Hei/h3!

Suomen Vapaa-ajankalastajien Järjestötoiminnan ja hyvän hallinnon perusteet verkkokoulutuksia on nyt saatavilla toukokuussa ja kesäkuussa. Koulutusajat ovat tiistai 16.5. kello 17-19 ja tiistai 6.6. kello 17-19. Kouluttajana toimii SVK:n järjestöasiantuntija Pekka Lehdes. Koulutuskutsut ilmoittautumislinkkeineen oheisissa liitetiedostoissa. Lataa tästä SVK:n verkkokoulutuksen toukokuun liite. Lataa tästä SVK:n verkkokoulutuksen kesäkuun liite. Ystävällisin terveisin Pekka Lehdes Järjestöasiantuntija Suomen Vapaa-ajankalastajat

*Fisuun apuohjaajakoulutus 14-18-vuotiaille 26.-28.5.*Nastola, Arramajantie 338, Immilä, 16100 Uusikylä

Oletko kiinnostunut toimimaan apuohjaajana leireillä, kerhoissa tai vaikkapa erilaisissa kalastustapahtumissa? Nyt sinulla on siihen mahdollisuus, sillä Suomen Vapaa-ajankalastajat kouluttaa erilaisiin tapahtumiin apuohjaajia, jotka vastaavat yhdessä muiden järjestäjien kanssa toiminnan suunnittelusta ja järjestämisestä. Mikäli olet iältäsi 14–18-vuotias, kalastuksesta kiinnostunut ja haluat oppia uusia asioita sekä taitoja, ilmoittaudu mukaan koulutukseen, josta on hyötyä myös muualla elämässä. Koulutus on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa käydään lävitse leiriolosuhteissa toiminnan erityispiirteitä, opetellaan erilaisia askartelutaitoja ja tutustutaan keinoihin, joilla innostetaan uusia harrastajia kalastuksen saloihin. Toisessa osassa koulutettava osallistuu apuohjaajana käytännön toimintaan tapahtumassa, kerhossa tai leirillä. Molemmat osat käytyään koulutettava saa todistuksen suoritetusta koulutuksesta ja on valmis toimimaan apuohjaajana valtakunnallisissa tai alueellisissa tapahtumissa. Koulutus on osallistujille maksuton. Keskusjärjestöön kuuluville osallistujille maksetaan korvausta koulutusmatkoista syntyneisiin kuluihin esim. linja-auto- sekä junamatkakuluihin. Myös jatkokuljetus Lahden rautatie- ja linja-autoasemalta leirikeskukseen järjestyy. Koulutuksen aikana kalastamme heittäen Arrajärvellä, tarkempaan ohjelmaan aikatauluineen pääset tutustumaan alla olevasta ohjelmasta. Koulutukseen otetaan 15 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Tervetuloa koulutukseen! Lue lisää ja ilmoittaudu: www.fisuun.fi *Ohjelma:* Perjantai 17-17:30 Saapuminen leirikeskukseen, majoittautuminen 17:30 Päivällinen 18:15 Koulutus (apuohjaajana toimiminen, tapatuma-aikainen tiedotus ja somettaminen) 20:30 Sauna 21:30 Iltapala 23:00 Laitetaan päät tyynyyn Lauantai 8:30 Aamupala 9:00 Kalastus heittämällä/ uistelu 12:00 Lounas 13:00 Kalastus heittämällä/ uistelu, saaliin käsittelyn opastus 18:00 Päivällinen 19:00 Koulutus 20:30 Sauna 21:30 Iltapala 23:00 Nukkumaan Sunnuntai 8:30 Aamupala 9:00 Koulutus (turvallisuus tapahtumissa, vinkkejä käytäntöön) 12:00 Lounas 13:00 Yhteenveto koulutuksesta 14:00 Kotiin Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Vapaa-ajankalastajien huhtikuun uutiskirje

Avovesikausi käynnistyy. Onki24. Miljoona roskapussia. Fisuun nuorisotyö. Lapsimessut. Vuosiviehe. Tue nuorisotoimintaa. Lue selaimessa uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo] www.vapaa-ajankalastaja.fi Uutiskirje 3.4.2023 Etusivu www.vapaa-ajankalastaja.fi Järjestö www.vapaa-ajankalastaja.fi Lehti www.vapaa-ajankalastajalehti.fi Fisuun Liity jäseneksi www.vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi *Avovesikausi käynnistyy* Huhtikuussa osassa maata pilkitään vielä mitä kauneimmilla kevätjäillä, ja toisaalla päästään jo käynnistelemään avovesikautta. Siianonkijat alkavat viritellä vapoja kivenkoloihin ja veneitä tuunaillaan innokkain odotuksin. Moni nuori on tämänkin alkuvuoden aikana löytänyt talvikalastuksen kautta kalastuskipinän ja sitä on hyvä puhaltaa keväällä liekkiin. Kalastus maistuu! -teemavuotemme kevätkauden kalastusvinkit on julkaistu nettisivuillamme. Kannattaa tutustua vaikka koko perheellä ja ottaa myös uusi haastelista käyttöön. Nautitaan lämmöstä ja lisääntyvästä valosta kevään kalareissuilla! Nappaa vinkit kevätkalastukseen www.vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi *Pian saa ilmoittautua* Suomen laajin ja monipuolisin onkikisa ONKI24 tulee taas kesällä! Ilmoittautuminen avautuu maanantaina 17.4., joten nyt on oiva hetki vinkata kaverille ja ilmoittautua mukaan tähän kesän hauskimpaan onkimittelöön. Itse kilpailu kisataan 30.6-1.7. ja nimensä mukaisesti kilpailijoilla on aikaa tasan vuorokausi oman tuloksen kokoamiseen. Kilpailussa on mukana seitsemän yleistä särkikalalajia ja paremmuuden ratkaisee kolmen lajin yhteispituus. Kisan yhteistyökumppanina ja palkintoja lahjoittajana toimii Onkitukku.fi www.onkitukku.fi. Lue lisää www.vapaa-ajankalastaja.fi yle.fi *Lähde mukaan kevään suurimpiin siivoustalkoisiin* Yle järjestää tänä keväänä valtakunnallisen Miljoona roskapussia -kampanjan, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia keräämään ympäristöstään miljoona pussillista roskia. Kampanja on käynnissä 13.4.–14.6.2023. Olemme mukana ja haastamme sinutkin! Jokainen vapaa-ajankalastaja voi vaikkapa yksin, perheen, kaverien tai kalastusseuran voimin osallistua kampanjaan keräämällä roskia ympäristöstään tai järjestämällä kalastustapahtuman tai kerhokerran yhteyteen roskienkeräystalkoot. Erityisesti haastamme kaikki rannoilla liikkuvat siianonkijat siivoustalkoisiin. Kerätyt roskapussit merkitään reaaliaikaisesti päivittyvään laskuriin sen paikkakunnan kohdalle, mistä roskapussit on kerätty. Lähde mukaan yle.fi www.fisuun.fi *Fisuun-nuorisotyö tavoitti yli 16 000 nuorta* Suomen Vapaa-ajankalastajien Fisuun-nuorisotyö tavoitti vuoden 2022 aikana yli 16 000 lasta ja nuorta eri puolilla Suomea. Käytännön nuorisotyöstä vastaavat järjestön lasten ja nuorten kalastusohjaajat, yhdessä paikallisten kalakummien ja kalastusseurojen aktiivien kanssa. Vapaa-ajankalastajien kalastusohjaajat toimivat kalastusseurojen nuorisotoiminnan apuna, järjestävät yleisö- ja nuorisotapahtumia sekä opastavat koululaisia kalastuksen ensi askeleilla. Lue lisää www.fisuun.fi www.fisuun.fi *Lapsimessuilta kalastusvinkkejä koko perheelle* Kesän kalastusvinkkejä koko perheelle on tarjolla Lapsimessuilla lapsimessut.messukeskus.com Helsingin Messukeskuksessa 14.-16.4. Osastollamme lapset pääsevät leikkimielisesti onkimaan! Paljon tietoa tulevista lasten ja nuorten leireistä, kerhoista ja kalastustapahtumista. Lauantaina ja sunnuntaina vesien kuningas Ahti ilahduttaa lapsia osastollamme. Mukana messuhulinoissa jäsenseuroistamme Stadin Kalajunnut, Mäntsälän Kalakerho, Pornaisten Nuorten Kalastusseura ja Tuusulanjärven Urheilukalastajat. Nähdään osastolla 6k9! Lue lisää messuohjelmastamme www.fisuun.fi www.fisuun.fi *Joanna voitti viehevärityskisan* Nuorten oma vuosivieheen värityskilpailu innosti tällä kertaa liki viidensadan kilpailutyön värittämiseen. Voittajaksi valikoitui 12-vuotiaan Joanna Kaunion kilpailutyö Sateenkaari. ”Tykkään piirtää ja suunnitella kaikenlaista. Lisäksi pieni vilkuilu isän kalapakkiin antoi vähän osviittaa. Kun teos oli valmis, nimesin sen sitten Sateenkaareksi”, kertoo tuore voittaja. Voittovaappua hän aikoo testata hauen ja kuhan uistelussa. Onnittelumme Joannalle voitosta ja kireitä siimoja uistelureissuille! Tutustu vuosivieheeseen www.fisuun.fi lahjoitus.vapaa-ajankalastaja.fi *Muistathan - lahjoittamalla voit auttaa* Lahjoittamalla Suomen Vapaa-ajankalastajien keräykseen, olet mukana auttamassa nuoria kalalle. Ohjaamme lahjoitetut varat eteenpäin tärkeään ruohonjuuritason työhön, lasten ja nuorten kalastusleirien ja kalastuskerhojen tarpeisiin. Leirit ja kerhot mahdollistavat usein kalastuselämyksiä nuorille kalastajille, joihin heillä itsellään ei välttämättä omatoimisesti ole mahdollisuutta. Tule mukaan auttamaan! Suuremmista lahjoituksista voitte olla yhteydessä suoraan myös toiminnanjohtajaan. Tästä auttamaan lahjoitus.vapaa-ajankalastaja.fi *Käytätkö särkikaloja ruoaksi?* A) Kyllä, ne ovat oikein herkullisia polls.lianamailer.com B) En, mutta haluaisin oppia polls.lianamailer.com C) Todella harvoin polls.lianamailer.com D) En, ei ole minun juttuni polls.lianamailer.com [image: Viimeksi kysyimme, mitä kevätaurinko saa sinussa aikaan 53,66% vastasi, että innostuksen kevätpilkille, 23,42% kaipuun venerampille, 16,6% ikävöi siikaongelle ja 6,33% houkutusta välineostoksille.] [image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo] www.vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry* Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 597 4933 kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Instagram] www.instagram.com [image: Facebook] www.facebook.com [image: Youtube] www.youtube.com [image: Issuu] issuu.com [image: LinkedIn] www.linkedin.com Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön asiakastietorekisteri. Tietosuojaseloste www.vapaa-ajankalastaja.fi | Päivitä yhteystietosi tai peruuta tilauksesi uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: LianaMailer] Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Vapaa-ajankalastajapiireille

