<h3>Hei!</h3>
Piirin facebook-sivulle löytyy nyt suora linkki kotisivujemme vasemman valikon alaosasta.

Ilkka lehtinen
piirin tiedottaja



<h2>*Kutsu Suomen Vapaa-ajankalastajien koulutustilaisuuteen*</h2>
<h3>*Fisuun-kalakummikoulutus*</h3>

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/koulutus_kalakummi_2022.pdf'> Lataa tästä koulutuskutsu pdf-tiedostona</a>



<h3>*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen
ennätystä.</h3> Uusia ennätyskaloja ovat nieriä 7,04 kg, seipi 0,21 kg, sorva
1,244 kg ja piikkisimppu 16,0 cm.*
Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun
ja helmikuun kokouksissa neljä uutta Suomen ennätystä.

Nieriä eli rautu on etelän kalastajille vieras, mutta varsin tavallinen
kala Lapin tunturijärvissä ja puroissa. Enontekiön Kilpisjärvellä
syyskuussa verkkoon tarttui kuitenkin kertaluokkaa suurempi nieriä. Kalalla
oli painoa ennätykselliset 7,04 kg ja pituutta 89 cm. Nieriä on maailman
pohjoisin sisävesikala.

Kymijoelta Kotkasta kalastajan kastemadolla syötitettyyn pohjaonkeen
nappasi puolestaan 0,21 kg painoinen ja 30 cm mittainen seipi. Seipi on
erityisesti virtavesissä viihtyvä hoikkarakenteinen särkikala.

Ahvenanmaalta saatiin ongella viime vuoden elokuussa 1,244 kg painoinen
sorva. Pituutta ennätyssorvalla oli 42 cm. Myös sorva kuuluu särkikaloihin.

Kala- ja vesitutkimus Oy:n tutkijat Jouni Kervinen ja Lauri Happo saivat
Helsingin edustalla suorittamassa tutkimuspyynnissä suurikokoisen
piikkisimpun. Tarkemmassa tutkimuksessa kalan pituudeksi paljastui 16,0 cm,
mikä oli uusi Suomen ennätys.

<h3>*Punnituksessa oltava tarkka*</h3>
Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli
20 vuotta. SE-listalla on 80 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen
kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta.
Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka
vuosi paljon isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä
suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys
on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen.
Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu
ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja
käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi
kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha
talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu
hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa
<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>
<a href=http://kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/1734158-25590-67067350/ target=_blank>kalatalouden-keskusliitto-mail-epr.net</a>.

Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy samasta osoitteesta ja
lisäksi osoitteestaa href= https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/ target=_blank>ahven.net</a> 
<a href=http://kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/1446728-511738-67067231/ target=_blank>kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net</a>

*Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:*

Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 2866 701

*Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä.
Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto,
Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus,
Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat.
Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.*



Jaana Vetikko
tiedottaja




<h3>*Huomio kaikki pilkkijät!</h3> *SM-pilkin ennakkoilmoittautuminen jatkuu peräti
16.3. asti! Jos ilmoittautuu viimeistään 11.3. puoleen päivään mennessä,
niin kilpailukortit ennättävät tulla vielä postitse. Sen jälkeen
ilmoittautuneet voivat hakea kilpailukortit paikan päältä kisakansliasta.
Muistakaa myös kaikupilkkijöiden oma sarja!

Kilpailukutsun löydät osoitteessa
<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailukutsut/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a> -> SM-pilkki 2022.

Pilkkiterveisin

SVK:n väki





Jaana Vetikko

tiedottaja



<h2>*Hei kaikki pilkkijät!*</h2>
Muistattehan tämän vuoden SM-pilkin, joka kisataan 19.3. Asikkalan
Vesijärvellä! Nyt ensimmäistä kertaa mukana on myös kaikusarja, jossa
nähdään niin kutsuttu digiloikka myös muutoin hyvinkin perinteisessä
pilkkikilpailussa. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 7.3., eli ensi
maanantai. Muistetaan kuitenkin, että kilpailuun voi ilmoittautua paikan
päällä vielä lauantaina 19.3. klo 7.00- 9.00 välisenä aikana. Eikä
jälki-ilmoittautumisista peritä edes lisämaksua. Nyt porukalla mukaan!
Kilpailukutsu alla.

t: SVK:n väki

<h3>*Kutsu pilkinnän Suomen mestaruuskilpailuun 2022*</h3>
SM-pilkki käydään lauantaina 19.3.2022 Asikkalassa Vesijärven
Kajaanselällä. Vuoden 2022 pilkinnän Suomen mestaruuskilpailut järjestää
Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastapiiri yhteistyössä alueen kala- ja
eräseurojen kanssa. Kilpailukeskus ja -toimisto sijaitsevat kilpailun
lähtöpaikan välittömässä läheisyydessä. Osoite on Kalmarinpolku 3, 17200
Asikkala. Kilpailuaika kaikissa sarjoissa on klo 10.00 -14.00.
Kilpailualueelle siirtyminen alkaa noin klo. 9.15 annettavalla
äänimerkillä, eli avajaistilaisuuden jälkeen, ja maalialueelle kilpailijan
on palattava klo. 15.00 mennessä.

*Kilpailualue*Kilpailualue sijaitsee Vesijärvellä, Kajaanselällä.
Kilpailualueen kartta on nähtävissä SM-pilkki 2022-kotisivuilla osoitteessa
www.smpilkki2022.fi., sekä kisakeskuksessa. Kaikusarjan kilpailualue on
rajattu ”perinteisen” SM-pilkkialueen kylkeen kisakeskuksen välittömään
läheisyyteen. Molemmat kilpailualueet näkyvät samalla kartalla.
Kilpailualueella on kaikki harjoittelu kielletty 05.03.2022 alkaen.
Kilpailualueella suoritetaan harjoituskiellon aikana valvontaa järjestäjien
toimesta. Kisakeskuksen läheisyydessä on rajallisesti autojen
pysäköintitilaa, joten lähtöpaikalle järjestetään tarvittaessa
yhteiskuljetusta erilliseltä parkkialueelta. Lisäinfoa mm. parkkiasioista
tiedotetaan lähempänä kilpailun ajankohtaa SM-pilkin kotisivuilta, sekä
facebook#sm-pilkki2022. Lisätietoja ja ohjeita pysäköinnistä lähetetään
seuroihin myös kilpailukorttien postituksen yhteydessä.

*Kaikusarja*Päivitetyt kilpailusäännöt löytyvät SVK:n nettisivuilta:
<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/sm-pilkki/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>. Tähän uudistettuun
säännöstöön kuuluu myös uutuutena kisattava kaikusarja. Kaikusarjassa
kilpaillaan yhdessä henkilökohtaisessa sarjassa, ikään ja sukupuoleen
katsomatta ja joukkuesarjassa kolmenhenkilön voimin.
Kaikusarjamestaruuksista kilpaillaan Suomen Vapaa-ajankalastajien
Keskusjärjestöön kuuluvien seurojen jäsenten kesken. Kaikusarjan
kilpailualue rajataan omaksi alueeksi ja sarjassa kaikki elektroniset
apuvälineet ovat lähtökohtaisesti sallittuja. Kaikusarjassa kilpailija saa
muista sarjoista poiketen tuoda maksimissaan viisi ahventa seulalle ja
punnitukseen.

*Kilpailusarjat*SM-pilkki 2022 kilpailuissa ratkaistaan seuraavat Suomen
mestaruudet:

a) henkilökohtaiset mestaruudet
– miehet M, (20-59-vuotiaat)
– miesveteraanit MV 60, (60-69-vuotiaat)
– miesveteraanit MV 70, (70-79-vuotiaat)
– miesveteraanit MV 80, (80-vuotiaat ja vanhemmat)
– naiset N, (20-59-vuotiaat)
– naisveteraanit NV 60, (60-69-vuotiaat)
– naisveteraanit NV 70, (70-79-vuotiaat)
– naisveteraanit NV 80, (80-vuotiaat ja vanhemmat)
– pojat alle 19 vuotta P19, (2003-2006 syntyneet)
– tytöt alle 19 vuotta T19, (2003-2006 syntyneet)
– pojat alle 15 vuotta P15, (2007-2009 syntyneet)
– tytöt alle 15 vuotta T15, (2007-2009 syntyneet)
– nuoret alle 12 vuotta NU12, (2010 ja sen jälkeen syntyneet)

Henkilökohtaiset sarjat ovat avoimet kaikille pilkinnän harrastajille.
Suomenmestaruus voidaan myöntää vain Suomen kansalaiselle, Suomessa
vakituisesti asuvalle tai sellaiselle ulkomaalaiselle, joka on SVK:n tai
sen jäsenseuran jäsen.

b) joukkuemestaruudet Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöön
kuuluvien seurojen kesken
– miesten joukkuekilpailu (4 kilpailijaa/joukkue)
– miesveteraanien joukkuekilpailu (4 kilpailijaa)
– naisten joukkuekilpailu (3 kilpailijaa)
– naisveteraanien joukkuekilpailu (3 kilpailijaa)
– nuorten joukkuekilpailu (3 kilpailijaa 15-v. ja 19-v. sarjoista)

Veteraanijoukkueisiin saa kuulua kilpailijoita kaikista veteraanisarjoista.

c) perhesarjan mestaruus;
– perhejoukkueen tulee koostua yhdestä tai kahdesta huoltajasta sekä 1-2
kilpailuvuonna 19 vuotta täyttävästä tai nuoremmasta lapsesta. Huoltajiksi
hyväksytään vanhempien lisäksi myös isovanhemmat ja sisarukset. Kukin seura
voi nimetä haluamansa määrän sääntöjen mukaisia joukkueita eri sarjoihin.
Joukkueiden tulee koostua ko. henkilökohtaisten sarjojen kilpailijoista
(kaikki joukkueiden jäsenet osallistuvat samalla myös henkilökohtaiseen
kilpailuun, paitsi perhesarjalaiset).

d) kaikusarja;
– kaikusarjan mestaruus (yksi sarja sukupuoleen ja ikään katsomatta)
– kaikusarjan joukkuemestaruus (3 kilpailijaa/joukkue sukupuoleen ja ikään
katsomatta)

*Säännöt*Kilpailuissa noudatetaan SVK:n hallituksen hyväksymiä
sääntöjä. Säännöt ovat nähtävänä SM-pilkin verkkosivuilla.

*Kilpailutoimisto ja ilmoittautuminen*Kilpailupäivän aamuna
kilpailutoimisto avataan klo 07.00 ja silloin kilpailutoimisto on
lähtöpaikan välittömässä läheisyydessä, osoitteessa Kalmarinpolku 3,
17200 Asikkala. Kilpailutoimiston sähköpostiosoite on ajtuomainen@gmail.com ja
puhelin toimiston aukioloaikoina Antti Tuomainen p. 040 835 2928.
Ilmoittautuminen tapahtuu verkkosivujen lomakkeella (www.smpilkki2022.fi).
Ilmoittautumisten jälkeen lähetetään yhteyshenkilölle sähköpostina tiedot
osallistumismaksujen maksamista varten: maksun saaja, tilinumero,
maksettava summa ja viitenumero. Ilmoittautumisten saavuttua järjestäjälle,
yhteyshenkilölle lähetetään tiedot osallistumismaksun maksamista varten.
Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantai 07.03.2022.

*Osanottomaksut*
Osanottomaksut ovat:
– henkilökohtaisissa aikuisten sarjoissa 20 euroa
– henkilökohtaisessa kaikusarjassa 20 euroa (iästä tai sukupuolesta
riippumatta)
– henkilökohtaisissa nuorten sarjoissa ei maksua
– joukkuemaksu miesten sarjassa 40 euroa
– joukkuemaksu miesveteraanien sarjassa 40 euroa
– joukkuemaksu naisten ja naisveteraanien sarjassa 30 euroa
– joukkuemaksu kaikusarjassa 30 euroa (iästä tai sukupuolesta riippumatta)
– nuorten sarjassa ei maksua
– perhesarjan maksu 20 euroa

*Jälki-ilmoittautuminen ja joukkuemuutokset*Kilpailuun voi ilmoittautua
kilpailutoimistossa lauantaina 19.3. klo 7.00- 9.00 välisenä aikana.
Jälki-ilmoittautumisista ei peritä lisämaksua! Joukkue-ilmoittautumiset ja
olemassa olevien joukkueiden kokoonpanoihin tulevat muutokset tulee tehdä
kilpailutoimistossa 19.3. klo 08.00 mennessä. Jälki-ilmoittautumisessa
toivotaan käytettävän SVK:n jäsenkorttia.

Myyntipaikkojen varaukset: Sami Kainulainen p. 050-5593357.

*Lisätiedot*Kilpailunjohtaja Sami Kainulainen p. 050 559 3357 ja
varajohtaja Veikko Karinkanta p. 040 132 5774.
*Huom! Muistakaa – eli kaikki te joille kyseinen väline on sallittu –
käyttää apukahvallisesta akkukairaa! *

*Korona-ohjeistus*SVK:n koronaohjeistus löytyy tästä:
<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/covid19ohje/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

*Tervetuloa!*Suomen Vapaa-ajankalastajat
Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri

*Ota tästä haltuun SM-pilkin uudistetut säännöt kaikusarjoineen.
<a href=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/sm-pilkki/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>. Kilpailukutsu on
järjestäjillä työn alla ja ilmestyy mahdollisimman pian sivuillemme
<a href=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ taget=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a> -> Kilpailut
-> Kilpailukutsut. SM-pilkistä lisätietoa löytyy myös jatkossa osoitteesta
<a href=http://www.smpilkki2022.fi/ target=_blank>www.smpilkki2022.fi</a> (Huom. sivut aukeavat
mahdollisimman pian).*


Jaana Vetikko
tiedottaja




<h3>Vapaa-ajankalastajien maaliskuun uutiskirje</h3>
Aurinkoinen maaliskuu kutsuu lomalaiset pilkille. SM-pilkki 19.3.
Viehekalastuksen SM. Tilaa uutiskirje.

Lue selaimessa
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/a/s/43911760-106e6a29c14ecc5ea1be6324b5e3b970/1161780/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

Uutiskirje 1.3.2022

Etusivu <a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>
Järjestö <a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/jarjesto/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>
Lehti <a href=https://www.vapaa-ajankalastajalehti.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastajalehti.fi</a>
Fisuun <a href=http://www.fisuun.fi/ target=_blank>www.fisuun.fi</a>
Liity jäseneksi <a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/henkilojasenyys/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/haasteet/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

*Aurinkoinen maaliskuu kutsuu lomalaiset pilkille*

Talvilomakausi on parhaillaan menossa. Mikäpä sen mukavampi tapa viettää
lomaa kuin ulkoilemalla, nauttimalla lisääntyvästä valosta ja hiljalleen
lämmittävästä auringosta. Sekä tietenkin pilkkimisen ilosta! Etenkin
perheen pienempien kanssa on mukava siirtyä jäälle nauttimaan keväisemmistä
tunnelmista. Maittavat eväät mukaan ja nyt kannattaa jo muistaa myös
aurinkolasit silmien suojaksi. Talvilomakauden lapsille ja nuorille
suunnatut kalastustapahtumat eri puolilta Suomea löydät Fisuun-tapahtumakalenterista.

Toivotamme kaikille uutiskirjeemme lukijoille aurinkoista ja rentouttavaa
maaliskuuta!

P.S. Muistathan myös Mimmeille suunnatut talvitapahtumat
<a href=https://mimmitkalastaa.fi/tapahtumat/ target=_blank>mimmitkalastaa.fi</a>.

Fisuun-tapahtumiin <a href=http://www.fisuun.fi/tulevia-kalastustapahtumia/ target=_blank>www.fisuun.fi</a>

<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailukutsut/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a> *SM-pilkki järjestetään
sittenkin 19.3. *

Vuoden 2022 SM-pilkki pilkitään lauantaina 19.3. Asikkalan Vääksyssä
Vesijärven Kajaanselällä. SM-pilkki piti alun perin järjestää Kerimäen
Puruvedellä, mutta se jouduttiin perumaan koronatilanteen takia.
Rajoitusten nopea hellittäminen ja siten isompien tapahtumien
mahdollistuminen antoi myös uuden mahdollisuuden SM-pilkin järjestämiseen.
Kaakkois-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri ryhtyi SM-pilkin pikaisiin
valmisteluihin. *Kilpailuun ilmoittaudutaan ennakkoon 7.3. mennessä.* Uutuutena
kilpailussa on kaikusarja, jossa kaikki elektroniset apuvälineet ovat
lähtökohtaisesti sallittuja.

Kilpailukutsuun <a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailukutsut/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

<a href=https://www.viehekalastuksen-sm.fi/ target=_blank>www.viehekalastuksen-sm.fi</a>

*Tutustu Viehekalastuksen SM -palkintoveneeseen*

Kesäkin on monella jo haaveissa ja samalla myös Viehekalastuksen SM.
Viehekalastuksen SM järjestetään tänä vuonna Vaasassa Merenkurkun
kalaisillla vesillä. Kilpailu on kaksipäiväinen ja ajankohta on 17.-19.6.
(sunnuntai on varapäivä). Tutustu vuoden 2022 kilpailuun ja sen
palkintokattaukseen aiemmin helmikuussa pidetystä livelähetyksestä. Lähetys
toteutettiin yhdessä kisan pääyhteistyökumppanin Alutroll kanssa, jonka
uutuusvene on kilpailun pääpalkinto.
ps. Ilmoittautuminen Viehekalastuksen SM -kilpailuun aukeaa tänään klo
18.00. <a href=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/viehekalastuksen-sm/ target=_bla nk>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>



Linkki livevideoon <a href=https://fb.watch/blFmDaZwqa/ target=_blank>fb.watch/bl.watch/blFmDaZwga</a>

<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

*Hyvä kalastusseuratoimija*

Haluamme tavoittaa ajankohtaisilla asioillamme mahdollisimman laajan joukon
kalastusseurojemme seuraväkeä eri puolilta Suomea. Mikäli toimit omassa
seurassasi keskeisessä roolissa ja saat tämän kuukausittain ilmestyvän
Suomen Vapaa-ajankalastajien uutiskirjeen, välitäthän viestin eteenpäin
oman seurasi muille toimijoille ja kannustat heitäkin tilaamaan
uutiskirjeen suoraan omaan sähköpostiin. Tilaaminen onnistuu helposti alla
olevasta linkistä. Uutiskirje on maksuton kaikille. Kiitos avustasi!

