*Tukea leiriitoimintaan!

*Onko piirillä tai seuralla aikomus järjestää leiritoimintaa nuorille? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön nuoriso- ja perhetoimikunta asettaa haettavaksi valtakunnallisen pilkkileirin, perholeirin sekä kesäleirin järjestämisoikeudet. Leirien tulee olla kaikille avoimia ja leireille tulee sopia vähintään 20 osanottajaa. Leirin tulee olla kestoltaan vähintään viikonlopun mittainen. Nuoriso- ja perhetoimikunta myöntää järjestäjille tukea enintään 1500 e/leiri. SVK:n lasten- ja nuorten kalastusohjaajat voivat avustaa leirin järjestämisessä. Järjestämisoikeutta voivat anoa SVK:n *piirit tai yksittäiset seurat.* Seurat voivat järjestää leirin myös yhteistyössä vapaa-ajankalastajapiirin kanssa! Jos olette kiinnostuneet leirin järjestämisestä, niin olkaa yhteydessä Janne Tarkiaiseen, janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön nuoriso- ja perhetoimikunta pyytää piireiltä esitystä vuoden 2023 palkittavasta nuorisotoimijasta. Esityksiä toivotaan *viimeistään 31.1.2024* mennessä osoitteeseen janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. Valinnassa piirejä pyritään huomioimaan seuraavat palkitsemisperusteet, jotka ovat eduksi valintaa tehtäessä: - aktiivinen kalakummitoiminta (ja/tai) - kalaseuran tai piirin nuorisotoiminnan vetäminen (ja/tai) - muu toiminta nuorten kalastusharrastuksen edistämiseksi Palkitseminen tapahtuu piirien kevätkokouksissa- 24. Muistattehan ilmoittaa palkittavan nimen lisäksi hänen paitakokonsa. Toiminta nuorten parissa on tärkeää kalastusharrastuksen sekä seuratoiminnan jatkuvuudelle. Yhtä tärkeää on myös muistaa toiminnanjärjestäjiä, joten ehdotuksia nuorisotoimijasta toivotaan kaikilta piireiltä. Liitteessä lista jo aiemmin huomionosoituksen saaneista. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Vapaa-ajankalastajan kalenteri 2024 on ilmestynyt!

Tilaa itselle, lahjaksi tai vaikkapa kiitokseksi kalastusseurasi tai vapaa-ajankalastajapiirisi aktiivisille talkoolaisille. Vapaa-ajankalastajan kalenteri Kalastajan taskutieto Vuoden 2024 kalenterista löydät tietoa mm. - kalastuksen terveysvaikutuksista - särkikalojen tunnistuksesta - ennätyskaloista - siimoista ja solmuista - kalojen ottipäivistä - kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/ kalenteri. *Tilaukset:www.vapaa-ajankalastaja.fi *tai jaana.piskonen(a)vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 050 597 4933 kuva:kalenteri_kansi_2024.jpg: Kauden 2024 kalenterin kansikuva Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Osallistu Pohjanlahden merituulivoimahankkeiden tuomia muutoksia kartoittavaan kyselyyn*

*Verkkokyselyllä kartoitetaan Suomen saaristo- ja rannikkoyhteisöjen näkemyksiä Itämerelle suunnitteluista merituulivoimahankkeista. Kysely on osa ympäristöministeriön teettämää selvitystä, jossa tarkastellaan merituulivoiman mahdollisia kehityskuvia vuosiin 2035, 2040 ja 2050. Kysely on avoinna 20. marraskuuta asti.* Ympäristöministeriö teettää kokonaistarkastelun, joka pureutuu Suomen merialueelle suunniteltuihin merituulivoimahankkeisiin ja niiden mahdollisiin kehityskuviin vuosille 2035, 2040 ja 2050. ”Suomen talousvyöhykkeelle ja aluevesille on suunnitteilla lukuisia merituulivoimahankkeita, mutta näkemys merituulivoiman tilanne- ja kehityskuvasta on melko hajanainen. Selvityksen avulla saamme tietoa siitä, millaisia synergioita ja toisaalta konflikteja eri kehityskulut voivat tuottaa merituulivoiman ja siihen kytkeytyvien toimialojen välillä sekä muiden merellisten toimintojen välillä. Lisäksi kartoitamme odotettujen kehityskulkujen sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia”, kertoo asiantuntija *Miikka Hakkarainen *ympäristöministeriön Alueidenkäyttö-yksiköstä. *Vastaa ja vaikuta – kyselyyn voi osallistua 20.11. asti* Osana selvitystä toteutetaan kysely, joka on suunnattu erityisesti rannikko- ja saaristoyhteisöille. Kyselyn avulla Suomen merialuesuunnittelusta vastaavat rannikon maakuntien liitot ja ympäristöministeriö saavat arvokkaita näkemyksiä siitä, miten paikalliset yhteisöt suhtautuvat nyt suunniteltuihin merituulivoimahankkeisiin ja millaisia muutoksia ne mahdollisesti tuovat tulevaisuudessa ihmisten elinoloihin ja elämäntapaan sekä elinympäristöön ja lähimaisemaan. Kyselyn avulla saatua kokemustietoa hyödynnetään ympäristöministeriön teettämässä kokonaistarkastelussa ja siten Suomen merialuesuunnitteluprosessissa ja merialuesuunnitelman päivitystyössä. Kyselyyn vastataan nimettömästi, ja se on suunnattu erityisesti saaristo- ja rannikkoalueiden asukkaille, loma-asukkaille ja virkistyskäyttäjille. Kyselyyn voi vasta 30.10.–20.11.2023. Ympäristöministeriön selvitystyön konsulttikumppani on Sitowise. Merituulivoimarakentamisen tuomia muutoksia kartoittavaan kyselyyn pääset tästä link.webropol.com Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Vapaa-ajankalastajien marraskuun uutiskirje

Lue selaimessa

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo] www.vapaa-ajankalastaja.fi Uutiskirje 1.11.2023 Etusivu www.vapaa-ajankalastaja.fi Järjestö www.vapaa-ajankalastaja.fi Lehti www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Fisuun www.fisuun.fi Liity jäseneksi www.vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi *Tervetuloa talvikausi* Kesäaika on vaihtunut normaaliaikaan ja monet suuntaavat ehkäpä viimeisiä kertoja avovesille. Osassa maata on päästy myös jo kauan kaivatun pilkkiharrastuksen pariin. Muistetaanhan pitää maltti mielessä jääkannelle siirtyessä, ottaa kaveri mukaan ja naskalit kaulaan. Me Suomen Vapaa-ajankalastajissa olemme tiukasti jo ensi vuoden toimintojen äärellä. Kaikki jäsenemme ovat lämpimästi tervetulleita kuulolle SVK:n syyskokoukseen ja sitä edeltävään neuvottelupäivään etäyhteyksin lauantaina 25.11. Neuvottelupäivässä klo 9.30-12.30 kerromme ajankohtaisia, vuotta 2024 koskevia asioita kalastusrintamalta jäsenillemme, seuroille ja piireille. Katso mitä esityksiä on luvassa ja ilmoittaudu mukaan! Syyskokouksen ohjelma www.vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi *Vapaa-ajankalastajien määrä kasvussa* Luonnonvarakeskus (Luke) on julkaissut uudet vapaa-ajankalastus-tilastot, joiden mukaan vapaa-ajankalastajien määrä kasvoi viime vuonna 1,8 miljoonaan. Kalastaminen yleistyi Luken tilastojulkaisun mukaan sekä miesten että naisten keskuudessa. Miehistä kalasti 43 prosenttia ja naisista 23 prosenttia. Naisten kalastaminen lisääntyi suhteellisesti enemmän kuin miesten. Naisten harrastajamäärä kasvoi 28 ja miesten 16 prosenttia, kun verrataan vuosia 2022 ja 2020. Vapaa-ajankalastus 2022 -tilaston mukaan suhteellisesti eniten lisääntyi 25–44-vuotiaiden kalastajien määrä, jossa kasvua oli yli 50 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. SVK on ollut vahvasti mukana vauhdittamassa harrastuksen suosiota. Lue lisää www.vapaa-ajankalastaja.fi www.fisuun.fi *Väriä vieheeseen* Nuorille tarkoitettu viehevärityskilpailu on taas käynnissä. Kilpailuun voi osallistua useammallakin värityksellä, joten värikynät suhisemaan kotona ja kerhoissa! Kilpailuvieheenä toimii Grosarin muovirunkoinen räminäkuulilla varustettu 12-senttinen vaappu, joka tunnetaan mainiona hauki- ja kuhavieheenä. Kilpailu on tarkoitettu kaikille alle 18-vuotiaille. Viimevuotiseen kisaan osallistui yli viisisataa väritystä, joista nuoriso- ja perhetoimikuntamme valitsi voittajaksi Joanna Kaunion värityksen. Kilpailun voittajaväristä teetetään Suomen Vapaa-ajankalastajien Vuosiviehe 2024, jota saa ainoastaan SVK:lta. Kilpailuaikaa on 31.1.2024 saakka. Lue lisää www.fisuun.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi *Some haltuun!* Tule syventämään sosiaalisen median osaamistasi. Torstaina 30.11. klo 17-19 Some2-koulutuksessa käsitellään mm. millaisilla julkaisuilla Facebookissa ja Instagramissa pääsee algoritmin suosioon ja erottautuu massasta, kohderyhmien merkitystä ja huomioon ottamista julkaisuissa, somen erittäin tehokkaita tapahtumatyökaluja sekä lyhyesti myös maksettua markkinointia (boostaus). Koulutus on tarkoitettu Vapaa-ajankalastajien jäsenille ja se on maksuton. Koulutus toteutetaan verkkokoulutuksena, joten voit osallistua mistä päin Suomea tahansa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.vapaa-ajankalastaja.fi youtube.com *Pilkkioppia videosarja Youtubessa* Kaipaatko vinkkejä talven pilkkijäille? Pilkkioppia-videosarja opastaa liikkeelle niin aloittelijat kuin antaa syventävää tietoa harrastajille ja kokeneemmillekin pilkkijöille. Videoilta saat hyviä vinkkejä mm. tarvittavaan välineistöön ja varusteisiin, erilaisiin pilkintätekniikoihin sekä hyvien kalapaikkojen löytämiseen. Löydät videot Vapaa-ajankalastajien YouTube-kanavalta. Katso Pilkkioppia youtube.com www.vapaa-ajankalastaja.fi *OmaSVK tuo jäsenpalvelut kännykkääsi* Suomen Vapaa-ajankalastajien uusi jäsenpalvelu OmaSVK -mobiilipalvelu on nyt kaikkien jäsenten saatavilla. OmaSVK -mobiilipalvelussa ulottuvillasi on helposti mm. - Sähköinen jäsenkortti - Jäsenedut - Uutiset - Vapaa-ajan Kalastaja -lehden uusin numero Ohjeet käyttöönottoon www.vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi *Vielä ehdit napata kampanjaedun* Nyt kannattaa liittyä SVK:n jäseneksi. Hyödyt jäseneduista ja mikä tärkeintä: olet mukana toimimassa yhdessä kanssamme paremman kalastuksen puolesta. *Kun liityt nyt, on jäsenyytesi voimassa vuoden 2024 loppuun asti.* Liity mukaan www.vapaa-ajankalastaja.fi *Oletko sinä järjestömme jäsen?* A) Kyllä, kuulun jäsenseuraan polls.lianamailer.com B) Kyllä, olen henkilöjäsen polls.lianamailer.com C) En vielä, mutta voisin liittyä polls.lianamailer.com D) En polls.lianamailer.com [image: Viimeksi kysyimme, miten nautit haukesi 91,2% nauttii hauen paistettuna, 4,1 % keitossa, 2,7 % graavina ja 2 % wokissa.] [image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo] www.vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry* Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 597 4933 kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Instagram] www.instagram.com [image: Facebook] www.facebook.com [image: Youtube] www.youtube.com [image: Issuu] issuu.com [image: LinkedIn] www.linkedin.com Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön asiakastietorekisteri. Tietosuojaseloste www.vapaa-ajankalastaja.fi | Päivitä yhteystietosi tai peruuta tilauksesi uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: LianaMailer] Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hanke etsii parhaita kalareseptejä**

Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hanke kerää mimmien parhaita kalareseptejä kaikkien kalastavien mimmien iloksi. **Kala on monipuolinen raaka-aine, josta voi kokkailla vaikka mitä. Olipa kyseessä sitten tikkuahven nuotiolla, perinteinen kalakeitto tai pannulla voissa paistettu hauki, on jokaisella varmasti ainakin se yksi suosikkiresepti. Nyt kerätään ne yhteen.* “Kalasta on kiva kokkailla, mutta usein itse ainakin taivun tuttuun, turvalliseen ja hyväksi todettuun vaihtoehtoon, ja aivan suotta. Haluamme nyt kerätä mimmien lempikalaruokareseptit yhteen, jotta voisimme kaikki kokeilla myös jotain uutta omien suosikkiemme ohella”, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien mimmitoiminnan koordinaattori *Tintti Dr**ake. *Tintin oma suosikkiresepti on thaimaalaiset kalakakut, jotka valmistuvat näppärästi vaikkapa hauesta (resepti alla ja kuva ohessa). *Thaimaalaiset kalakakut* *n. 500 g vaalealihaista kalaa kuutioina* *3 rkl punaista currytahnaa * *nippu korianterin lehtiä* *⅓ dl kalakastiketta* *1 lime (puolet mehuksi taikinaan, puolet siivuiksi mausteeksi valmiille kakuille)* *1 kananmuna* *½ dl riisijauhoa tai maissijauhoa* *öljyä paistamiseen* *Lisää kaikki muut ainekset paitsi jauhot tehosekoittimeen ja anna pyöriä kunnes kala on hienoa ja taikina muistuttaa tahnaa. Siirrä taikina kulhoon ja lisää jauhot ja sekoita kunnes ne ovat sekoittuneet tahnaan. Lämmitä runsaasti öljyä pannulla keskilämmöllä ja muotoile tahnasta öljytyin käsin mieleisen kokoisia, noin 0,5-1 cm paksuja lettuja. Kun öljy on kuumentunut, paista molemmin puolin n. 2 min, kunnes paistopinta on kullanruskea. Tarjoile chilikastikkeen, korianterin ja limekuutioiden kera.* Inspiraationa reseptien kokoamiselle toimii Vapaa-ajankalastajien Kalastus maistuu! -teemavuosi www.vapaa-ajankalastaja.fi, joka tarjoaa ideoita ja inspiraatiota, miten tutustua monipuolisesti kalastusharrastukseen ja löytää siitä uusia puolia sekä miten oppia käsittelemään omaa saalistaan ja hyödyntämään sitä kotikeittiössä. Reseptejä voi jättää mimmitkalastaa.fi/mimmienreseptit kautta 1.12.2023 saakka. Kaikkien reseptinsä jättäneiden kesken arvotaan myös upeita palkintoja, kuten Fiskarsin Hard Face paistokasari www.fiskars.com sekä Mimmit kalastaa! -tuotesettejä. Osallistuminen on kaikille avoin eli myös äijät saavat osallistua. Mimmit kalastaa! on Suomen Vapaa-ajankalastajien vuonna 2021 alkanut hanke, jonka tavoitteena on muun muassa edistää naisten ja tyttöjen kalastusharrastusta sekä madaltaa kalastusharrastuksen aloittamisen kynnystä. Hankkeen tapahtumien kautta jo lähes 900 tyttöä ja naista on päässyt tutustumaan kalastukseen. Lisäksi kalastuksesta kiinnostuneille naisille ja tytöille tietoa tuottava mimmitkalastaa.fi www.mimmitkalastaa.fi -sivusto on kerännyt jo yli 32 000 katselukertaa ja 7400 eri käyttäjää, ja aktiivista dialogia kohderyhmän kanssa käyvä Mimmit kalastaa! -Instagram-tili www.instagram.com tavoittaa yli 3 000 tiliä kuukaudessa ja sen 2 500 seuraajaa ovat käyttäneet avainsanaa #mimmitkalastaa 3 600 kertaa toiminnan lanseerauksen jälkeen. *Lisätietoja:* Suomen Vapaa-ajankalastajat viestintäkoordinaattori Tintti Drake p. 040 840 0681, tintti.drake(a)vapaa-ajankalastaja.fi tiedottaja Jaana Vetikko, p. 050 525 7806, jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net Lisätietoja Mimmit kalastaa! -toiminnasta www.mimmitkalastaa.fi sekä (a)mimmitkalastaa www.instagram.com Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Kutsu kalatalousalue-edustajien koulutukseen Kuopioon 3.4.11.2023

Lataa tästä koulutuskooste pdf-tiedostona.