*Kutsu Piiritreffeille

* Suomen Vapaa-ajankalastajat kutsuu vapaa-ajankalastajapiirien edustajat 22.–23. huhtikuuta järjestettäville Piiritreffeille Varalaan Tampereelle. Tilaisuus alkaa lauantaina klo 9 ja loppuu liitteenä olevan ohjelman mukaisesti sunnuntaina. Piiritreffien tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuutta sekä yhtenäistää piirien ja SVK:n toimintatapoja voidaksemme vahvistaa yhteisen kalastusperheemme kiinnostavuutta ja tunnettuutta. Piiritreffejä ennen pidetään samassa paikassa SVK:n kevätkokous perjantaina 21.4., mikä pyydetään ottamaan huomioon osallistumis- ja matkustussuunnitelmissa. SVK vastaa kevätkokouksen kuluista ja Piiritreffien ohjelman mukaisista ruokailuista. Lisäksi SVK on alustavasti varannut Varalasta majoituspaikat pe-su 21.–23.4., mutta piirit vastaavat Piiritreffeille osallistuvien edustajiensa majoitus- ja matkakustannuksista. *Kukin piiri voi lähettää tilaisuuteen enintään kolme (3) edustajaa. Osallistujat ilmoitetaan 2.4. mennessä* ilmoittautumislomakkeella, johon pääsee tästä:forms.gle Piiri voi täyttää lomakkeen osallistujien puolesta tai pyytää heitä täyttämään lomakkeen itse. Pyydämme lisäksi, että kukin *piiri vastaa 2.4. mennessä Piiritreffejä koskevaan ennakkokyselyyn*. Tämä on tärkeää, jotta ehdimme vastauksien perusteella valmistella meille parhaan mahdollisen ohjelmasisällön Piiritreffeille. Kyselyyn pääsee vastaamaan tästä: forms.gle Yhteistä tapaamista innolla odottaen, Olli Saari toiminnanjohtaja Suomen Vapaa-ajankalastajat Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hankkeesta.

Mimmeillä on kalastusnälkä! Kuva: Ilkka Keinänen. kuva:mimmit_1.png: kuva:mimmit_3.png: kuva:mimmit_4.png: kuva:mimmit_7.png: *Mimmit etsivät nyt kalastustapahtumia ympäri Suomea!* Mimmit ovat vastaanottaneet ilolla uutisen Mimmit kalastaa! -hankkeen jatkumisesta ja tapahtumia kysellään nyt ennätyksellisen paljon. Kyselyitä on tullut mm. Oulusta, Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Espoosta. Erityisen mieluisia tytöille ja naisille ovat olleet matalan kynnyksen, muutaman tunnin tutustumistapahtumat, jossa mimmit pääsevät kokeilemaan kalastusta ja saavat opastusta alkuun. Opastustapahtumia on toivottu mm. perhokalastukseen, jigaamiseen ja heittokalastukseen. Lisäksi Kurikan Urheilukalastajien järjestämä Mimmit kalastaa -kerho on kerännyt paljon kiitosta, mielenkiintoa ja mediahuomiota, ja tällaista toimintaa on kyselty myös useammalta paikkakunnalta. *Voit katsoa Jari E. Hakalan tekemän videokoosteen kerhosta **täältä* www.instagram.co/ *ja lukea Ilkka-Pohjalaisen artikkelin **täältä* ilkkapohjalainen.fi * (maksumuurin takana)* *Pääset katsomaan menneitä tapahtumia **täältä* mimmitkalastaa.fi Nyt siis kannattaa ehdottomasti tarjota mimmeille tapahtumia, sillä vetovoimaa on. Mimmeistä on myös saatu seuroihin jäseniä ja aktiivisia toimijoita. *Voisitteko järjestää tapahtuman mimmeille?* Alkuun pääset miettimällä paikan ja ajan, me autamme markkinoinnissa: teemme mainosgrafiikat ja mainostamme kanavissamme (www.mimmitkalastaa.fi sekä @mimmitkalastaa -Instagram tilillä). Meiltä saat tarvittaessa myös mainosjulisteet. Kaikille järjestäjille toimitetaan Mimmit kalastaa! -tuotepaketti, joka sisältää tarroja, flyereita sekä pipon/lippiksen (järjestäjän käyttöön tai arvottavaksi osallistujien kesken). *Haluatko sponsorin Mimmit kalastaa! -tapahtumaasi?* Mimmien toiminnan suosion kautta myös eri kalastusvälineiden valmistajat ja jälleenmyyjät ovat kiinnostuneet sponsoroimaan Mimmit kalastaa! -tapahtumia. Jos haluat tapahtumaasi sponsorin, voimme yhdistää sinut innokkaiden potentiaalisten sponsoreiden kanssa ja voitte sopia yhdessä sponsoroinnista! Sponsorointi voi olla vaikkapa tuotteiden lahjoittamista arvontaan tai jopa kaikille osallistujille. *Mimmien vuosi 2022 lukuina * Tähän mennessä te yhteistyökumppanit olette vieneet jo lähes 600 tyttöä ja naista kalaan. www.mimmitkalastaa.fi -sivusto on kerännyt yli 19 000 katselukertaa, 54 000 sivutapahtumaa ja 4500 eri käyttäjää. Mimmit kalastaa! -instagram-tili www.instagram.com yli 2000 seuraajaa ovat käyttäneet avainsanaa #mimmitkalastaa 2400 kertaa lanseerauksen jälkeen. Vapaaa-ajankalastajat koosti näistä luvuista myös mediatiedotteen www.vapaa-ajankalastaja.fi jonka yhteydessä haastoimme medioita ottamaan naiset huomioon kalastukseen liittyvän uutisoinnin yhteydessä (kuvin ja haastatteluin). Tarjosimme myös apuamme, jos haastateltavia mimmejä, tai kuvia kalastavista mimmeistä ei ole saatavilla. *Uutta tulossa sivustollemme* www.mimmitkalastaa.fi -sivustolle on suunnitteilla instagramissa pilotoitu “Mimmille kalakaveri” -foorumi, jonka kautta eri puolella Suomea kalastavat naiset löytävät kalastusseuraa alueeltaan. Tämä foorumi tuottaa myös teille yhteistyökumppaneille hyvää tietoa siitä, missä ja millaisia kalastustapahtumia mimmit kaipaavat.*Tärkeitä linkkejä:* *Kuvamateriaalit:* mimmitkalastaa.f Täältä löytyvät somekuvat, tapahtumajulisteet, flyerit kuin logotkin. Voit ladata haluamasi tiedostot omalle koneellesi. Jos et pääse kansion materiaaleihin tai sinulla on vaikeuksia vaikkapa ladata niitä käyttöösi, ota yhteyttä niin autamme! *Kotisivut: ** Tietoa hankkeesta, matalan kynnyksen opastusta kalastusharrastuksen pariin, ohjeita hankkeeseen osallistumiseen, tapahtumat sekä paljon muuta. *Instagram: **www.instagram.com Hankkeen viestintä- ja dialogikanava, jossa sisältö on vapaamuotoisempaa, mutta silti informatiivista mm. tapahtumien suhteen. *Ruorissa ja palveluksessasi!* Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista. Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin! Yhdessä mimmien kalastusharrastuksen puolesta, *Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan kanssa* Mimmit kalastaa! on Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) koordinoima hanke, jonka tavoitteena on madaltaa tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen aloittamisen kynnystä. Hanke saa rahoitusta MMM:ltä kalastonhoitomaksuvaroista. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Huomenta!