Tilaa uutiskirje <a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>



*Millainen suhde sinulla on SM-pilkkiin?*

A) Kestävä eli mukana lähes joka kerta.
<a href=https://polls.lianamailer.com/#option1/ target=_blank>polls.lianamailer.com/#option1</a>

B) Lähisuhde eli paikalla, jos kisataan lähellä.
<a href=https://polls.lianamailer.com/#option2/ target=_blank>polls.lianamailer.com/#option2</a>

C) Sähköistyvä eli uusi kaikusarja kiinnostaa.
<a href=https://polls.lianamailer.com/#option3/ target=_blank>polls.lianamailer/#option3</a>

D) Jätän tämän suhteen muiden hoidettavaksi.
<a href=https://polls.lianamailer.com/#option4/ target=_blank>polls.lianamailer.com/#option4</a>

[image: Viimeksi kysyimme, miten sinä kairaat 56,5% vastaajista käyttää 6
tuuman kairaa 27,8 % 4 tuuman kairaa ja 11,6 % 8 tuuman kairaa. 4,1 % käy
muiden rei´illä.]
[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo]
<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry*

Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933
kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Instagram] <a href=https://www.instagram.com/vapaa_ajankalastajat/ target=_blank>www.instagram.com</a>

[image: Facebook] <a href=https://www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/ target=_blank>www.facebook.com</a>

[image: Youtube] <a href=https://www.youtube.com/user/Kalastusvideot/ target=_blank>www.youtube.com</a>

[image: Issuu] <a href=https://issuu.com/vapaa-ajankalastajat/ target=_blank>issuu.com</a>

[image: LinkedIn]
<a href=https://www.linkedin.com/company/suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusj%C3%A4rjest%C3%B6/ target=_blank>www.linkedin.com</a>

Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
asiakastietorekisteri.
Tietosuojaseloste
<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/tietosuojalauseke/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a> 
Päivitä yhteystietosi tai peruuta tilauksesi
<a href=https://uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi/account/43911760-0a332e2af30026d2216bd818c43f812c-0/1161758/ target=_blank>uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi</a>

[image: LianaMailer]



Jaana Vetikko
tiedottaja




<h3>Mimmit kalastaa! -vuosi on hyvässä vauhdissa</h3>
Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen
Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa -teemavuodesta 2022.

Mimmit kalastaa -tapahtumilla on hyvä imu päällä
*Tytöille ja naisille suunnattuja tapahtumia on järjestetty tähän mennessä
kuusi, ja osallistujia on ollut yli 20 tapahtumaa kohden, ja lisää
mimmeille suunnattuja tapahtumia on toivottu.*

Mimmit kalastaa! -teemalla järjestetyissä tapahtumissa on ollut hyvää
vetovoimaa alkuvuoden aikana. Erilaisiin pilkkitapahtumiin osallistunut jo
yhteensä yli 130 mimmiä ja lähes joka tapahtumassa on toivottu
järjestettävän lisää vastaavia.
Tapahtumat ovat olleet sisällöltään lähes poikkeuksetta tutustumispäiviä,
joissa keskiössä on, että kävijät pääsevät kokeilemaan kalastusta ilman
varustevaatimuksia tai osaamista (ainoat tarvittavat asiat ovat lämmin
vaatetus ja iloinen mieli!), eli paikalla pääsee esimerkiksi seuran
pilkkivarusteilla kokeilemaan opastetusti mitä pilkkiminen on.

*Näiden tapahtumien kautta on saatu seuroihin uusia innokkaita naisjäseniä!*
Osana tapahtumia ja mimmien kannustusta alamme keräämään nettisivuillemme
ja someen kokemuksia Mimmit kalastaa! -tapahtumiin osallistuneilta tytöiltä
ja naisilta. Ensimmäisenä kokemuksensa jakoi Jonna, joka osallistui
Hämeenlinnan Urheilukalastajien *Mimmien Madepilkki* -tapahtumaan, ja
liittyi saman tien seuran jäseneksi. Voit lukea jutun täältä:
<a href=https://mimmitkalastaa.fi/kokemus-jonna-lahti-madepilkille/ target=_blank>mimmitkalastaa.fi</a>

Mimmitkalastaa.fi - kalastustietoa naisille
Mimmitkalastaa.fi -sivusto aukesi 26.1. osana lanseerausviikkoa ja noste on
ollut kovaa: tämän jälkeen sivustolla on käynyt yli 600 eri henkilöä ja
sivunäyttöjä on tullut yli 3000. Sivuille on koottu ajankohtaista tietoa
tytöille ja naisille suunnatuista tapahtumista, tietoa kalastusharrastuksen
aloittamisesta kiinnostuneille, sekä viihteellisempää sisältöä mm. blogi-kirjoitusten muodossa

Tapahtumajärjestäjän vinkit.
Mitä pitää huomioida tapahtumaa järjestettäessä? Miten tavoittaa halutut
ihmiset, mitä tapahtumasta pitäisi kertoa ja miten, ja missä tapahtumasta
kannattaisi ilmoitella? Tapahtumajärjestämisen vinkkejä kalastusseurojen
näkökulmasta on nyt kasattu yhteen, katso liite!

Tulevia Mimmit kalastaa -tapahtumia
Järjestä tapahtuma, me autamme!
Järjestättekö tapahtuman, tempauksen, kurssin tai kilpailun, joka on
suunnattu erityisesti mimmeille? Tai haluatteko kannustaa johonkin kaikille
avoimeen tapahtumaanne tyttöjä ja naisia erityisesti mukaan? Ilmoita
tapahtumastanne meille. Laita sähköpostilla

· tapahtuman nimi
· tapahtuman järjestäjä
· tapahtuman lyhyt kuvaus (eli mitä odotettavissa)
· tapahtuman päivämäärä ja kellonaika
· tapahtumapaikkakunta ja tapahtumapaikka (sekä mahdollinen
kokoontumispaikka)
. ilmoittautumistiedot sekä mahdollinen kustannus
· linkki järjestäjän nettisivuille, facebook-tilille tai instagram-tilille,
missä tapahtumasta kerrotaan tarkemmin
· järjestävän tahon logo, jos löytyy

Ilmoita tapahtumasi tintti.drake@vapaa-ajankalastaja.fi. Autamme täydellä
viestintätarjonnallamme SVK:n jäsenseuroja ja -piirejä Mimmit kalastaa!
-tapahtumien markkinoinnissa. Käytössä ovat julisteet, tarrat ja flyerit
tapahtumiin, näkyvyys kampanjasivulla ja somekanavissamme sekä
konkreettinen asiantuntija-apu viestinnän ja markkinoinnin toteuttamisessa
(muun muassa tapahtumailmoituskuvien tekeminen). Lisäämme
tapahtumatietonne myös Mimmitkalastaa.fi <a href=http://mimmitkalastaa.fi/ target=_blank>mimmitkalastaa.fi</a> -sivuille ja tiedotamme siitä @mimmitkalastaa -Instagramtilillä.

Haluatko sponsoriksi mimmien tapahtumaan?
Haluatko sponsoroida tuottein mimmit-tapahtumaa näkyvyyttä vastaan?
Sponsorointi voi olla vaikkapa tuotepalkintojen antamista arvontoihin tai
pieni osallistumislahja osallistujille. Sponsorointi on hyvä tapa saada
tuotteita esille sekä konkreettisesti, että myös digitaalisesti näkyvyytenä
tapahtumamarkkinoinnissa. Lisäksi myös järjestäjät ja osallistujat ovat
jakaneet kuvia omissa medioissaan saamistaan tuotteista. Jos haluat mukaan
sponsoroimaan mimmejä, ilmoittaudu minulle, etsitään tapahtuma, johon
voisit saada tuotteesi näkyville.

*Tärkeitä linkkejä:*
Kuvamateriaalit: <a href=https://mimmitkalastaa.fi/meista/mediapankki/ target=_blank>mimmitkalastaa.fi</a>
Täältä löytyvät somekuvat, tapahtumajulisteet, flyerit kuin logotkin. Voit
ladata haluamasi tiedostot omalle koneellesi. Jos et pääse kansion
materiaaleihin tai sinulla on vaikeuksia vaikkapa ladata niitä käyttöösi,
ota yhteyttä niin autamme!

*Kotisivut: **<a href=https://mimmitkalastaa.fi/ target=_blank>mimmitkalastaa.fi</a> 

Tietoa hankkeesta, matalan kynnyksen opastusta kalastusharrastuksen pariin,
ohjeita hankkeeseen osallistumiseen, tapahtumat sekä paljon muuta.
<a href=https://www.instagram.com/mimmitkalastaa/ target=_blank>www.instagram.com</a>
Hankkeen viestintä- ja dialogikanava, jossa sisältö on vapaamuotoisempaa,
mutta silti informatiivista mm. tapahtumien suhteen.

*Ruorissa ja palveluksessasi!*
Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista.
Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon
kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita
koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli
kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin!

Yhdessä mimmien kalastusharrastuksen puolesta,
*Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan
kanssa*

Mimmit kalastaa! on on Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) koordinoima
hanke, jonka tavoitteena on madaltaa tyttöjen ja naisten
kalastusharrastuksen aloittamisen kynnystä. Hanke saa rahoitusta MMM:ltä
kalastonhoitomaksuvaroista.

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/tapahtumajarjestaja_vinkit.pdf'> Lataa tästä mimmit kalastaa tapahtumajärjestäjän ohjeet pdf-tiedostona</a>



Jaana Vetikko
tiedottaja




<h3>SVK:n Seurakirje 1/2022 luettavissa liitteineen alla olevista linkeistä</h3>
<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/seurakirje_1_2022.pdf'> Lataa tästä SVK:n Seurakirje 1.2022 pdf-tiedostona</a>

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/seurakirje_1_2022_liite.pdf'> Lataa tästä SVK:n Seurakirjeen 1.2022 kilpailuliite pdf-tiedostona</a>

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/svk_logo.png'> Lataa tästä SVK:n logo</a>
<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/svk_logo_iso.jpg'> Lataa tästä SVK:n iso logo</a>
<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/svk_logo_musta.png'> Lataa tästä SVK:n musta logo</a>
<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/svk_logo_pieni.jpg'> Lataa tästä SVK:n pieni logo</a>
<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/svk_logo_valkoinen.png'> Lataa tästä SVK:n valkoinen logo</a>



Jaana Vetikko
tiedottaja





<h3>*Piireille ja seuroille:</h3> Huomatkaa, että tämän vuoden SM-särkipilkissä
(Liperi) on 14vrk rauhoitusaika, alkaen 12.3.22!*


Jaana Vetikko
tiedottaja





<h3>*Kalastonhoitomaksuja maksettiin viime vuonna 9,7 miljoonan euron edestä.
Maakuntakohtainen vertailu paljastaa, missä asuvat Suomen innokkaimmat
kalastajat.*</h3>
*Katso maakuntien erot tiedotteen lopusta!*

Kalastonhoitomaksu on pakollinen kaikille 18&#8210;64-vuotiaille kalastajille,
jotka kalastavat muuten kuin pilkillä, ongella tai silakkalitkalla.
Metsähallitus vertaili vuonna 2021 kalastonhoitomaksun suorittaneita
maakunnittain ja suhteutti maksajien määrän maakunnan väkilukuun.
Tulos oli selkeä: ahkerimmat maksajat löytyvät Pohjois-Karjalasta (7,28 %),
Kainuusta (7,17 %) ja Lapista (7,10 % väestöstä). Myös pohjoispohjalaiset,
keskisuomalaiset ja savolaiset paljastuivat suhteellisen innokkaiksi
kalastajiksi. Heistä yli viisi prosenttia maksoi kalastonhoitomaksun.
Vähiten maksua maksettiin länsirannikolla eli Pohjanmaalla (2,97 %),
Etelä-Pohjanmaalla (3,21 %), Satakunnassa (3,66 %).

”Luvut kertovat sekä kalastusinnostuksesta maakunnittain että
tunnollisuudesta maksaa lakisääteinen kalastonhoitomaksu. Ihan kaikki eivät
vielä maksa, vaikka heidän kuuluisi. Tämä tulee ilmi esimerkiksi
Metsähallituksen erävalvontaraportista viime vuodelta. Tarkastetuista
kalastajista 5,7 prosentilla oli puutteita kalastusluvissa tai -maksuissa”,
erätalousjohtaja *Jyrki Tolonen* sanoo. Ilman kalastonhoitomaksua
kalastavalle henkilölle määrätään rikesakko.
Maakunnallisessa vertailussa ei ole huomioitu ikärakennetta. Jos alueella
asuu suhteellisen paljon yli 65-vuotiaita tai alle 18-vuotiaita, kalastajia
voi olla enemmän, sillä näiden ikäryhmien ei tarvitse maksaa
lakisääteistä kalastonhoitomaksua.

*Hieman laskua edellisvuodesta*
Vuoden 2021 kalastonhoitomaksuja lunastettiin 270&#8239;000 kappaletta, mikä oli
20&#8239;000 vähemmän kuin huippuvuonna 2020.
Vuonna 2021 kalastonhoitomaksuja lunastettiin vilkkaasti alkuvuoden aikana
aina toukokuuhun asti. Seuraavaan kalastusvuoteen valmistauduttiin myös
hyvissä ajoin. Marraskuun alussa myyntiin tullutta vuoden 2022
kalastonhoitomaksua myytiin viime vuoden lopulla yli 10 000 kpl.

Kalastonhoitomaksun voi lunastaa koko kalenterivuodeksi (45 €), viikoksi
(15 €) tai vuorokaudeksi (6 €). Kalastonhoitomaksun voi ostaa
Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta www.eraluvat.fi
<a href=https://tiedotteet.metsa.fi/go/1710844-983906-63245037/ target=_blank>tiedotteet.metsa.fi</a>,
Eräluvat-sovelluksella, R-kioskeista, palvelunumerosta 020 69 2424 sekä
Metsähallituksen luontokeskuksista.

Kalastonhoitomaksut kerää Metsähallitus, joka tilittää varat maa- ja
metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset
myöntävät varoja kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja
toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen,
kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä
omistajakorvauksiin.

*Kalastonhoitomaksun maksaneiden osuus (%) väestöstä maakunnittain *

Pohjois-Karjala 7,28 %
Kainuu 7,17 %
Lappi 7,10 %
Pohjois-Savo 5,73 %
Pohjois-Pohjanmaa 5,50 %
Keski-Suomi 5,33 %
Etelä-Savo 5,10 %
Etelä-Karjala 4,70 %
Pirkanmaa 4,50 %
Kanta-Häme 4,15 %
Päijät-Häme 4,13 %
Varsinais-Suomi 3,97 %
Kymenlaakso 3,94 %
Helsinki-Uusimaa 3,90 %
Keski-Pohjanmaa 3,85 %
Satakunta 3,66 %
Etelä-Pohjanmaa 3,21 %
Pohjanmaa 2,97 %

Lue lisää: eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu
<a href=https://tiedotteet.metsa.fi/go/1710843-667183-63245037/ target=_blank>tiedotteet.metsa.fi</a>

*Lisätietoja:*

Olli Urpanen, erikoissuunnittelija, Metsähallitus, 020&#8239;639 5056,
etunimi.sukunimi@metsa.fi
Aku Ahlholm, viestintäpäällikkö, Metsähallitus, 020&#8239;639 4660,
etunimi.sukunimi@metsa.fi

Maa- ja metsätalousministeriö
Metsähallitus, Eräpalvelut
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
Luonnonvarakeskus
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
Kalatalouden Keskusliitto
Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry
Suomen Ammattikalastajaliitto ry



Jaana Vetikko
tiedottaja





<h3>*Vuoden kalatalousalue jätetään valitsematta –* *Vapaa-ajankalastajat ovat pettyneitä käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmisteluun*</h3>
*Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) piti jakaa Vuoden kalatalousalue 2021-tunnustus kalatalousalueelle, joka on toiminut ansiokkaasti kalakantojen kehittämiseksi ja vapaa-ajankalastuksen toimintaedellytysten parantamiseksi. Valinta päätettiin kuitenkin jättää tekemättä, koska kalatalousalueiden toiminnan yleinen taso erityisesti käyttö- ja hoitosuunnitelmien laadinnassa on ollut muutamia valonpilkahduksia lukuun ottamatta pettymys.*

Uudet kalatalousalueet perustettiin vuonna 2019, ja niiden keskeisimpänä tehtävänä on kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu. Toimintaa ohjaamaan alueiden tulee laatia käyttö- ja hoitosuunnitelma, johon kirjataan muun muassa kalavarojen hoitoa, kalastuksen järjestämistä, edistämistä ja valvontaa koskevat toimenpiteet ja tavoitetilat. Ensimmäiset uuden lain mukaiset suunnitelmat tuli olla jätettyinä ELY-keskuksille
vuoden 2021 loppuun mennessä.

*Suurille uudistuksille on tarvetta*

Vuonna 2016 voimaan tulleessa kalastuslaissa piti ottaa reilu askel kohti kalavesien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä ja hoitoa. Erityistä huomiota lain hengen mukaan tulee kiinnittää siihen, että parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon pohjautuen turvataan
kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus sekä suojelu.
Käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelua on leimannut vanhoissa totutuissa tavoissa pysyminen, vaikka mm. kalastuslupien saatavuudessa, uhanalaisten kalakantojen tilassa, istutustoiminnassa ja kalastuksensäätelyssä olisi
tarvetta suurille uudistuksille.
”Kalavarojen rajallisuutta ei ole suunnitelmissa tunnistettu, mikä uhkaa niin vielä elinvoimaisten kuin uhanalaistenkin kalakantojen tuottokykyä. Kalastuksen kehittämisen toimenpiteet ovat suunnitelmissa painottuneet kaupallisen kalastuksen tarpeiden huomioon ottamiseen. Sitä vastoin kalavesien suurimman käyttäjäryhmän ja toiminnan rahoittajien eli
vapaa-ajankalastajien tarpeet on valitettavasti käsitelty vain
pintapuolisesti”, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien
kalatalousasiantuntija *Janne Rautanen.*
”Vapaa-ajankalastajien pitkäaikaisena toiveena on ollut vetovoimaisten järvikohteiden kehittäminen, mutta merkittäviä vapakalastuksen ehdoin
kehitettäviä kohteita ei edelleenkään ole saatu luotua. Lisäksi
toimenpiteet vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämisessä ovat erityisesti rannikolla jäämässä puutteellisiksi”, hän jatkaa.

*Positiivisiakin esimerkkejä löytyy*

Yksittäisiä positiivisia kehitysaskelia on vaatimattomasta yleistilanteesta huolimatta otettu.
”Esimerkiksi Kanta-Hämeen maakunnan vahvojen kuhavesien alueella on tehty runsaasti kuhan kasvuselvityksiä, ja niiden mukaan on ohjattu pyyntimittaa sekä solmuvälisäätelyä. Nopeasti kasvavissa kuhakannoissa lakisääteistä 42 sentin alamittaa on korotettu 45 senttiin tai jopa 50 senttiin yhdessä asianmukaisen verkon solmuvälin kanssa. Lisäksi suosituksena on asetettu
ylämittoja kuhalle (70 cm) ja hauelle (100 cm)”, *Janne Rautanen*
mainitsee. Myös Pohjanmaan rannikolla on tunnistettu suurten petokalayksilöiden arvo suvun jatkajina. Esimerkiksi Merenkurkun kalatalousalueella suositellaan vapautettavaksi yli yhden kilon painoiset ahvenet ja yli 80 senttiä pitkät hauet. Myös Kuortaneenjärvelle on petokaloille tulossa ylämittoja.