Vuoden kalatalousalue 2023

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö pyytää esityksiä vuoden 2023 kalatalousalueeksi. Valinnassa otetaan huomioon mm. kalatalousalueen tekemät toimenpiteet vapaa-ajankalastuksen toimintaedellytysten parantamiseksi, toimenpiteet petokalaston ja vaelluskalojen elinkierron edistämiseksi sekä kalatalousalueen merkitys vapaa-ajankalastukselle. Myös uudet hankkeet ja innovaatiot kalakantojen sekä kalastusedellytysten parantamiseksi lasketaan eduksi. Ehdotuksia vuoden kalatalousalueeksi voivat tehdä vapaa-ajankalastajapiirit ja niiden jäsenseurat sekä vapaa-ajankalastajien kalatalousalue-edustajat. Perustellut ehdotukset tulee lähettää 17.11.2023 mennessä sähköpostilla osoitteeseen janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi tai kirjeitse Janne Rautanen, Käenpolku 3, 37830 Akaa. Ehdotukseen on suotavaa liittää tietoa valintaa puoltavista kriteereistä ja mahdollisuuksien mukaan valokuvia kalatalousalueen toiminnasta tai kalastuskohteista. Kala- ja ympäristötoimikunta Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Hei!

Yhteistiedotteemme jakelu oli tiistaina jäänyt vajaaksi ”oman väen” keskuudessa, joten alla tiedoksi nyt ja pahoittelut. Medialle ym. tiedote on lähtenyt ajallaan normaalisti. t: Jaana

*Tiedote 10.10.2023*

*Kansanedustajat syventyvät kalakantojen vahvistamisen keinoihin Eduskunnan kalapäivässä** – Eduskuntaryhmien edustajat mittelevät silakan käsittelyssä* *Kansanedustajat ja kalatalouden asiantuntijat kokoontuvat tänään 10.10. eduskunnan kalapäivään. Päivän teemana on nostaa esiin keinoja varmistaa kalakantojemme kestävyys, jotka luovat perustan monimuotoiselle kalastukselle. Hallitusohjelman mukaisesti esillä on myös kalastusmahdollisuuksien parantaminen, vaelluskalakantojen elvyttäminen ja kotimaisen kalan hyödyntämisen lisääminen, jota vauhditetaan selvittämällä eduskuntaryhmien osaaminen perinteisessä silakkamestarikilpailussa. * Lähes 90 prosenttia kansalaisista kokee osaavansa kalastaa ja yli neljäsosa harrastaa sitä vuosittain. Kalastus koetaan tärkeäksi myös politiikassa, sillä *Orpon* hallitus on (edeltäjänsä tavoin) tunnistanut ohjelmassaan monia toimenpiteitä kalastuksen, kalakantojen ja kalan hyötykäytön edistämiseksi. Vaikka syömästämme villikalasta 70 prosenttia on itse pyydettyä, tarkoittaa se vain noin kahta kiloa henkilöä kohti vuodessa. Laajat hyvinvointivaikutukset selittävät vapaa-ajankalastuksen vankkaa asemaa Suomessa, mutta se myös sitouttaa toimimaan kalojen ja vesistöjen hyväksi sekä lisäksi rahoittaa kalatalouden edistämistä ja vesien suojelua. Kalan pyytämisen ja syömisen lisäämistä on helppo kannattaa. Niihin liittyy paljon myös yhteensovitettavaa, sillä lähes kaikki vaelluskalakantamme ovat uhanalaisia ja monet muutkin kalakantamme osoittavat taantumisen merkkejä. Orpon hallitusohjelmassa on monia keinoja myös tämän huolestuttavan tilanteen korjaamiseksi. Monta kuumaa kalastuskysymystä on siis ilmassa (tai vedessä), kun uuden hallituksen ensimmäisenä syksynä perinteisesti vietettävää eduskunnan kalapäivää vietetään tänään tiistaina pikkuparlamentissa. Tilaisuus kokoaa kansanedustajat ja kalatalouden asiantuntijat keskustelemaan ajankohtaisista keinoista kalakantojen ja kalastuksen vahvistamiseksi. Kuka on eduskunnan uusi silakkamestari? Keskusteluiden lisäksi eduskunnan kalapäivässä opastetaan kävijöitä kalan oikeassa käsittelyssä, kierrätetään ja kunnostetaan vieheitä sekä tutustutaan, miten Suomen padotut joet voidaan avata vaelluskaloille. Eduskuntaryhmien edustajat on haastettu leikkimieliseen silakan käsittelykisaan, jonka voittaja saa tällä hetkellä keskustan ryhmän *Mikko Kärnän* hallussa olevan eduskunnan silakkamestaritittelin. Kisailun ohessa vakavoidutaan myös keskustelemaan toimista silakka- ja vaelluskalakantojen sekä Itämeren ja jokiluontomme tilan parantamiseksi. Eduskunnan silakkamestarin tittelistä kisataan klo 13.00. Eduskunnan kalapäivän järjestävät Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, Kalastusopaskilta, Metsähallitus Eräpalvelut, Varsinais-Suomen ELY ja eduskunnan kalakerho. Lisäksi kalatuotteita maisteltaviksi sponsoroivat Hätälä, Järki Särki, Kalatukku E. Eriksson ja Järvi-Suomen Kalatuote. Eduskunnan kalapäivä on Pikkuparlamentissa tänään tiistaina 10. lokakuuta klo 11:30-16:00. Päivän ohjelma: Kello 12.15 eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho avaa kalapäivän Kello 12.25 maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin tervehdys Kello 13.00 eduskuntaryhmien edustajat kisaavat eduskunnan silakkamestarin tittelistä Kello 13.45 eduskunnan kalakerhon puheenjohtaja Janne Heikkisen tervehdys Kello 12.40 ja 14.45 kalankäsittelynäytökset Koko päivän ajan mahdollisuus tutustua vieheiden kunnostukseen. *Lisätietoja:*Toiminnanjohtaja Olli Saari, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, p. 050 339 4660, olli.saari@vapaa-ajankalastaja.fi Kalastuksen johtava asiantuntija Olli Urpanen, Metsähallitus, eräpalvelut, p. 040 720 5963, olli.urpanen@metsa.fi Vanhempi asiantuntija Markku Marttinen, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 044 759 9717, k.markku,j.marttinen@gmail.com Suojeluasiantuntija Matti Ovaska, WWF, p. 040 727 3149, matti.ovaska@wwf.fi Puheenjohtaja Markku Tiusanen, Kalastusopaskilta, p. 040 572 8931, markku.tiusanen@kalastuspalvelut.com Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tulevan vuoden suunnitelmia, jotka kannattaa jo nyt laittaa kalenteriin

Nimi: Kaveripilkki

Pvm: La 24.2. Kilpailupaikka: Naantali Kilpailuaika: Klo 11-14 Sarjat: Parikilpailu (2 hlö joukkue), ei sarjajakoja Kilpailukala: Mittakisa, 3 eri lajista kalaa mitataan Kaikki lajit käyvät, mitta järjestäjältä Järjestäjä: Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat ry Muut tiedot: 3 parasta palkitaan + arvontapalkintoja Tarjolla makkaratulet, lainavälineitä ja myös valmiita reikiä. Katso: facebook.com/lounaissuomenvapaaajankalastajat Yhteyshenkilö: Ilkka Aronen, 040 5727 618

Nimi: Kaverionki

Pvm: Ma 20.5. Kilpailupaikka: Aurajoki, Halinen Kilpailuaika: Klo 17:30-20:30 Sarjat: Parikilpailu (2 hlö joukkue), ei sarjajakoja Kilpailukala: Mittakisa, 4 eri lajista kalaa mitataan Kaikki lajit käyvät, mitta järjestäjältä Järjestäjä: Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat ry Muut tiedot: 3 parasta palkitaan + arvontapalkintoja Tarjolla myös lainavälineitä Katso: facebook.com/lounaissuomenvapaaajankalastajat Yhteyshenkilö: Ilkka Aronen, 040 5727 618 Janne Antila kalatalousasiantuntija Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö +358 45 630 4280 janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Seurakirje 3/2023

*1. **Syysneuvottelupäivät ja -vuosikokous 25.11. Helsingissä* *2. **SVK:n koulutuksia jäsenille* *3. **Kalastus maistuu! 52 tapaa innostua kalastuksesta -syysvinkit on julkaistu* *4. **Järjestäkää Kalastus maistuu! -teemainen tapahtuma tai kurssi – tukea 500 euroa! * *5. **Mimmit kalastaa -tapahtumia kaivataan* *6. **Kalastusohjaajat seurojen apuna* *7. **Vapaa-ajankalastajan kalenteri 2024 on ilmestynyt* *8. **SVK:n vuosiviehe tilattavissa* *9. **Tilitysraportit* *10. **E-laskulla jäsenmaksun maksaminen on helppoa* *11. **SVK:n jäsenedut löydät kotisivuilta* *12. **SM-kilpailujen haku * *13. **Kilpailukalenteri 2024*

*1. Syysneuvottelupäivät ja -vuosikokous 25.11. Helsingissä*

Syysneuvottelupäivät ja -vuosikokous pidetään lauantaina 25.11. Triplassa, Helsingissä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi keskusjärjestön jäsenet (vapaa-ajankalastajapiirit ja perustajajäsenet) voivat tehdä esityksiä syyskokouksen päätettäväksi. Mikäli seurasi haluaa tehdä esityksen kokouksen päätettäväksi, tulee se hyvissä ajoin esittää alueesi vapaa-ajankalastajapiirille. Piirin tulee toimittaa mahdollinen esitys SVK:n hallitukselle viimeistään 26.10. Syysneuvottelupäivien aiheina ovat toimintastrategian välikatsaus, vaelluskalojen saalisilmoitusvelvollisuus (MMM) ja Yhteisöllisempi kalastusperhe (vuoden 2024 painopisteemme). Syysneuvottelupäivää ja -kokousta voivat kaikki asiasta kiinnostuneet SVK:n jäsenet seurata etäyhteydellä (Google Meet). Ilmoittautuminen vaaditaan ennakkoon 24.11. mennessä osoitteeseen jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi. Syyskokouksen kutsu ja neuvottelupäivän ohjelma julkaistaan myöhemmin osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi.

2. *SVK:n koulutuksia jäsenille*

Suomen Vapaa-ajankalastajat järjestää jäsenilleen koulutuksia eri aihepiireistä. Syksyllä 2023 koulutuskalenterissa on jo someviestinnän koulutusta (alkeet 3.10. ja jatko 30.11.), *järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon koulutusta (16.11.)* ja kalatalousalue-edustajien koulutusta (3.-4.11.). Lisää koulutuksia on suunnitteilla, joten seuraa tilannetta vapaa-ajankalastaja.fi-verkkosivuilla ( www.vapaa-ajankalastaja.fi Koulutukset ovat Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenille maksuttomia.

3. *Kalastus maistuu! 52 tapaa innostua kalastuksesta -syysvinkit on julkaistu*

Suomen Vapaa-ajankalastajien teemavuoden Kalastus maistuu! – 52 tapaa innostua kalastuksesta -syysvinkit on julkaistu nettisivuillamme. Vinkeistä voi vaikkapa ammentaa ideoita syksyn ja ensi vuoden toimintaan. Käykää siis tutustumassa! Muistattehan, että teemavuoden sivustoa ja sieltä löytyviä vinkkejä, ideoita ja videoita saa jakaa vapaasti eteenpäin myös seurojen jäsenille! Muista somessa #kalastusmaistuu @vapaa_ajankalastajat. Kalastus maistuu!52 tapaa innostua kalastuksesta -sivusto päivitetään vuoden vaihteessa toimimaan myös vuonna 2024 monipuoliseen kalastusharrastukseen innostavana tietopankkina, joten sitä voi hyödyntää myös ensi vuonna! Lue lisää www.vapaa-ajankalastaja.fi.

4. *Järjestäkää Kalastus maistuu! -teemainen tapahtuma tai kurssi – tukea 500 euroa! *

Tarjoamme apua ja tukea aikuisille suunnatun matalan kynnyksen toiminnan käynnistämiseen. Verenperintönä kalastustaidon saa yhä harvempi, joten käytännön kalastustaitojen opastukselle on kasvava tarve. Lähtekää mukaan toteuttamaan esim. opastavien tapahtumien sarja tai alkeiskurssi. Tärkeää on jatkumo, jossa sopivalla rytmillä tarjotaan mielekkäitä matalan kynnyksen tapahtumia, joiden avulla voi kasvattaa osaamistaan kalastusharrastuksen pariin ja parissa, ilman ensisijaista kilpailu-ulottuvuutta. Mahdollisuudet ovat hyvät! Voitte saada seuratoimintaanne - uutta virtaa tekemiseen - uusia aikuisia jäseniä - uusia aikuisia talkoolaisia - uusia aikuisia vastuunkantajia SVK auttaa alkuun! Tarjoamme teille *suunnitteluapua tapahtumasarjan tai kurssin toteuttamiseksi *markkinointi- ja viestintäapua (markkinointimateriaalin suunnittelu, tiedottamisapu kohderyhmille) *myös tukevaa taloudellista resurssia toteuttamiseen (max 500 euroa per tapahtuma, toteutuneita kuluja ja kuitteja vastaan) Oman toiminnan suunnittelussa kannattaa ottaa avuksi 2021-2022 toteutettujen aikuispilottien kokemuksia www.vapaa-ajankalastaja.fi. SVK:n vuoden 2023 teeman KALASTUS MAISTUU! huomioon ottaminen jollain tapaa on edellytys tuen saamiselle vuoden 2023 aikana (esimerkkinä vaikka kalankäsittelyn opastaminen). Ota yhteyttä Johannaan johanna.antila@vapaa-ajankalastaja.fi, p. 050 573 9332. Lue lisää: www.vapaa-ajankalastaja.fi

5. *Mimmit kalastaa -tapahtumia kaivataan*

Mimmit kalastavat myös vuonna 2024. Naisille ja tytöille tapahtumia kaivataan nyt kovasti. Lähtisikö Teidän seuranne mukaan? Lue lisää oheisesta liitteestä.