SM-pilkin tiedotteeseen oli lipsahtanut kirjoitusvirhe nettisivuosoitteeseemme. Tulokset löytyvät osoitteesta: www.vapaa-ajankalastaja.fi. Pahoittelen virhettä. t: Jaana Vetikko Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*SM-pilkki kilpailtiin Sotkamossa kovassa kelissä*

*SM-pilkki kilpailtiin tänään lauantaina 25. maaliskuuta Sotkamon Nuasjärvellä. Kilpailuvesistön haasteellisuus kävi ilmi jo esikilpailussa, jossa keskivertosaalis ei noussut järin suureksi. Vaikeusaste ei myöskään varsinaisessa SM-pilkissä laskenut, vaan kultamitaleista käytiin kovaa kamppailua.* Nuasjärvellä ei lauantaina ollut merkkiäkään lähestyvästä keväästä, vaan lunta ja jäätä piisasi yllin kyllin. Pieni pakkanen yhdistettynä pohjoisviimaan lisäsi kilpailun haastavuutta. Pari päivää sitten satanut lumi oli omiaan hankaloittamaan ahventen narraamista jään kuivemmalle puolelle, mutta tälläkin kertaa saatiin lopulta voittajat selville. Alle 12-vuotiaiden sarjassa voiton nappasi *Verneri Toivonen*, Kiskon Kalakerhosta. Toiseksi tuli ilmeisesti voittajan lähisukulainen, eli *Akseli Toivonen*. Hänkin Kiskon Kalakerhosta. Kolmanneksi pilkki *Vili Ärrälä* Oriveden Onkijoista. Alle 15-vuotiaiden tyttöjen sarjassa voiton nappasi Team Affeneita edustanut *Annika Arffman* ja alle 19-vuotiaiden sarjassa *Emmi Kinnunen* Meri-Lapin Urheilukalastajista. Alle 15-vuotiaiden poikien kultamitalin vei Joroisten Metsästys ja Kalastusta edustanut *Eelis Peräsalmi*. Alle 19-vuotiaiden poikien sarjan kirkkaimman mitalin vei Meri-Lapin Urheilukalastajien *Nico Kauppila*. Kaikki SM-pilkin tulokset osoitteessa www.vapaa-ajankalastajat.fi -> Kilpailut -> Tulokset. SM-pilkin järjestivät Kainuun Vapaa-ajankalastajat ja Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK). Ensi vuonna SM-pilkki pilkitään Kuopiossa. Lisätietoja: kilpailunjohtaja Mikko Toiviainen p. 0400 690 025 SVK:n kilpailuvastaava Marcus Wikström p. 045 110 2126 *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Suomen Vapaa-ajankalastajat mahdollisti yli 16 000 lapsen ja nuoren kalastusharrastuksen vuonna 2022*

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Fisuun-nuorisotyö tavoitti yli 16 000 lasta ja nuorta vuonna 2022. Käytännön nuorisotyöstä vastaavat järjestön lasten ja nuorten kalastusohjaajat, yhdessä paikallisten kalakummien ja kalastusseurojen aktiivien kanssa. Toimintaa järjestetään ympäri Suomea. * Vapaa-ajankalastajien kalastusohjaajat toimivat kalastusseurojen nuorisotoiminnan apuna kautta Suomen, järjestävät yleisö- ja nuorisotapahtumia sekä opastavat koululaisia kalastuksen ensi askeleilla. Vuonna 2022 järjestön kalastusohjaajat opastivat lapsia ja nuoria 38 leirillä, 261 koulutapahtumassa, 357 kerhoillassa sekä 214 muussa tapahtumassa. Toiminnalla tavoitettiin 9187 oppilasta koulutapahtumissa, 496 osallistujaa leireillä, 4230 osallistujaa muissa tapahtumissa sekä saatiin 2729 kerhokontaktia. Kalastus on edullinen ja kaikkien saavutettavissa oleva harrastusKalastus on harrastus, jonka kautta voi löytää uusia ystäviä, oppii liikkumaan luonnossa ja saattaapa kalareissulta saada saalistakin kotiin viemisiksi. Se on myös harrastus, johon jokainen lapsi ja nuori voi osallistua matalalla kynnyksellä. Vesistöjen kattamassa Suomessa kalastuspaikat ovat usein lähellä ja kalastaa voi ympäri vuoden. Lisäksi kalastus on edullinen harrastus: Yleiskalastusoikeus oikeuttaa maksuttomaan onkimiseen, pilkkimiseen ja silakan litkaamiseen, eikä alle 18-vuotiaiden tarvitse maksaa kalastonhoitomaksua. Lisäksi esimerkiksi kalastuskerhotoimintaan lapset ja nuoret pääsevät mukaan vain muutamalla kympillä vuodessa. Lasten ja nuorten kalastusohjaajaverkosto kehittää kalastuskulttuuria Suomen Vapaa-ajankalastajat pyrkii yhteistyössä paikallisten kalastusseurojen kanssa järjestämään kalastusaiheista nuorisotoimintaa kattavasti ympäri Suomea. “Nuoret ovat valtavan kiinnostuneita käytännön toiminnasta, ja kalastus on niin hyvä tuote, että toimintaa sen ympärille on helppo kehittää. Nuorisotoiminnan osalta toimintoja pyritään suunnittelemaan niin, että nuoret pääsevät mahdollisimman helposti ja matalalla kynnyksellä kalaan”, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien nuoriso- ja perhetoiminnasta vastaava kalatalousasiantuntija *Janne Tarkiainen*. Siellä missä nuorisotoimintaa ei pystytä järjestämään, on nuorten mahdollista liittyä virtuaaliseen Fisuun-kalastusseuraan. Tämä seura on yksi esimerkki siitä, kuinka kalastuskulttuuria pyritään aktiivisesti kehittämään niin, että se muovautuu nykypäivän ja ajan hengen mukaiseksi. Vapaa-ajankalastajien kalastusohjaajat pyrkivät aktiivisesti kehittämään uusia toimintatapoja, joilla nuoria saadaan mukaan kalastusharrastuksen pariin. Hyvä esimerkki on *Fisuun fongaus*, joka on leikkimielinen, paikkariippumaton kalastuskilpailu, jossa tavoitteena on saada vuoden aikana mahdollisimman monta eri kalalajia. Nuorisotyön näkökulmasta keskeistä fongauksessa on myös oppiminen. “Se, että siinä samalla opitaan tunnistamaan eri kalalajeja, saadaan tietoa niiden tavoista ja elinympäristöistä. Fongaus myös rohkaisee nuoria liikkumaan luonnossa, sillä samat kalalajit eivät yleensä viihdy kaikki samoissa paikoissa, ja nuoret liikkuvat niiden perässä.” toteaa Tarkiainen. *Toiminta jatkuu* Lasten ja nuorten Fisuun-toiminta jatkuu aktiivisena myös tänä vuonna. Tulevista lapsille ja nuorille tarkoitetuista tapahtumista saa tietoa osoitteesta fisuun.fi/kalastustapahtumat www.fisuun.fi. Toimintaa tuetaan maa- ja metsätalousministeriön myöntämillä kalastonhoitomaksuvaroilla. Lisätietoja: kalatalousasiantuntija Janne Tarkiainen, p. 044 547 9116, janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi tiedottaja Jaana Vetikko, p. 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi Lisätietoja/ target=_blank>suomen-vapaa-ajanakalastajien-keskusjärjestö.mail-epr.net SVK:n nuorisotoiminnasta: fisuun.fi www.fisuun.fi Mukaan nuorisotoimintaan: fisuun.fi/vapaaehtoiseksi www.fisuun.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Vapaa-ajankalastajat mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa – osallistuuhan Teidänkin seuranne?*