Taimenen alamitan korottaminen 60 senttiin esimerkiksi Heinolan
kalatalousalueella palauttaa mielekkyyttä istutettujen lohikalojen
kalastukseen ja luo pienen mahdollisuuden luonnonkantojen elpymiselle. Vantaanjoen kalatalousalueella toimenpiteet vaelluskalojen ja muiden petokalojen luontaisen lisääntymisen kehittämiseksi ansaitsevat kiitoksen. Puruvedellä huomiota on kiinnitetty veden laatuun, vesiensuojelutoimiin sekä harjuksen heikkoon tilanteeseen. Myös yhtenäislupajärjestelmän kehittäminen ottamalla sukelluskalastajat huomioon Puruveden lupajärjestelmässä on hieno uudistus.

Lisätietoja:

kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajat, puh. 0400 946 968, s-posti: janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi

toiminnanjohtaja Olli Saari, Suomen Vapaa-ajankalastajat, puh. 050 339 4660, s-posti: olli.saari(at)vapaa-ajankalastaja.fi



Jaana Vetikko
tiedottaja





<h3>*Suomen Vapaa-ajankalastajien uuden ajan pilkkikilpailut alkavat lauantaina*</h3>
*Lauantaina 29.1. alkaa kaksi täysin uudentyyppistä, rajatonta
pilkkikilpailua. Pilkki12 kestää nimensä mukaisesti 12 tuntia, Pilkkikuu puolestaan jatkuu koko helmikuun ajan. Kummassakin kilpailussa on kaksi sarjaa: Fiilistely rennolla asenteella pilkkiville ja Pro tosissaan kilpaileville. Paremmuuden ratkaisee kalojen pituus.*Pilkki12 ja Pilkkikuu ovat uusimmat tulokkaat Suomen Vapaa-ajankalastajien järjestämien uudenaikaisten kalastuskilpailujen perheeseen. Lauantaina 29.1. alkaviin
kilpailuihin voivat osallistua kaikki halukkaat, mistä päin maata tahansa.
Kukin voi siis kalastaa omilla parhailla apajillaan.
Kilpailukaloja Pilkki12- ja Pilkkikuu-kilpailuissa on neljä: ahven, kiiski, made ja särki. Joukkueen tulokseen lasketaan kolmen eri lajin suurimman yksilön yhteispituus. Kullekin lajille on määritelty kerroin, joka yhteismitallistaa eri lajien pituudet tuloksissa.
Kalat kuvataan mittalaudan päällä ja joukkueet lähettävät puhelimella tiedot kalan lajista ja pituudesta sekä kuvan kalasta kisaohjelmaan.
Kilpailun järjestäjät tarkistavat ja hyväksyvät ilmoitukset, minkä
jälkeen tuloslista päivittyy automaattisesti.

Kilpailut käydään kahden hengen joukkuein. Pilkkiä saa jäältä, laiturilta ja veneestä. Kuten kalastuksessa yleensä, on paikan valinnalla iso merkitys saaliin saamisessa.
”Pilkki12- ja Pilkkikuu-kilpailuissa tulee kyetä löytämään ja saamaan kolmen eri kalalajin mahdollisimman suuria yksilöitä. Joukkueilta vaaditaan tietoa eri kalalajien elinpaikoista ja taitoa niiden kalastamisessa.
Kilpailujen ajankohta on valittu niin, että ne osuvat parhaaseen
madeseonkiin. On mielenkiintoista nähdä, kuinka suuria mateita kilpailussa nousee. Lisäksi odotamme mielenkiinnolla, minkä kokoisia kiiskiä, särkiä ja ahvenia joukkueet ilmoittavat”, kertoo kalatalousasiantuntija *Juha Ojaharju* Suomen Vapaa-ajankalastajista.

Pilkki12- ja Pilkkikuu-kilpailuja tukevat Nordic Sports Finland, 13 Fishing Europe, Kurre Erä ja Kalastus, Finlandia-Uistin, Eumer sekä Kuusamon Uistin.

Lisätietoja kilpailuista: <a href=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki1/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki</a>

Lisätietoja:
Kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050, s-posti:
juha.ojaharju(a)vapaa-ajankalastaja.fi
Tiedottaja Jaana Vetikko, puh. 050 525 7806, s-posti:
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 460 seurassa toimii yhteensä noin 33 000 kalastuksen harrastajaa.*




Jaana Vetikko
tiedottaja




<h3>SVK:n jäsenseuroille</h3>
*Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet -koulutus Voikkaalla ja
etänä tiistaina 8.2.2022*

Seuraava järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet -koulutus
järjestetään Voikkaalla tiistaina 8.2.2022. Koulutukseen voi osallistua
läsnä ollen tai etäyhteyden kautta.

Koulutuksella annetaan perustietoa yhdistystoiminnasta ja hyvästä
hallinnosta. Koulutuksessa käydään läpi seuran päätöksenteko, hallituksen
jäsenten tehtävät, seuran säännöt sekä jäsenten oikeudet ja
velvollisuudet.
Koulutus on tarkoitettu seurojen uusille luottamushenkilöille, mutta se
sopii hyvänä kertauskurssina myös vanhoille tekijöille. Koulutus
toteutetaan kahden tunnin tehokkaana tietoiskuna.

Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään maanantaina 7.2.2022.

Lisätietoa koulutuksesta saat koulutuskutsusta:

<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/wp-content/uploads/2021/11/Koulutuskutsu-08-02-2022-J%C3%A4rjest%C3%B6koulutus-Kaakko.pdf/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi/wp-content/uploads/2021/11/Koulutuskutsu-08-02-2022-J%C3%A4rjest%C3%B6koulutus-Kaakko.pdf</a>

Ilmoittautuminen koulutukseen:
<a href=https://forms.gle/jSbKjSR9MNjHUPha8/ target=_blank>forms.gle</a>



Jaana Vetikko
tiedottaja




<h3>Mimmit kalastaa 2022 -vuosi on täällä!</h3>
Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen
Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa -teemavuodesta 2022.

Mimmit kalastaa -vuoden yhteinen lähtölaukaus tiistaina 25.1.2022 jatkuen koko viikon ajan.
*Suomen Vapaa-ajankalastajat kutsuu kaikki mukaan viestimään Mimmit kalastaa! -vuoden käynnistymisestä tiistaina 25.1. kello 10 alkaen.*

Toivomme sinun jakavan kampanjan kannatusviestin omissa sosiaalisen median kanavissasi ja haastavan tägäämällä mukaan vähintään viisi kaveriasi tai yhteistyötahoasi!

Voit käyttää jotain alla olevista kannatusviesteistä joko sellaisenaan tai muokattuna Instagramissa, Facebookissa tai Twitterissä. Voit myös hyödyntää tekemiämme valmiita somekuvia tai käyttää omiasi. Omiin kuviisi voit halutessasi liittää Mimmit kalastaa -logon tai somekulman. Löydät kaikki
materiaalit täältä:<a href=https://bit.ly/mimmitmateriaalit/ target=_blank>bit.ly/mimmitmateriaalit</a> ja valmiita somekuvia
on myös liitteenä.

*Kannatusviesti 1:*

Olemme mukana Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa -teemavuodessa koska tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen edistäminen on meille tärkeää. Lähde sinäkin mukaan! Seuraa @mimmitkalastaa Instagramissa ja pian avautuvaa mimmitkalastaa.fi -sivustoa. #mimmitkalastaa #vapaa_ajankalastajat

*Kannatusviesti 2:*

Mimmit kalastaa vuonna 2022! Tiesitkö, että suomalaisista miehistä kalastaa n. 40 %, kun taas naisista n. 20 %. Kalastus on harrastuksista mitä tasa-arvoisin ja antaa iloa, kavereita, terveyttä ja elämyksiä sukupuoleen katsomatta. Tänä vuonna olemme mukana Suomen Vapaa-ajankalastajien kanssa kannustamassa tyttöjä ja naisia kalastusharrastuksen pariin. Lähde sinäkin mukaan ja tutustu pian avautuvaan mimmitkalastaa.fi sivustoon ja seuraa
Instassa @mimmitkalastaa! #mimmitkalastaa #vapaa_ajankalastajat

*Kannatusviesti 3:*

Tänä vuonna Mimmit kalastaa! Olemme Suomen Vapaa-ajankalastajien
jäsenseurana mukana innostamassa tyttöjä ja naisia kalastusharrastuksen pariin osana yhteistä Mimmit kalastaa! -teemavuotta. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme kaikki kalastuksesta kiinnostuneet tytöt ja naiset.
Teemavuotta voit seurata Instagramissa tilillä @mimmitkalastaa ja pian avautuvalla mimmitkalastaa.fi -sivustolla. #mimmitkalastaa
#vapaa_ajankalastajat



*Kannatusviesti 4:*

Mimmit kasvavaksi osaksi kalastusharrastuskuvastoa! Olemme mukana Suomen Vapaa-ajankalastajien käynnistämässä Mimmit kalastaa -teemavuodessa, jonka aikana haluamme edistää tyttöjen ja naisten kalastusharrastusta. Kannustamme kaikkia mm. kiinnittämään entistä suurempaa huomiota kalastusaiheisten kuvien sukupuolijakaumaan. Samaistuttavuudella ja esikuvilla on merkitystä. Osallistu sinäkin ja lähde kanssamme tekemään naisten kalastusta näkyväksi! #mimmitkalastaa #vapaa_ajankalastajat

Mimmit kalastaa -kuvamateriaalit löytyvät täältä:

<a href=https://bit.ly/mimmitmateriaalit/ target=_blank>bit.ly/mimmitmateriaalit</a>
<a href=https://drive.google.com/drive/folders/1uGU2jnPU0IWjMbwdXSOb53fLaO5pAP8s?usp=sharing/ target=_blank>drive.google.com</a>

Linkin takana olevasta kaikille avoimesta Drive-kansiosta löytyvät niin somekuvat, tapahtumajulisteet, flyerit kuin logotkin. Voit ladata haluamasi tiedostot omalle koneellesi. Jos et pääse kansion materiaaleihin tai sinulla on vaikeuksia vaikkapa ladata niitä käyttöösi, ota yhteyttä niin autamme!

Mimmitkalastaa.fi -sivusto aukeaa

mimmitkalastaa.fi -sivusto avataan 26.1. ja tästä tiedotetaan laajasti myös Suomen Vapaa-ajankalastajien eri kanavissa. Sivustolla julkaistaan mm. ajankohtaista tietoa erilaisista Mimmit kalastaa -tapahtumista, kalastukseen ja kalastusharrastuksen aloittamiseen liittyvää tietoa ja blogikirjoituksia. Sivusto rakentuu hiljalleen tämän vuoden aikana ja mikäli sinulla on ehdotus sisällöstä, tempauksesta tai muusta sivustolle
hyvin sopivasta sisällöstä, kerrothan siitä meille, toteutetaan se yhdessä!

*Tulevia Mimmit kalastaa -tapahtumia*

Muista ilmoittaa myös tapahtumatietosi

Järjestättekö tapahtuman, tempauksen, kurssin tai kilpailun, joka on suunnattu erityisesti mimmeille? Tai haluatteko kannustaa johonkin kaikille avoimeen tapahtumaanne tyttöjä ja naisia erityisesti mukaan?Ilmoita tapahtumastanne meille. Laita sähköpostilla:

· tapahtuman nimi
· tapahtuman järjestäjä
· tapahtuman lyhyt kuvaus (eli mitä odotettavissa)

· tapahtuman päivämäärä (kellonaika on plussaa, mutta ei pakollinen)
· tapahtumapaikkakunta ja tapahtumapaikka
· linkki järjestäjän nettisivuille, facebooktilille tai instagramtilille, missä tapahtumasta kerrotaan tarkemmin
· järjestävän tahon logo jos löytyy

Ilmoita tapahtumasi viestintäkoordinaattorille
tintti.drake(a)vapaa-ajankalastaja.fi niin lisäämme tapahtumatietonne
Mimmitkalastaa.fi <aq href=http://mimmitkalastaa.fi/ target=_blank>mimmitkalastaa.fi</a> -sivuille.

Autamme täydellä viestintätarjonnallamme SVK:n jäsenseuroja ja -piirejä Mimmit kalastaa -tapahtumien markkinoinnissa. Käytössä ovat julisteet, tarrat ja flyerit tapahtumiin, näkyvyys kampanjasivulla ja somekanavissamme
sekä konkreettinen asiantuntija-apu viestinnän ja markkinoinnin
toteuttamisessa.

Tulossa pian…
- 25-30.1.2022 Mimmit kalastaa -lanseerausviikko seuraa etenkin
@mimmitkalastaa Instagramissa ja mimmitkalastaa.fi
- 29.1.-28.2. Pilkkikuu.<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki 12</a>


*Ruorissa ja palveluksessasi!*

Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista. Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli
kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin!

Yhdessä mimmien kalastusharrastuksen puolesta,
*Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan kanssa*
Mimmit kalastaa! -hanke saa rahoitusta MMM:n kalastonhoitomaksuvaroista.
kuva:mimmit_1.jpg:
kuva:mimmit_2.jpg:
kuva:mimmit_3.jpg:
kuva:mimmit_4.jpg:
kuva:mimmittapahtumat.jpg:


Jaana Vetikko
tiedottaja 



<h3>*Hyvää alkanutta vuotta kaikki SVK:n jäsenseurat! *</h3>
Järjestömme uuden toimintastrategian mukaisesti kehitämme myös yhteistä
tunnusmerkistöä, jonka avulla viestimme ja vahvistamme asemaamme Suomen vaikuttavimpana kalastusperheenä.

Liitteenä jäsenseurojemme käyttöön tarkoitettu uusi JÄSENSEURA-logo. Logoa
käyttämällä viestitätte olevanne Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenseura
ja kuuluvanne yhteiseen jäsenperheeseemme.

Voitte käyttää uutta JÄSENSEURA-logoa esim.
- nettisivuillanne
- osana Facebook-profiilinne kansikuvaa (ei kuitenkaan profiilikuvana)
- seuranne erilaisissa niin sähköisissä kuin printtimateriaaleissa esim.
jäsenhankinnan materiaaleissa,
-kilpailukutsuissa, tapahtumailmoituksissa, kokouskutsuissa jne.

Parhaimmillaan JÄSENSEURA-logo tukee visuaalista viestiänne oman
seuralogonne rinnalla.

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/svk_jasenseura_iso.jpg'> Lataa tästä iso jäsenseuralogo.</a>
<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/svk_jasenseura_pieni.jpg'> Lataa tästä pieni jäsenseuralogo.</a>

terveisin
Jaana Vetikko ja Johanna Antila


Jaana Vetikko
tiedottaja


<h3>Vapaa-ajankalastajapiireille!</h3>
Selvitämme kuinka paljon väkeä kilpailuharrastuksemme suurin piirtein
liikuttaa piiri- ja seuratasolla vuosittain. Lukuja tarvitaan mm. SVK:n
toimintakertomukseen, joka (vuoden 2021 versio) on juuri työn alla.

Pyydämme piirejä:
- kertomaan/arvioimaan, kuinka paljon kalastuskilpailuja oman piirin
alueella vuosittain järjestetään. Avuksi voi ottaa piirien oman kilpailu-
ja/tai toimintakalenterin.
- kertomaan/arvioimaan, kuinka paljon ihmisiä osallistuu piirin alueen
kilpailuihin vuosittain.

Jos on olemassa tarkkaa tietoa piirin suurimpien kilpailujen (esim.
piirinmestaruudet) kilpailijamääristä, niin näistäkin olisi todella hienoa
saada yksityiskohtaisempaa tietoa.
Kilpailu- ja osallistujamääriä arvioidessa, pyydämme miettimään
normaalissa tilanteessa järjestettäviä kilpailuja, eikä nyt pandemian väliaikaisesti runtelemaa kilpailutarjontaa.

Tiedot ja arviot pyydetään lähettämään Marcus Wikströmille (
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi) viimeistään maanantaina 17.1.




Jaana Vetikko
tiedottaja



<h3>Nuorten pilkkileiri maaliskuussa 2022 Taivassalon Tippsundissa</h3>
<a href='sisalto/toimikunnat/nuoret/liitteet/pilkkileiri_2022_kutsu.pdf'> Lataa tästä nuorten pilkkileirin kutsu pdf-tiedostona.</a>

Nuorisotoimikunta
Markus Nordman



<h3>Hei!</h3>
Suomen Vapaa-ajankalastajien viestintätoimikunta on laatimassa uutta viestintästrategiaa vuosille 2022-2026. Osana strategian laadintaa haluamme kuulla myös kentän ääntä. Vastaathan ystävällisesti lyhyeen kyselyymme 18.1.2022 mennessä. Vastaukset käsitellään nimettöminä. Kiitos avustasi ja oikein mukavaa alkanutta vuotta!

Kyselyyn: <a href=https://forms.gle/GHe6mdmBoN6pJJUm6/ target=_blank>forms.gle</a>




Jaana Vetikko
tiedottaja 


 

<h3>Mimmit kalastaa 2022 -vuosi on pian täällä!</h3>
Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen
Vapaa-ajankalastajien lähestyvästä Mimmit kalastaa -teemavuodesta. Luethan huolella jo tänään ja välitättehän vapaa ajankalastajapiirit ystävällisesti tämän infokirjeen myös kaikille alueenne jäsenseuroille ja kannustatte seuroja jakamaan kirjettä myös kaikille seuran jäsenille! Käynnistetään
yhdessä Mimmit kalastaa! -vuosi 2022.

Mimmit kalastaa -vuoden yhteinen lähtölaukaus tiistaina 25.1.2022 jatkuen koko viikon ajan
Käynnistämme Mimmit kalastaa -vuoden tammikuun viimeisellä viikolla, tiistaina 25.1.2022 jatkaen Mimmit kalastaa -vuoden lanseerauspöhinää aina kyseisen viikon sunnuntaille asti! Tämän viikon aikana voimme tehdä yhdessä nostatusta hankkeelle. Merkitse jo nyt ajankohta kalenteriisi. Osallistu ja jaa tietoa omissa verkostoissasi!
Tiistaina 25.1. laitamme yhdessä somen laulamaan MIMMIT KALASTAA -sinfonian sulosointuja. Toimitamme valmiita kampanjavuoden lanseerauskuvia ja tekstiehdotelmia heti tammikuun alun kampanjakirjeessämme. Voitte totta kai käyttää myös omia mimmikuvianne ja tekstejänne – miten itse koettekin
parhaaksi kannustaa mimmejä kalaan ja levittää mimmit kalastaa -sanomaa. Muistattehan merkitä postauksiinne #mimmitkalastaa ja tägätä Instagramin puolella myös @mimmitkalastaa tilimme, niin saamme jaettua teidän viestejänne.