6. *Kalastusohjaajat seurojen apuna*

Lasten ja nuorten kalastusharrastuksen edistämistä varten on SVK palkannut kalastusohjaajia eri puolille Suomea. Nuorisotyöhön panostavien kalastusseurojen kannattaa olla yhteydessä kalastusohjaajiin tapahtumien järjestämiseksi ja uusien toimintatapojen kehittämiseksi. Ohjaajien yhteystiedot löytyvät: www.vapaa-ajankalastaja.fi

7. *Vapaa-ajankalastajan kalenteri 2024 on ilmestynyt*

Vapaa-ajankalastajan kalenteri tarjoaa tuttuun tapaan vapaa-ajankalastajan tarvitsemia tietoja monipuolisesti ja tiiviissä muodossa. Vuoden 2024 kalenteri kertoo mm. kalastuksen terveysvaikutuksista ja särkikalojen tunnistuksesta. Kaikki harrastuksesi tärkeät yhteystiedot ja päivämäärät, kalastajan solmut, otteita kalastuslaista, kalanimi- ja ennätyskalalistat sekä kalojen ottipäivät löytyvät kalenterista. Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/kalenteri. Tilauksen voit tehdä SVK:n toimistoon ( jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 050 597 4933).

8*SVK:n vuosiviehe tilattavissa*

Vuosiviehevärityskilpailu on SVK:n jokavuotinen lapsille ja nuorille tarkoitettu kilpailu, jonka voittajavärityksestä tehdään oikea viehe. Kilpailuvieheenä toimii toista kertaa Grosarin muovirunkoinen räminäkuulilla varustettu 12 cm vaappu, joka tunnetaan mainiona kuhavieheenä. Viehevärityskisan viehe on erikoisväri ja sitä voi tilata ainoastaan SVK:lta. Viehe löytyy SVK:n verkkokaupasta. www.vapaa-ajankalastaja.fi Vuosiviehettä on valmistettu ainoastaan 200 kappaletta. Vaappu on keräilyharvinaisuus ja toimii mainiosti, vaikka kalakisojen palkintona. Kalastusseurat voivat tilata vaappuja hintaan 8 €/kpl + toimituskulut. Suositushinta ulosmyyntiin on 12 €/kpl. Tilaukset SVK:n toimistolta puh. 050 597 4933 tai jaana.piskonen@vapaa-ajankalastaja.fi.

9*Tilitysraportit*

Uuden SVK:n jäsenrekisteriohjelman myötä siirrymme enenevässä määrin sähköiseen toimintaan ja samalla vähennämme kirjeitse tapahtuvaa postittamista. Jatkossa seuran tilitysraporttia pyydetään jäsensihteeri Tarja Lehtimäeltä, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi, jos seura sen haluaa. Samalla voi pyytää myös muita sähköisessä muodossa olevia jäsenraportteja. Myös jäsenrekisterimme seurakäyttäjien perehdytyskoulutuksen käyneet voivat itsekin tehdä määriteltyjä hakuja ohjelmastamme. Näiden hakujen tekemiseen voi myös pyytää apua meiltä.

10*E-laskulla *(sähköinen lasku)* jäsenmaksun maksaminen on helppoa!*

Saat maksettavan jäsenmaksulaskun tiedot suoraan verkkopankkiisi; sinun tarvitsee vain tarkistaa tiedot ja vahvistaa lasku maksuun. Halutessasi voit myös asettaa maksulle automaattisen maksatuksen. E-laskun käyttöönotolla laskun tietoja ei tarvitse näppäillä, virhemahdollisuudet poistuvat, lasku ei katoa, lasku menee maksuun eräpäivänä tai haluttuna maksupäivänä. E-lasku on nopea, helppo ja vaivaton tapa maksaa lasku. *Näin teet e-laskusopimuksen* 1. Siirry laskuttajaluetteloon verkkopankissasi 2. Valitse laskuttaja, jolta haluat tilata e-laskun (Hae laskuttajan nimellä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö tai Y-tunnuksella 1644332-4) 3. Tee e-laskusopimus (tarvitset jonkin aikaisemman jäsenlaskumme viitenumeron) *Näin maksat e-laskun* 1. Klikkaa e-laskun saapumisilmoitusta 2. Tarkista laskun tiedot 3. Vahvista ja hyväksy lasku pankkitunnuksillasi *Vinkki!* Saat aina uudesta e-laskusta ilmoituksen verkkopankkiisi, mutta voit lisäksi tilata siitä erillisen ilmoituksen sähköpostiisi tai matkapuhelinnumeroosi.

11*SVK:n jäsenedut löydät kotisivuilta*

SVK:lla on runsaasti jäsenetuja, joita jäsenet voivat hyödyntää jäsenkortin avulla. Jäsenedut löytyvät kotisivuilta vapaa-ajankalastaja.fi => Järjestö => Jäsenedut sekä lisäksi matkailun jäsenedut => Matkailu => Matkailun jäsenetuja.

12*SM-kilpailujen haku*

SVK:n kilpailutoimikunta jaostoineen muistuttaa piirejä ja seuroja SM-kisojen hakuprosessista, joka on jatkuva. Jaostot siis käsittelevät anomuksia sitä mukaa kuin niitä tulee. Lähettäkää lyhyt sähköposti, josta käy ilmi kisa, aika, paikka sekä yhteystiedot. Viestit voi laittaa joko SVK:n kilpailuvastaavalle (marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi) tai sitten jollekin kyseisen jaoston jäsenelle. Jaostot yhteystietoineen löytyvät osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi -> Kilpailut. Kilpailuja myönnettäessä käytetään yhtenä pääkriteerinä sitä, onko kilpailua hakeneella piirillä viime aikoina ollut haettavaa kilpailua järjestettävänä, eli myönnöissä pyritään tasapuolisuuteen ja vuoroperiaatteeseen. Jaostot myöntävät sitoville hakemuksille mielellään kilpailuja 2-3 vuodeksi eteenpäin, joten piirien kannattaa pohtia kilpailutoimintaansa ja harkita hakemuksia myös pidemmällä aikavälillä. Tämä koskee myös maajoukkuekarsintakisoja! Muistutamme, että kilpailujaostot myöntävät SM-kilpailujen järjestelyjä niin vapaa-ajankalastajapiireille kuin seuroillekin. On kuitenkin suotavaa, että seurat ilmoittavat omalle piirille hakuaikeistaan ennen järjestelyanomuksen lähettämistä. Suurimpien SM-kilpailujen osalta hakemusten on tultava piirien kautta. Näin tieto kilpailusta leviää tehokkaammin ko. piirin alueella, ja päällekkäisistä suunnitelmista vältytään. Tällaisia kilpailuja ovat ainakin: SM-pilkki, SM-onki, SM-laituripilkki, SM-lohipilkki ja SM-särkipilkki.

*14. Kilpailukalenteri 2024*

Kilpailukalenteri täydentyy myöhemmin. 27.1. Pilkki12 (rajaton kilpailu) 27.1.-29.2. Pilkkikuu (rajaton kilpailu) ?? Pilkkimaajoukkueiden loppukarsinta, paikka salainen (ajankohta avoinna) 3.2. SM-pilkin esikisa, Kallavesi, Kuopio 17.2. SM-kiiskipilkki, Pyhäselkä, Joensuu (alustava paikka ja päivämäärä) ?? SM-mormuskointi, Varkaus 2.3. SM-pilkki, Kallavesi, Kuopio ?? SM-lohipilkki, (paikka ja aika avoinna) 13.4. SM-särkipilkki, Kuusamo ?? MM-morrikarsinta, Varkaus (ajankohta vielä avoinna) 20.4. SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi (alustava päivämäärä) ?? Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, Kimolan kanava (tarkka ajankohta vielä auki) ?? Nuorten SM-perhokalastuskilpailu (ajankohta ja paikka vielä auki) 14.-16.6. Viehekalastuksen SM 28.-29.6. Onki24 (rajaton kilpailu) ?? SM-kelluntarengas (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SM-heittouistelu (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SVK:n mestaruusvetouistelu (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SM-kilpaonki (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SM-soutu-uistelu (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SM-onki (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SM-Veneonki, Viitasaari (ajankohta vielä auki) ?? Naisten SM-perho (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? Mastersien SM-perho (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? Perhokalastuksen SM-finaali (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? Nuorten SM-toimintakilpailu, Etelä-Suomi (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? Epävir. MM-tuulastus (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SM-tuulastus (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SM-laituripilkki, (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2 (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? Perhokalastuksen SM-joukkuekisa (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SM-perhonsidontakilpailu (ajankohta ja paikka vielä auki)

*Kalaisaa syksyä ja kireitä siimoja! *

Terveisin Jaana Vetikko, Olli Saari, Pekka Lehdes, Petter Nissén, Janne Rautanen, Marcus Wikström, Janne Tarkiainen, Juha Ojaharju, Janne Antila, Johanna Antila, Tintti Drake, Jaana Piskonen, Ismo Malin ja Tarja Lehtimäki Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenrekisteri tarjolla seurojen käytettäväksi

Osallistu käyttäjäkoulutukseen! Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenrekisteriuudistus on edennyt siihen vaiheeseen, että seurojen jäsenasioidenhoitajia, puheenjohtajia, sihteereitä ja rahastonhoitajia on alettu kouluttamaan rekisterin käyttöön. 100 seuran toimihenkilöitä on jo koulutettu. Uusi jäsenrekisteri tarjoaa seuralle mahdollisuuden hallinnoida oman jäsenistönsä tietoja ja myös hyödyntää niitä omassa toiminnassaan ja esimerkiksi seuran viestinnässä. Liittymislomake otettu käyttöön useissa seuroissa Yli 60 jäsenseuran kanssa on otettu käyttöön myös jäsenrekisteriin kytketty liittymislomake, jolla seurat voivat ottaa vastaan uusia jäseniä. Liittymislomakkeella uusi jäsen syöttää tietonsa itse suoraan jäsenrekisteriin. Lomakkeella uusi jäsen voi myös maksaa jäsenmaksunsa liittymisen yhteydessä. Liittymislomake toimii erinomaisesti myös älypuhelimella, joten sitä kautta voi tehdä jäsenhankintaa tapahtumien yhteydessä. Lomakkeesta on helppo tehdä QR-koodi, jonka voi laittaa tapahtumassa tai seuran viestinnässä esille. Mitä uuden jäsenrekisterin seurakäyttö edellyttää? Jäsenrekisterin seurakäyttöön tarvitset tietokoneen ja verkkoyhteyden sekä niiden peruskäyttötaidon. Lisäksi tarvitset noin tunnin pituisen perehdytyksen, joita on nyt tarjolla seuroille. Käyttöoikeus jäsenrekisteriin voidaan tehdä vain henkilöille, joilla on rekisterissä merkitty tehtäväksi seuran puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja tai jäsenasioidenhoitaja. Näistä jäsenasioidenhoitajille annetaan laajemmat oikeudet. Puheenjohtajalle, sihteerille ja rahastonhoitajalle suppeammat katseluoikeudet. Jäsenrekisterin seurakäyttö ja perehdytys rekisterin käyttöön ovat seuralle maksuttomia palveluita, joiden kustannuksista vastaa SVK. Mitä liittymislomakkeen käyttöönotto edellyttää? Liittymislomakkeen käyttöönotto edellyttää seuran päätöstä siitä, että seura ottaa uusia jäseniä liittymislomakkeen kautta. Päätöksen tehtyään seuran tulee antaa suostumuksensa liittymislomakkeen käyttöön alla olevan linkin takaa löytyvälle sähköiselle lomakkeelle. Anna seurasi suostumus liittymislomakkeen käyttöön tästä linkistä forms.gle! Kutsumme nyt seurojen edustajia uuden jäsenrekisterin käyttäjäkoulutukseen Lokakuun koulutustilaisuudet (joista voit valita itsellesi yhden sopivan) ovat seuraavina päivinä: to 12.10, ke 18.10, ke 25.10. ja ti 31.10. Koulutukset pidetään mainittuina päivinä kello 17-18 Google Meets -verkkotilaisuuksina. Ilmoittautuminen viimeistään koulutusta edeltävänä päivän kello 14.00. Ilmoittaudu koulutukseen tästä linkistä forms.gle! Lokakuun perehdytysten jälkeen uusia tilaisuuksia on tulossa marraskuussa. Niistä tiedotetaan erikseen. Terveisin Pekka Lehdes Järjestöasiantuntija Suomen Vapaa-ajankalastajat

Tiedote 5.9.2023

*Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hankkeessa erinomaisia tuloksia **– **Kristiinankaupungissa hauenpoikasten määrä kasvoi ennätyslukemiin* *Matalat lahdet, fladat ja kluuvit ovat erittäin tärkeitä ja tuottoisia kevätkutuisten kalojen kutualueita ja kasvuympäristöjä. Niillä on merkittävä rooli rannikon kalakantojen ylläpitäjänä. Monet kutualueet kaipaavat kuitenkin kunnostamista. Onnistuneella kunnostuksella voidaan moninkertaista pienveden kalanpoikastuotto. Näin on tapahtunut Kristiinankaupungissa, jossa poikasmäärät kasvoivat ennennäkemättömän suuriksi* Kristiinankaupungissa sijaitseva Sävviken on pieni lampi, joka on puron kautta mereen yhteydessä. Sävviken luokitellaan kluuviksi. Se oli aikaisemmin voimakkaasti umpeenkasvanut ja mereen johtava purouoma oli huonossa kunnossa. Kluuvi ja lampi päätettiin kunnostaa osana Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hanketta. Yhteistyökumppaniksi lähti Kristiinankaupungin kaupunki sekä Luonnonvarakeskus (Luke), joka teki kalaston seurannan ennen ja jälkeen kunnostamisen. Kunnostuksen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että haukien poikastiheydet sekä 2021 että erityisesti 2022 olivat erittäin korkeat: 1,2 ja 15,7 poikasta/haavin nosto. Tämä on suurin hauenpoikasten tiheys mitä Luken tutkimuksissa on havaittu. Vertailuna voidaan käyttää Merenkurkussa ja hiukan sen etelä ja pohjoispuolella tehtyjä tutkimuksia, joissa on saatu 0–1.07 poikasta/haavin nosto. Fladoja ja kluuveja on erityisen paljon Pohjanlahdella, Kristiinankaupungin ja Kokkolan välisellä alueella. Näiden pienvesien erinomaisuus kalojen poikastuotantoalueina johtuu pääosin siitä, että ne ovat suojaisia ja niisä on kalojen lisääntymiselle ihanteelliset olosuhteet. Fladoissa ja kluuveissa on keväällä merkittävästi lämpimämpää vettä kuin niiden edustan merialueella. Lämpimässä vedessä kalanpoikaset kehittyvät nopeasti ja niille on tarjolla runsaasti ravintoa. Valitettavasti iso osa rannikon pienvesistä ei ole kalanpoikastuotannon kannalta optimaalisessa kunnossa. Niitä on ruopattu, niihin johtavia väyliä on joko liiaksi avattu tai ne ovat tukossa. Lisäksi moni pienvesi on rehevöitymisen ja maannousun myötä kasvanut umpeen. Merenkurkun fladoista n. 79 % on muuttunut ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Suomen Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hankkeessa on kunnostettu useita tällaisia pienvesiä ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Hankkeessa kunnostettuja kohteita on eri puolilla rannikkoa Kokkolan ja Kotkan välisellä alueella. Osa kunnostuskohteista on myös sisävesissä. Lisätietoja: Suomen Vapaa-ajankalastajat kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050 kalatalousasiantuntija Janne Antila, puh. 045 630 4280 Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Syksyn 2023 järjestö- ja viestintäkoulutukset

• Tapahtumaviestinnän koulutus: Tiistai 5.9. kello 17–19. • Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet: Tiistai 19.9. kello 17–19. • Sosiaalisen median koulutus osa 1: Tiistai 3.10. kello 17–19. • Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet: Torstai 16.11. kello 17–19. • Sosiaalisen median koulutus osa 2: Torstai 30.11. kello 17–19. Kaikki koulutukset toteutetaan verkkokoulutuksina Google Meet -alustalla. Koulutukset ovat maksuttomia SVK:n jäsenseurojen jäsenille. Lue lisää liitetiedostosta! Lataa tästä koulutuskooste pdf-tiedostona.