Suomen Vapaa-ajankalastajat osallistuu tänä keväänä Ylen järjestämään valtakunnalliseen Miljoona roskapussia -kampanjaan, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia keräämään ympäristöstään miljoona pussillista roskia. Kampanja on käynnissä 13.4.–14.6.2023. Kampanjan tavoitteena on paitsi innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstään roskia, myös vähentää välinpitämättömyyttä ympäristön roskaamista kohtaan sekä havahduttaa ihmiset ymmärtämään ja näkemään roskien määrä. Kerätyt roskapussit merkitään reaaliaikaisesti päivittyvään laskuriin sen paikkakunnan kohdalle, mistä roskapussit on kerätty. Luvassa on yhteisen hyvän lisäksi leikkimielinen kisa Suomen paikkakuntien välillä! Laskuri aukeaa maanantaina 10.4. osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia mistä löytyvät jo nyt mukana olevat paikkakunnat. Roskapussin kokoa ei ole tiukkaan määritelty, eli roskapussiksi kelpaa niin hedelmäpussin kokoinen pussi kuin muovikassikin. Tärkeintä että roskia kerätään! *Toivomme, että viestitte kampanjasta seuranne jäsenille ja osallistutte mukaan! *Jokainen vapaa-ajankalastaja voi vaikkapa yksin, perheen, kaverien tai kalastusseuran voimin osallistua kampanjaan keräämällä roskia ympäristöstään tai järjestämällä kalastustapahtuman tai kerhokerran yhteyteen roskienkeräystalkoot. Erityisesti haastamme kaikki siianonkijat siivoustalkoisiin. Siianonginta on leppoisaa, keväistä puuhaa. Siikakellojen kilinää odotellessa vastuullinen kalastaja tekee hyvää ja kantaa kortensa kekoon puhtaamman ympäristön puolesta. Jos järjestätte kampanjaan liittyvän talkootapahtuman, voitte vinkata siitä myös meille: koordinaattori Johanna Antila, johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 050 573 9332. Voitte myös laittaa talkookuvia sähköpostitse, jaamme niitä sosiaalisessa mediassa eteenpäin. Jos viestitte talkoista Instagramissa, muistakaa tägätä (a)vapaa_ajankalastajat ja merkitä #miljoonaroskapussia. Kannattaa myös vilkaista oman kunnan tai kaupungin nettisivuja, miten siellä on viestitty kampanjan osallistumismahdollisuuksista. *Vapaa-ajankalastajan keräysvinkit pähkinänkuoressa:* · Ota mukaan roskapihdit, hanskat ja tyhjä pussi · Lähde ulos – yksin tai porukalla · Kerää roskia ympäristöstä, vaikka kalastuksen ohessa. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja ei roskaa ympäristöään! · Vie keräämäsi roskat sekajätteeseen, kun roskapussi on täysi · Merkitse keräämiesi roskapussien määrä sen kaupungin/kunnan kohdalle, josta olet roskat kerännyt osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia · Haasta kalakaverisi mukaan! Miljoona roskapussia -kampanjaan on tähän mennessä ilmoittautunut mukaan yli 130 kuntaa ja kaupunkia sekä useita järjestöjä. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso, tohtori Jenni Haukio. Mukana on myös monia tunnettuja kasvoja, kuten Yleltä tutut toimittajat Mikko ”Peltsi” Peltola, Inka Henelius ja Olli Haapakangas sekä meteorologit Anniina Valtonen ja Kerttu Kotakorpi. *Miljoona Roskapussia starttaa suorassa lähetyksessä Yle TV1 ja Yle Areena torstaina 13.4. klo 20.* *Tulos julkistetaan Yle TV1 14.6. klo 20.* Lue lisää kampanjasta: www.vapaa-ajankalastaja.fi #miljoonaroskapussia Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedote. Julkaistu: 13.03.202329,55 kg turska on nyt Suomen ennätyskalarekisterin suurin kala

*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat turska 29,55 kg, pasuri 0,980 kg sekä 26 cm nahkiainen (järvimuoto) ja 7,2 cm idänsieraintokko, joka on kokonaan uusi laji Suomen ennätyskalalistalla. Ennätyskalalautakunta teki kokouksessaan myös historiallisen päätöksen ja avasi kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat vapautettaville isoille kaloille.* Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa neljä uutta Suomen ennätystä. *Turska* oli 1980-luvulla tavallinen saaliskala rannikollamme. Nykyään niitä saadaan rannikoltamme saaliiksi harvakseltaan, mutta Ahvenanmaan vesillä se on hieman yleisempi. Viime toukokuussa Luonnonvarakeskuksen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen tutkimushankkeessa saatiin verkolla 141 cm ja 29,55 kg turska, joka oli itse asiassa vieläkin painavampi, sillä kala punnittiin vasta perattuna. *Pasuri* on särkikalalaji, joka jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi kuin sitä muistuttava lahna. KVVY Tutkimus Oy:n Tampereen Iidesjärvellä elokuussa tekemien kalatutkimusten yhteydessä saama 0,980 kg pasuri lähentelee maagista kilon painorajaa. *Nahkiaisella* on merimuotoa huonommin tunnettu sisävesissä elävä *järvimuoto*, joka kutee järvestä lähtevissä tai sinne laskevissa joissa. Puruvedeltä uistelun yhteydessä marraskuussa täkyraksiin tarttunut 26 cm nahkiainen on järvimuodon uusi ennätys. *Idänsieraintokko* on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Virolahdelta kesäkuussa onkimalla pyydetty 7,2 cm idänsieraintokko on samalla Suomen ennätyskalarekisterin 81 kalalaji. *Uudet sarjat vapautettaville kaloille* Ennätyskalalautakunta teki helmikuun kokouksessa historiallisen päätöksen avaamalla kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Uudet sarjat ja niiden ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. Tällä lautakunta haluaa parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. Kalat merkitään samaan taulukkoon vanhojen painon mukaisten ennätysten kanssa, mutta omalle riville. Jatkossa ennätyskalarekisterissä voi näiden kalalajien osalta olla sekä vanha kalan painoon perustuva ahvenennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ahvenennätys. *Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka* Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 81 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi. Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin. Uudessa kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja. Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät lisäksi osoitteestaa href= https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/ target=_blank>ahven.net kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net *Kuvat 1, 2 ja 3. Troolari Madonnan verkolla Ahvenanmaalta 9.5.2022 pyytämä turska painoi perattuna 29,55 kiloa, mikä on uusi Suomen ennätys. Pituutta kalalla oli 141 senttimetriä. Kuvat: Patrik Lundin, Ålands landskapsregering (kuvia saa käyttää vapaasti uusista Suomen ennätyskaloista uutisoitaessa).* *Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:* Tiedottaja Jaana Vetikko Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö puh. 050 525 7806 Tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto puh. 044 4931 457 *Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä. Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Pilkkikuun voiton veivät Erämaankeisarit ja Kanaalin Tonkijat*

*Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) järjestämä Pilkkikuu loppui viime yönä klo 24.00 ja tänään aamupäivällä tuloksia tarkasteltiin Instagram-liven kautta. Kilpailu oli kuukauden mittainen ja sen lähtölaukaus pamahti yhtä aikaan tammikuun 28. päivä kilpaillun Pilkki12:n kanssa. Pilkki12:ssa saadut kalat kelpasivat siis myös Pilkkikuussa, sääntöjen ja kalalajien ollessa samat. *Tämän vuoden Pilkkikuu-kilpailussa hyväksyttiin saaliskaloiksi ahven, kiiski, made, siika ja särki. Näistä siika oli uutuuslaji, ja tuloksissa nähtiin kuin nähtiinkin joitakin todella komeita yksilöitä. Tulokseen laskettiin kolmen pisimmän kalan yhteispituus, ja vain yksi kala/laji otettiin huomioon. Jotta eri kalalajit olisivat vertailukelpoisia keskenään, oli jokaiselle lajille annettu oma kerroin. Fiilistely-sarjan voitto meni tällä erää Erämaankeisarit -nimiselle joukkueelle, jossa pilkki *Joni* ja *Jorma Jaakola*. Sama joukkue voitti myös Pilkki12-kilpailun. Nyt voitto irtosi 2,6 pisteen turvin toiseksi tulleeseen Vantaan Kirret -joukkueeseen. Hopeajoukkueessa kilpailivat *Oleg* ja *Arseni Savitski*. Kolmannen sijan nappasivat Hora quota est, eli *Markku Tuuttila* ja *Jani Korpela*. Kilpailun pisin made rekisteröitiin jälleen FLF Pro Teamin nimiin. Joukkueeseen kuuluivat *Anssi Vainikka* ja *Kerkko Kivistö*. Pro-sarjan kokonaiskilpailussa joukkue nousi kolmannelle sijalle. Toiseksi pilkki Turun Martit -niminen joukkue, jossa kilpailivat *Mikael Jaakkola* ja *Ville Jakonen*. Sarjavoiton vei reilun kolmen pisteen turvin Kanaalin Tonkijat -joukkue, johon kuuluivat *Juuso Triipponen* ja *Samu Laaksovirta*. Kilpailuun ilmoitettiin monta hienoa kalaa, muun muassa 22 cm pitkä kiiski ja 84 cm pitkä made. Kilpailun pisin ahven oli peräti 49 cm pitkä. Pilkki12- ja Pilkkikuu-kilpailuja tukivat Ruoto, Rapala ja Eumer. Lisätietoja ja -tuloksia osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12/ www.vapaa-ajankalastaja.fi. Lisätietoja: Kalatalousasiantuntija Marcus Wikström, puh. 045 110 2126, s-posti: marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi Tiedottaja Jaana Vetikko, puh. 050 525 7806, s-posti: jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedoksi vireilläolokuulutus Pomarkun-Porin Kynäsjoen kalastuskiellosta ja taimenen rauhoituksen purusta vuosille 2023-2033.

Kuulutukset ja ilmoitukset - ely - ELY-keskus www.ely-keskus.fi *Olli Ylönen* kalastusmestari olli.ylonen(a)ely-keskus.fi +358 295 029 074

Asiantuntijavaihdos (18.1.2023)

Piirin kalatalousasiantuntijan tehtäviä pitkään hoitaneen Janne Rautasen työnkuva laajeni vuoden alusta koskemaan keskusjärjestön yhteistyötä EAA:n kanssa. Muutoksen myötä piirin kalatalousasiantuntijan tehtävät siirtyivät Janne Antilalle. Missä aiemmin olette kääntyneet Rautasen puoleen, voitte jatkossa ottaa yhteyttä Antilaan. janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi / 045-630 4280 Antilan yhteystiedot löytyvät sivulta Hallitus.

Seurakirje 1/2023

Lataa tästä SVK:n Seurakirje pdf-tiedostona. Lataa tästä SVK:n Seurakirjeen kilpailuliite pdf-tiedostona.

Vapaa-ajankalastajapiireille

SVK:n onkijaosto haluaisi muistuttaa piirejä, että ensi vuoden SM-onki on vielä hakematta/myöntämättä. Jaosto toivoo nyt pikaisia hakemuksia ko. kilpailuun liittyen, jotta saataisiin tämä perinteinen kesäkilpailumme lyötyä lukkoon jo kuluvan talven aikana. Hakemukset voitte osoittaa SVK:n kilpailuvastaavalle (marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi) tai sitten jollekin onkijaoston jäsenelle: www.vapaa-ajankalastaja.fi. Hyvää joulunodotusta! Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Ilmianna hyvä leiripaikka!*

Leiritoiminta on ollut tärkeä osa SVK:n, vapaa-ajankalastajapiirien ja kalastusseurojen nuorisotoimintaa jo kymmenien vuosien ajan. Leireillä nuoret ovat päässeet tutustumaan harrastukseen käytännössä sekä saaneet paljon oppia kalastusvälineiden rakentelusta ja saaliin käsittelystä. Viime vuosina sopivat leiripaikat ovat kuitenkin vähentyneet, kun mm. kaupungit, kunnat ja seurakunnat ovat myyneet kalastusleireihin soveltuvia leiripaikkoja. Tämän seurauksena leirien järjestäminen on paikoin vaikeutunut, jossain tullut jopa mahdottomaksi. SVK kerää tietoja kalastusleirien järjestämiseen soveltuvista paikoista. Kohteet voivat olla kenen tahansa omistuksessa, tärkeintä on, että ne soveltuvat kalastusleirin järjestämiseen. Mikäli tiedossasi on sopiva leiripaikka, ilmoita se alla olevasta linkistä meille, niin julkaisemme tiedot Fisuun.fi sivuilla, jotta tieto on kaikkien leirien järjestäjien saatavissa. forms.gle Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Julkilausuma 21.9.2022

