eli noin 60 prosenttiin kalatalousalueista. Tulosta voidaan pitää välttävänä ja alueellisia eroja on paljon. Toimintakykyisimpiä alueet ovat Lapissa sekä Kainuussa, joissa lähes jokaiseen alueeseen valittiin vapaa-ajankalastaja hallitukseen. Myös Savon ja Karjalan alueella yhteistyö toteutui hyvin ja hallituksista muodostettiin jäsenistöltään monipuolisia. Heikoiten vapaa-ajankalastajat menestyivät rannikon kalatalousalueilla sekä Hämeessä, joissa edustus jäi selvästi muun maan keskiarvosta. Positiivisena poikkeuksena merialueella voidaan pitää läntistä Suomenlahtea, jonka alueella yhteistoiminta toteutui erittäin hyvin. Kalatalousalueiden tulevissa yleiskokouksissa tulee ottaa huomioon, että hallituksista muodostetaan jäsenistöltään monipuolisia. Tämä helpottaa alueen toimintaa sekä luo hyvän pohjan kalavesien eri käyttäjäryhmien toiveiden huomioon ottamiselle ja tarpeiden yhteensovittamiselle. Lisätietoja: kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh. 0400 946 968, s-posti: janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa. www.vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi *www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen* www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen www.fisuun.fi www.fisuun.fi www.ottiopas.fi www.ottiopas.fi www.facebook.com/vapaa-ajankalastajat Jaana Vetikko tiedottaja

Teisti

nousi vihdoin ennätyskalojen listalle Ennätyskalalautakunta hyväksyi viimeisen vuoden aikana viisi uutta ennätystä. Ilahduttavaa oli teistin saaminen listalle kokonaan uutena lajina. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun SE-listalla on nyt 80 kalalajia ja kuusi rapulajia. Uusia ennätyskaloja ovat sinisampi 7,55 kg, seipi 0,193 kg, sulkava 1,130 kg ja voimassa olevaan ennätystä sivuava mustatäplätokko 0,242 kg sekä pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kokonaan uutena lajina teisti 18,6 cm. Teistiä oli odotettu pitkään Teisti on puuttunut ennätyskalojen listalta koko listan olemassa olon. Nyt listalle saatu yksilö löytyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suorittaman vesistötarkkailun yhteydessä. Teisti ui 12 mm coastal rannikkoverkkoon Porin Tahkoluodon edustalla. Kalan pyytäneen Pekka Westerlingin mukaan kyse oli heillekin ainutlaatuisesta tapauksesta. He päättivät ilmoittaa kalasta, kun huomasivat ettei teistiä ollut lainkaan ennätyskalojen listalla. Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi > ennatyskala kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579393-726700-67067350 Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta: www.ahven.net > ennatyskalat kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579395-424280-67067350 Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä: Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 050 525 7806 Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914 Kuva: Teisti on uusin kalalaji Suomen ennätyskalojen listalla. Kuva: KVVY, Pekka Westerling. kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579390-184167-67067350 Jaana Vetikko tiedottaja

SVK:n tiedote koskien jokamiesoikeuksista maksettavaa vesienomistajakorvausta

Lataa tästä SVK:n tiedote koskien jokamiesoikeuskorvauksia.

SVK:n tiedote koskien Hannukaisen kaivoshanketta

Lataa tästä SVK:n tiedote koskien Hannukaisen kaivoshanketta.

Tapaturmavakuutus piirin yleisissä kilpailuissa.

Piirihallitus on ottanut tapaturmavakuutuksen, joka on voimassa kaikissa piirin yleisissä, tapahtuma- ja toimintakalenterissa ilmoitetuissa kilpailuissa. Vakuutettujen määrä yhtä kilpailua kohden on 250 osallistujaa. Vakuutus ei koske seurojen omia, jäsentenvälisiä kilpailuja, vaan niihin järjestävän seuran on kulloinkin tehtävä oma vakuutus niin halutessaan. Vakuutus on tapaturmavakuutus ja koskee kilpailujen lisäksi niihin liittyviä välittömiä matkoja. Kyseessä tulee olla tapaturmasta johtuva loukkaantuminen, eikä vakuutus koske sairaudesta, tai kilpailun aikana tapahtuneesta sairastumisesta aiheutuvia kuluja. Vakuutus kattaa hoitokorvauksia enintään 8500 € asti, haittakorvaus pysyvästä fyysisestä vammasta 5000 € asti, sekä kuolemantapauksissa, korvaus omaisille 1700 €. Vakuutusehtojen mukaan hoitoon liittyvät kustannukset tulee loukkaantuneen suorittaa itse ja hakea niihin sairausvakuutuskorvaukset. Loppu voidaan suorittaa nyt otetun vakuutuksen perusteella. Vahinkotapauksessa tilaisuuden järjestäjän tai valvojan, tulee varmentaa vahinkoilmoitukseen tapaturma sattuneeksi vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa olosuhteissa. Vakuutuskirja on piirin taloudenhoitajan hallussa, jolta saa hakemukseen tarvittavat muut tiedot. Yhteystiedot: Jarmo Niitynperä Henkilöstöpäällikkö, Raision kaupunki puh. (02) 434215, 040-5427057