Hei!

Alla Turun yliopistolta pyyntö kalastuksen harrastajille. Vastaattehan heille suoraan aboa@utu.fi, jos pystytte osallistumaan. Kiitos. Kivaa viikonloppua! t: Jaana Hei, Olen Mariel Turkia biotekniikan opiskelija Turun yliopistossa. Olen tämän vuoden tiiminvetäjä Turun seudun iGEM joukkueessa nimeltä ABOA 2023. iGEM on suurin synteettisen biologian kilpailu. Viime vuosikymmenien aikana, soiden ojittaminen sekä fossiilisten polttoaineiden käyttö on johtanut myrkyllisten raskasmetallien kuten elohopean kertymiseen luonnonvesiimme. Metyylielohopea, elohopean myrkyllisin muoto, kertyy ravintoketjussa, jolloin varsinkin petokaloihin sitä kertyy hälyttäviä määriä. Kaloja syömällä se kertyy myös ihmisiin aiheuttaen mm. keskushermoston vaurioita lapsissa sekä se saattaa lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Jos metyylielohopean kertyminen kaloihin jatkuu, se voi vähentää kalojen käyttöä huomattavasti. Meidän projekti tänä vuonna keskittyy vesistöjen ja ympäristön puhdistukseen metyylielohopeasta geneettisesti muunnellun syanobakteerin avulla. Koska myrkyllinen elohopea säilyy luonnossa hyvin pitkiä aikoja, on tärkeää poistaa se jollain keinolla. Teemme paljon töitä labrassa, mutta suuri osa kilpailua on keskustella eri ihmisten kanssa, joihin tämä projekti vaikuttaa. Siksi olenkin yhteydessä teihin. Haluaisimme kuulla kalastajien mielipiteitä elohopeasta sekä meidän projektistamme, koska haluamme huomioida heidän mietteet projektin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tässä muutamia aihealueita, joihin haluaisimme kuulla kalastajien mielipiteitä: 1. 2. Oletko kuullut elohopean vaaroista? 3. 4. 5. Pitäisikö elohopean vaaroista keskustella enemmän? 6. 7. 8. Oletko nähnyt jotain eroa veden tai kalojen laaduissa viime vuosikymmeninä? 9. 10. 11. Onko kalojen määrä laskenut viime vuosina? 12. 13. 14. Oletko huomannut jotain negatiivisia muutoksia kalojen terveydessä? 15. 16. 17. Pitäisikö sinun mielestä elohopea ongelman eteen tehdä jotain? 18. 19. 20. Jos olet kalojen kasvattaja kuka käyttää järvi- tai jokivettä tai rantamökin omistaja, olisitko valmis 21. asentamaan elohopean suodatinjärjestelmän? Mitkä eri asiat vaikuttaa halukkuuteesi? 22. 23. 24. Uskotko että myrkyllisestä elohopeasta vapaa kala voisi toimia markkinointi välineenä? 25. 26. 27. Minkälaisia ajatuksia geneettisesti muokattujen bakteerien käyttö vesien puhdistuksessa herättää? 28. Jos edes yhteenkään kysymykseen saamme vastauksen niin arvostamme sitä todella! Aurinkoista loppuviikkoa! Ystävällisin terveisin, Mariel Turkia ABOA 2023 - Tiiminvetäjä

*Omakala-sovellukseen SVK:n jäseniä kiinnostavia ominaisuuksia*

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) yhteistyön myötä Omakala sovelluksen kehitystyössä on tavoiteltu synergiaetuja, jotka hyödyttävät nimenomaan SVK:n rekisteröityjä jäseniä. Meritaimenen syyskalastussesonkiin mennessä tavoitteena on mahdollistaa kirjautuminen Omakalaan suoraan SVK:n tunnuksilla. SVK:n jäsenet voivat jo nyt käyttää Omakala-sovellusta ja sen kalastuspäiväkirjaa käyttäjärekisteröinnin ja kirjautumisen kautta, mitä uusi ominaisuus tulee sujuvoittamaan. SVK:n jäsenten kalastuspäiväkirjaan jo tallentamat tiedot säilyvät uuden kirjautumisvaihtoehdon käyttöönoton yhteydessä. Muista tulevista uusista ominaisuuksista tiedotetaan erikseen myöhemmin. Omakala on ilmainen sovellus ja se on ladattavissa Google Play ja Apple App Store -sovelluskaupoista. Luke on kehittänyt Omakala-sovelluksen vapaa-ajankalastukseen liittyvään tiedonkeruuseen. Sovellukseen tallennettua tietoa käytetään tutkimuksessa, kalakantojen kestävän käytön suunnittelussa sekä päätöksenteon tukena. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut Omakala-sovelluksen kehittämistä. Lisätietoa - omakala.fi Saat ajankohtaista tietoa Omakalasta seuraamalla Omakalaa Facebookissa: www.facebook.com Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedote 17.07.2023 Luvassa normaali hyvä rapukesä

*Ravustuskausi käynnistyy heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Monelle ravustus ja ravuilla herkuttelu on yksi kesän kohokohtia. Kesän rapusaaliista odotetaan normaalia.* Parhaimmillaan ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Ravustaessa voit nauttia kotimaan luonnosta ja lisäksi herkutella lähijärvien antimilla – mahdollisesti vieläpä syödä samalla haitallista vieraslajia täplärapua vähemmäksi. Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Perheen pikkuväelle hämärän ajan ravustus on unohtumaton kokemus. Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa vieraslaji täplärapua. Alkukauden saaliiseen vaikuttaa veden lämpötila. Mikäli alkukesä on ollut lämmin, ravut ovat ehtineet vaihtaa kuorensa ja ovat hyvin liikkeellä heti kauden alussa. Viileän alkukesän sattuessa rapujen kuorenvaihto voi olla vielä kesken ja ravut eivät ole vielä kunnolla liikkeellä. Täpläravulle asiantuntijat uskaltavat ennustaa Etelä- ja Keski-Suomeen hyvää saalista, kun on ollut useita lämpimiä vuosia ja alamittaista porukkaa on jäänyt runsain mitoin kasvamaan. Maamme vuotuinen rapusaalis on viime vuosina ollut Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle 10 % oli jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, kaupallisen ravustuksen osuus ollut noin neljännes. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.

*Ravustukseen tarvitaan aina lupa*

Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–64-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Ravustukseen käytettävät merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään viisi senttimetriä veden pinnan yläpuolelle. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo 50 euroa jokaista pyydettyä jokirapua kohden. *Täpläravun istuttaminen on laissa kielletty* Rapurutto ja täpläravun leviäminen ovat suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien väillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa kolme vuorokautta ennen käyttöä. Kaikkein järkevintä olisi käyttää jokaisessa vesistössä omia rapumertoja. Täplärapu on haitallinen vieraslaji koko EU:n alueella. Täpläravulle on laadittu hallintasuunnitelma, jonka perusteella täplärapukantojen hyödyntämistä ja kauppaa voidaan jatkaa, mutta niitä ei enää saa viljellä tai istuttaa luonnonvesiin, eikä niitä ei saa missään tilanteessa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan.

*Ravut on aina keitettävä kiehuvassa vedessä*

Vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että rapuja keitettäessä ravut lisätään aina kiehuvaan veteen joko yksitellen tai muutaman ravun erissä. Keittoveden tulee kiehua koko ajan. Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan. Muut ravunkeittämiseen tarvittavat ainekset ovat suola, sokeri ja tilli. Reseptejä rapujen keittämiseen löytyy internetistä helposti. Jos ravustamaan ei itse pääse, ei rapujuhlia kannata jättää pitämättä, sillä rapuja on tarjolla lähiruokayritysten tai kauppojen valikoimissa, myös valmiiksi keitettynä. Lisäksi ravintolat tarjoavat täyden palvelun rapuillallisia. *Lisätietoja:* Rapututkija Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5428 982 Järjestöasiantuntija Mikko Malin, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 044 7577 979 Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 0400 946 968 Johtava kalatalousasiantuntija Jorma Kirjavainen, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Järvi-Suomen kalatalouspalvelut, puh. 02950 25059 (tavoitettavissa 24.7. alkaen) Tutkija Timo Ruokonen, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 322 389 (tavoitettavissa 6.8. alkaen) Kalatalouden Keskusliiton Rapu-esitteestä kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net voi lukea lisää ravuista ja ravustuksesta. Raputaru-animaatio kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net on opettavainen kertomus eurooppalaisista rapukannoista, jotka ovat olleet viimeisen parin sadan vuoden ajan ympäristömuutosten, ympäristön pilaantumisen, vieraiden rapulajien ja rapuruton puristuksissa. Kalahavainnot.fi kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net -palveluun voi ilmoittaa myös havainnot ravuista. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja Kutsu koulutukseen Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenrekisteriuudistus on edennyt siihen vaiheeseen, että seurojen jäsenasioidenhoitajia, puheenjohtajia, sihteereitä ja rahastonhoitajia on alettu kouluttamaan rekisterin käyttöön. Reilut 90 seuraa on jo koulutettu. Uusi jäsenrekisteri tarjoaa seuralle mahdollisuuden hallinnoida oman jäsenistönsä tietoja ja myös hyödyntää niitä omassa toiminnassaan ja esimerkiksi seuran viestinnässä. Lue lisää liitetiedostosta ja ilmoittaudu koulutuksiin! Lataa tästä koulutuskutsu pdf-tiedostona. Ystävällisin terveisin Pekka Lehdes Järjestöasiantuntija

*Mimmit kalastaa! -hankkeella on vetovoimaa!*

Mimmien vuosi 2023 jatkuu positiivisissa merkeissä. Tapahtumia järjestetään edelleen hyvää tahtia, ja lisää toivotaan koko ajan. Nyt jo yli 800 mimmiä on päässyt hankkeen tapahtumien kautta kalaan, kiitos teille kaikille siitä! Myös media on huomannut hankkeen painoarvon, ja juttuja on julkaistu ja tulossa mm. sekä Ylen kautta videoformaatissa, että eri printtimedioissa kautta maan. Tiedotamme näistä lisää seuraavassa kampanjakirjeessämme. Lisäksi aloitimme yhteistyön Marttaliiton kanssa, ja ensimmäisessä vaiheessa teimme blogivaihtoa, pääset lukemaan kirjoitukset alla olevista linkeistä: [image: Kuva, joka sisältää kohteen Fontti, ympyrä, Grafiikka, logo Kuvaus luotu automaattisesti] *Johanna Antila: Virkisty kalastamalla* www.martat.fi *Taru Karonen: Kalaa omasta takaa* mimmitkalastaa.fi *Lomat lähestyvät, tehdään tapahtumaanne mainokset nyt: *Mikäli haluat järjestää tapahtuman kesän aikana, lähetäthän minulle siitä tiedot pikimmiten, sillä jään lomille 12.7.-8.8. Jotta tapahtumien mainokset saadaan tänä aikana julkaistua, tulisi niiden visuaalit työstää ennen lomaa. Muilta osin mimmit kalastaa -vetovastuu siirtyy lomani aikana Johanna Antilalle (johanna.antila@vapaa-ajankalastaja.fi). *Kuinka pääset alkuun?* Alkuun pääset miettimällä paikan ja ajan, me autamme markkinoinnissa: teemme mainosgrafiikat ja mainostamme kanavissamme (www.mimmitkalastaa.fi sekä @mimmitkalastaa -Instagram tilillä). Kaikille järjestäjille toimitetaan Mimmit kalastaa! -tuotepaketti, joka sisältää tarroja, flyereita sekä pipon/lippiksen (järjestäjän käyttöön tai arvottavaksi osallistujien kesken). *Mimmille kalakaveri -foorumi* Mimmien oma kalakaverifoorumi on julkaistu osoitteessa mimmitkalastaa.fi/kalakaveri Foorumin kautta mimmit voivat etsiä kalastusseuraa omalta alueeltaan, tai vaikkapa alueelta, johon ovat menossa lomailemaan. Kalakaverihakua pilotoitiin viime vuonna Instagramissa, ja sille toivottiin jatkoa pysyvämmässä muodossa. *Uusia mimmit kalastaa! -tuotteita* Mimmien toiveesta on lisätty verkkokauppaan kaksi uutta tuotetta: kangasmerkki ja mittatarra. Mittatarra lanseerattiin alunperin Erämessuille 2022, mutta sitä on toivottu lisää ja nyt nämä molemmat tuotteet löytyvät verkkokaupastamme www.vapaa-ajankalastaja.fi. *Mukavaa kesää ja kiitos yhteistyöstä, jatketaan samaan malliin!* *Tärkeitä linkkejä:* *Kuvamateriaalit:* mimmitkalastaa.fi Täältä löytyvät somekuvat, tapahtumajulisteet, flyerit kuin logotkin. Voit ladata haluamasi tiedostot omalle koneellesi. Jos et pääse kansion materiaaleihin tai sinulla on vaikeuksia vaikkapa ladata niitä käyttöösi, ota yhteyttä niin autamme! *Kotisivut www.mimmitkalastaa.fi Tietoa hankkeesta, matalan kynnyksen opastusta kalastusharrastuksen pariin, ohjeita hankkeeseen osallistumiseen, tapahtumat sekä paljon muuta. *Instagram: ** www.instagram.com Hankkeen viestintä- ja dialogikanava, jossa sisältö on vapaamuotoisempaa, mutta silti informatiivista mm. tapahtumien suhteen. *Ruorissa ja palveluksessasi!* Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista. Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin! Yhdessä mimmien kalastusharrastuksen puolesta, *Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan kanssa* Mimmit kalastaa! on Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) koordinoima hanke, jonka tavoitteena on madaltaa tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen aloittamisen kynnystä. Hanke saa rahoitusta MMM:ltä kalastonhoitomaksuvaroista. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Tervetuloa rannikon kalatalousaluepäiville Kotkaan 10.-11.10.2023 *