*Ulkoilufoorumi: Luontoharrastukset lisättävä liikuntasetelin käyttöalaan*

*Luontoharrastusten fyysiset ja henkiset terveyshyödyt ovat kiistattomat, mutta niiden harrastamista ei nykyisellään lueta verotuettujen liikunta- ja kulttuurietujen joukkoon. Ulkoilufoorumin yleiskokous kiirehtii verohallinnon ohjeen päivitystä niin, että luontoharrastukset lisätään liikuntasetelin käyttöalan piiriin.* Kulttuuri- ja liikuntaseteleillä tuetaan työntekijöiden hyvinvointia. Setelien käyttökohteet ovat olleet nimeään monipuolisempia, mutta verohallinnon ohje viimekädessä määrittelee niiden käyttöalan. Kansanedustaja *Jari Myllykosken* vuonna 2020 vireille laittamassa toimenpidealoitteessa ehdotettiin vapaa-ajankalastuksen palauttamista liikuntasetelin käytön piiriin siten, että jatkossa sillä voisi maksaa myös kalastusmaksuja. Kulttuuri- ja liikuntasetelin käyttöalan laajentamisesta on keväällä 2022 valmistunut valtionvarainministeriön vero-osaston selvitys. Sen mukaan ainakin pistemäinen laajentaminen edun soveltamisalaa tarkemmin määrittelemällä parantaisi nykytilaa ja olisi myös helppo toteuttaa Verohallinnon ohjeistusta päivittämällä. Selvityksen mukaan fyysistä aktiivisuutta edellyttävät luontoharrastukset voitaisiin perustellusti ottaa liikuntaedun piiriin. Lainsäädännöllisenä vaihtoehtona on liikuntatoiminnan määrittely tuloverolaissa, mutta se on toimenpiteenä raskaampi. Verohallinnon ohjeen mukaan ”liikunnalla tarkoitetaan henkilön fyysistä aktiivisuutta, jonka tarkoituksena on yleensä kohottaa kuntoa tai ylläpitää taikka parantaa työntekijän fyysistä hyvinvointia ja terveyttä”. Keskiviikkona 21. syyskuuta kokoontunut Ulkoilufoorumin yleiskokous korostaa, että luontoharrastuksilla on yhtäläisiä merkittäviä positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin kuin liikuntaedun piiriin nykyisin kuuluvilla liikuntamuodoilla. Koska liikunnan käsitettä ei ole kuvattu tuloverolaissa, kannattaa Ulkoilufoorumin yleiskokous vero-ohjeistuksen päivittämistä viipymättä niin, että tavanomaisen liikunnan määritelmä laajennetaan koskemaan fyysistä hyvinvointia edistäviä luontoharrastuksia. Näihin tulee lukea ainakin selvityksessä esiin nostetut kalastus, metsästys sekä luonnossa ja ulkoilureiteillä jalka- tai käsivoimin tapahtuvat luontoharrastukset, jolloin edun tulee kattaa myös niiden harrastamiseksi tarvittavien välineiden vuokraamisen. Lisätietoja: Ulkoilufoorumi, puheenjohtaja Hannu Tiusanen, hannu.tiusanen(a)suomenlatu.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat, toiminnanjohtaja Olli Saari, puh. 050 339 4660, olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Ulkoilufoorumi on vuonna 2004 perustettu ulkoilun edistämisen yhteistyöverkosto, johon kuuluu 21 kansalaisjärjestöä, joiden toiminnassa ulkoilulla on keskeinen merkitys. Ulkoilufoorumin päämääränä on ylläpitää ja kehittää ulkoilun edellytyksiä, turvata jokamiehenoikeuksien säilyminen vähintään nykyisessä laajuudessaan, edustaa ulkoilun eri intressitahoja yhteisesti valtioneuvoston, viranomaisten ja muiden järjestöjen suuntaan, vahvistaa ulkoilun asemaa yhteiskunnan eri toiminta-alueilla sekä edistää kestävän kehityksen mukaista ulkoilun harrastusta.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Pm-ongen aiheuttamien kyselyjen takia Kilpailutoimikunta haluaa tiedottaa kokouspöytäkirjallaan seuraavaa

Lataa tästä Kilpailutoimikunnan pöytäkirja. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Pohjoismaiden pilkkimestaruus 2023*

Vuoden 2023 Pohjoismaiden pilkkimestaruus kilpaillaan 18.2.23 Suomessa. Kilpailujärjestelyt ovat nyt haettavissa ja pilkkijaosto tekee päätöksensä viimeistään syksyn aikana. Hakemukset kilpailun järjestämiseksi osoitetaan Marcus Wikströmille, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi ja mielellään jo 14.5.22 mennessä. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Hyvää alkanutta vuotta kaikki SVK:n jäsenseurat! *

Järjestömme uuden toimintastrategian mukaisesti kehitämme myös yhteistä tunnusmerkistöä, jonka avulla viestimme ja vahvistamme asemaamme Suomen vaikuttavimpana kalastusperheenä. Liitteenä jäsenseurojemme käyttöön tarkoitettu uusi JÄSENSEURA-logo. Logoa käyttämällä viestitätte olevanne Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenseura ja kuuluvanne yhteiseen jäsenperheeseemme. Voitte käyttää uutta JÄSENSEURA-logoa esim. - nettisivuillanne - osana Facebook-profiilinne kansikuvaa (ei kuitenkaan profiilikuvana) - seuranne erilaisissa niin sähköisissä kuin printtimateriaaleissa esim. jäsenhankinnan materiaaleissa, -kilpailukutsuissa, tapahtumailmoituksissa, kokouskutsuissa jne. Parhaimmillaan JÄSENSEURA-logo tukee visuaalista viestiänne oman seuralogonne rinnalla. Lataa tästä iso jäsenseuralogo. Lataa tästä pieni jäsenseuralogo. terveisin Jaana Vetikko ja Johanna Antila Jaana Vetikko tiedottaja

*Kilpailusaaliiden myyntiraportit*

ELY-keskukset myönsivät SVK:lle poikkeusluvan kilpailujen kalasaaliiden myymiseen vuosille 2021-2025. Lupa kattaa piirien toimintakalentereihin kirjatut piirien ja seurojen kilpailut sekä piirien alueella järjestettävät SVK:n kilpailut. *Lupa ei kuitenkaan koske merialueella järjestettäviä kilpailuja.* EU:n säädökset kieltävät vapaa-ajankalastajien mereltä pyytämän saaliin myynnin, eikä siihen ole kilpailuja koskevaa poikkeuslupamahdollisuutta.

*Lapin ELY:n poikkeuslupa*

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus- ja katiskakilpailut. Pääosa myytävästä saaliista tulisi vetouistelukilpailuista, saalislajeina pääosin hauki ja satunnaisesti kuhaa.

*Pohjois-Savon ELY:n poikkeuslupa*

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus-, katiska- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat ahven, särki, muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

*Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa*

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus-, katiskakalastus- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat ahven, särki ja muut särkikalat, hauki, kuha ja made. Muistutamme että myönnettyihin poikkeuslupiin sisältyy *raportointivelvollisuus*. Kilpailujen kalasaaliita myyvät seurat ja piirit pitävät näistä kirjaa. Piirit keräävät loppuvuodesta oman alueensa myydyt kalasaaliit yhteen ja raportoivat niistä SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Toivomme että saisimme piirien tiedot *marraskuun loppuun mennessä*, mutta viimeistään ennen *vuodenvaihdetta*. Ilmoittakaa myös, vaikka myyntimäärät olisivat pyöreä nolla. Kilpailuvastaava koostaa piirien raportit yhteen ja raportoi myyntien kokonaismäärät ELY-keskuksille. Liitteenä on ELY:n virallinen raportointikaavake malliksi, jotta seurat ja piirit muistaisivat, mitkä tiedot on kirjattava myynneistä muistiin. Lataa tästä kalanmyyntiä koskeva ELY-keskuksen lomake. Jaana Vetikko tiedottaja

Vuoden kilpakalastaja

SVK:n kilpailutoimikunnan hallinnoima Vuoden Vapaa-ajankalastaja on vaihtanut nimeä Vuoden kilpakalastajaksi. Menettelytapa ja kriteerit pysyvät miltei ennallaan, eli jokaisen vapaa-ajankalastajapiirin toivotaan esittävän joulukuun loppuun mennessä yhtä ansiokasta henkilöä perusteluineen. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä seuraavan vuoden tammikuun aikana. Kilpailutoimikunnan valintaan vaikuttavat seuraavat kriteerit: aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, aktiivinen osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys (esim. jonkun lajin uusi SE). Titteli myönnetään kerran vuodessa yhdelle SVK:n jäsenelle. Vuoden kilpakalastaja saa palkinnokseen kiertopokaalin sekä pienemmän palkinnon, joka jää voittajalle muistoksi. Nimen lisäksi muutetaan myös vuosiluku tittelissä. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdokkaiden kriteerit kerätään edelleen kuluvalta vuodelta ja valinta tehdään edelleen seuraavan vuoden tammikuussa. Viestinnällisistä syistä palkintolaattaan tulee kuitenkin tästedes valintavuoden vuosiluku (eli piirit keräävät kriteerit vuodelta 2021 mutta valitun henkilön titteliksi ”Vuoden kilpakalastaja 2022”). *Ehdotukset* perusteluineen kalatalousasiantuntija Marcus Wikströmille marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi, *kuluvan vuoden loppuun mennessä!* Jaana Vetikko tiedottaja

*SVK:n vapaa-ajankalastajapiireille,

Kilpailutoimikunta jaostoineen haluaa muistuttaa piirejä kesällä lähetetystä viestistä, jonka liitteenä oli kilpailujaostojen työstämät sääntöehdotukset seuraavalle neljän vuoden kaudelle. Tähän mennessä kommentteja ja kannanottoja on tullut ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen piireiltä. Kilpailutoimikunta jaostoineen toivovat aktiivisia kannanottoja kyseisiin sääntöehdotuksiin. Palautteen alustava takarajahan oli syyskuun 30. päivä. Jotta piirit ennättäisivät kokoustaa asiaan liittyen, pidennetään takarajaa 15.10. saakka. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi Mukavaa syksyä! Kilpailutoimikunnan puolesta, Marcus Wikström* Jaana Vetikko tiedottaja