Keskiviikkona 26.1. on juhlan paikka: mimmitkalastaa.fi -sivusto avautuu!
Torstaina 27.1. puolestaan mimmit ovat esillä vuoden ensimmäisessä
Vapaa-ajan Kalastaja -lehdessä, missä käynnistämme kalastavien naisten esiinmarssin Vavan varressa -palstalla.
Viikonlopulla on luvassa mm. vuoden ensimmäistä somekisaa sekä
mimmitunnelmia #pilkki12 kisassa ja paljon paljon muuta!
Tulemme muistuttamaan teitä vielä kaikesta tammikuun aikana. Ja
muistattehan, jos teillä on tapahtumia ennen helmikuuta, jaamme niistä mieluusti tietoa sosiaalisessa mediassa ennen mimmitkalastaa.fi avautumista.


Mimmit-materiaaleja tulossa

Mimmit-materiaalit valmistuvat hyvää vauhtia! Tarroja on painettu ja ensimmäiset vaate-erät ovat saapuneet. Lisäksi olemme työstämässä erilaisia tapahtuma-julisteita ja digitaalista materiaalia, joita tulemme jakamaan kaikkien teidän käyttöönne. Näistä ensimmäisenä on ohessa liitteenä oleva mimmit-somekulma, josta löydät lisätietoa tämän kirjeen lopusta. Infoamme
muista materiaaleista lisää seuraavassa kampanjakirjeessämme.

@mimmitkalastaa Instagramissa on jo auki
Instagramissa @mimmitkalastaa on jo auki keräten lujaa vauhtia yhteen mimmien kalastussanomasta kiinnostuneita ja meitä onkin jo yli 500! Ota tili seurantaan ja jaa siitä tietoa myös eteenpäin. Kerätään yhdessä tiliä seuraamaan kalastuksesta ja luontoharrastuksista ylipäätään kiinnostuneita
mimmejä sekä asiamme kannattajia yhteen.

Muista ilmoittaa tapahtumatietosi meille

Järjestättekö tapahtuman, tempauksen, kurssin tai kilpailun, joka on suunnattu erityisesti mimmeille? Tai haluatteko kannustaa johonkin kaikille avoimeen tapahtumaanne tyttöjä ja naisia erityisesti mukaan? Ilmoita tapahtumastanne meille. Laita sähköpostilla
· tapahtuman nimi
· tapahtuman järjestäjä
· tapahtuman lyhyt kuvaus (eli mitä odotettavissa)
· tapahtuman päivämäärä (kellonaika on plussaa, mutta ei pakollinen)
· tapahtumapaikkakunta ja tapahtumapaikka
· linkki järjestäjän nettisivuille, facebooktilille tai instagramtilille, missä tapahtumasta kerrotaan tarkemmin
· halutessanne liittäkää mukaan järjestävän tahon logo

Ilmoita tapahtumasi viestintäkoordinaattorille
tintti.drake@vapaa-ajankalastaja.fi niin lisäämme tapahtumatietonne Mimmitkalastaa.fi <a href=http://mimmitkalastaa.fi/ target=_blank>mimmitkalastaa.fi</a> -sivuille. Mikäli tapahtumanne on jo ennen kuin sivusto aukeaa tammikuun lopulla, viestimme siitä somessa.

Mimmit kalastaa! -hankkeen tavoitteet

Tulossa pian…
- 25.-30.1.2022 Mimmit kalastaa -lanseerausviikko!
- 7.-16.2.2022 Vene Båt -messut, Mimmit mukana jälkimmäisenä
viikonloppuna
- 29.1.2022 Pilkki12 ja helmikuu on Pilkkikuu
Materiaalit
*Mimmit-somekulma*

Nimensä mukaisesti tätä kulmaa voi käyttää sosiaalisen median
julkaisuissa, kuten tapahtumailmoituksissa tai ihan vain kuvissa, joissa on kalastavia mimmejä, sekä Facebookin tapahtumailmoituksissa (alla esimerkkejä). Mikäli
julkaiset Instagramissa, muista tägätä meidät @mimmitkalastaa sekä
hästägillä #mimmitkalastaa, niin nostamme kuvasi mimmien kanavassa. Jos tarvitset apua kulman liittämiseksi kuvaasi tai tapahtumailmoitukseesi, lähetä kuva, logo ja tapahtumatiedot minulle tintti.drake(a)vapaa-ajankalastaja.fi.

*Ruorissa ja palveluksessasi!*

Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista. Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli
kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin!

<h3>Hyvää joulua ja erinomaista alkavaa vuotta kaikille!</h3>
*Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan kanssa*


Jaana Vetikko
tiedottaja 



<h3>*Kutsu Suomen Vapaa-ajankalastajien koulutustilaisuuteen*</h3>
*Fisuun apuohjaajakoulutus 14–18-vuotiaille*

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kouluttaa tapahtumiin, leiri- ja kerhotoimintaan apuohjaajia, jotka vastaavat yhdessä muiden järjestäjien kanssa toiminnan suunnittelusta sekä järjestämisestä. Apuohjaajiksi kaivataan 14–18-vuotiaita kalastuksesta kiinnostuneita nuoria, jotka haluavat oppia uusia asioita sekä taitoja, joista on hyötyä myös muualla elämässä.

Koulutus on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa käydään läpi
*leiriolosuhteissa* toiminnan erityispiirteitä, opetellaan erilaisia askartelutaitoja ja tutustutaan keinoihin, joilla innostetaan uusia harrastajia kalastuksen saloihin. Toisessa osassa koulutettava osallistuu apuohjaajana käytännön toimintaan tapahtumassa, kerhossa tai leirillä.
Molemmat osat käytyään koulutettava saa todistuksen suoritetusta
koulutuksesta ja on valmis toimimaan apuohjaajana valtakunnallisissa tai alueellisissa tapahtumissa.

*Koulutuksen ajankohta*: 11.-13.2.2022
*Koulutuspaikka*: Parinpellon leiri- ja kurssikeskus, Parinpellontie 173, 16710 Hollola.

*Koulutettavien määrä*: 15

*Kouluttajat*: Kalatalousasiantuntija Janne Tarkiainen, nuorten ja lasten kalastusohjaajat Mauri Suojanen ja Veikko Karinkanta
*Ilmoittautuminen koulutukseen: Fisuun.fi/ tapahtumat *27.1.2022 mennessä.
*Tiedustelut koulutuksesta*: janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Lisätiedot ja ohjelma:* Koulutus on osallistujille *maksuton*.
Keskusjärjestöön kuuluville osallistujille maksetaan korvausta
koulutusmatkoista syntyneisiin kuluihin esim. linja-auto- sekä
junamatkakuluihin. Myös jatkokuljetus Lahden rautatie- ja
linja-autoasemalta leirikeskukseen järjestyy. *Koulutuksen aikana
kalastamme pilkkien Vesijärvellä*, tarkempaan ohjelmaan aikatauluineen pääsee tutustumaan täällä <a href=http://www.fisuun.fi/ajankohtaista/12326/ target=_blank>www.fisuun.fi</a>

Tervetuloa koulutukseen

Janne Tarkiainen
Kalatalousasiantuntija
Suomen Vapaa-ajankalastajat



Jaana Vetikko
tiedottaja 



<h3>*ELY-keskusten avustushaku kalatalouden edistämiseen vuonna 2022 *</h3>
Kalatalouden edistämisvarojen hakuaika on 15.12.2021-31.1.2022. Hakuohjeet
löytyvät osoitteesta
<a href=http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ target=_blank>www.ely-keskus.fi</a> >avustukset-kalatalouden-edistamiseen ja
ELY-keskuksen erikseen kokoama yleisohje on liitteenä. Ohjeisiin kannattaa
tutustua huolellisesti. Alle on lisäksi koottu joitain huomioon otettavia
asioita.

*Miten avustuksia haetaan?*

Haku on mahdollista ja myös suositeltavaa tehdä sähköisesti. Se tarkoittaa
lomakkeiden täyttämistä verkossa (
<a href=https://sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi/ target=_blank>sahkoinenasiointi.ahtp.fi/fi</a> > palvelut)Asiointipalvelussa
käytetään vahvaa tunnistautumista ja asioita hoidetaan yksityishenkilönä,
Y-tunnuksellisen yrityksen tai yhteisön valtuuttamana. Valtuutus asian
hoitajalle kannattaa tehdä suomi.fi palvelua käyttäen (
<a href=https://www.suomi.fi/ target=_blank>www.suomi.fi</a> >valtuudet)
Asiointipalvelussa hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja palata myöhemmin
jatkamaan sitä. Myös maksatushakemukset voi hankkeen päätyttyä tehdä samaa palvelua käyttäen.

Vaihtoehtoisesti haku on edelleen mahdollista myös ELY-keskuksen
tulostettavaa/tallennettavaa hakulomaketta käyttäen. Täytetty lomake
liitteineen toimitetaan allekirjoitettuna (hakijalla tulee olla
yhdistyksen/yhteisön allekirjoitusoikeus) kyseisen toimialueen
ELY-keskuksen kirjaamoon sähköpostitse/kirjeenä.

*Poimintoja hakukäytänteistä*

Pääsääntöisesti ELY-keskus ei myönnä avustuksena täyttä määrää
hankkeen kokonaiskustannuksista, vaan rahoitukseen kannattaa sisällyttää muutakin rahoitusta. Omarahoitus voi sisältää talkootyötä, jonka hintana
käytetään *15* euroa tunnilta. Mikäli haettava avustus kattaa kaikki kustannukset, hakemuksessa on erikseen perusteltava, miksi korkea avustusosuus on hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi välttämätön.
Poikkeustapauksissa *perustellusta syystä*, osa avustuksesta voidaan maksaa
ennakkona. Ennakon määrä voi pääsääntöisesti olla korkeintaan 80 % tuen
kokonaismäärästä.

Hankkeen toteutusajan osalta tulee ottaa huomioon, että *hyväksyttäviä
kustannuksia* ovat vain päätöksessä hyväksyttynä *hankkeen toteutusaikana*
*syntyneet* (esim. sitova tilaus) ja *maksetut* kustannukset. Hakemus
tulisi myös toimittaa ennen hankkeen aloittamista. Ilmoitettavaan hankkeen
toteutusaikaan tulee siksi kiinnittää erityistä huomiota. Samalla
maksatushakemuksen toimittamisaika määräytyy ilmoitetun hankkeen
toteuttamisajan mukaan.

Valinnassa erityisinä painopistealueina vuoden 2022 haussa ovat:
- kalastusharrastuksen edistäminen
- luontaisten kala- ja rapukantojen monimuotoisuuden turvaaminen (esim.
kalastuksen seuranta- ja säätelytoimet, vaelluskalojen luontaisen
elinkierron turvaaminen)
- kalavesien kestävän käytön ja hoidon toimeenpano
- kalastuksen valvonta

*SVK:n kannustin avustusten hakemiseksi vuodelle 2022*
SVK kannustaa vapaa-ajankalastajapiirejään hakemaan avustusta
kalastusharrastuksen edistämiseksi. Haussa kannattaa ottaa huomioon mm.
seuraavat teemat:
- nuorisolle suunnatun kalastusharrastustoiminnan edistäminen
- uusille aikuisharrastajaryhmille suunnatun kilpailuneutraalin
kalastusharrastustoiminnan edistäminen (ns. aikuispilottitoiminta)
- tytöille ja naisille suunnatun kalastusharrastustoiminnan edistäminen
(Mimmit kalastaa! 2022 -teemavuosi).
- avustuksen hakeminen viestintään ja markkinointiin mm. tapahtumien ja
koulutusten osallistujamäärien kasvattamiseksi

Hakemuksia laatiessa kannattaa muistaa myös Vapaa-ajan kalatalouden
kehittämisstrategian tahtotila ja linjaukset (
<a href=https://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/ target=_blank>mmm.fi</a> > vapaa-ajankalastus )

SVK:n kalatalousasiantuntijat avustavat tarvittaessa piirejä hakemusten
teossa (pääsääntöisesti etäyhteyksin)
www.vapaa-ajankalastaja.fi/yhteystiedot

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/ely_hakemus_2022.pdf'> Lataa tästä ELY-avustuksen hakemuskaavake.</a>

Olli Saari
toiminnanjohtaja, SVK

Jaana Vetikko
tiedottaja




<h3>Hei!</h3>

SVK:n syysneuvottelupäivässä viime lauantaina useamman piirin edustajat toivoivat meiltä piirien käyttöön lyhyehköä infotekstiä Mimmit kalastaa! -hankkeestamme logoineen sekä infoa järjestömme koulutuksista erityisesti piirien toimintakalentereihin julkaistavaksi. Toiveenne on kuultu ja ohessa
on toivottu materiaali. Tiedämme, että monen piirin kalenteri on jo painettu tai se julkaistaan vain piirin nettisivuilla, joten muokkasimme tekstit sellaisiksi, että ne sopivat yhtä lailla piirien nettisivuilla julkaistavaksi niin halutessanne.

Mukavaa viikkoa!


<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/mimmit_2022.doc'> Lataa tästä Mimmit kalastaa infoteksti.</a>

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/mimmit_kalastaa_2022.pdf'> Lataa tästä Mimmit kalastaa Power Point esitys.</a>

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/koulutusinfo.doc'> Lataa tästä koulutusinfo.</a>



Jaana Vetikko
tiedottaja 



<h3>Julkilausuma 27.11.2021</h3>
*Vapaa-ajankalastajat: Käyttö- ja hoitosuunnitelmissa on tunnistettava vapaa-ajankalastuksen tarpeet ja mahdollisuudet *

*Kalatalousalueiden laatimien ensimmäisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alussa. Ne antavat läpileikkaavan katsauksen, miten vapaa-ajankalastuksen tarpeet ja mahdollisuudet on eri puolella Suomea tunnistettu. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
(SVK) syyskokous **muistuttaa kalatalousalueita varmistamaan, että
suunnitelmissa näkyy tahto ja toimenpiteitä vapaa-ajankalastuksen
kehittämiseksi, jotta ne voivat saada lainvoiman.*

Käyttö- ja hoitosuunnitelmilla turvataan kalavarojen kestävä ja
monipuolinen tuotto ja käyttö, biologinen monimuotoisuus sekä edistetään vapaa-ajankalastuksen ja kaupallisen kalastuksen toimintaedellytyksiä. Kalastuslain mukaan käyttö- ja hoitosuunnitelmiin tulee sisällyttää suunnitelma kalastuksen kehittämis- ja edistämistoimenpiteiksi ja näitä
koskeva tavoitetila. SVK katsoo, että suunnitelmat ja tavoitetilat tulee määrittää erikseen sekä vapaa-ajankalastukselle että kaupalliselle kalastukselle. Edellisen tulee olla saman suuntainen maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän Vapaa-ajan kalatalouden
kehittämisstrategian tahtotilan kanssa, sillä strategia ohjaa
kalatalousalueiden toimintaa.

Vapaa-ajankalastuksen tulevien vuosien alueelliset kehittämismahdollisuudet ovat kalatalousalueiden käsissä, jotka parhaillaan laativat ensimmäisiä käyttö- ja hoitosuunnitelmiaan. Suunnitelmaluonnoksissa on nähtävillä suuria eroja vapaa-ajankalastuksen arvostuksen ja kehittämistavoitteiden
suhteen. Pahimmillaan vapaa-ajankalastus nähdään kaupallista kalastusta haittaavana tekijänä, eikä suunnitelmista löydy toimenpiteitä sen kehittämiseen.
Kalastuksen säätelystä puuttuu monin paikoin riittävät suunnitelmat sekä tavoitelluimpien lajien kestävän kalastuksen järjestämiseksi että vaelluskalakantojen vahvistamiseksi, joita laki jo lähtökohtaisesti velvoittaa kirjattavaksi. Sitäkin on nähty, että säätelytoimenpiteitä esitetään vain vapakalastuksen rajoittamiseksi ja pyydyskalastusta jatkettaisiin entiseen tapaan.
Suunnitelmista tulee löytyä myös ehdotus vapaa-ajankalastuksen
yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi. Tätä varten SVK on laatinut kalatalousalueiden käyttöön oppaan
<a href=https://issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/yhtenaisluvat_kuntoon_2020/ target=_blank>issuu.com</a>
yhtenäislupajärjestelmien kehittämiseksi.

Lauantaina 27.11. pidetty SVK:n syyskokous muistuttaa kalatalousalueita huolehtimaan, että vähintään kalastuslain edellyttämät kirjaukset vapaa-ajankalastuksen kehittämiseksi päätyvät suunnitelmiin. Ne ovat lain edellyttämiä vaatimuksia, joiden puuttuessa ei ELY-keskus voi hyväksyä käyttö- ja hoitosuunnitelmia.
Kokous kannustaa näkemään vapaa-ajankalastuksen edistämisen mahdollisuutena tukea suomalaisten virkistäytymismahdollisuuksia kalavesillä sekä vahvistaa aluetaloudellisia vaikutuksia. Kalastajien lunastamilla paikallisten ja valtakunnallisten kalastuslupien tuloilla rahoitetaan myös kalatalousalueiden toiminta.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja
 




<h3>*Vapaa-ajankalastajan kalenteri 2022*</h3>
Vapaa-ajankalastajan kalenteri 2022 on ilmestynyt. Taskukokoinen kalenteri ilahduttaa vaikkapa isänpäivä- tai joululahjana tai kiitoksena piirin tai seuran aktiivitoimijoille.

Vuoden 2022 kalenterista löydät tietoa mm. heittokalastajan
paikkavalinnasta, kalalajien fongauksesta, särkikalojen tunnistuksesta,
ennätyskaloista, siimoista ja solmuista, kalojen ottipäivistä sekä
kalastuslaista. Myös kaikki tärkeät yhteystiedot ovat mukana.
Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/ kalenteri.

*Tilaukset: *s-posti: jaana.piskonen(a)vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 050 597 4933.


Jaana Vetikko
tiedottaja 



<h3>Tiedoksi: SM-onki 2022</h3>
SM-onki 2022 on aikaisemmasta tiedosta poiketen aikaistettu viikolla, eli uusi päivämäärä on 30.7.2022. Syynä ajankohdan vaihtumiseen on, että tulosjärjestelmä on alkuperäisenä päivänä varattu muualle.