Rannikon kalatalousaluepäivät järjestetään lokakuussa Kotkassa. Ohjelma järjestetään osittain kaksikielisellä ohjelmalla. Seminaari järjestetään Original Sokos Hotel Seurahuoneella ja toisena päivänä retkeillään Kymijokivarressa. Seminaaripäivän jälkeen on mahdollista tutustua Maretariumiin ja puida päivän aiheita yhteisellä illallisella. Rannikon Kalatalousaluepäivät on tarkoitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella toimiville kalatalousalueille ja kalatalouden yhteistyöryhmien jäsenille. Päivien aikana tarkastelemme kalatalousalueita koskevia ajankohtaisia asioita, myös verkostoitumiselle on varattu aikaa. Päivien järjestämiseen on saatu rahoitusta kalastonhoitomaksuvaroista Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja voimme iloksemme tarjota osallistumisen edulliseen hintaan. Ohjelma alkaa yhteiskuljetuksilla Kotkaan. Näistä tarkemmin tapahtumasivulla. Lisätietoja, yksityiskohtaisen ohjelman ja ilmoittautumislomakkeen löydätte nettisivuiltamme: ahven.net ahven.net ***Ilmoittautumiset 30.8.2023 mennessä. * ***P.S Kutsua saa jakaa eteenpäin! * Ystävällisin terveisin, Malin Lönnroth ja Heidi Moisio /Kalatalouden Keskusliitto

*Välkommen på kustens fiskeriområdesdagar till Åbo den 10.-11.10.2023

I oktober ordnar Centralförbundet för Fiskerihushållning fiskeriområdesdagar i Kotka, delvis med tvåspråkigt program. Seminariet hålls på Original Sokos Hotel Seurahuone och dag två gör vi en exkursion med Kymmene älv -tema. Efter seminariedagen är det möjligt att bekanta sig med Maretariet och stöta och blöta dagens ämnen under en gemensam middag. Kustens fiskeriområdesdagar är avsedd för fiskeriområdesaktiva och medlemmar i samarbetsgrupperna inom Egentliga Finlands verksamhetsområde. Under dagarna kommer vi att avhandla olika aktuella ärenden som berör fiskeriområdena och vi har också reserverat gott om tid för nätverkande. Vi har fått bidrag från Egentliga Finlands NTM-centralens fiskevårdsavgiftsmedel att ordna dagarna och har glädjen att kunna erbjuda deltagande till ett förmånligt pris. Programmet inleds med gemensam transport till Kotka. Mer om dessa på evenemangssidan. Tilläggsuppgifter, detaljerat program och anmälningsblankett hittar ni på vår nätsida: ahven.net ahven.net *Anmäl er senast den 30.8.2023. * *P.S Inbjudan får skickas vidare!* Med vänlig hälsning, Malin Malin Lönnroth Kalastusbiologi – Fiskeribiolog Kalatalouden Keskusliitto - Centralförbundet för Fiskerihushållning Malmin kauppatie 26 - Malms handelsväg 26 00700 Helsinki - Helsingfors Puh. 040-5960 808 - Tel. 040-5960 808 malin.lonnroth(a)ahven.net www.ahven.net ahven.net

SVK:n jäsenseuroille 27.4.2023

*Suomen Vapaa-ajankalastajien kevätkokous päätti jäsenmaksuista* Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) kevätkokous pidettiin Tampereella 21.4.2023. Sääntömääräisten asioiden käsittelyn lisäksi kokous teki alustavan päätöksen vuoden 2024 jäsenmaksujen SVK:n osuuksista. Jäsenmaksuista päätetään lopullisesti SVK:n syyskokouksessa marraskuussa. Lue päätöksestä lisää oheisesta liitteestä. Lataa tästä SVK:n kevätkokouksen päätös. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Hei seura- ja piiriaktiivit!*

Tutustuttehan ohesta SVKn jäsenetukumppaniin Merikoivulaan. Tietoa Merikoivulasta ja oheisen liitteen saa myös mieluusti jakaa edelleen kaikille jäsenillenne. Lue lisää: merikoivula.fi Mukavaa loppuviikkoa ja kireitä siimoja! t: Jaana yhdessä Merikoivulan kanssa Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Vapaa-ajankalastajat vaatii: **Kalastusmahdollisuudet on turvattava kalastuslakia muuttamalla*

*Kalastusmahdollisuuksien ja kalavarojen kestävä hyödyntäminen ovat vaarantuneet, kun kalatalousviranomainen parhaillaan hyväksyy kalatalousalueiden ylimitoitettuja kalastusrajoitusesityksiä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) kevätkokous vaatii viranomaisen toimintaan puuttumista kalastuslain muuttamisen kautta.* Kalastuslain tavoitteena on turvata kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Laki antaa ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle mahdollisuuden asettaa kalastukselle alueellisia kieltoja ja rajoituksia. Kalastusoikeuksien hyödyntämistä ei kuitenkaan saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Kalatalousalueiden ensimmäisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistumisen myötä kalastuskieltohakemuksia on parhaillaan käsittelyssä runsaasti, mutta erityisen paljon niitä haetaan Etelä-Suomen rannikkoalueille. Yhteistä hakemuksille on se, että kiellon kohteena olevan kalalajin (useimmiten kuha) kalastuksen lisäksi samalla kiellettäisiin laajasti myös mahdollisuudet muiden kalalajien pyyntiin. Näiden kieltojen tarpeellisuutta arvioidessa viranomaisen tulisi käyttää tiukkaa harkintaa. Ensimmäisten viranomaispäätöksien perusteella hakijoiden tahto painaa kalastuslakia enemmän, joten kalastusmahdollisuuksia tullaan merkittävästi rajoittamaan pitkin Suomenlahden rannikkoa ja paikoin sisävesilläkin. Useista pienemmistä päätöksistä muodostuvan kieltokokonaisuuden vaikutuksia ei ole arvioitu. ”SVK ennakoi, että kiellot tulevat heikentämään valtakunnallisten ja paikallisten kalastuslupien myyntiä, kotimaisen kalan saatavuutta, kalastusopastoiminnan edellytyksiä sekä toisaalta pakottavat siirtymään kalastamaan enenevästi sisävesille. Lisäksi rannikon suurten kaupunkien lähivesillä keväiset kalastuskiellot tulevat vähentämään veneettömien kalastusmahdollisuuksia. Isossa kuvassa kalastusharrastuksen edistäminen ja voimassa olevista kalastussäädöksistä viestiminen vaikeutuvat merkittävästi”, SVK:n toiminnanjohtaja *Olli Saari *kertoo*. * ”Viimeisimpien kalatalouden viranomaispäätöksiin liittyvien oikeustapauksien mukaan kalastusalan järjestöillä ei katsota olevan valitusoikeutta kalastusmahdollisuuksia koskevissa päätöksissä, joten latu on valitettavasti niin kutsutusti vapaa kalastuksen laajamittaisille rajoitustoimille”, Olli Saari pahoittelee. Nykytila ei ole linjassa kalatalouden toimijoita ohjaavan vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian kanssa, jonka tahtotilana on varmistaa vapaa-ajankalastuksen asema suosittuna ja yhteiskunnallisesti arvostettuna luontoharrastuksena. Perjantaina 21. huhtikuuta Tampereella pidetty SVK:n kevätkokous vaatii, että mahdollisuudet kalastusoikeuksien (erityisesti yleiskalastusoikeuksien) hyödyntämiseen turvataan kalastuslain tarkistamisella. Muutostarpeina ovat ELY-keskuksen toimivallan tiukentaminen kalastuksen rajoittamisessa sekä toisaalta yksittäisen kalalajin paikallisen rauhoittamisen mahdollistaminen ELY-keskukselle. Samalla lakiin on lisättävä valitusoikeus vähintään valtakunnallisille kalastusjärjestöille muiden luonnonvaralakien tavoin. Kevätkokous katsoo, ettei oikeusvaltioperiaate toteudu, jos yksittäisten kalastajien asialla olevia yhdistyksiä ei katsota asianosaisiksi. Lisätietoja: SVK, toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660, olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi SVK:n uutinen ”Laajat kalastusrajoitukset murentavat tarpeettomasti kalastusmahdollisuuksia” (julkaistu 21.4.2023) www.vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Hei!

Suomen Vapaa-ajankalastajien Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet verkkokoulutuksia on nyt saatavilla toukokuussa ja kesäkuussa. Koulutusajat ovat tiistai 16.5. kello 17-19 ja tiistai 6.6. kello 17-19. Kouluttajana toimii SVK:n järjestöasiantuntija Pekka Lehdes. Koulutuskutsut ilmoittautumislinkkeineen oheisissa liitetiedostoissa. Lataa tästä SVK:n verkkokoulutuksen toukokuun liite. Lataa tästä SVK:n verkkokoulutuksen kesäkuun liite. Ystävällisin terveisin Pekka Lehdes Järjestöasiantuntija Suomen Vapaa-ajankalastajat

Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hankkeesta.

Mimmeillä on kalastusnälkä! Kuva: Ilkka Keinänen. kuva:mimmit_1.png: kuva:mimmit_3.png: kuva:mimmit_4.png: kuva:mimmit_7.png: *Mimmit etsivät nyt kalastustapahtumia ympäri Suomea!* Mimmit ovat vastaanottaneet ilolla uutisen Mimmit kalastaa! -hankkeen jatkumisesta ja tapahtumia kysellään nyt ennätyksellisen paljon. Kyselyitä on tullut mm. Oulusta, Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Espoosta. Erityisen mieluisia tytöille ja naisille ovat olleet matalan kynnyksen, muutaman tunnin tutustumistapahtumat, jossa mimmit pääsevät kokeilemaan kalastusta ja saavat opastusta alkuun. Opastustapahtumia on toivottu mm. perhokalastukseen, jigaamiseen ja heittokalastukseen. Lisäksi Kurikan Urheilukalastajien järjestämä Mimmit kalastaa -kerho on kerännyt paljon kiitosta, mielenkiintoa ja mediahuomiota, ja tällaista toimintaa on kyselty myös useammalta paikkakunnalta. *Voit katsoa Jari E. Hakalan tekemän videokoosteen kerhosta **täältä* www.instagram.co/ *ja lukea Ilkka-Pohjalaisen artikkelin **täältä* ilkkapohjalainen.fi * (maksumuurin takana)* *Pääset katsomaan menneitä tapahtumia **täältä* mimmitkalastaa.fi Nyt siis kannattaa ehdottomasti tarjota mimmeille tapahtumia, sillä vetovoimaa on. Mimmeistä on myös saatu seuroihin jäseniä ja aktiivisia toimijoita. *Voisitteko järjestää tapahtuman mimmeille?* Alkuun pääset miettimällä paikan ja ajan, me autamme markkinoinnissa: teemme mainosgrafiikat ja mainostamme kanavissamme (www.mimmitkalastaa.fi sekä @mimmitkalastaa -Instagram tilillä). Meiltä saat tarvittaessa myös mainosjulisteet. Kaikille järjestäjille toimitetaan Mimmit kalastaa! -tuotepaketti, joka sisältää tarroja, flyereita sekä pipon/lippiksen (järjestäjän käyttöön tai arvottavaksi osallistujien kesken). *Haluatko sponsorin Mimmit kalastaa! -tapahtumaasi?* Mimmien toiminnan suosion kautta myös eri kalastusvälineiden valmistajat ja jälleenmyyjät ovat kiinnostuneet sponsoroimaan Mimmit kalastaa! -tapahtumia. Jos haluat tapahtumaasi sponsorin, voimme yhdistää sinut innokkaiden potentiaalisten sponsoreiden kanssa ja voitte sopia yhdessä sponsoroinnista! Sponsorointi voi olla vaikkapa tuotteiden lahjoittamista arvontaan tai jopa kaikille osallistujille. *Mimmien vuosi 2022 lukuina * Tähän mennessä te yhteistyökumppanit olette vieneet jo lähes 600 tyttöä ja naista kalaan. www.mimmitkalastaa.fi -sivusto on kerännyt yli 19 000 katselukertaa, 54 000 sivutapahtumaa ja 4500 eri käyttäjää. Mimmit kalastaa! -instagram-tili www.instagram.com yli 2000 seuraajaa ovat käyttäneet avainsanaa #mimmitkalastaa 2400 kertaa lanseerauksen jälkeen. Vapaaa-ajankalastajat koosti näistä luvuista myös mediatiedotteen www.vapaa-ajankalastaja.fi jonka yhteydessä haastoimme medioita ottamaan naiset huomioon kalastukseen liittyvän uutisoinnin yhteydessä (kuvin ja haastatteluin). Tarjosimme myös apuamme, jos haastateltavia mimmejä, tai kuvia kalastavista mimmeistä ei ole saatavilla. *Uutta tulossa sivustollemme* www.mimmitkalastaa.fi -sivustolle on suunnitteilla instagramissa pilotoitu “Mimmille kalakaveri” -foorumi, jonka kautta eri puolella Suomea kalastavat naiset löytävät kalastusseuraa alueeltaan. Tämä foorumi tuottaa myös teille yhteistyökumppaneille hyvää tietoa siitä, missä ja millaisia kalastustapahtumia mimmit kaipaavat.*Tärkeitä linkkejä:* *Kuvamateriaalit:* mimmitkalastaa.f Täältä löytyvät somekuvat, tapahtumajulisteet, flyerit kuin logotkin. Voit ladata haluamasi tiedostot omalle koneellesi. Jos et pääse kansion materiaaleihin tai sinulla on vaikeuksia vaikkapa ladata niitä käyttöösi, ota yhteyttä niin autamme! *Kotisivut: ** Tietoa hankkeesta, matalan kynnyksen opastusta kalastusharrastuksen pariin, ohjeita hankkeeseen osallistumiseen, tapahtumat sekä paljon muuta. *Instagram: **www.instagram.com Hankkeen viestintä- ja dialogikanava, jossa sisältö on vapaamuotoisempaa, mutta silti informatiivista mm. tapahtumien suhteen. *Ruorissa ja palveluksessasi!* Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista. Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin! Yhdessä mimmien kalastusharrastuksen puolesta, *Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan kanssa* Mimmit kalastaa! on Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) koordinoima hanke, jonka tavoitteena on madaltaa tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen aloittamisen kynnystä. Hanke saa rahoitusta MMM:ltä kalastonhoitomaksuvaroista. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Huomenta!