*Suomelle historiallinen jättimenestys perhokalastuksen MM-kilpailuissa –joukkuekulta ja kaksoisvoitto henkilökohtaisessa sarjassa*

*Suomen perhokalastusmaajoukkue onnistui kotikisoissaan Kuusamossa ja Taivalkoskella täydellisesti. Sunnuntain aamupäivän kalastusjakso varmisti Suomelle kautta aikain ensimmäiset kultamitalit sekä joukkuekilpailussa että henkilökohtaisessa sarjassa.* Suomen joukkue eteni maailmanmestaruuteen vakuuttavasti johtaen kilpailua jo ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen. Yhteensä viidestä kilpailujaksosta Suomi voitti neljä ja sijoittui kerran toiseksi. Joukkuekilpailussa Suomen loppupisteet olivat 80. Toiseksi sijoittui Ranska 127 pisteellä, joten Suomen voitto oli ylivoimainen. Pronssiset mitalit menivät Espanjalle (141 pistettä). Perhokalastuksen MM-kilpailussa oli mukana 13 joukkuetta, joissa kussakin kalasti viisi kilpailijaa. *Henkilökohtaisessa kilpailussa Suomelle kaksoisvoitto* Henkilökohtainen maailmanmestaruus Suomeen varmistui, kun kilpailun kärkipaikalta viimeiselle jaksolle lähtenyt *Heikki Kurtti *(8 pistettä) onnistui voittamaan järvikalastusjakson Taivalkosken Kylmäluomajärvellä. Hopealle sijoittui Suomen *Jari Heikkinen *(13 pistettä), joka starttasi sunnuntain kilpailuun toiselta sijalta. Pronssia voitti Espanjan *David Arcay* (15 pistettä). *Santeri Kinnunen* oli myös lähellä mitalia (15 pistettä), mutta jäi täpärästi neljänneksi, kun Arcayn kalapisteet olivat paremmat. *Mikko Räsänen* täydensi suomalaismenestystä ollen viides (18 pistettä). *Jyrki Hiltusen* sijoitus oli viidestoista (26 pistettä). Joukkueen kapteenina toimi *Jarkko Suominen*.

Mestarilla hämmentyneet fiilikset

Tuore kaksinkertainen maailmanmestari Heikki Kurtti kertoo fiiliksien olevan suorastaan hämmentyneet mestaruuksien varmistuttua. ”Hankalaa kommentoida mitään järkevää, kun monen vuoden työn jälkeen saa tuollaisen palkinnon. Joukkueemme runko on ollut sama jo useamman vuoden. Sijoituimme neljänsiksi jo Tasmaniassa vuonna 2019 sekä viidenneksi Italiassa vuonna 2018. Joukkueemme kaikki jäsenet kykenevät laadukkaaseen tasaiseen kilpailusuoritukseen. Sunnuntain kalastusjaksolle lähdettäessä paineita oli lähinnä joukkueen puolesta, ja henkilökohtainen menestys tuli vasta sen jälkeen. Sunnuntaina aamun pooliarvonta suosi Suomea Ranskaa enemmän, joten viimeisen jakson saimme kalastaa jo aika vapautuneesti, vaikka mestaruus olikin vielä avoinna”. Perhokalastuksen maailmanmestaruuksista on kilpailtu 40 kertaa, ja aiemmin Suomeen on tullut hopeisia ja pronssisia mitaleja. Suomen maajoukkueen aiemmat mitalit: 1989 pronssi (Kuusamo, Suomi), 2001 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2005 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2007 pronssi (Kemi - Simo, Suomi). Suomen maajoukkueen henkilökohtaiset mitalit: 1989 pronssi Jyrki Lämsä (Kuusamo, Suomi), 2018 hopea Jyrki Hiltunen (Trentino, Italia) Kilpailutapahtumien videoita ja kuvia voi katsoa Suomen Vapaa-ajankalastajien Instagramissa (@vapaa_ajankalastajat) ja Facebookissa (vapaa.ajankalastajat). Sivuilla on myös videolähetyksiä kilpailusta. Kilpailun tulokset löytyvät MM-kilpailujen omilta nettisivuilta (wffc2021.com). Lisätietoja: Perhokalastuksen MM-kilpailun pääsihteeri, Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Petter Nissèn, puh. 0500 440 923,petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja

*Fiksu kalastaminen kannattaa – Nämä helpot keinot hyödyttävät sekä kalastajia että kaloja*

*Vastuullisuus- ja ympäristönäkökulmat ovat olleet jo pitkään esillä kalastuskeskustelussa. Monelle harrastajalle kuitenkin tulee yhä yllätyksenä se, että ympäristöystävällisistä valinnoista ja välineistä on usein käytännön hyötyä myös itse kalastajalle.* Kalastusharrastajille ovat tulleet tutuiksi mitä moninaisimmat ohjeistukset siitä, kuinka pyyntipuuhissa tulisi ottaa huomioon vastuullisuus ja ympäristönäkökulmat. Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) toiminnanjohtaja *Olli Saari* näkee, että vastuullisuusnäkökulman rinnalla on hyvä muistuttaa siitä, että fiksu kalastaminen on usein valttikortti myös kalastajalle. – Kalastuksen vastuulliset käytänteet myös omaksutaan sitä helpommin, mitä enemmän niistä ymmärretään olevan suoraa hyötyä myös itselle. On tarjolla esimerkiksi paljon sellaisia välineitä, jotka helpottavat kalastusta ja ovat samalla hyväksi kaloille, hän sanoo. *Välineillä on väliä* Fiksusti kalastamisen voi aloittaa jo kaikille tutuista välineistä. Esimerkiksi perinteisen kalahaavin heikkous on se, että uistimen koukut tarttuvat havakseen helposti, ja toisinaan sotkun selvittämiseen tarvitaan puukkoa. Kauppojen haavitarjonnasta löytyy nykyään useita kumihavaksellisia vaihtoehtoja, joihin koukut eivät yhtä helposti kietoudu. – Kumihavas on samalla kalaystävällinen valinta, sillä sileänä materiaalina se ei vahingoita kalojen herkkää limapintaa. Tällä voi olla ratkaiseva vaikutus esimerkiksi uhanalaista taimenta takaisin vapautettaessa, Saari kertoo. Toinen esimerkki löytyy koukuista. Kokenutkin kalastaja saattaa joskus joutua tilanteeseen, jossa koukku on tarttunut omaan tai kaverin nahkaan. Mikäli koukussa ei ole väkästä tai sellainen on huolellisesti painettu lyttyyn, on koukun poistaminen helppo homma. – Yhtä helppoa on väkäsettömän koukun irroitus myös sellaisen kalan suupielestä, jota ei halua tai jota ei ole luvallista saaliiksi ottaa. Näin kala on tarvittaessa helppo päästää vahingoittumattomana takaisin veteen, Saari sanoo. *Mitä tehdä isolle saaliille?* Moni kalastaja haaveilee suuren petokalayksilön nappaamisesta, mutta yhtä lailla sellainen voi päätyä myös sitä odottamattoman pyytämäksi. Tällöin tilanteeseen valmistautumaton yleensä tappaa kalan, jotta uskaltaisi käsitellä petoa ja koska sopivat vaa'at eivät ole käden ulottuvilla. Siksi osa suurkaloista päätyy suoraan tunkiolle. Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija* Janne Antila* kannustaa aina varautumaan myös siihen mahdollisuuteen, että vedestä nousee iso yksilö, jotta sen pystyy tilanteen tullen vapauttamaan onnistuneesti. – Tänä päivänä puhutaan paljon suurten petokalayksilöiden tärkeydestä kalaston tasapainon kannalta. Tietoisuus isoista kaloista vaikuttaa myös kalastajien liikkeisiin ja sitä kautta alueellisen kalastusmatkailun arvoon. Kokonaisuuden kannalta ison petokalan vapauttaminen on usein hyvä ratkaisu, Antila sanoo. – Suuria petokaloja voi kuitenkin satunnaisesti myös syödä, kunhan tiedostaa raskasmetallipitoisuuksien kasvavan kalan koon myötä. Joskus kalaa tulee saaliiksi ylenpalttisesti, ja tilanteeseen varautumaton joutuu pohtimaan, missä ja miten säilyttää kalat. Antilan vinkkinä onkin miettiä jo etukäteen, kuinka paljon saalista omaan säilytykseen mahtuu. – Fakta on se, että kuollut kala säilyy vain kylmässä, mutta elävä kala säilyy luontaisessa ympäristössään eli vapaana vesistössä. Myöhemmin sama kala isompana tai sen jälkeläiset voivat päätyä kalastajan pyytämäksi. Tätä kestävä kalastus parhaimmillaan on, Antila kiteyttää. Lisätietoja: Janne Antila Kalatalousasiantuntija Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö +358 45 630 4280 janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi Jaana Vetikko Tiedottaja