Jaana Vetikko
tiedottaja



<h2>*Kilpailusaaliiden myyntiraportit*</h2>
ELY-keskukset myönsivät SVK:lle poikkeusluvan kilpailujen kalasaaliiden
myymiseen vuosille 2021-2025.
Lupa kattaa piirien toimintakalentereihin kirjatut piirien ja seurojen
kilpailut sekä piirien alueella järjestettävät SVK:n kilpailut.
*Lupa ei kuitenkaan koske merialueella järjestettäviä kilpailuja.* EU:n
säädökset kieltävät vapaa-ajankalastajien mereltä pyytämän saaliin
myynnin, eikä siihen ole kilpailuja koskevaa poikkeuslupamahdollisuutta.

<h3>*Lapin ELY:n poikkeuslupa*</h3> on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille;
vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus- ja katiskakilpailut.
Pääosa myytävästä saaliista tulisi vetouistelukilpailuista, saalislajeina
pääosin hauki ja satunnaisesti kuhaa.

<h3>*Pohjois-Savon ELY:n poikkeuslupa*</h3> on saatu seuraaville
kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-,
heittokalastus-, katiska- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat
ahven, särki, muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

<h3>*Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa*</h3> on saatu seuraaville
kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-,
heittokalastus-, katiskakalastus- ja tuulastuskilpailut. Myytävät
saaliskalat ovat ahven, särki ja muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

Muistutamme että myönnettyihin poikkeuslupiin sisältyy
*raportointivelvollisuus*. Kilpailujen kalasaaliita myyvät seurat ja piirit
pitävät näistä kirjaa. Piirit keräävät loppuvuodesta oman alueensa myydyt
kalasaaliit yhteen ja raportoivat niistä SVK:n kilpailuvastaavalle,
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Toivomme että saisimme piirien
tiedot *marraskuun loppuun mennessä*, mutta viimeistään ennen
*vuodenvaihdetta*. Ilmoittakaa myös, vaikka myyntimäärät olisivat pyöreä
nolla.

Kilpailuvastaava koostaa piirien raportit yhteen ja raportoi myyntien
kokonaismäärät ELY-keskuksille. Liitteenä on ELY:n virallinen
raportointikaavake malliksi, jotta seurat ja piirit muistaisivat, mitkä
tiedot on kirjattava myynneistä muistiin.

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/ely_lomake.doc'> Lataa tästä kalanmyyntiä koskeva ELY-keskuksen lomake.</a>



Jaana Vetikko
tiedottaja


<h3>Vuoden 2022 kalastonhoitomaksu myyntiin 2.11.
&#8722; nopeille kalastuskortti jouluksi</h3>
*Kalenterivuoden 2022 kalastonhoitomaksu tulee myyntiin 2.11.2021.
Kalastonhoitomaksun voi lunastaa Metsähallituksen myyntikanavista tai R-kioskeista kautta maan. *

Kalastonhoitomaksun voi ostaa Metsähallituksen verkkokaupasta osoitteesta Eraluvat.fi, Eräluvat-sovelluksella, palvelunumerosta 020 69 2424, Metsähallituksen luontokeskuksista, R-kioskeista ja muista paikallisista sopimusmyyntipisteistä. Kalastonhoitomaksun hinta pysyy ennallaan, 45 € / kalenterivuosi, 15 € / 7 vrk ja 6 € / 1 vrk.
Kalastonhoitomaksu on henkilökohtainen kalastuslupa, mutta sen voi lunastaa myös toiselle henkilölle. Oston yhteydessä tulee ilmoittaa luvanhaltijan nimi, osoite ja syntymäaika.
Kaikille luvanhaltijoille, joille on lunastettu koko kalenterivuoden 2022 kalastonhoitomaksu ensimmäisen myyntivuorokauden eli 2.11.2021 aikana, tullaan postittamaan laminoitu kalastuskortti ennen joulua.

&#8722; Haluamme huomioida päivän kampanjalla etenkin talvikalastajia, jotka saavat paperisen kalastuskortin Suomu-lehden mukana vasta huhtikuussa. Osa kalastajista suosii sähköisiä lupatodisteita, joten lahjahankintana vettä hylkivä kortti ilahduttaa nimenomaan perinteisestä kalakortista pitäviä, sanoo Metsähallituksen erätalousjohtaja *Jyrki Tolonen*.
Kalastonhoitomaksu tulee kalastuslain mukaan maksaa, jos on 18–64-vuotias ja ravustaa tai kalastaa muulla tavoin kuin pilkkimällä, onkimalla tai silakkaa litkaamalla. Pelkkä kalastonhoitomaksu oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä vesissä, joissa kalastusta ei ole rajoitettu.
Useammalla vavalla ja yhdelläkin pyydyksellä kalastamiseen vaaditaan lisäksi vesialueen omistajan lupa. Lupa vaaditaan myös
kalastonhoitomaksusta ikänsä puolesta vapautetuilta.

Kalastaessa tulee olla mukana joko paperinen tai sähköinen todiste
kalastonhoitomaksun suorittamisesta, esimerkiksi kalastuskortti,
maksukuitti tai Eräluvat-sovellus. Kalastajan on varauduttava osoittamaan myös henkilöllisyytensä. Myös ne kalastajat, joiden ei ikänsä puolesta tarvitse maksaa kalastonhoitomaksua, on pyydettäessä todistettava ikänsä valvojalle.
Kalastonhoitomaksut kerää Metsähallitus, joka tilittää varat maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset myöntävät varoja kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon, kalastuksenvalvontaan, kalastusharrastuksen edistämiseen, kalatalousalan neuvontapalveluihin, kalatalousalueiden toimintaan sekä
omistajakorvauksiin.
&#8722; Vapaa-ajankalastuksen suosion myötä kasvanut kalastonhoitomaksujen tuotto tarkoittaa parempia mahdollisuuksia kalavesien hoitoon ja kalastuksen edistämiseen. Toivomme monien kokevan hienoja luontoelämyksiä kalastuksen
parissa ensi vuonnakin, *Jyrki Tolonen *sanoo.

Kalenterivuoden 2021 kalastonhoitomaksu on myynnissä 10.12.2021 asti, jonka jälkeen kuluvalle vuodelle voi edelleen lunastaa vuorokauden ja seitsemän vuorokauden kalastonhoitomaksuja.

Lue lisää eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu

Lisätietoja:
Olli Urpanen, erikoissuunnittelija, Metsähallitus, olli.urpanen(a)metsa.fi
<a href=https://tiedotteet.metsa.fi/go/1622831-1323909-63245037/ target=_blank>tiedotteet.metsa.fi</a>, 020 639 5056
Kirsi Suojoki, erikoissuunnittelija, Metsähallitus, kirsi.suojoki(a)metsa.fi
<a href=https://tiedotteet.metsa.fi/go/1622830-528788-63245037/ target=_blank>tiedotteet.metsa.fi</a>, 040 186 5875

Maa- ja metsätalousministeriö
Metsähallitus, Eräpalvelut
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
Luonnonvarakeskus
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry
Kalatalouden Keskusliitto
Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry
Suomen Ammattikalastajaliitto ry


Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h3>Vuoden kilpakalastaja</h3>
SVK:n kilpailutoimikunnan hallinnoima Vuoden Vapaa-ajankalastaja on vaihtanut nimeä Vuoden kilpakalastajaksi. Menettelytapa ja kriteerit pysyvät miltei ennallaan, eli jokaisen vapaa-ajankalastajapiirin toivotaan esittävän joulukuun loppuun mennessä yhtä ansiokasta henkilöä perusteluineen. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä seuraavan vuoden tammikuun aikana. Kilpailutoimikunnan valintaan vaikuttavat seuraavat kriteerit: aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, aktiivinen
osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys (esim. jonkun lajin uusi SE). Titteli myönnetään kerran vuodessa yhdelle SVK:n jäsenelle. Vuoden kilpakalastaja saa palkinnokseen kiertopokaalin sekä pienemmän palkinnon, joka jää voittajalle muistoksi.

Nimen lisäksi muutetaan myös vuosiluku tittelissä. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdokkaiden kriteerit kerätään edelleen kuluvalta vuodelta ja valinta tehdään edelleen seuraavan vuoden tammikuussa. Viestinnällisistä syistä palkintolaattaan tulee kuitenkin tästedes valintavuoden vuosiluku (eli piirit keräävät kriteerit vuodelta 2021 mutta valitun henkilön titteliksi ”Vuoden kilpakalastaja 2022”).

*Ehdotukset* perusteluineen kalatalousasiantuntija Marcus Wikströmille marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi, *kuluvan vuoden loppuun mennessä!*



Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h3>*SVK:n vapaa-ajankalastajapiireille,</h3> Kilpailutoimikunta jaostoineen haluaa
muistuttaa piirejä kesällä lähetetystä viestistä, jonka liitteenä oli
kilpailujaostojen työstämät sääntöehdotukset seuraavalle neljän vuoden
kaudelle. Tähän mennessä kommentteja ja kannanottoja on tullut ainoastaan
Pohjois-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen piireiltä. Kilpailutoimikunta
jaostoineen toivovat aktiivisia kannanottoja kyseisiin sääntöehdotuksiin.
Palautteen alustava takarajahan oli syyskuun 30. päivä. Jotta piirit
ennättäisivät kokoustaa asiaan liittyen, pidennetään takarajaa 15.10.
saakka. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle,
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi

 Mukavaa syksyä!
Kilpailutoimikunnan puolesta, Marcus Wikström*



Jaana Vetikko
tiedottaja





<h3>*Lähde mukaan kannustamaan tyttöjä ja naisia kalastusharrastuksen pariin 2022*</h3>

#mimmitkalastaa

Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) käynnistää vuoden 2022 alussa Mimmit kalastaa -teemavuoden ja kampanjoinnin tyttöjen ja naisten
kalastusharrastuksen edistämiseksi. Kutsumme nyt teidät mukaan toteuttamaan vuotta kanssamme!
Tutustu ensin liitteenä olevaan kampanjamateriaaliin. Valitse sen jälkeen oma tapasi olla mukana viimeistään 30.10.2021 (tai 30.11.2021) mennessä.
Linkin sähköiseen ilmoittautumislomakkeeseen löydät esityksen viimeisestä diasta. Linkki lomakkeelle löytyy myös tämän viestin lopusta.

*”Kannustan kaikkia lähtemään mukaan teemavuoteen! Kalastus on harrastus, joka sopii kaikille, sukupuolesta tai muista taustatekijöistä riippumatta. Kalastamisessa yhdistyy luonnossa liikkuminen ja vastuullinen lähiruoka. Eikä haittaa, vaikkei saalista aina saisikaan, sillä kalastusreissut ovat
itsessään pieniä elämyksiä”, kannustaa Suomen Vapaa-ajankalastajien puheenjohtaja, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.*

*Toivottavasti saamme teidät mukaan edistämään tyttöjen ja naisten
kalastusharrastusta!*

Jos teillä on kysyttävää, olettehan yhteydessä: Johanna Antila, p. 050 573 9332, johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi.


Linkki ilmoittautumislomakkeeseen:
Seurat, piirit ja yhteistyökumppanit <a href=https://forms.gle/FJC2Lo7zrZq33v2t5/ target=_blank>forms.gle/FJC2Lo7zrZq33v2t5</a>

Parhain terveisin,

Olli Saari, toiminnanjohtaja, SVK
Jaana Vetikko, tiedottaja, SVK
Johanna Antila, koordinaattori, Mimmit kalastaa -hanke, SVK

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/mimmit_kalastaa_2022.pdf'> Lataa tästä liitteenä oleva kampanjamateriaali.</a>



Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h3>*Suomelle historiallinen jättimenestys perhokalastuksen MM-kilpailuissa –joukkuekulta ja kaksoisvoitto henkilökohtaisessa sarjassa*</h3>
*Suomen perhokalastusmaajoukkue onnistui kotikisoissaan Kuusamossa ja Taivalkoskella täydellisesti. Sunnuntain aamupäivän kalastusjakso varmisti Suomelle kautta aikain ensimmäiset kultamitalit sekä joukkuekilpailussa
että henkilökohtaisessa sarjassa.*

Suomen joukkue eteni maailmanmestaruuteen vakuuttavasti johtaen kilpailua jo ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen. Yhteensä viidestä kilpailujaksosta Suomi voitti neljä ja sijoittui kerran toiseksi. Joukkuekilpailussa Suomen loppupisteet olivat 80. Toiseksi sijoittui Ranska 127 pisteellä, joten Suomen voitto oli ylivoimainen. Pronssiset mitalit menivät Espanjalle (141
pistettä).
Perhokalastuksen MM-kilpailussa oli mukana 13 joukkuetta, joissa kussakin kalasti viisi kilpailijaa.

*Henkilökohtaisessa kilpailussa Suomelle kaksoisvoitto*
Henkilökohtainen maailmanmestaruus Suomeen varmistui, kun kilpailun kärkipaikalta viimeiselle jaksolle lähtenyt *Heikki Kurtti *(8 pistettä) onnistui voittamaan järvikalastusjakson Taivalkosken Kylmäluomajärvellä. Hopealle sijoittui Suomen *Jari Heikkinen *(13 pistettä), joka starttasi sunnuntain kilpailuun toiselta sijalta. Pronssia voitti Espanjan *David
Arcay* (15 pistettä). *Santeri Kinnunen* oli myös lähellä mitalia (15 pistettä), mutta jäi täpärästi neljänneksi, kun Arcayn kalapisteet olivat paremmat. *Mikko Räsänen* täydensi suomalaismenestystä ollen viides (18 pistettä). *Jyrki Hiltusen* sijoitus oli viidestoista (26 pistettä).
Joukkueen kapteenina toimi *Jarkko Suominen*.

<h3>Mestarilla hämmentyneet fiilikset</h3>
Tuore kaksinkertainen maailmanmestari Heikki Kurtti kertoo fiiliksien olevan suorastaan hämmentyneet mestaruuksien varmistuttua. ”Hankalaa kommentoida mitään järkevää, kun monen vuoden työn jälkeen saa tuollaisen palkinnon. Joukkueemme runko on ollut sama jo useamman vuoden.
Sijoituimme neljänsiksi jo Tasmaniassa vuonna 2019 sekä viidenneksi Italiassa vuonna 2018. Joukkueemme kaikki jäsenet kykenevät laadukkaaseen tasaiseen kilpailusuoritukseen. Sunnuntain kalastusjaksolle lähdettäessä paineita oli lähinnä joukkueen puolesta, ja henkilökohtainen menestys tuli vasta sen jälkeen. Sunnuntaina aamun pooliarvonta suosi Suomea Ranskaa
enemmän, joten viimeisen jakson saimme kalastaa jo aika vapautuneesti, vaikka mestaruus olikin vielä avoinna”.

Perhokalastuksen maailmanmestaruuksista on kilpailtu 40 kertaa, ja aiemmin Suomeen on tullut hopeisia ja pronssisia mitaleja.
Suomen maajoukkueen aiemmat mitalit: 1989 pronssi (Kuusamo, Suomi), 2001 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2005 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2007 pronssi (Kemi - Simo, Suomi).
Suomen maajoukkueen henkilökohtaiset mitalit: 1989 pronssi Jyrki Lämsä (Kuusamo, Suomi), 2018 hopea Jyrki Hiltunen (Trentino, Italia)
Kilpailutapahtumien videoita ja kuvia voi katsoa Suomen
Vapaa-ajankalastajien Instagramissa (@vapaa_ajankalastajat) ja Facebookissa (vapaa.ajankalastajat). Sivuilla on myös videolähetyksiä kilpailusta. Kilpailun tulokset löytyvät MM-kilpailujen omilta nettisivuilta (wffc2021.com).

Lisätietoja:

Perhokalastuksen MM-kilpailun pääsihteeri, Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Petter Nissèn, puh. 
0500 440 923,petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja 





<h3>*Fiksu kalastaminen kannattaa – Nämä helpot keinot hyödyttävät sekä
kalastajia että kaloja*</h3>
*Vastuullisuus- ja ympäristönäkökulmat ovat olleet jo pitkään esillä
kalastuskeskustelussa. Monelle harrastajalle kuitenkin tulee yhä
yllätyksenä se, että ympäristöystävällisistä valinnoista ja välineistä
on usein käytännön hyötyä myös itse kalastajalle.*

Kalastusharrastajille ovat tulleet tutuiksi mitä moninaisimmat ohjeistukset
siitä, kuinka pyyntipuuhissa tulisi ottaa huomioon vastuullisuus ja
ympäristönäkökulmat. Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) toiminnanjohtaja
*Olli Saari* näkee, että vastuullisuusnäkökulman rinnalla on hyvä muistuttaa
siitä, että fiksu kalastaminen on usein valttikortti myös kalastajalle.
– Kalastuksen vastuulliset käytänteet myös omaksutaan sitä helpommin,
mitä
enemmän niistä ymmärretään olevan suoraa hyötyä myös itselle. On
tarjolla
esimerkiksi paljon sellaisia välineitä, jotka helpottavat kalastusta ja
ovat samalla hyväksi kaloille, hän sanoo.

*Välineillä on väliä*

Fiksusti kalastamisen voi aloittaa jo kaikille tutuista välineistä.
Esimerkiksi perinteisen kalahaavin heikkous on se, että uistimen koukut
tarttuvat havakseen helposti, ja toisinaan sotkun selvittämiseen tarvitaan
puukkoa. Kauppojen haavitarjonnasta löytyy nykyään useita kumihavaksellisia
vaihtoehtoja, joihin koukut eivät yhtä helposti kietoudu.
– Kumihavas on samalla kalaystävällinen valinta, sillä sileänä
materiaalina se ei vahingoita kalojen herkkää limapintaa. Tällä voi olla ratkaiseva
vaikutus esimerkiksi uhanalaista taimenta takaisin vapautettaessa, Saari
kertoo.

Toinen esimerkki löytyy koukuista. Kokenutkin kalastaja saattaa joskus
joutua tilanteeseen, jossa koukku on tarttunut omaan tai kaverin nahkaan.
Mikäli koukussa ei ole väkästä tai sellainen on huolellisesti painettu
lyttyyn, on koukun poistaminen helppo homma.
– Yhtä helppoa on väkäsettömän koukun irroitus myös sellaisen kalan
suupielestä, jota ei halua tai jota ei ole luvallista saaliiksi ottaa. Näin
kala on tarvittaessa helppo päästää vahingoittumattomana takaisin veteen,
Saari sanoo.