SM-pilkin tiedotteeseen oli lipsahtanut kirjoitusvirhe nettisivuosoitteeseemme. Tulokset löytyvät osoitteesta: www.vapaa-ajankalastaja.fi. Pahoittelen virhettä. t: Jaana Vetikko Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Suomen Vapaa-ajankalastajat mahdollisti yli 16 000 lapsen ja nuoren kalastusharrastuksen vuonna 2022*

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Fisuun-nuorisotyö tavoitti yli 16 000 lasta ja nuorta vuonna 2022. Käytännön nuorisotyöstä vastaavat järjestön lasten ja nuorten kalastusohjaajat, yhdessä paikallisten kalakummien ja kalastusseurojen aktiivien kanssa. Toimintaa järjestetään ympäri Suomea. * Vapaa-ajankalastajien kalastusohjaajat toimivat kalastusseurojen nuorisotoiminnan apuna kautta Suomen, järjestävät yleisö- ja nuorisotapahtumia sekä opastavat koululaisia kalastuksen ensi askeleilla. Vuonna 2022 järjestön kalastusohjaajat opastivat lapsia ja nuoria 38 leirillä, 261 koulutapahtumassa, 357 kerhoillassa sekä 214 muussa tapahtumassa. Toiminnalla tavoitettiin 9187 oppilasta koulutapahtumissa, 496 osallistujaa leireillä, 4230 osallistujaa muissa tapahtumissa sekä saatiin 2729 kerhokontaktia. Kalastus on edullinen ja kaikkien saavutettavissa oleva harrastusKalastus on harrastus, jonka kautta voi löytää uusia ystäviä, oppii liikkumaan luonnossa ja saattaapa kalareissulta saada saalistakin kotiin viemisiksi. Se on myös harrastus, johon jokainen lapsi ja nuori voi osallistua matalalla kynnyksellä. Vesistöjen kattamassa Suomessa kalastuspaikat ovat usein lähellä ja kalastaa voi ympäri vuoden. Lisäksi kalastus on edullinen harrastus: Yleiskalastusoikeus oikeuttaa maksuttomaan onkimiseen, pilkkimiseen ja silakan litkaamiseen, eikä alle 18-vuotiaiden tarvitse maksaa kalastonhoitomaksua. Lisäksi esimerkiksi kalastuskerhotoimintaan lapset ja nuoret pääsevät mukaan vain muutamalla kympillä vuodessa. Lasten ja nuorten kalastusohjaajaverkosto kehittää kalastuskulttuuria Suomen Vapaa-ajankalastajat pyrkii yhteistyössä paikallisten kalastusseurojen kanssa järjestämään kalastusaiheista nuorisotoimintaa kattavasti ympäri Suomea. “Nuoret ovat valtavan kiinnostuneita käytännön toiminnasta, ja kalastus on niin hyvä tuote, että toimintaa sen ympärille on helppo kehittää. Nuorisotoiminnan osalta toimintoja pyritään suunnittelemaan niin, että nuoret pääsevät mahdollisimman helposti ja matalalla kynnyksellä kalaan”, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien nuoriso- ja perhetoiminnasta vastaava kalatalousasiantuntija *Janne Tarkiainen*. Siellä missä nuorisotoimintaa ei pystytä järjestämään, on nuorten mahdollista liittyä virtuaaliseen Fisuun-kalastusseuraan. Tämä seura on yksi esimerkki siitä, kuinka kalastuskulttuuria pyritään aktiivisesti kehittämään niin, että se muovautuu nykypäivän ja ajan hengen mukaiseksi. Vapaa-ajankalastajien kalastusohjaajat pyrkivät aktiivisesti kehittämään uusia toimintatapoja, joilla nuoria saadaan mukaan kalastusharrastuksen pariin. Hyvä esimerkki on *Fisuun fongaus*, joka on leikkimielinen, paikkariippumaton kalastuskilpailu, jossa tavoitteena on saada vuoden aikana mahdollisimman monta eri kalalajia. Nuorisotyön näkökulmasta keskeistä fongauksessa on myös oppiminen. “Se, että siinä samalla opitaan tunnistamaan eri kalalajeja, saadaan tietoa niiden tavoista ja elinympäristöistä. Fongaus myös rohkaisee nuoria liikkumaan luonnossa, sillä samat kalalajit eivät yleensä viihdy kaikki samoissa paikoissa, ja nuoret liikkuvat niiden perässä.” toteaa Tarkiainen. *Toiminta jatkuu* Lasten ja nuorten Fisuun-toiminta jatkuu aktiivisena myös tänä vuonna. Tulevista lapsille ja nuorille tarkoitetuista tapahtumista saa tietoa osoitteesta fisuun.fi/kalastustapahtumat www.fisuun.fi. Toimintaa tuetaan maa- ja metsätalousministeriön myöntämillä kalastonhoitomaksuvaroilla. Lisätietoja: kalatalousasiantuntija Janne Tarkiainen, p. 044 547 9116, janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi tiedottaja Jaana Vetikko, p. 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi Lisätietoja/ target=_blank>suomen-vapaa-ajanakalastajien-keskusjärjestö.mail-epr.net SVK:n nuorisotoiminnasta: fisuun.fi www.fisuun.fi Mukaan nuorisotoimintaan: fisuun.fi/vapaaehtoiseksi www.fisuun.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Vapaa-ajankalastajat mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa – osallistuuhan Teidänkin seuranne?*

Suomen Vapaa-ajankalastajat osallistuu tänä keväänä Ylen järjestämään valtakunnalliseen Miljoona roskapussia -kampanjaan, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia keräämään ympäristöstään miljoona pussillista roskia. Kampanja on käynnissä 13.4.–14.6.2023. Kampanjan tavoitteena on paitsi innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstään roskia, myös vähentää välinpitämättömyyttä ympäristön roskaamista kohtaan sekä havahduttaa ihmiset ymmärtämään ja näkemään roskien määrä. Kerätyt roskapussit merkitään reaaliaikaisesti päivittyvään laskuriin sen paikkakunnan kohdalle, mistä roskapussit on kerätty. Luvassa on yhteisen hyvän lisäksi leikkimielinen kisa Suomen paikkakuntien välillä! Laskuri aukeaa maanantaina 10.4. osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia mistä löytyvät jo nyt mukana olevat paikkakunnat. Roskapussin kokoa ei ole tiukkaan määritelty, eli roskapussiksi kelpaa niin hedelmäpussin kokoinen pussi kuin muovikassikin. Tärkeintä että roskia kerätään! *Toivomme, että viestitte kampanjasta seuranne jäsenille ja osallistutte mukaan! *Jokainen vapaa-ajankalastaja voi vaikkapa yksin, perheen, kaverien tai kalastusseuran voimin osallistua kampanjaan keräämällä roskia ympäristöstään tai järjestämällä kalastustapahtuman tai kerhokerran yhteyteen roskienkeräystalkoot. Erityisesti haastamme kaikki siianonkijat siivoustalkoisiin. Siianonginta on leppoisaa, keväistä puuhaa. Siikakellojen kilinää odotellessa vastuullinen kalastaja tekee hyvää ja kantaa kortensa kekoon puhtaamman ympäristön puolesta. Jos järjestätte kampanjaan liittyvän talkootapahtuman, voitte vinkata siitä myös meille: koordinaattori Johanna Antila, johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 050 573 9332. Voitte myös laittaa talkookuvia sähköpostitse, jaamme niitä sosiaalisessa mediassa eteenpäin. Jos viestitte talkoista Instagramissa, muistakaa tägätä (a)vapaa_ajankalastajat ja merkitä #miljoonaroskapussia. Kannattaa myös vilkaista oman kunnan tai kaupungin nettisivuja, miten siellä on viestitty kampanjan osallistumismahdollisuuksista. *Vapaa-ajankalastajan keräysvinkit pähkinänkuoressa:* · Ota mukaan roskapihdit, hanskat ja tyhjä pussi · Lähde ulos – yksin tai porukalla · Kerää roskia ympäristöstä, vaikka kalastuksen ohessa. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja ei roskaa ympäristöään! · Vie keräämäsi roskat sekajätteeseen, kun roskapussi on täysi · Merkitse keräämiesi roskapussien määrä sen kaupungin/kunnan kohdalle, josta olet roskat kerännyt osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia · Haasta kalakaverisi mukaan! Miljoona roskapussia -kampanjaan on tähän mennessä ilmoittautunut mukaan yli 130 kuntaa ja kaupunkia sekä useita järjestöjä. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso, tohtori Jenni Haukio. Mukana on myös monia tunnettuja kasvoja, kuten Yleltä tutut toimittajat Mikko ”Peltsi” Peltola, Inka Henelius ja Olli Haapakangas sekä meteorologit Anniina Valtonen ja Kerttu Kotakorpi. *Miljoona Roskapussia starttaa suorassa lähetyksessä Yle TV1 ja Yle Areena torstaina 13.4. klo 20.* *Tulos julkistetaan Yle TV1 14.6. klo 20.* Lue lisää kampanjasta: www.vapaa-ajankalastaja.fi #miljoonaroskapussia Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedote. Julkaistu: 13.03.202329,55 kg turska on nyt Suomen ennätyskalarekisterin suurin kala

*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat turska 29,55 kg, pasuri 0,980 kg sekä 26 cm nahkiainen (järvimuoto) ja 7,2 cm idänsieraintokko, joka on kokonaan uusi laji Suomen ennätyskalalistalla. Ennätyskalalautakunta teki kokouksessaan myös historiallisen päätöksen ja avasi kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat vapautettaville isoille kaloille.* Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa neljä uutta Suomen ennätystä. *Turska* oli 1980-luvulla tavallinen saaliskala rannikollamme. Nykyään niitä saadaan rannikoltamme saaliiksi harvakseltaan, mutta Ahvenanmaan vesillä se on hieman yleisempi. Viime toukokuussa Luonnonvarakeskuksen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen tutkimushankkeessa saatiin verkolla 141 cm ja 29,55 kg turska, joka oli itse asiassa vieläkin painavampi, sillä kala punnittiin vasta perattuna. *Pasuri* on särkikalalaji, joka jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi kuin sitä muistuttava lahna. KVVY Tutkimus Oy:n Tampereen Iidesjärvellä elokuussa tekemien kalatutkimusten yhteydessä saama 0,980 kg pasuri lähentelee maagista kilon painorajaa. *Nahkiaisella* on merimuotoa huonommin tunnettu sisävesissä elävä *järvimuoto*, joka kutee järvestä lähtevissä tai sinne laskevissa joissa. Puruvedeltä uistelun yhteydessä marraskuussa täkyraksiin tarttunut 26 cm nahkiainen on järvimuodon uusi ennätys. *Idänsieraintokko* on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Virolahdelta kesäkuussa onkimalla pyydetty 7,2 cm idänsieraintokko on samalla Suomen ennätyskalarekisterin 81 kalalaji. *Uudet sarjat vapautettaville kaloille* Ennätyskalalautakunta teki helmikuun kokouksessa historiallisen päätöksen avaamalla kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Uudet sarjat ja niiden ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. Tällä lautakunta haluaa parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. Kalat merkitään samaan taulukkoon vanhojen painon mukaisten ennätysten kanssa, mutta omalle riville. Jatkossa ennätyskalarekisterissä voi näiden kalalajien osalta olla sekä vanha kalan painoon perustuva ahvenennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ahvenennätys. *Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka* Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 81 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi. Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin. Uudessa kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja. Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät lisäksi osoitteestaa href= https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/ target=_blank>ahven.net kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net *Kuvat 1, 2 ja 3. Troolari Madonnan verkolla Ahvenanmaalta 9.5.2022 pyytämä turska painoi perattuna 29,55 kiloa, mikä on uusi Suomen ennätys. Pituutta kalalla oli 141 senttimetriä. Kuvat: Patrik Lundin, Ålands landskapsregering (kuvia saa käyttää vapaasti uusista Suomen ennätyskaloista uutisoitaessa).* *Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:* Tiedottaja Jaana Vetikko Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö puh. 050 525 7806 Tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto puh. 044 4931 457 *Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä. Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Pilkkikuun voiton veivät Erämaankeisarit ja Kanaalin Tonkijat*

*Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) järjestämä Pilkkikuu loppui viime yönä klo 24.00 ja tänään aamupäivällä tuloksia tarkasteltiin Instagram-liven kautta. Kilpailu oli kuukauden mittainen ja sen lähtölaukaus pamahti yhtä aikaan tammikuun 28. päivä kilpaillun Pilkki12:n kanssa. Pilkki12:ssa saadut kalat kelpasivat siis myös Pilkkikuussa, sääntöjen ja kalalajien ollessa samat. *Tämän vuoden Pilkkikuu-kilpailussa hyväksyttiin saaliskaloiksi ahven, kiiski, made, siika ja särki. Näistä siika oli uutuuslaji, ja tuloksissa nähtiin kuin nähtiinkin joitakin todella komeita yksilöitä. Tulokseen laskettiin kolmen pisimmän kalan yhteispituus, ja vain yksi kala/laji otettiin huomioon. Jotta eri kalalajit olisivat vertailukelpoisia keskenään, oli jokaiselle lajille annettu oma kerroin. Fiilistely-sarjan voitto meni tällä erää Erämaankeisarit -nimiselle joukkueelle, jossa pilkki *Joni* ja *Jorma Jaakola*. Sama joukkue voitti myös Pilkki12-kilpailun. Nyt voitto irtosi 2,6 pisteen turvin toiseksi tulleeseen Vantaan Kirret -joukkueeseen. Hopeajoukkueessa kilpailivat *Oleg* ja *Arseni Savitski*. Kolmannen sijan nappasivat Hora quota est, eli *Markku Tuuttila* ja *Jani Korpela*. Kilpailun pisin made rekisteröitiin jälleen FLF Pro Teamin nimiin. Joukkueeseen kuuluivat *Anssi Vainikka* ja *Kerkko Kivistö*. Pro-sarjan kokonaiskilpailussa joukkue nousi kolmannelle sijalle. Toiseksi pilkki Turun Martit -niminen joukkue, jossa kilpailivat *Mikael Jaakkola* ja *Ville Jakonen*. Sarjavoiton vei reilun kolmen pisteen turvin Kanaalin Tonkijat -joukkue, johon kuuluivat *Juuso Triipponen* ja *Samu Laaksovirta*. Kilpailuun ilmoitettiin monta hienoa kalaa, muun muassa 22 cm pitkä kiiski ja 84 cm pitkä made. Kilpailun pisin ahven oli peräti 49 cm pitkä. Pilkki12- ja Pilkkikuu-kilpailuja tukivat Ruoto, Rapala ja Eumer. Lisätietoja ja -tuloksia osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12/ www.vapaa-ajankalastaja.fi. Lisätietoja: Kalatalousasiantuntija Marcus Wikström, puh. 045 110 2126, s-posti: marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi Tiedottaja Jaana Vetikko, puh. 050 525 7806, s-posti: jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedoksi vireilläolokuulutus Pomarkun-Porin Kynäsjoen kalastuskiellosta ja taimenen rauhoituksen purusta vuosille 2023-2033.

Kuulutukset ja ilmoitukset - ely - ELY-keskus www.ely-keskus.fi *Olli Ylönen* kalastusmestari olli.ylonen(a)ely-keskus.fi +358 295 029 074

Asiantuntijavaihdos (18.1.2023)

Piirin kalatalousasiantuntijan tehtäviä pitkään hoitaneen Janne Rautasen työnkuva laajeni vuoden alusta koskemaan keskusjärjestön yhteistyötä EAA:n kanssa. Muutoksen myötä piirin kalatalousasiantuntijan tehtävät siirtyivät Janne Antilalle. Missä aiemmin olette kääntyneet Rautasen puoleen, voitte jatkossa ottaa yhteyttä Antilaan. janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi / 045-630 4280 Antilan yhteystiedot löytyvät sivulta Hallitus.