*Mitä tehdä isolle saaliille?*

Moni kalastaja haaveilee suuren petokalayksilön nappaamisesta, mutta yhtä
lailla sellainen voi päätyä myös sitä odottamattoman pyytämäksi.
Tällöin tilanteeseen valmistautumaton yleensä tappaa kalan, jotta uskaltaisi
käsitellä petoa ja koska sopivat vaa'at eivät ole käden ulottuvilla. Siksi
osa suurkaloista päätyy suoraan tunkiolle. Suomen Vapaa-ajankalastajien
kalatalousasiantuntija* Janne Antila* kannustaa aina varautumaan myös
siihen mahdollisuuteen, että vedestä nousee iso yksilö, jotta sen pystyy
tilanteen tullen vapauttamaan onnistuneesti.
– Tänä päivänä puhutaan paljon suurten petokalayksilöiden tärkeydestä
kalaston tasapainon kannalta. Tietoisuus isoista kaloista vaikuttaa myös
kalastajien liikkeisiin ja sitä kautta alueellisen kalastusmatkailun
arvoon. Kokonaisuuden kannalta ison petokalan vapauttaminen on usein hyvä
ratkaisu, Antila sanoo.
– Suuria petokaloja voi kuitenkin satunnaisesti myös syödä, kunhan
tiedostaa raskasmetallipitoisuuksien kasvavan kalan koon myötä.

Joskus kalaa tulee saaliiksi ylenpalttisesti, ja tilanteeseen varautumaton
joutuu pohtimaan, missä ja miten säilyttää kalat. Antilan vinkkinä onkin
miettiä jo etukäteen, kuinka paljon saalista omaan säilytykseen mahtuu.
– Fakta on se, että kuollut kala säilyy vain kylmässä, mutta elävä kala
säilyy luontaisessa ympäristössään eli vapaana vesistössä. Myöhemmin
sama kala isompana tai sen jälkeläiset voivat päätyä kalastajan pyytämäksi.
Tätä kestävä kalastus parhaimmillaan on, Antila kiteyttää.


Lisätietoja:
Janne Antila
Kalatalousasiantuntija
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
+358 45 630 4280
janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Jaana Vetikko
Tiedottaja 





<h3>Vapaa-ajankalastajapiireille</h3>
SVK:n kilpailujaostojen työskentely alustavien kilpailusääntöehdotusten
saralla on saatu päätökseen. Ohessa on liite, josta löytyy säännöstöt
uudistusehdotuksineen. Uudet ehdotukset on havainnollistamisen vuoksi
kirjoitettu punaisella tekstillä. Huomatkaa kuitenkin, että tämän syyskauden
perhokarsinnat käydään jo uusituin säännöin.

Kilpailutoimikunta jaostoineen toivovat piirien ottavan aktiivisesti kantaa
kyseisiin sääntöehdotuksiin ja antavan palautteensa syyskuun 30. päivään
mennessä. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle,
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi<mailto:marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi>.

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/sm_saannot_2021.pdf'> Lataa tästä sääntöehdotukset.</a>

Hyvää kesää!
Marcus Wikström 




 










<h3>*Päivitetty ohjeistus koskien kalastuskilpailujen järjestämistä, 24.05.2021*</h3>(soveltuvin osin myös muiden ulkona järjestettävien kalastustapahtumien)

Tärkeät linkit ajantasaisiin ohjeisiin, jotka tulee ottaa huomioon
tilaisuutta suunniteltaessa:
– THL:n viralliset korona-ohjeet <a href=https://thl.fi/fi/ target=_blank>thl.fi/fi</a>
– THL:n suositus kasvomaskien käytöstä kansalaisille
<a href=https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille/ target=_blank>thl.fi/fi/</a>

Koronaepidemia vaikuttaa maassamme edelleen eri alueisiin eri tavoin ja viranomaisohjeistukset voivat muuttua nopeasti. Muistutamme, että tarkistatte oman alueenne voimassa olevat koronatilanteeseen liittyvät viranomaisohjeet ja -suositukset, seuraatte tilanteen kehittymistä sekä noudatatte annettuja ohjeita ja suosituksia.
Nykytilanteessa (24.5. tietojen mukaan) on joillakin alueilla kilpailujen järjestäminen mahdollista, erityisesti pandemian ”perustasolla” olevilla alueilla. Näilläkin alueilla on edelleen kokoontumisrajoituksia, esim. Itä-Suomessa se on 50 hlöä. Tietyissä tapauksissa tämäkin määrä voidaan ylittää, kunhan turvallisuus varmistetaan viranomaisohjeiden mukaisesti.
Itä-Suomen Avi:n 17.5. antamassa tiedotteessa lukee näin:
”Sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa voidaan kuitenkin järjestää yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia, joihin osallistuu yli viisikymmentä (50) henkilöä edellyttäen, että turvallisuus niissä voidaan varmistaa noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen (THL) 21.9.2020 antamaa ja viimeksi 22.2.2021 päivitettyä ohjetta. Ohje täydentää suoraan tartuntatautilaista tulevia
velvoitteita.” Ohje löytyy tästä:
<a href=https://minedu.fi/documents/1410845/22330894/Ohje+ylei%C3%B6tilaisuuksiin+yleisiin+kokoontumisiin+ja+julkisten+tilojen+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n+21.9.2020.pdf/bef30f76-8187-9d78-1444-bb0686c8eeb6/ target=_blank>minedu.fi/</a>

Tuoreimmat tiedot alueiden osalta voi tarkistaa mm. osoitteesta www.avi.fi. ja ajankohtaisimmat päivitykset suoraan esim. osoitteesta Usein kysyttyä
koronaviruksesta – Aluehallintovirasto
<a href=https://avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta/ target=_blank>avi.fi/usein-kysyttya-koronaviruksesta</a>

*Ohjeita ja käytäntöjä kalastuskilpailujen järjestämiseen*

– normaalioloista poiketen, kimppakyytejä *ei edelleenkään suositella*.
Paikalle tulee saapua yksin tai korkeintaan omien perheenjäsenten kanssa. Lähistöllä asuvat voivat saapua paikalle myös kävellen tai pyöräillen, jos kilpailun luonne (tavaran määrä) sen sallii.
– turvavälit pidetään kaikissa tilaisuuden tilanteissa, niin järjestäjien kuin osallistujien välillä.
– järjestäjät suojautuvat *kasvomaskein* ja *suojakäsinein*.
– huolehditaan käsihygieniasta, eli tarjotaan käsidesiä vähintään
parissa eri kohdassa kilpailualuetta (käsidesipisteiden määrää voidaan nostaa isommissa tapahtumissa).
– kilpailukortit; järjestäjä käsittelee kilpailukortteja suojahanskoin ja jokainen kortti suljetaan minigrip-pussiin, ennen kuin se annetaan kilpailijalle. Kilpailija ei poista korttia pussista, vaan ojentaa sen avaamattomana kilpailun päätteeksi takaisin järjestäjälle. Järjestäjä käsittelee korttia taas suojahanskoin.
– tapahtuma-alueen järjestelyt tehdään niin, ettei ihmistungoksia tai lähikontakteja synny.
- *jonoja* voi välttää esimerkiksi suosimalla pelkkää
*ennakkoilmoittautumista*. Myös *osanottomaksu* tapahtuu etukäteen
verkossa.
- mahdollisille *varapaikoille* saa siirtyä turvavälit huomioon ottaen.
- *punnitukset* voidaan hoitaa yksi kerrallaan huutamalla kilpailijan numeron, jolloin ainoastaan ko. kilpailija liikkuu kohti vaakaa, muut pysyvät paikallaan (turvavälit huomioon ottaen). *Kilpailija asettaa* itse saaliin vaa´alle, odottaa että lukema saadaan kirjattua ja nostaa sitten kalat niille tarkoitettuun saaviin tms.
- *palkinnot *voidaan jakaa vasta jälkikäteen (esim. lahjakortteja voi postittaa voittajille jne.). Jos palkintojenjako kuitenkin halutaan järjestää perinteisellä tavalla, tulee toimia näin:
- palkinnot *asetetaan valmiiksi* järjestykseen esimerkiksi pöydälle, jonka jälkeen ilmoitetaan tulosjärjestyksessä palkintoihin oikeutetut kilpailijat. *Pidetään riittävä tauko* jokaisen kilpailijan jälkeen, jotta palkittava saa rauhassa noutaa oman palkintonsa. Vasta kun tämä on siirtynyt takaisin sivummalle, luetaan tuloslistalta seuraavan kilpailijan nimi.
- palkittavia *ei kätellä, halailla tms*., mutta raikuvat aplodit
ovat sallittuja.
- palkintojaon yhteydessä pidetään *riittävä turvaetäisyys sekä
kanssakilpailijoihin että järjestäjiin*, mukaan lukien *mahdollisten valokuvausten aikana*. Mitalistit eivät siis tunkeudu toistensa iholle valokuvaustenkaan aikana, vaan turvavälit otetaan huomioon kaikessa tekemisessä.

– buffetteja voidaan monessa paikassa taas järjestää, kun muistetaan noudattaa annettuja viranomaisrajoituksia ja -suosituksia.
– huonovointisena tai sairaana ei kilpailuihin saa lähteä. Sama koskee tilannetta, jossa joku muu perheenjäsen on sairastunut. Jos sairastunut henkilö kuitenkin kilpailupaikalla havaitaan, hänet diskataan ja lähetetään oitis pois/kotiin kisasta.
- Kilpailut ovat ulkoilmatapahtumia, mutta järjestäjä voi alueen
epidemiatilanteen mukaan suositella käytettävän kasvomaskia kilpailun ajan. Maskia voi muutenkin halutessaan käyttää ottaen huomioon siihen liittyvätohjeet:
 
<a href=https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/suositus-kasvomaskien-kaytosta-kansalaisille/ target=_blank>thl.fi</a>

*SVK huomauttaa, että pandemiatilanne elää päivästä toiseen ja uusia rajoituksia saattaa tulla lyhyellä varoitusajalla. Näin ollen myös ”varmalta” näyttävä kilpailutapahtuma saattaa peruuntua aivan loppumetreillä.*

Ohjeet koronaturvalliseen omatoimiseen kalastamiseen tästä.
<a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullisen-kalastajan-ohjeet/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullisen-kalastajan-ohjeet</a>

Lisätietoja:
kalatalousasiantuntija Marcus Wikström,
marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi, p. 045 110 2126



Jaana Vetikko
tiedottaja 

 

<h3>Tiedote 7.5.2021 Modernin hauenkalastajan välineet ja toimintatavat</h3> Suomen Vapaa-ajankalastajien vinkit haltuun uusien videoiden avulla

*Hauenkalastus on maassamme suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin. Pääosa lajin aktiiviharrastajista noudattaa kalastaessaan vastuullisia toimintatapoja. Suomen Vapaa-ajankalastajat on julkaissut osana Koolla on väliä -hankettaan sarjan videoita, joista myös uusien harrastajien on helppo ammentaa opit vastuulliseen hauenkalastukseen.*

Hauenkalastuksen valtava suosio on helppo havaita sekä vesillä, että haukeen keskittyvien kalastuskilpailujen osallistujamäärissä. Hyvällä syyllä ja varsin perustellusti voidaan sanoa, että hauenkalastus on tällä hetkellä todella trendikästä ja laji kerää jatkuvasti uusia harrastajia. Uusien hauenkalastajien tiedonjanoa tyydyttämään on julkaistu neljä videota, joissa esitellään modernin hauenkalastajan toimintatapoja sekä lajissa tarvittavia välineitä ja niiden käyttöä.
Hauenkalastajien parissa on jo vuosien ajan ollut yleisenä käytäntönä, että lajia harrastetaan vastuullisten toimintatapojen mukaisesti. Jotta kalastus voi jatkua laadukkaana myös tulevaisuudessa, tulee kalakantojen säilyvä hyvinä. Tämä on sekä kalojen, että kalastajien etu. Etenkin suurienhaukiyksilöiden arvostus on hauenkalastajien keskuudessa korkealla sekä
siiman päässä saaliina, että myös arvokkaina emokaloina ja
särkikalakantojen verottajina.

Videot on tehty osana Suomen Vapaa-ajankalastajien Koolla on Väliä
-hanketta ja ne on tuotettu yhteistyössä Pike Mastersin ja
Kalastuskanavan kanssa. Videoita voi katsoa Vapaa-ajankalastajien Youtube-kanavalta, sekä järjestön muilta some-kanavilta.
SVK:n Youtube-kanava:<a href= https://www.youtube.com/Kalastusvideot/ target=_blank>www.youtube.com/Kalastusvideot</a>

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050, juha.ojaharju(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja 






<h3>Julkilausuma 24.4.2021</h3>
*Suomen Vapaa-ajankalastajista maamme vaikuttavin kalastusperhe. Kevätkokous vaatii hallitukselta toimenpiteitä*
 
*Suomen Vapaa-ajankalastajat on hyväksynyt uuden toimintastrategian ”Yhdessä paremman kalastuksen puolesta” vuosille 2022–2026.
Valtakunnallisen yli 34 000 kalastuksenharrastajan yhteisön ja
neuvontajärjestön visiona on olla Suomen vaikuttavin kalastusperhe. Järjestön kevätkokouksessa kutsuttiin myös sen ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi diplomi-insinööri Markku Markkula.*

Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) kevätkokous hyväksyi lauantaina 24. huhtikuuta järjestön uuden toimintastrategian vuosille 2022–2026.
”Yhdessä paremman kalastuksen puolesta” -nimeä kantavassa strategiassa on kirkastettu juuri 20 vuotta täyttäneen SVK:n perustehtävät ja tavoitteet, sekä toimintaa ohjaavat arvot.
”Järjestö tulee panostamaan asiantuntevaan ja tavoittavaan kalastajien neuvontaan, vahvistamaan kokonaisvaltaista jäsenkokemusta sekä korostamaan yhteistyön voimaa vapaa-ajankalastuksen edistämisessä”, toteaa SVK:n
toiminnanjohtaja *Olli Saari.*

SVK:n uusi strategia linkittyy tiiviisti *Marinin* hallitusohjelmaan kirjattuun Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaan, joissa molemmissa tavoitellaan vapaa-ajankalastuksen aseman vankistamista yhtenä suomalaisten
suosituimmista luontoharrastuksista myös muuttuvassa yhteiskunnassa. SVK:n kevätkokous vaatii Suomen hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä vapaa-ajankalastuksen edistämiseksi. Ajankohtaisena toimenpiteenä tulee tunnistaa kalastuskilpailujen luonne. Niiden kaltaisten yleisötilaisuuksien
turvallinen järjestäminen tulee mahdollistaa suuremmille
osallistujamäärille rajoitusten purun alkuvaiheessa. Lisäksi suunniteltu
Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian toimeenpanoryhmä on syytä perustaa pikimmiten.
Kevätkokous haastaa kaikki vapaa-ajankalastuksen harrastajat sekä sen arvon tunnistavat henkilöt ja yhteisöt toimimaan yhdessä paremman kalastuksen puolesta.

<h3>*Suomen Vapaa-ajankalastajille ensimmäinen kunniapuheenjohtaja*</h3>
Kevätkokouksessa kutsuttiin myös SVK:n kautta aikain ensimmäiseksi
kunniapuheenjohtajaksi Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva diplomi-insinööri* Markku Markkula*. Hän toimi SVK:n puheenjohtajana vuosina 2007-2015. Sitä ennen hän oli Suomen Kalamiesten Keskusliiton varapuheenjohtaja 1999-2001 ja puheenjohtaja 2002-2010. Markun ylivertaiset
taidot yhdistystoiminnassa sekä erilaisten näkemysten yhteensovittamisessa
olivat äärimmäisen tärkeitä kolmen valtakunnallisen
vapaa-ajankalastajajärjestön rakentaessa nykyistä keskusjärjestöä.

Vuosien kuluessa vapaa-ajankalastajilla on ollut ilo ja etuoikeus käyttää Markkulan erinomaisia suhteita asioidensa edistämiseen niin vaikuttamisessa eduskunnassa ja ministeriöissä kuin toimittaessa yhteistyöjärjestöjen kanssa. Markkula vaikutti voimakkaasti mm. läänikohtaisen viehekortin syntyyn.
SVK on myös kiitollinen Markkulalle hänen taidoistaan kansainvälisissä suhteissa. Suomalaisenkin vapaa-ajankalastuksen edistäminen vaatii yhä enemmän työtä Euroopan tasolla, erityisesti EU:ssa.
Markkula painottaa SVK:n uuden strategian muuttamista käytännön toimiksi. Hän tuli vastikään nimetyksi luottamustoimeen EU-tasolle suomalaisia kaupunkeja ja alueita edustavaksi ilmastolähettilääksi. ”Suomalaisten pitää päästä ja mennä aktiivisesti mukaan EU:n uusiin miljardiluokan Missio-tason tutkimus- ja innovaatio-ohjelmiin, joista yksi käsittelee vettä, meriä ja sisämaan vesistöjä. Suomalaisen luonnon puhtaus
ja sen tarjoamat elämykset ovat ainutlaatuinen voimavara ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja muutosta hillitsevissä toimissa”, hän kiteyttää.

Lisätiedot:
SVK, toiminnanjohtaja Olli Saari, p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien toimintastrategia ”Yhdessä paremman
kalastuksen puolesta” on luettavissa osoitteessa
<a href=https://issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/strategia_2022_2026/ target=_blank>issuu.com/vapaa-ajankalastajat/docs/strategia_2022_2026</a>

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja 





<h3>*Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia*</h3>
*Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen
kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen Kalastusrajoitus.fi -palveluun siirtämisen jälkeen on kalastajien helppo todeta, millä alueilla koskialueisiin liittyvät määräykset ovat voimassa. Myös jokiin nousevat kalat kiittävät saadessaan kotikoskissaan kuturauhan*.

Pääosin Kymenlaaksossa sijaitsevat Summanjoen, Vehkajoen, Mäntyharjun reitin alaosan ja Valkealan reitit ovat kalastuslain mukaisia vaelluskalavesistöjä. Niiden koski- ja virta-alueiden määritykset ovat valmisteilla ELY-keskuksessa. Työ on osa isompaa kokonaisuutta, jossa ELY-keskuksen kalatalousviranomainen määrittää vastaavat alueet tärkeimpiin vaelluskalavesistöihin toimialueellaan yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Virtamittarit-hankkeen kanssa. Koski- ja virta-alueiden määrittäminen on tarpeellista, jotta voidaan rajata vaelluskalojen kulun ja luontaisen elinkierron kannalta keskeiset
vesialueet. Näin koski- ja virta-alueiden rajat selkiytyvät kalastajille ja kalastuksen valvojille.

SVK:n kouluttamat virtamittarit ovat tehneet koski- ja virta-alueiden määrityksiin liittyvät kenttätyöt. Ne tehdään maastokäynneillä jokaiseen ennalta arvioituun kohteeseen, joissa määritetään koski- tai virta-alueen alku- ja loppupäät.
Määrityksessä pyritään ottamaan huomioon veden korkeuden ja virtaaman muutokset siten, että lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin kaikkia virtaamaolosuhteita tulvavesistä matalan veden aikaan. ELY-keskus on valmistellut määrityksistä päätösluonnokset. Luonnokset ovat nähtävillä ELY-keskuksen verkkosivuilla <a href=https://www.ely-keskus.fi/kuulutukset/ target=_blank>www.ely-keskus.fi/kuulutukset</a> (valitse Varsinais-Suomen ELY) ja niihin voi esittää mielipiteitä 17. toukokuuta asti.

Vaelluskalavesistö ja vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet ovat kalastuslain mukaisia määritelmiä, joilla pyritään suojelemaan vaelluskaloja virtavesissä. Vaelluskalavesistöt ovat vesialueita, joita vaelluskalat käyttävät keskeisenä vaellustienään tailisääntymisalueenaan. Vaelluskalavesistömääritelmästä seuraa erilaisia kalastusta koskevia rajoituksia ko. vesistössä. Tällaisia ovat mm. syksyiset
verkkokalastuskiellot jokisuussa ja joessa sekä yleiskalastusoikeuksien rajoitukset koski- ja virta-alueilla, jotka ovat erityisesti lohikalojen lisääntymisalueita.
Vahvistetut rajoitukset merkitään www.kalastusrajoitus.fi -palveluun, joka on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa esimerkiksi kännykän kautta.
Lisätietoja:
SVK, hanketyöntekijä Mauri Suojanen p. 040 589 6692,
mauri.suojanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
ELY-keskus, kalastusmestari Vesa Vanninen p. 02 9502 9095,
vesa.vanninen(a)ely-keskus.fi




Jaana Vetikko
tiedottaja 











<h3>Hei!,</h3>

Tästä linkit verkkosivujemme kyselyihin käyttö- ja hoitosuunnitteluun liittyen. Täytä ja palauta. Saa (ja pitääkin) jakaa!
Laitan linkit tänään laajaan sähköpostijakeluun ja Facebookiin.

 VESIALUEEN OMISTAJAT:
<a href=http://www.airistovelkua.fi/wp/kysely-airisto-velkuan-kalatalousalueen/ target=_blank>www.airistovelkua.fi/wp/kysely-airisto-velkuan-kalatalousalueen</a>
 -vesialueiden-omistajille/

 VAPAA-AJAN KALASTAJAT, KALASTUSOPPAAT, AMMATTIKALASTAJAT:
<a href=http://www.airistovelkua.fi/wp/kysely-airisto-velkuan-kalatalousalueel/ target=_blank>www.airistovelkua.fi/wp/kysely-airisto-velkuan-kalatalousalueel</a>

la-toimiville-vapaa-ajan-kalastajille-kalastusoppaille-ja-ammattikalastajille/

Moni vastaaja on varmasti sekä että. Mikään ei estä vastaamasta
molempiin kyselyihin.



 Terv. Timo Saarinen





<h3>Poikkeusluvat kilpailujen kalasaaliiden myyntiin</h3>
ELY-keskukset ovat myöntäneet SVK:lle poikkeusluvan kilpailujen kalasaaliidenmyymiseen vuosina 2021-2025.
Lupa kattaa piirien toimintakalentereihin kirjatut piirien ja seurojen kilpailutsekä piirien alueella järjestettävät SVK:n kilpailut.Lupa ei kuitenkaan koske merialueella järjestettäviä kilpailuja. 
EU:nsäädökset kieltävät vapaa-ajankalastajien mereltä pyytämän saaliin myynnin, eikä siihen ole kilpailuja koskevaa poikkeuslupamahdollisuutta.
Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa on haettu seuraaville
kalastuskilpailumuodoille vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus-, katiskakalastus- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat ahven, särki ja muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

Myönnettyihin poikkeuslupiin sisältyy raportointivelvollisuus. Kilpailujen kalasaaliita myyvät seurat ja piirit pitävät näistä kirjaa. Piirit keräävät vuoden lopussa oman alueensa myydyt kalasaaliit yhteen ja raportoivat niistä SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi.
Kilpailuvastaava koostaa piirien raportit yhteen ja raportoi myyntien kokonaismäärät ELY-keskuksille. Liitteenä on ELY:n virallinen raportointikaavake malliksi, jotta seurat ja piirit tietäisivät, mitkä tiedot on kirjattava myynneistä muistiin. Liitteenä on myös ELY:ltä saatu lupa, joka kannattaa tallentaa ja jakaa piirien alueen sitä tarvitseville seuroille.

Varsinais-Suomen ELYn poikkeusluvan piirissä vapaa-ajankalastajapiireistä
ovat: Etelä-Karjala, Kaakkois-Suomi, Etelä-Suomi, Lounais-Suomi ja Pohjanmaa.

<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/lomake_myynti.pdf'> Lataa tästä kilpailukalojen myyntilomake.</a>



Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h3>*Muikun uusi Suomen ennätys on 0,634 kiloa*</h3>
*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kolme uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat makrilli 0,610 kg, muikku 0,634 kg ja vaskikala 14,5 cm.*

Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa kolme uutta Suomen ennätystä.
Makrilli on Suomen vesillä satunnainen harhailija. Valtameren lämpimässä ja suolaisemmassa vedessä elävää kalalajia tavataan Suomessa tavanomaisesti syksyllä. Suomenlahdella Kotkassa lokakuussa verkkoon uinut makrilli painoi 0,610 kg.

Inarijärvessä verkkoon uinut muikku painoi 0,634 kg ja oli 39,9 cm pitkä. Luonnonvarakeskuksen Inarin toimipisteen tutkija *Erno Salonen* määritti muikun iäksi yhdeksän vuotta. Muikku oli harvinaisen nopeakasvuinen. Vanhimmat Inarijärvestä saadut muikut ovat olleet 13-vuotiaita, mutta pienikokoisempia kuin uusi ennätys. Näin suurikokoinen muikku on mahdollista sekoittaa lähisukuiseen siikaan. Muikun alaleuka on kuitenkin
yläleukaa pidempi. Siialla tilanne on päinvastoin.

Suomenlahdella Hangon vesillä onkeen napannut vaskikala oli pituudeltaan 14,5 cm. Se sivuaa voimassa ollutta Suomen ennätystä Porvoon vesiltä vuodelta 2008.

*Punnituksessa oltava tarkka*
Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 80 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka
vuosi paljon isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä
suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.
Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi
kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

*Viime vuoden ennätyssärki oli 17-vuotias*
Viime vuonna uusien ennätyskalojen joukkoon nousi 1,42 kg painoinen särki. Ennätyskalalautakunnan jäsen Luonnonvarakeskuksen asiantuntija *Sami Vesala* on selvittänyt särjen iäksi 17 vuotta. Naarassärki oli kasvanut hyvin vielä varttuneemmallakin iällä ja oli pulskassa kunnossa ja täynnä mätiä.



Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa
a href=https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi/suurkalat/2000-luvun-ennatyskalat</a>
Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy samasta osoitteesta ja
lisäksi osoitteesta <a href=https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/ target=_blank>ahven.net/kalastus/ennatyskalat</a>

*Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:*
Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. (09) 6844 5914

Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä.
Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan
puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.




Jaana Vetikko
tiedottaja









<H3>*SM-pilkki Kuopiossa peruutetaan koronaepidemian vuoksi*
*SM-kiiskipilkki Rantasalmella siirtyy vuodella*</h3>*Suomen Vapaa-ajankalastajat päätti peruuttaa vuoden 2021 SM-pilkin vallitsevan koronatilanteen takia. Samalla päätettiin siirtää tuleva SM-kiiskipilkki myöhäisempään ajankohtaan. Suomen Vapaa-ajankalastajat
kannustaa pilkille omatoimisesti ja muistuttaa ottamaan huomioon
turvallisen jäällä liikkumisen.*

*Vuoden 2021 SM-pilkki piti toistamiseen järjestää Kuopiossa, lauantaina
6.3. *Pohjois-Kallavedellä. Viime vuoden tapaan Suomen Vapaa-ajankalastajat
peruivat kilpailun koronatilanteen takia. SM-pilkki siirtyy taas vuodella
eteenpäin. Samalla kuluvan vuoden SM-pilkin järjestäjä Pohjois-Savon
Vapaa-ajankalastajapiiri päätti luovuttaa järjestelyvastuun seuraavalle
järjestäjälle. <h3>Näin ollen kilpapilkkijät kokoontuvat 5.3.2022 Kallaveden
sijasta Puruvedellä.</h3>

*SM-kiiskipilkki oli tarkoitus järjestää 7.3. Rantasalmella, eli päivä
SM-pilkin jälkeen. Kilpailu päätettiin siirtää ensi vuodelle
*koronatilanteen takia*. <h3>Uusi ajankohta on 6.3.2022.*</h3>

Suomen Vapaa-ajankalastajat seuraa jatkossakin tiivisti Suomen hallituksen,
THL:n ja aluehallintovirastojen koronaan liittyvää tiedotusta ja tekee
tarvittaessa lisää toimenpiteitä harrastajiensa terveyden turvaamiseksi.

Pilkkiminen kuuluu yleiskalastusoikeuksiin, eikä vaadi harrastajaltaan
kalastuslupaa. Poikkeuksena nk. erityisalueet, kuten esimerkiksi kirjolohilammikot, joihin erillinen lupa vaaditaan. Suomen Vapaa-ajankalastajat kannustaa niin perheitä kuin
aikuisiakin suuntaamaan omatoimisesti pilkille turvallisesti jäällä
liikkuen sekä nauttimaan pilkkimisen hyvinvointia ja talvielämyksiä
tuottavasta vaikutuksesta. Onnistuneen pilkkireissun myötä pääsee myös
nauttimaan terveellisestä lähiruoasta.

Lisätietoja:
SM-pilkin kilpailujohtaja Aarne Keurulainen, p. 041 436 1199
SM-kiiskipilkin kilpailujohtaja Tapani Kurki, p. 0400 613 510
Marcus Wikström, SVK:n kilpailuvastaava, p. 045 110 2126

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000
kalastuksen harrastajaa.*


Jaana Vetikko
tiedottaja 


 






<H3>Tiedoksi 11.12.2020</h3>
SVK:n kilpailutoimikunta on sähköpostikeskustelussaan (20.5.2020) päättänyt
ja SVK:n hallitus hyväksynyt linjauksen muovikassien käytön vähentämisestä
SVK:n kilpailuissa seuraavasti:

*Kilpailun järjestäjä ei tästedes jaa kalojen säilytyspusseja tai -astioita
kilpailijoille, vaan jokainen kilpailija vastaa itse omasta kalojen
säilytysastiastaan. Näin ollen kalat punnitaan korissa ilman muovipussia.
Kyseinen muutos on päätetty ottaa käyttöön vuoden 2021 alusta.*
*Omia muovikasseja saa siis edelleen käyttää, jos kilpailija niin haluaa.
Kilpailukutsuihin tulee ainakin alkuun lisätä maininta muuttuneesta
käytännöstä, jotta kilpailijat osaisivat tähän varautua. *

*Jossain kilpailuissa on myös käytössä pieniä muovipusseja (esim. minigrip)
kilpailukorttien säilytystä varten, jotta kortit eivät kastuisi ja ne
voidaan helposti lukea punnituksessa lukijalla. Näiden kyseisten
pikkupussien käyttöä voidaan jatkaa edelleen, kunnes sopiva säänkestävä
vaihtoehto löTällä muutoksella pyritään kalastusharrastuksemme puitteissa osaltamme
vähentämään muovin käyttöä.

SVK:n kilpailutoimikunnan ja hallituksen puolesta,
Marcus Wikström


Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h3>*Valkeakosken Kalaveikot valittiin vuoden kalastusseuraksi. Kunniamerkkejä ja
kunniaviirejä myönnettiin ansioituneille vapaa-ajankalastuksen edistäjille*</h3>
*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) julkisti tänään
Helsingissä syyskokouksessaan perinteiseen tapaan vuoden kalastusseuran.
Valinta kohdistui tällä kertaa Valkeakosken Kalaveikkoihin, joka on yksi
maamme suurimmista kalastusseuroista lähes 800 jäsenellään.
20-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi SVK palkitsi myös ansioituneita
vapaa-ajankalastuksen edistäjiä kunniamerkein ja -viirein.*

Vuoden kalastusseuran valinnan tehneen SVK:n viestintätoimikunnan mukaan
Valkeakosken Kalaveikot on osoittanut, että runsaalla ja monipuolisella
toiminnalla voidaan välttää suuren kalastusseuran näivettyminen.
Perinteisen kilpailutoiminnan ohella Kalaveikot on tunnettu esimerkiksi
Apianvirran heittokalastusalueen hoitamisesta ja kalaveneiden
vuokraustoiminnastaan.
”Pitkän perinteen omaavalla Tappajahauki-uistelukilpailulla on myös laaja
sponsori-, talkoo- ja kilpailijajoukko, joka pitää seuran tuntosarvet
herkkinä myös oman seuran toiminnan ulkopuolelle”, viestintätoimikunta
toteaa valintaperusteluissaan.
Valkeakosken Kalaveikkojen sihteeri *Simo Suihko* kertoo ottaneensa tiedon
valinnasta vuoden kalastusseuraksi tyytyväisenä vastaan.
”Tuntuuhan se totta kai hyvältä saada tunnustusta toiminnasta, kun olemme
pitkään tehneet työtä myös nuorten kalastusharrastuksen edistämiseksi”,
hän sanoo.
Monipuolisen toiminnan lisäksi Suihko nostaa Valkeakosken Kalaveikkojen
vahvuudeksi sen, että seurassa on kaikenikäisiä jäseniä.
”Löytyy isovanhempia ja heidän lapsiaan sekä lapsenlapsiaan. Näin
kokeneita konkareita riittää opastamaan kalastusharrastuksensa alussa olevia nuoria”,
Suihko kertoo.

*SVK palkitsi myös ansioituneita toimijoita ja yhteistyökumppaneita*

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö viettää tänä vuonna
20-vuotisjuhlavuottaan. Sen kunniaksi järjestö palkitsi syyskokouksessaan
kunniamerkein ja kultaisin ansiomerkein henkilöitä ja
vapaa-ajankalastajapiirien toimijoita, jotka ovat poikkeuksellisen
ansiokkaasti toimineet vapaa-ajankalastuksen hyväksi.
Yhteistyökumppaneita kiitettiin kunniaviirein menestyksellisestä
toiminnastaan. Lisäksi SVK palkitsi kunniaviireillä
vapaa-ajankalastajapiireittäin ansioituneita kalastusseuroja osoituksena
aktiivisesta, monipuolisesta ja esimerkillisestä seuratoiminnasta.

<h3>Palkitut</h3>
*Kunniamerkki:* Ilkka Mäkelä (ent. SVKn toiminnanjohtaja), Ilkka Sailo
(ent. Suomen Kalamiesten Keskusliiton tiedottaja), Markku Marttinen (ent.
Elyn kalatalouspäällikkö), Hannu Routio (Etelä-Suomen
Vapaa-ajankalastajapiiri), Jarmo Niitynperä ja Kaija Tanhuanpää
(Lounais-Suomi), Pekka Kaskela (Häme), Jaakko Knaapila (Pohjanmaa), Juha
Syvärinen ja Anita Törmänen (Pohjois-Pohjanmaa), Merja Kekki (Lappi), Juha
Väisänen (Kainuu), Timo Hartikainen (Pohjois-Karjala), Eero Kokkarinen ja
edesmennyt Kyösti Kauppinen (Pohjois-Savo), Tapani Kurki (Etelä-Savo),
Pekka Turunen (Etelä-Karjala), Veikko Karinkanta (Kaakkois-Suomi) ja Hemmo
Hirvonen (Keski-Suomi).
*Kultainen ansiomerkki: *Mikko Peltola (toimittaja).
*Kunniaviirit yhteistyökumppaneille:* Metsähallitus, Kuusamon Uistin,
Finlandia Uistin ja Eduskunnan kalakerho.
*Kunniaviirit kalastusseuroille (jaettu/jaetaan piirien syyskokouksissa):*
Tuusulanjärven Urheilukalastajat (Etelä-Suomi), Naantalin seudun
Urheilukalastajat ja Huittisten Kalakerho (Lounais-Suomi),
Hervannan-Kaukajärven Kalakerho (Häme), Seinäjoen seudun Onkijat
(Pohjanmaa), Iin Kalamiehet (Pohjois-Pohjanmaa), Veitsiluodon Kalamiehet ja
Sodankylän Perhokalastajat (Lappi), Kajaanin Perhokerho (Kainuu), Lesnan
Naputtajat (Pohjois-Karjala), Puijon Pilkki (Pohjois-Savo), Puruveden
Kala-Harrit (Etelä-Savo), Lappeenrannan Urheilukalastajat (Etelä-Karjala),
Loviisan seudun Eränkävijät ja Lahden Kalaveikot (Kaakkois-Suomi) ja
Viitasaaren Kalakaverit (Keski-Suomi).