Vapaa-ajankalastajapiireille

SVK:n onkijaosto haluaisi muistuttaa piirejä, että ensi vuoden SM-onki on vielä hakematta/myöntämättä. Jaosto toivoo nyt pikaisia hakemuksia ko. kilpailuun liittyen, jotta saataisiin tämä perinteinen kesäkilpailumme lyötyä lukkoon jo kuluvan talven aikana. Hakemukset voitte osoittaa SVK:n kilpailuvastaavalle (marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi) tai sitten jollekin onkijaoston jäsenelle: www.vapaa-ajankalastaja.fi. Hyvää joulunodotusta! Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Ilmianna hyvä leiripaikka!*

Leiritoiminta on ollut tärkeä osa SVK:n, vapaa-ajankalastajapiirien ja kalastusseurojen nuorisotoimintaa jo kymmenien vuosien ajan. Leireillä nuoret ovat päässeet tutustumaan harrastukseen käytännössä sekä saaneet paljon oppia kalastusvälineiden rakentelusta ja saaliin käsittelystä. Viime vuosina sopivat leiripaikat ovat kuitenkin vähentyneet, kun mm. kaupungit, kunnat ja seurakunnat ovat myyneet kalastusleireihin soveltuvia leiripaikkoja. Tämän seurauksena leirien järjestäminen on paikoin vaikeutunut, jossain tullut jopa mahdottomaksi. SVK kerää tietoja kalastusleirien järjestämiseen soveltuvista paikoista. Kohteet voivat olla kenen tahansa omistuksessa, tärkeintä on, että ne soveltuvat kalastusleirin järjestämiseen. Mikäli tiedossasi on sopiva leiripaikka, ilmoita se alla olevasta linkistä meille, niin julkaisemme tiedot Fisuun.fi sivuilla, jotta tieto on kaikkien leirien järjestäjien saatavissa. forms.gle Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Julkilausuma 21.9.2022

*Ulkoilufoorumi: Luontoharrastukset lisättävä liikuntasetelin käyttöalaan*

*Luontoharrastusten fyysiset ja henkiset terveyshyödyt ovat kiistattomat, mutta niiden harrastamista ei nykyisellään lueta verotuettujen liikunta- ja kulttuurietujen joukkoon. Ulkoilufoorumin yleiskokous kiirehtii verohallinnon ohjeen päivitystä niin, että luontoharrastukset lisätään liikuntasetelin käyttöalan piiriin.* Kulttuuri- ja liikuntaseteleillä tuetaan työntekijöiden hyvinvointia. Setelien käyttökohteet ovat olleet nimeään monipuolisempia, mutta verohallinnon ohje viimekädessä määrittelee niiden käyttöalan. Kansanedustaja *Jari Myllykosken* vuonna 2020 vireille laittamassa toimenpidealoitteessa ehdotettiin vapaa-ajankalastuksen palauttamista liikuntasetelin käytön piiriin siten, että jatkossa sillä voisi maksaa myös kalastusmaksuja. Kulttuuri- ja liikuntasetelin käyttöalan laajentamisesta on keväällä 2022 valmistunut valtionvarainministeriön vero-osaston selvitys. Sen mukaan ainakin pistemäinen laajentaminen edun soveltamisalaa tarkemmin määrittelemällä parantaisi nykytilaa ja olisi myös helppo toteuttaa Verohallinnon ohjeistusta päivittämällä. Selvityksen mukaan fyysistä aktiivisuutta edellyttävät luontoharrastukset voitaisiin perustellusti ottaa liikuntaedun piiriin. Lainsäädännöllisenä vaihtoehtona on liikuntatoiminnan määrittely tuloverolaissa, mutta se on toimenpiteenä raskaampi. Verohallinnon ohjeen mukaan ”liikunnalla tarkoitetaan henkilön fyysistä aktiivisuutta, jonka tarkoituksena on yleensä kohottaa kuntoa tai ylläpitää taikka parantaa työntekijän fyysistä hyvinvointia ja terveyttä”. Keskiviikkona 21. syyskuuta kokoontunut Ulkoilufoorumin yleiskokous korostaa, että luontoharrastuksilla on yhtäläisiä merkittäviä positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin kuin liikuntaedun piiriin nykyisin kuuluvilla liikuntamuodoilla. Koska liikunnan käsitettä ei ole kuvattu tuloverolaissa, kannattaa Ulkoilufoorumin yleiskokous vero-ohjeistuksen päivittämistä viipymättä niin, että tavanomaisen liikunnan määritelmä laajennetaan koskemaan fyysistä hyvinvointia edistäviä luontoharrastuksia. Näihin tulee lukea ainakin selvityksessä esiin nostetut kalastus, metsästys sekä luonnossa ja ulkoilureiteillä jalka- tai käsivoimin tapahtuvat luontoharrastukset, jolloin edun tulee kattaa myös niiden harrastamiseksi tarvittavien välineiden vuokraamisen. Lisätietoja: Ulkoilufoorumi, puheenjohtaja Hannu Tiusanen, hannu.tiusanen(a)suomenlatu.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat, toiminnanjohtaja Olli Saari, puh. 050 339 4660, olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Ulkoilufoorumi on vuonna 2004 perustettu ulkoilun edistämisen yhteistyöverkosto, johon kuuluu 21 kansalaisjärjestöä, joiden toiminnassa ulkoilulla on keskeinen merkitys. Ulkoilufoorumin päämääränä on ylläpitää ja kehittää ulkoilun edellytyksiä, turvata jokamiehenoikeuksien säilyminen vähintään nykyisessä laajuudessaan, edustaa ulkoilun eri intressitahoja yhteisesti valtioneuvoston, viranomaisten ja muiden järjestöjen suuntaan, vahvistaa ulkoilun asemaa yhteiskunnan eri toiminta-alueilla sekä edistää kestävän kehityksen mukaista ulkoilun harrastusta.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Pm-ongen aiheuttamien kyselyjen takia Kilpailutoimikunta haluaa tiedottaa kokouspöytäkirjallaan seuraavaa

Lataa tästä Kilpailutoimikunnan pöytäkirja. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Pohjoismaiden pilkkimestaruus 2023*

Vuoden 2023 Pohjoismaiden pilkkimestaruus kilpaillaan 18.2.23 Suomessa. Kilpailujärjestelyt ovat nyt haettavissa ja pilkkijaosto tekee päätöksensä viimeistään syksyn aikana. Hakemukset kilpailun järjestämiseksi osoitetaan Marcus Wikströmille, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi ja mielellään jo 14.5.22 mennessä. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Hyvää alkanutta vuotta kaikki SVK:n jäsenseurat! *

Järjestömme uuden toimintastrategian mukaisesti kehitämme myös yhteistä tunnusmerkistöä, jonka avulla viestimme ja vahvistamme asemaamme Suomen vaikuttavimpana kalastusperheenä. Liitteenä jäsenseurojemme käyttöön tarkoitettu uusi JÄSENSEURA-logo. Logoa käyttämällä viestitätte olevanne Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenseura ja kuuluvanne yhteiseen jäsenperheeseemme. Voitte käyttää uutta JÄSENSEURA-logoa esim. - nettisivuillanne - osana Facebook-profiilinne kansikuvaa (ei kuitenkaan profiilikuvana) - seuranne erilaisissa niin sähköisissä kuin printtimateriaaleissa esim. jäsenhankinnan materiaaleissa, -kilpailukutsuissa, tapahtumailmoituksissa, kokouskutsuissa jne. Parhaimmillaan JÄSENSEURA-logo tukee visuaalista viestiänne oman seuralogonne rinnalla. Lataa tästä iso jäsenseuralogo. Lataa tästä pieni jäsenseuralogo. terveisin Jaana Vetikko ja Johanna Antila Jaana Vetikko tiedottaja

*Kilpailusaaliiden myyntiraportit*

ELY-keskukset myönsivät SVK:lle poikkeusluvan kilpailujen kalasaaliiden myymiseen vuosille 2021-2025. Lupa kattaa piirien toimintakalentereihin kirjatut piirien ja seurojen kilpailut sekä piirien alueella järjestettävät SVK:n kilpailut. *Lupa ei kuitenkaan koske merialueella järjestettäviä kilpailuja.* EU:n säädökset kieltävät vapaa-ajankalastajien mereltä pyytämän saaliin myynnin, eikä siihen ole kilpailuja koskevaa poikkeuslupamahdollisuutta.

*Lapin ELY:n poikkeuslupa*

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus- ja katiskakilpailut. Pääosa myytävästä saaliista tulisi vetouistelukilpailuista, saalislajeina pääosin hauki ja satunnaisesti kuhaa.

*Pohjois-Savon ELY:n poikkeuslupa*

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus-, katiska- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat ahven, särki, muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

*Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa*

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus-, katiskakalastus- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat ahven, särki ja muut särkikalat, hauki, kuha ja made. Muistutamme että myönnettyihin poikkeuslupiin sisältyy *raportointivelvollisuus*. Kilpailujen kalasaaliita myyvät seurat ja piirit pitävät näistä kirjaa. Piirit keräävät loppuvuodesta oman alueensa myydyt kalasaaliit yhteen ja raportoivat niistä SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Toivomme että saisimme piirien tiedot *marraskuun loppuun mennessä*, mutta viimeistään ennen *vuodenvaihdetta*. Ilmoittakaa myös, vaikka myyntimäärät olisivat pyöreä nolla. Kilpailuvastaava koostaa piirien raportit yhteen ja raportoi myyntien kokonaismäärät ELY-keskuksille. Liitteenä on ELY:n virallinen raportointikaavake malliksi, jotta seurat ja piirit muistaisivat, mitkä tiedot on kirjattava myynneistä muistiin. Lataa tästä kalanmyyntiä koskeva ELY-keskuksen lomake. Jaana Vetikko tiedottaja

Vuoden kilpakalastaja

SVK:n kilpailutoimikunnan hallinnoima Vuoden Vapaa-ajankalastaja on vaihtanut nimeä Vuoden kilpakalastajaksi. Menettelytapa ja kriteerit pysyvät miltei ennallaan, eli jokaisen vapaa-ajankalastajapiirin toivotaan esittävän joulukuun loppuun mennessä yhtä ansiokasta henkilöä perusteluineen. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä seuraavan vuoden tammikuun aikana. Kilpailutoimikunnan valintaan vaikuttavat seuraavat kriteerit: aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, aktiivinen osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys (esim. jonkun lajin uusi SE). Titteli myönnetään kerran vuodessa yhdelle SVK:n jäsenelle. Vuoden kilpakalastaja saa palkinnokseen kiertopokaalin sekä pienemmän palkinnon, joka jää voittajalle muistoksi. Nimen lisäksi muutetaan myös vuosiluku tittelissä. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdokkaiden kriteerit kerätään edelleen kuluvalta vuodelta ja valinta tehdään edelleen seuraavan vuoden tammikuussa. Viestinnällisistä syistä palkintolaattaan tulee kuitenkin tästedes valintavuoden vuosiluku (eli piirit keräävät kriteerit vuodelta 2021 mutta valitun henkilön titteliksi ”Vuoden kilpakalastaja 2022”). *Ehdotukset* perusteluineen kalatalousasiantuntija Marcus Wikströmille marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi, *kuluvan vuoden loppuun mennessä!* Jaana Vetikko tiedottaja

*SVK:n vapaa-ajankalastajapiireille,

Kilpailutoimikunta jaostoineen haluaa muistuttaa piirejä kesällä lähetetystä viestistä, jonka liitteenä oli kilpailujaostojen työstämät sääntöehdotukset seuraavalle neljän vuoden kaudelle. Tähän mennessä kommentteja ja kannanottoja on tullut ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen piireiltä. Kilpailutoimikunta jaostoineen toivovat aktiivisia kannanottoja kyseisiin sääntöehdotuksiin. Palautteen alustava takarajahan oli syyskuun 30. päivä. Jotta piirit ennättäisivät kokoustaa asiaan liittyen, pidennetään takarajaa 15.10. saakka. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi Mukavaa syksyä! Kilpailutoimikunnan puolesta, Marcus Wikström* Jaana Vetikko tiedottaja

*Suomelle historiallinen jättimenestys perhokalastuksen MM-kilpailuissa –joukkuekulta ja kaksoisvoitto henkilökohtaisessa sarjassa*

*Suomen perhokalastusmaajoukkue onnistui kotikisoissaan Kuusamossa ja Taivalkoskella täydellisesti. Sunnuntain aamupäivän kalastusjakso varmisti Suomelle kautta aikain ensimmäiset kultamitalit sekä joukkuekilpailussa että henkilökohtaisessa sarjassa.* Suomen joukkue eteni maailmanmestaruuteen vakuuttavasti johtaen kilpailua jo ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen. Yhteensä viidestä kilpailujaksosta Suomi voitti neljä ja sijoittui kerran toiseksi. Joukkuekilpailussa Suomen loppupisteet olivat 80. Toiseksi sijoittui Ranska 127 pisteellä, joten Suomen voitto oli ylivoimainen. Pronssiset mitalit menivät Espanjalle (141 pistettä). Perhokalastuksen MM-kilpailussa oli mukana 13 joukkuetta, joissa kussakin kalasti viisi kilpailijaa. *Henkilökohtaisessa kilpailussa Suomelle kaksoisvoitto* Henkilökohtainen maailmanmestaruus Suomeen varmistui, kun kilpailun kärkipaikalta viimeiselle jaksolle lähtenyt *Heikki Kurtti *(8 pistettä) onnistui voittamaan järvikalastusjakson Taivalkosken Kylmäluomajärvellä. Hopealle sijoittui Suomen *Jari Heikkinen *(13 pistettä), joka starttasi sunnuntain kilpailuun toiselta sijalta. Pronssia voitti Espanjan *David Arcay* (15 pistettä). *Santeri Kinnunen* oli myös lähellä mitalia (15 pistettä), mutta jäi täpärästi neljänneksi, kun Arcayn kalapisteet olivat paremmat. *Mikko Räsänen* täydensi suomalaismenestystä ollen viides (18 pistettä). *Jyrki Hiltusen* sijoitus oli viidestoista (26 pistettä). Joukkueen kapteenina toimi *Jarkko Suominen*.