Lisätietoja:
tiedottaja Jaana Vetikko p. 050 525 7806,
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi
toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13
vapaa-ajankalastajapiirin 490 seurassa toimii yhteensä noin 36 000
kalastuksen harrastajaa.*



Jaana Vetikko
tiedottaja 








<h3>SVK:n KILPAILUKALENTERI 2021</h3>
Kansalliset kilpailut:

<h3>Huom! Vuoden 2020 peruutetut kilpailut siirtyvät suurimmalta osin v. 2021 pidettäviksi.</h3>
Helmikuu
	Pilkkimaajoukkueiden loppukarsintaa ei järjestetä v. 2021
20.2.	”SM-pilkin esikisa”, Kallavesi, Kuopio

Maaliskuu
6.3.	SM-pilkki, Sorsasalo, Kuopio
7.3.	SM-kiiskipilkki, Rantasalmi
20.3.	SM-mormuskointi, Räyringinjärvi, Veteli
27.3.	SM-särkipilkki, Keitele, Viitasaari

Huhtikuu
2.-3.4.	MM-morrikarsinta, Keski-Suomi
17.4.	SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi (alustava, suullinen pvm)
18.4.	SM-lohipilkki, Ahvenlampi, Luosto (alustava, suullinen pvm)

Toukokuu

Kesäkuu
??	Nuorten SM-perhokalastuskilpailu, ajankohta ja paikka vielä auki
18.-20.6.	Viehekalastuksen SM, Puruvesi

Heinäkuu
??	SM-kilpaonki, ajankohta ja paikka vielä auki
3.7.	SM-heittouistelu, Oravainen
4.7.	SVK:n mestaruusvetouistelu, Oravainen
10.7.	SM-soutu-uistelu, Kilpijärvi (P-Savo)

Elokuu
7.8.	SM-onki, Kalajärvi, Peräseinäjoki (alustava päivämäärä)
??	Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, ajankohta ja paikka auki
??	Perhokalastuksen SM-finaali, ajankohta ja paikka vielä auki
14.8.	SM-Veneonki, Piipsjärvi, P-Pohjanmaa
??	Nuorten SM-toimintakilpailu, paikka vielä auki

Syyskuu
??	Epävir. MM-tuulastus, ajankohta ja paikka vielä auki
??	SM-tuulastus, ajankohta ja paikka vielä auki
19.9.	SM-laituripilkki, Salo
??	Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, ajankohta ja paikka vielä auki
??	SM-kelluntarengas, ajankohta ja paikka vielä auki
??	Perhokalastuksen SM-joukkuekisa, ajankohta ja paikka vielä auki

Lokakuu

Marraskuu	
??	SM-perhonsidontakilpailu, ajankohta ja paikka vielä auki

Joulukuu

Perhokalastuksen SM-karsintakilpailut (alustavat tiedot):

Kansainväliset kilpailut:

??	MM-morri, Viro
??	PM-pilkki, Ruotsi
??	Seurajoukkueiden MM-kilpaonki, Belgia
Toukokuu	Mastersien MM-perho, Tsekki
5.-11.7.	Naisten MM-perho, Norja
5.-11.7.	EM-Perhokalastus, Norja
10.-17.8.	MM-Perhokalastus, Kuusamo, Suomi 
??.	Miesten MM-kilpaonki, Kroatia, tarkempi ajankohta vielä auki
??	EM-kilpaonki, Unkari, tarkempi ajankohta vielä auki
??	Naisten MM-kilpaonki, Ranska, tarkempi ajankohta vielä auki
??	Veteraanien MM-onki, Unkari, tarkempi ajankohta vielä auki
??	Mastersien MM-onki, Unkari, tarkempi ajankohta vielä auki
??	Nuorten MM-onki, Slovenia, tarkempi ajankohta vielä auki



Jaana Vetikko
tiedottaja



























<h3>Uusi Kalastajan kuuma linja ratkoo kansalaisten kalastuspulmia – Tutkimus:
Harrastuksen esteenä myös tiedon puute</h3>
Mitä olet aina halunnut tietää kalastuksesta, mutta et ole kehdannut
kysyä? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
kalatalousasiantuntijoiden uusi puhelinpalvelu vastaa kesällä
kalastusharrastajien kysymyksiin. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan moni
haluaisi kalastaa enemmän, mutta harrastusta voi estää esimerkiksi tiedon
puute. 

Miten mato laitetaan koukkuun? Onko vavalla väliä, entä mitä siiman
päähän?
Kelpaisivatko vinkit vetouisteluun tai vertikaalijigaukseen? Etsitkö
tienoon parasta kalapaikkaa – aprikoitko, kuinka lähellä toisen mökkirantaa
saa kalastaa?

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö avaa torstaina 11.6.
maksuttoman ”Kalastajan kuuma linja” -palvelun, jossa järjestön
kalatalousasiantuntijat vastaavat kaikkiin kalastuksen harrastajien ja
sellaiseksi haluavien kysymyksiin. Asiantuntijat tavoittaa 6. elokuuta asti
tiistaisin ja/tai torstaisin klo 15–17 puhelimitse soittamalla,
tekstiviestillä tai WhatsApp-viestillä.

Tiedottaja Jaana Vetikko kertoo, että järjestön asiantuntijoilta ympäri
Suomea voi kysyä mitä vain kalastuksen eri muodoista kalankäsittelyyn. He
opastavat myös esimerkiksi ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä.
– Haluamme auttaa niin aloittelijoita kuin pro-kalastajiakin Uudeltamaalta
Lappiin. Toivomme, että meihin otetaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.
Monelle tulee esimerkiksi yllätyksenä, miten mato kannattaa laittaa
koukkuun. Toisin kuin usein ajatellaan, koukku pitää jättää näkyviin,
jotta
kala jää helpommin kiinni siihen. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, ja meiltä
saa luotettavan vastauksen, Vetikko kannustaa.
Suomessa on hieman alle 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa – lähes joka
kolmas suomalainen harrastaa jo kalastusta. Kalastonhoitomaksuja
lunastettiin keväällä aiempaa reippaammin, ja myös järjestön teettämän
tuoreen kyselytutkimuksen mukaan korona-aika on lisännyt suomalaisten
kalastusintoa.
Vetikko iloitsee siitä, että tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia
suomalaisista haluaisi kalastaa nykyistä enemmän. Harrastusta voi kuitenkin
estää esimerkiksi tiedon puute.
– Noin joka viides kyselyyn vastanneista kertoi kalastamisen esteeksi sen,
että ei tiedä, missä hyviä kalapaikkoja olisi. Tietoa kaivataan myös
siitä,
miten, milloin ja missä ylipäänsä voi kalastaa sekä siitä, miten kala
käsitellään ja valmistetaan ruuaksi. Tähän huutoon haluamme vastata.
Kalastajan kuuma linja palvelee 11.6.–6.8. tiistaisin ja/tai torstaisin
klo 15–17 seuraavissa numeroissa:

11.6.
Häme
Janne Rautanen
0400 946 968

18.6.
Lappi
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)

25.6.
Kaakkois-Suomi
Marcus Wikström
045 110 2126 (myös ruotsiksi)

30.6.
Pohjanmaa
Juha Ojaharju
045 113 3050

2.7.
Lounais-Suomi
Janne Antila
045 630 4280

9.7.
Etelä-Suomi
Marcus Wikström
045 110 2126 (myös ruotsiksi)

21.7.
Keski-Suomi
Juha Ojaharju
045 113 3050

23.7.
Etelä-Karjala
Janne Tarkiainen
044 547 9116

23.7.
Pohjois-Karjala
Janne Tarkiainen
044 547 9116

30.7.
Pohjois-Savo
Janne Tarkiainen
044 547 9116

30.7.
Etelä-Savo
Janne Tarkiainen
044 547 9116

6.8.
Kainuu
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)

6.8.
Pohjois-Pohjanmaa
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)



  


 























<h3>Hei
Oheisena tiedoksenne SVK:n hallituksen päätös koskien jigin ja keinotekoisen
syötin käyttöä sm-pilkeissä.</h3> 1. Selvennys SM-Pilkin sääntöihin
Edellisessä kokouksessa päätettiin SM-Pilkin sääntömuutoksien
hyväksymisen yhteydessä pyytää pilkkijaostolta selvitys jigi-termistä ja
niiden rinnastamisesta keinotekoisiin syötteihin.
Pilkkijaosto toimitti pyynnöstä 26.2. selvityksen asiaan ja tarkensi jigin
määritelmää seuraavasti: "Liimalla rakennettu värikoukku ja eri
materiaaleista valmistettu jigi ja keinotoukka ovat sallittuja syöttejä".
Pilkkijasto esittää, että tarkennus koskee seuraavia pilkkikilpailuja:
SM-pilkki, SM-kiiskipilkki, SM-särkipilkki ja SM-laituripilkki.

Todettiin saatu määritelmän tarkennus. Päätettiin hyväksyä sääntöihin
sekä esitetty tarkempi määritelmä että sen soveltaminen kaikissa pilkkijaoston esittämissä kilpailuissa. 


Jarmo Niitynperä























<h3>Kysely vapaa-ajankalastajapiireille ja niiden nuoriso- ja
perhetoimikunnille</h3>
SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunnalle on annettu tehtäväksi kehittää
kalastusta koko perheen yhteisenä harrastuksena. Yhtenä toimintatapana
esiin on noussut kesäaikaisen valtakunnallisen perheleiritoiminnan
käynnistäminen koko maassa. Toimintatavan toteuttamiseksi nuoriso- ja
perhetoimikunta esittää piireille, että jo kuluvana syksynä 2019 piirit
ja/tai edelleen niiden nuoriso- ja perhetoimikunnat valitsisivat vuoden,
jolloin perheleiri järjestettäisiin oman piirin alueella.

Valittavana ovat vuodet 2020, 2021 ja 2022. Tavoitteena on, että vuosittain
saataisiin järjestettyä kaksi leiriä eripuolilla Suomea. Jos kiinnostusta
valtakunnallista leiritoimintaa kohtaan on enemmän kuin em. vuosina
toteutetaan (6 kpl), SVK pyrkii tukemaan toimintaa alueellisesti
työntekijän avulla. Rahallinen tuki on ensisijaisesti valtakunnallisille
leireille ja se myönnetään siinä järjestyksessä, kun piirien kiinnostus
leirin järjestämiseen ilmoitetaan.

<h3>SVK.n tuki toiminnalle</h3>SVK tukee valtakunnallisten perheleirien järjestämistä rahallisesti 1000/1500 €/ leiri riippuen osallistujamäärästä. Lisäksi järjestäjää
autetaan lisärahoituksen hankkimisessa, työntekijätuella itse leirillä sekä leirin
markkinoinnissa.

<h3>Toiminnan hyödyt</h3>Etukäteen suunnitellulla toiminnalla helpotetaan tapahtumien järjestämistä sekä markkinointia. Lisäksi rahoituksen hakeminen, leiriohjaajien ja
sopivan leiripaikan varaaminen onnistuu paremmin, kun tieto tapahtumasta on
tiedossa hyvissä ajoin. Perheet suunnittelevat yhteisen loma-ajan
toimintansa vuoden jopa kaksikin eteenpäin, tieto tulevasta lisää
osallistujia leirillä.
Aktivoimalla perheitä on myös mahdollisuus saada uusia jäseniä sekä
kalastusseuraan toimijoita.

Tiedot halukkuudesta järjestää perheleiri piirin alueella pyydetään
lähettämään syyskuun loppuun mennessä sähköpostiin
janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Laitattehan tiedon ensisijaisen
järjestämisvuoden lisäksi varavuodesta. Lisätietoja asiasta saa numerosta
044 547 9116.

Mukavaa ja kalarikasta syksyä kaikille toivottaen
SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunta/ Janne Tarkiainen


Jaana Vetikko
tiedottaja 







<h3>Lappiin ja Kainuuseen saatiin toimintakykyisimmät kalatalousalueet, rannikolla eniten ongelmia</h3>
Suomeen perustettiin alkuvuoden aikana 116 uutta kalatalousaluetta. Ne ovat kalavesien omistajien ja käyttäjien yhteisorganisaatioita, jotka huolehtivat alueen kalavesien hoidosta ja kalastuksen järjestämisestä. Vesien suurimman käyttäjäryhmän eli vapaa-ajankalastajien edustaja tuli
valituksi vain 69 alueen hallitukseen.

Kalatalousalueiden perustamisen myötä vanhat kalastusalueet lakkautettiin. Nyt uudet aiempaa vähälukuisemmat kalatalousalueet alkavat järjestää kalavesien hoitoa ja kalastusta maamme vesillä. Muutos on osa vuoden 2016 kalastuslain uudistusta.
Kalatalousalueet perustettiin kalavesien omistajien ja käyttäjien
yhteisorganisaatioiksi, jotka vastaavat muun muassa alueen kalavesien hoidosta sekä kalastuksen säätelystä ja järjestämisestä. Kalatalousalueen jäseniä ovat kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt.
Kalatalousalueen toimintaa tulevat ohjaamaan vuoden 2020 aikana valmistuvat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, joissa määritetään raamit alueen kalavesien hoidolle ja kalastuksen järjestämiselle. Keskeisenä osana käyttö- ja hoitosuunnitelmaa on ”suunnitelma kalastuksen kehittämis- sekä edistämistoimenpiteiksi ja niitä koskeva tavoitetila sekä ehdotus vapaa-ajankalastuksen yhtenäislupajärjestelmän kehittämiseksi”.

Kalastuslain kokonaisuudistuksessa vapaa-ajankalastajien järjestöjen osallistumismahdollisuuksia kalastusta koskevaan päätöksentekoon pyrittiin parantamaan. Lain säätämisen yhteydessä ei kuitenkaan tehty muutoksia järjestöjen valitusoikeutta koskeviin säännöksiin, vaan lainsäätäjä valitsi
ratkaisun, jossa järjestöjen osallistumismahdollisuudet turvataan
ensisijaisesti kalatalousaluetta ja alueellista kalatalouden
yhteistyöryhmää koskevan sääntelyn avulla. Vapaa-ajankalastajien edustus kalatalousalueiden hallituksissa on siten ensiarvoisen tärkeää, jotta vesien suurimman käyttäjäryhmän toiveet sekä asiantuntemus tulevat kuulluiksi.

Vapaa-ajankalastajien nimeämä edustaja tuli valituksi 69 kalatalousalueen hallitukseen 116:sta eli noin 60 prosenttiin kalatalousalueista. Tulosta voidaan pitää välttävänä ja alueellisia eroja on paljon. Toimintakykyisimpiä alueet ovat Lapissa sekä Kainuussa, joissa lähes jokaiseen alueeseen valittiin vapaa-ajankalastaja hallitukseen. Myös Savon ja Karjalan alueella yhteistyö toteutui hyvin ja hallituksista muodostettiin jäsenistöltään monipuolisia. Heikoiten vapaa-ajankalastajat menestyivät rannikon kalatalousalueilla sekä Hämeessä, joissa edustus jäi selvästi muun maan keskiarvosta. Positiivisena
poikkeuksena merialueella voidaan pitää läntistä Suomenlahtea, jonka alueella yhteistoiminta toteutui erittäin hyvin.

Kalatalousalueiden tulevissa yleiskokouksissa tulee ottaa huomioon, että hallituksista muodostetaan jäsenistöltään monipuolisia. Tämä helpottaa alueen toimintaa sekä luo hyvän pohjan kalavesien eri käyttäjäryhmien toiveiden huomioon ottamiselle ja tarpeiden yhteensovittamiselle.

Lisätietoja:
kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh. 0400 946 968, s-posti:
janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 506 seurassa toimii yhteensä noin 38 000 kalastuksen harrastajaa. www.vapaa-ajankalastaja.fi
<a href=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a>
*www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen*
<a href=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi/vastuullinen</a> 
www.fisuun.fi <a href=http://www.fisuun.fi/ target=_blank>www.fisuun.fi</a>
www.ottiopas.fi <a href=http://www.ottiopas.fi/ target=_blank>www.ottiopas.fi</a>
<a href=https://www.facebook.com/vapaa.ajankalastajat/ target=_blank>www.facebook.com/vapaa-ajankalastajat</a>

Jaana Vetikko
tiedottaja







<h3>Teisti</h3>nousi vihdoin ennätyskalojen listalle Ennätyskalalautakunta hyväksyi
viimeisen vuoden aikana viisi uutta ennätystä. Ilahduttavaa oli teistin
saaminen listalle kokonaan uutena lajina. Ennätyskalalautakunnan 2000-luvun
SE-listalla on nyt 80 kalalajia ja kuusi rapulajia.

Uusia ennätyskaloja ovat sinisampi 7,55 kg, seipi 0,193 kg, sulkava 1,130
kg ja voimassa olevaan ennätystä sivuava mustatäplätokko 0,242 kg sekä
pienistä, alle sata grammaa painavista lajeista kokonaan uutena lajina
teisti 18,6 cm.
Teistiä oli odotettu pitkään

Teisti on puuttunut ennätyskalojen listalta koko listan olemassa olon. Nyt
listalle saatu yksilö löytyi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen
suorittaman vesistötarkkailun yhteydessä. Teisti ui 12 mm coastal
rannikkoverkkoon Porin Tahkoluodon edustalla. Kalan pyytäneen Pekka
Westerlingin mukaan kyse oli heillekin ainutlaatuisesta tapauksesta. He
päättivät ilmoittaa kalasta, kun huomasivat ettei teistiä ollut lainkaan
ennätyskalojen listalla.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka on netissä osoitteessa
<a href=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ target=_blank>www.vapaa-ajankalastaja.fi</a> > ennatyskala
<a href=http://kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579393-726700-67067350/ target=_blank>kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579393-726700-67067350</a>
Ennätyskalojen ilmoituslomakkeita ja ohjeita löytyy lisäksi osoitteesta:
<a href=http://www.ahven.net/ target=_blank>www.ahven.net</a> > ennatyskalat
<a href=http://kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579395-424280-67067350/ target=_blank>kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579395-424280-67067350</a>
Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh.
050 525 7806
Tiedottaja Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto, puh. (09) 6844 5914

Kuva: Teisti on uusin kalalaji Suomen ennätyskalojen listalla. Kuva: KVVY,
Pekka Westerling.
<a href=http://kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579390-184167-67067350/ target=_blank>kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net/go/579390-184167-67067350</a>


Jaana Vetikko
tiedottaja 




<h2>SVK:n tiedote koskien jokamiesoikeuksista maksettavaa vesienomistajakorvausta</h2><a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/jokamiesoikeus.pdf'> Lataa tästä SVK:n tiedote koskien jokamiesoikeuskorvauksia.</a>

<h2>SVK:n tiedote koskien Hannukaisen kaivoshanketta</h2><a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/hannukainen.pdf'> Lataa tästä SVK:n tiedote koskien Hannukaisen kaivoshanketta.</a>




<h3>Tapaturmavakuutus piirin yleisissä kilpailuissa.</h3>


Piirihallitus on ottanut tapaturmavakuutuksen, joka on voimassa kaikissa piirin yleisissä, tapahtuma- ja toimintakalenterissa ilmoitetuissa kilpailuissa. Vakuutettujen määrä yhtä kilpailua kohden on 250 osallistujaa. 
Vakuutus ei koske seurojen omia, jäsentenvälisiä kilpailuja, vaan niihin järjestävän seuran on kulloinkin tehtävä oma vakuutus niin halutessaan.

Vakuutus on tapaturmavakuutus ja koskee kilpailujen lisäksi niihin liittyviä välittömiä matkoja. Kyseessä tulee olla tapaturmasta johtuva loukkaantuminen, eikä vakuutus koske sairaudesta, tai kilpailun aikana tapahtuneesta sairastumisesta aiheutuvia kuluja.

Vakuutus kattaa hoitokorvauksia enintään 8500 € asti, haittakorvaus pysyvästä fyysisestä vammasta 5000 € asti, sekä kuolemantapauksissa, korvaus omaisille 1700 €.

Vakuutusehtojen mukaan hoitoon liittyvät kustannukset tulee loukkaantuneen suorittaa itse ja hakea niihin sairausvakuutuskorvaukset. Loppu voidaan suorittaa nyt otetun vakuutuksen perusteella.
Vahinkotapauksessa tilaisuuden järjestäjän tai valvojan, tulee varmentaa vahinkoilmoitukseen tapaturma sattuneeksi vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa olosuhteissa.

Vakuutuskirja on piirin taloudenhoitajan hallussa, jolta saa hakemukseen tarvittavat muut tiedot.

Yhteystiedot:
 Jarmo Niitynperä
 Henkilöstöpäällikkö, Raision kaupunki
 puh. (02) 434215, 040-5427057