Mestarilla hämmentyneet fiilikset

Tuore kaksinkertainen maailmanmestari Heikki Kurtti kertoo fiiliksien olevan suorastaan hämmentyneet mestaruuksien varmistuttua. ”Hankalaa kommentoida mitään järkevää, kun monen vuoden työn jälkeen saa tuollaisen palkinnon. Joukkueemme runko on ollut sama jo useamman vuoden. Sijoituimme neljänsiksi jo Tasmaniassa vuonna 2019 sekä viidenneksi Italiassa vuonna 2018. Joukkueemme kaikki jäsenet kykenevät laadukkaaseen tasaiseen kilpailusuoritukseen. Sunnuntain kalastusjaksolle lähdettäessä paineita oli lähinnä joukkueen puolesta, ja henkilökohtainen menestys tuli vasta sen jälkeen. Sunnuntaina aamun pooliarvonta suosi Suomea Ranskaa enemmän, joten viimeisen jakson saimme kalastaa jo aika vapautuneesti, vaikka mestaruus olikin vielä avoinna”. Perhokalastuksen maailmanmestaruuksista on kilpailtu 40 kertaa, ja aiemmin Suomeen on tullut hopeisia ja pronssisia mitaleja. Suomen maajoukkueen aiemmat mitalit: 1989 pronssi (Kuusamo, Suomi), 2001 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2005 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2007 pronssi (Kemi - Simo, Suomi). Suomen maajoukkueen henkilökohtaiset mitalit: 1989 pronssi Jyrki Lämsä (Kuusamo, Suomi), 2018 hopea Jyrki Hiltunen (Trentino, Italia) Kilpailutapahtumien videoita ja kuvia voi katsoa Suomen Vapaa-ajankalastajien Instagramissa (@vapaa_ajankalastajat) ja Facebookissa (vapaa.ajankalastajat). Sivuilla on myös videolähetyksiä kilpailusta. Kilpailun tulokset löytyvät MM-kilpailujen omilta nettisivuilta (wffc2021.com). Lisätietoja: Perhokalastuksen MM-kilpailun pääsihteeri, Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Petter Nissèn, puh. 0500 440 923,petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja

*Fiksu kalastaminen kannattaa – Nämä helpot keinot hyödyttävät sekä kalastajia että kaloja*

*Vastuullisuus- ja ympäristönäkökulmat ovat olleet jo pitkään esillä kalastuskeskustelussa. Monelle harrastajalle kuitenkin tulee yhä yllätyksenä se, että ympäristöystävällisistä valinnoista ja välineistä on usein käytännön hyötyä myös itse kalastajalle.* Kalastusharrastajille ovat tulleet tutuiksi mitä moninaisimmat ohjeistukset siitä, kuinka pyyntipuuhissa tulisi ottaa huomioon vastuullisuus ja ympäristönäkökulmat. Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) toiminnanjohtaja *Olli Saari* näkee, että vastuullisuusnäkökulman rinnalla on hyvä muistuttaa siitä, että fiksu kalastaminen on usein valttikortti myös kalastajalle. – Kalastuksen vastuulliset käytänteet myös omaksutaan sitä helpommin, mitä enemmän niistä ymmärretään olevan suoraa hyötyä myös itselle. On tarjolla esimerkiksi paljon sellaisia välineitä, jotka helpottavat kalastusta ja ovat samalla hyväksi kaloille, hän sanoo. *Välineillä on väliä* Fiksusti kalastamisen voi aloittaa jo kaikille tutuista välineistä. Esimerkiksi perinteisen kalahaavin heikkous on se, että uistimen koukut tarttuvat havakseen helposti, ja toisinaan sotkun selvittämiseen tarvitaan puukkoa. Kauppojen haavitarjonnasta löytyy nykyään useita kumihavaksellisia vaihtoehtoja, joihin koukut eivät yhtä helposti kietoudu. – Kumihavas on samalla kalaystävällinen valinta, sillä sileänä materiaalina se ei vahingoita kalojen herkkää limapintaa. Tällä voi olla ratkaiseva vaikutus esimerkiksi uhanalaista taimenta takaisin vapautettaessa, Saari kertoo. Toinen esimerkki löytyy koukuista. Kokenutkin kalastaja saattaa joskus joutua tilanteeseen, jossa koukku on tarttunut omaan tai kaverin nahkaan. Mikäli koukussa ei ole väkästä tai sellainen on huolellisesti painettu lyttyyn, on koukun poistaminen helppo homma. – Yhtä helppoa on väkäsettömän koukun irroitus myös sellaisen kalan suupielestä, jota ei halua tai jota ei ole luvallista saaliiksi ottaa. Näin kala on tarvittaessa helppo päästää vahingoittumattomana takaisin veteen, Saari sanoo. *Mitä tehdä isolle saaliille?* Moni kalastaja haaveilee suuren petokalayksilön nappaamisesta, mutta yhtä lailla sellainen voi päätyä myös sitä odottamattoman pyytämäksi. Tällöin tilanteeseen valmistautumaton yleensä tappaa kalan, jotta uskaltaisi käsitellä petoa ja koska sopivat vaa'at eivät ole käden ulottuvilla. Siksi osa suurkaloista päätyy suoraan tunkiolle. Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija* Janne Antila* kannustaa aina varautumaan myös siihen mahdollisuuteen, että vedestä nousee iso yksilö, jotta sen pystyy tilanteen tullen vapauttamaan onnistuneesti. – Tänä päivänä puhutaan paljon suurten petokalayksilöiden tärkeydestä kalaston tasapainon kannalta. Tietoisuus isoista kaloista vaikuttaa myös kalastajien liikkeisiin ja sitä kautta alueellisen kalastusmatkailun arvoon. Kokonaisuuden kannalta ison petokalan vapauttaminen on usein hyvä ratkaisu, Antila sanoo. – Suuria petokaloja voi kuitenkin satunnaisesti myös syödä, kunhan tiedostaa raskasmetallipitoisuuksien kasvavan kalan koon myötä. Joskus kalaa tulee saaliiksi ylenpalttisesti, ja tilanteeseen varautumaton joutuu pohtimaan, missä ja miten säilyttää kalat. Antilan vinkkinä onkin miettiä jo etukäteen, kuinka paljon saalista omaan säilytykseen mahtuu. – Fakta on se, että kuollut kala säilyy vain kylmässä, mutta elävä kala säilyy luontaisessa ympäristössään eli vapaana vesistössä. Myöhemmin sama kala isompana tai sen jälkeläiset voivat päätyä kalastajan pyytämäksi. Tätä kestävä kalastus parhaimmillaan on, Antila kiteyttää. Lisätietoja: Janne Antila Kalatalousasiantuntija Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö +358 45 630 4280 janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi Jaana Vetikko Tiedottaja

Vapaa-ajankalastajapiireille

SVK:n kilpailujaostojen työskentely alustavien kilpailusääntöehdotusten saralla on saatu päätökseen. Ohessa on liite, josta löytyy säännöstöt uudistusehdotuksineen. Uudet ehdotukset on havainnollistamisen vuoksi kirjoitettu punaisella tekstillä. Huomatkaa kuitenkin, että tämän syyskauden perhokarsinnat käydään jo uusituin säännöin. Kilpailutoimikunta jaostoineen toivovat piirien ottavan aktiivisesti kantaa kyseisiin sääntöehdotuksiin ja antavan palautteensa syyskuun 30. päivään mennessä. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Lataa tästä sääntöehdotukset. Hyvää kesää! Marcus Wikström

*Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia*

*Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen Kalastusrajoitus.fi -palveluun siirtämisen jälkeen on kalastajien helppo todeta, millä alueilla koskialueisiin liittyvät määräykset ovat voimassa. Myös jokiin nousevat kalat kiittävät saadessaan kotikoskissaan kuturauhan*. Pääosin Kymenlaaksossa sijaitsevat Summanjoen, Vehkajoen, Mäntyharjun reitin alaosan ja Valkealan reitit ovat kalastuslain mukaisia vaelluskalavesistöjä. Niiden koski- ja virta-alueiden määritykset ovat valmisteilla ELY-keskuksessa. Työ on osa isompaa kokonaisuutta, jossa ELY-keskuksen kalatalousviranomainen määrittää vastaavat alueet tärkeimpiin vaelluskalavesistöihin toimialueellaan yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Virtamittarit-hankkeen kanssa. Koski- ja virta-alueiden määrittäminen on tarpeellista, jotta voidaan rajata vaelluskalojen kulun ja luontaisen elinkierron kannalta keskeiset vesialueet. Näin koski- ja virta-alueiden rajat selkiytyvät kalastajille ja kalastuksen valvojille. SVK:n kouluttamat virtamittarit ovat tehneet koski- ja virta-alueiden määrityksiin liittyvät kenttätyöt. Ne tehdään maastokäynneillä jokaiseen ennalta arvioituun kohteeseen, joissa määritetään koski- tai virta-alueen alku- ja loppupäät. Määrityksessä pyritään ottamaan huomioon veden korkeuden ja virtaaman muutokset siten, että lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin kaikkia virtaamaolosuhteita tulvavesistä matalan veden aikaan. ELY-keskus on valmistellut määrityksistä päätösluonnokset. Luonnokset ovat nähtävillä ELY-keskuksen verkkosivuilla www.ely-keskus.fi/kuulutukset (valitse Varsinais-Suomen ELY) ja niihin voi esittää mielipiteitä 17. toukokuuta asti. Vaelluskalavesistö ja vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet ovat kalastuslain mukaisia määritelmiä, joilla pyritään suojelemaan vaelluskaloja virtavesissä. Vaelluskalavesistöt ovat vesialueita, joita vaelluskalat käyttävät keskeisenä vaellustienään tailisääntymisalueenaan. Vaelluskalavesistömääritelmästä seuraa erilaisia kalastusta koskevia rajoituksia ko. vesistössä. Tällaisia ovat mm. syksyiset verkkokalastuskiellot jokisuussa ja joessa sekä yleiskalastusoikeuksien rajoitukset koski- ja virta-alueilla, jotka ovat erityisesti lohikalojen lisääntymisalueita. Vahvistetut rajoitukset merkitään www.kalastusrajoitus.fi -palveluun, joka on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa esimerkiksi kännykän kautta. Lisätietoja: SVK, hanketyöntekijä Mauri Suojanen p. 040 589 6692, mauri.suojanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi ELY-keskus, kalastusmestari Vesa Vanninen p. 02 9502 9095, vesa.vanninen(a)ely-keskus.fi Jaana Vetikko tiedottaja

Uusi Kalastajan kuuma linja ratkoo kansalaisten kalastuspulmia – Tutkimus: Harrastuksen esteenä myös tiedon puute

Mitä olet aina halunnut tietää kalastuksesta, mutta et ole kehdannut kysyä? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kalatalousasiantuntijoiden uusi puhelinpalvelu vastaa kesällä kalastusharrastajien kysymyksiin. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan moni haluaisi kalastaa enemmän, mutta harrastusta voi estää esimerkiksi tiedon puute. Miten mato laitetaan koukkuun? Onko vavalla väliä, entä mitä siiman päähän? Kelpaisivatko vinkit vetouisteluun tai vertikaalijigaukseen? Etsitkö tienoon parasta kalapaikkaa – aprikoitko, kuinka lähellä toisen mökkirantaa saa kalastaa? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö avaa torstaina 11.6. maksuttoman ”Kalastajan kuuma linja” -palvelun, jossa järjestön kalatalousasiantuntijat vastaavat kaikkiin kalastuksen harrastajien ja sellaiseksi haluavien kysymyksiin. Asiantuntijat tavoittaa 6. elokuuta asti tiistaisin ja/tai torstaisin klo 15–17 puhelimitse soittamalla, tekstiviestillä tai WhatsApp-viestillä. Tiedottaja Jaana Vetikko kertoo, että järjestön asiantuntijoilta ympäri Suomea voi kysyä mitä vain kalastuksen eri muodoista kalankäsittelyyn. He opastavat myös esimerkiksi ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä. – Haluamme auttaa niin aloittelijoita kuin pro-kalastajiakin Uudeltamaalta Lappiin. Toivomme, että meihin otetaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Monelle tulee esimerkiksi yllätyksenä, miten mato kannattaa laittaa koukkuun. Toisin kuin usein ajatellaan, koukku pitää jättää näkyviin, jotta kala jää helpommin kiinni siihen. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, ja meiltä saa luotettavan vastauksen, Vetikko kannustaa. Suomessa on hieman alle 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa – lähes joka kolmas suomalainen harrastaa jo kalastusta. Kalastonhoitomaksuja lunastettiin keväällä aiempaa reippaammin, ja myös järjestön teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan korona-aika on lisännyt suomalaisten kalastusintoa. Vetikko iloitsee siitä, että tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista haluaisi kalastaa nykyistä enemmän. Harrastusta voi kuitenkin estää esimerkiksi tiedon puute. – Noin joka viides kyselyyn vastanneista kertoi kalastamisen esteeksi sen, että ei tiedä, missä hyviä kalapaikkoja olisi. Tietoa kaivataan myös siitä, miten, milloin ja missä ylipäänsä voi kalastaa sekä siitä, miten kala käsitellään ja valmistetaan ruuaksi. Tähän huutoon haluamme vastata. Kalastajan kuuma linja palvelee 11.6.–6.8. tiistaisin ja/tai torstaisin klo 15–17 seuraavissa numeroissa: 11.6. Häme Janne Rautanen 0400 946 968 18.6. Lappi Petter Nissén 0500 440 923 (myös ruotsiksi) 25.6. Kaakkois-Suomi Marcus Wikström 045 110 2126 (myös ruotsiksi) 30.6. Pohjanmaa Juha Ojaharju 045 113 3050 2.7. Lounais-Suomi Janne Antila 045 630 4280 9.7. Etelä-Suomi Marcus Wikström 045 110 2126 (myös ruotsiksi) 21.7. Keski-Suomi Juha Ojaharju 045 113 3050 23.7. Etelä-Karjala Janne Tarkiainen 044 547 9116 23.7. Pohjois-Karjala Janne Tarkiainen 044 547 9116 30.7. Pohjois-Savo Janne Tarkiainen 044 547 9116 30.7. Etelä-Savo Janne Tarkiainen 044 547 9116 6.8. Kainuu Petter Nissén 0500 440 923 (myös ruotsiksi) 6.8. Pohjois-Pohjanmaa Petter Nissén 0500 440 923 (myös ruotsiksi) Jaana Vetikko tiedottaja

Hei Oheisena tiedoksenne SVK:n hallituksen päätös koskien jigin ja keinotekoisen syötin käyttöä sm-pilkeissä.

1. Selvennys SM-Pilkin sääntöihin Edellisessä kokouksessa päätettiin SM-Pilkin sääntömuutoksien hyväksymisen yhteydessä pyytää pilkkijaostolta selvitys jigi-termistä ja niiden rinnastamisesta keinotekoisiin syötteihin. Pilkkijaosto toimitti pyynnöstä 26.2. selvityksen asiaan ja tarkensi jigin määritelmää seuraavasti: "Liimalla rakennettu värikoukku ja eri materiaaleista valmistettu jigi ja keinotoukka ovat sallittuja syöttejä". Pilkkijasto esittää, että tarkennus koskee seuraavia pilkkikilpailuja: SM-pilkki, SM-kiiskipilkki, SM-särkipilkki ja SM-laituripilkki. Todettiin saatu määritelmän tarkennus. Päätettiin hyväksyä sääntöihin sekä esitetty tarkempi määritelmä että sen soveltaminen kaikissa pilkkijaoston esittämissä kilpailuissa. Jarmo Niitynperä

Tapaturmavakuutus piirin yleisissä kilpailuissa.

Piirihallitus on ottanut tapaturmavakuutuksen, joka on voimassa kaikissa piirin yleisissä, tapahtuma- ja toimintakalenterissa ilmoitetuissa kilpailuissa. Vakuutettujen määrä yhtä kilpailua kohden on 250 osallistujaa. Vakuutus ei koske seurojen omia, jäsentenvälisiä kilpailuja, vaan niihin järjestävän seuran on kulloinkin tehtävä oma vakuutus niin halutessaan. Vakuutus on tapaturmavakuutus ja koskee kilpailujen lisäksi niihin liittyviä välittömiä matkoja. Kyseessä tulee olla tapaturmasta johtuva loukkaantuminen, eikä vakuutus koske sairaudesta, tai kilpailun aikana tapahtuneesta sairastumisesta aiheutuvia kuluja. Vakuutus kattaa hoitokorvauksia enintään 8500 € asti, haittakorvaus pysyvästä fyysisestä vammasta 5000 € asti, sekä kuolemantapauksissa, korvaus omaisille 1700 €. Vakuutusehtojen mukaan hoitoon liittyvät kustannukset tulee loukkaantuneen suorittaa itse ja hakea niihin sairausvakuutuskorvaukset. Loppu voidaan suorittaa nyt otetun vakuutuksen perusteella. Vahinkotapauksessa tilaisuuden järjestäjän tai valvojan, tulee varmentaa vahinkoilmoitukseen tapaturma sattuneeksi vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa olosuhteissa. Vakuutuskirja on piirin taloudenhoitajan hallussa, jolta saa hakemukseen tarvittavat muut tiedot. Yhteystiedot: Jarmo Niitynperä Henkilöstöpäällikkö, Raision kaupunki puh. (02) 434215, 040-5427057