Vapaa-ajankalastajapiireille

SVK:n kilpailujaostojen työskentely alustavien kilpailusääntöehdotusten saralla on saatu päätökseen. Ohessa on liite, josta löytyy säännöstöt uudistusehdotuksineen. Uudet ehdotukset on havainnollistamisen vuoksi kirjoitettu punaisella tekstillä. Huomatkaa kuitenkin, että tämän syyskauden perhokarsinnat käydään jo uusituin säännöin. Kilpailutoimikunta jaostoineen toivovat piirien ottavan aktiivisesti kantaa kyseisiin sääntöehdotuksiin ja antavan palautteensa syyskuun 30. päivään mennessä. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Lataa tästä sääntöehdotukset. Hyvää kesää! Marcus Wikström

*Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia*

*Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen Kalastusrajoitus.fi -palveluun siirtämisen jälkeen on kalastajien helppo todeta, millä alueilla koskialueisiin liittyvät määräykset ovat voimassa. Myös jokiin nousevat kalat kiittävät saadessaan kotikoskissaan kuturauhan*. Pääosin Kymenlaaksossa sijaitsevat Summanjoen, Vehkajoen, Mäntyharjun reitin alaosan ja Valkealan reitit ovat kalastuslain mukaisia vaelluskalavesistöjä. Niiden koski- ja virta-alueiden määritykset ovat valmisteilla ELY-keskuksessa. Työ on osa isompaa kokonaisuutta, jossa ELY-keskuksen kalatalousviranomainen määrittää vastaavat alueet tärkeimpiin vaelluskalavesistöihin toimialueellaan yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Virtamittarit-hankkeen kanssa. Koski- ja virta-alueiden määrittäminen on tarpeellista, jotta voidaan rajata vaelluskalojen kulun ja luontaisen elinkierron kannalta keskeiset vesialueet. Näin koski- ja virta-alueiden rajat selkiytyvät kalastajille ja kalastuksen valvojille. SVK:n kouluttamat virtamittarit ovat tehneet koski- ja virta-alueiden määrityksiin liittyvät kenttätyöt. Ne tehdään maastokäynneillä jokaiseen ennalta arvioituun kohteeseen, joissa määritetään koski- tai virta-alueen alku- ja loppupäät. Määrityksessä pyritään ottamaan huomioon veden korkeuden ja virtaaman muutokset siten, että lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin kaikkia virtaamaolosuhteita tulvavesistä matalan veden aikaan. ELY-keskus on valmistellut määrityksistä päätösluonnokset. Luonnokset ovat nähtävillä ELY-keskuksen verkkosivuilla www.ely-keskus.fi/kuulutukset (valitse Varsinais-Suomen ELY) ja niihin voi esittää mielipiteitä 17. toukokuuta asti. Vaelluskalavesistö ja vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet ovat kalastuslain mukaisia määritelmiä, joilla pyritään suojelemaan vaelluskaloja virtavesissä. Vaelluskalavesistöt ovat vesialueita, joita vaelluskalat käyttävät keskeisenä vaellustienään tailisääntymisalueenaan. Vaelluskalavesistömääritelmästä seuraa erilaisia kalastusta koskevia rajoituksia ko. vesistössä. Tällaisia ovat mm. syksyiset verkkokalastuskiellot jokisuussa ja joessa sekä yleiskalastusoikeuksien rajoitukset koski- ja virta-alueilla, jotka ovat erityisesti lohikalojen lisääntymisalueita. Vahvistetut rajoitukset merkitään www.kalastusrajoitus.fi -palveluun, joka on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa esimerkiksi kännykän kautta. Lisätietoja: SVK, hanketyöntekijä Mauri Suojanen p. 040 589 6692, mauri.suojanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi ELY-keskus, kalastusmestari Vesa Vanninen p. 02 9502 9095, vesa.vanninen(a)ely-keskus.fi Jaana Vetikko tiedottaja

Uusi Kalastajan kuuma linja ratkoo kansalaisten kalastuspulmia – Tutkimus: Harrastuksen esteenä myös tiedon puute

Mitä olet aina halunnut tietää kalastuksesta, mutta et ole kehdannut kysyä? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kalatalousasiantuntijoiden uusi puhelinpalvelu vastaa kesällä kalastusharrastajien kysymyksiin. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan moni haluaisi kalastaa enemmän, mutta harrastusta voi estää esimerkiksi tiedon puute. Miten mato laitetaan koukkuun? Onko vavalla väliä, entä mitä siiman päähän? Kelpaisivatko vinkit vetouisteluun tai vertikaalijigaukseen? Etsitkö tienoon parasta kalapaikkaa – aprikoitko, kuinka lähellä toisen mökkirantaa saa kalastaa? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö avaa torstaina 11.6. maksuttoman ”Kalastajan kuuma linja” -palvelun, jossa järjestön kalatalousasiantuntijat vastaavat kaikkiin kalastuksen harrastajien ja sellaiseksi haluavien kysymyksiin. Asiantuntijat tavoittaa 6. elokuuta asti tiistaisin ja/tai torstaisin klo 15–17 puhelimitse soittamalla, tekstiviestillä tai WhatsApp-viestillä. Tiedottaja Jaana Vetikko kertoo, että järjestön asiantuntijoilta ympäri Suomea voi kysyä mitä vain kalastuksen eri muodoista kalankäsittelyyn. He opastavat myös esimerkiksi ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä. – Haluamme auttaa niin aloittelijoita kuin pro-kalastajiakin Uudeltamaalta Lappiin. Toivomme, että meihin otetaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Monelle tulee esimerkiksi yllätyksenä, miten mato kannattaa laittaa koukkuun. Toisin kuin usein ajatellaan, koukku pitää jättää näkyviin, jotta kala jää helpommin kiinni siihen. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, ja meiltä saa luotettavan vastauksen, Vetikko kannustaa. Suomessa on hieman alle 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa – lähes joka kolmas suomalainen harrastaa jo kalastusta. Kalastonhoitomaksuja lunastettiin keväällä aiempaa reippaammin, ja myös järjestön teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan korona-aika on lisännyt suomalaisten kalastusintoa. Vetikko iloitsee siitä, että tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista haluaisi kalastaa nykyistä enemmän. Harrastusta voi kuitenkin estää esimerkiksi tiedon puute. – Noin joka viides kyselyyn vastanneista kertoi kalastamisen esteeksi sen, että ei tiedä, missä hyviä kalapaikkoja olisi. Tietoa kaivataan myös siitä, miten, milloin ja missä ylipäänsä voi kalastaa sekä siitä, miten kala käsitellään ja valmistetaan ruuaksi. Tähän huutoon haluamme vastata. Kalastajan kuuma linja palvelee 11.6.–6.8. tiistaisin ja/tai torstaisin klo 15–17 seuraavissa numeroissa: 11.6. Häme Janne Rautanen 0400 946 968 18.6. Lappi Petter Nissén 0500 440 923 (myös ruotsiksi) 25.6. Kaakkois-Suomi Marcus Wikström 045 110 2126 (myös ruotsiksi) 30.6. Pohjanmaa Juha Ojaharju 045 113 3050 2.7. Lounais-Suomi Janne Antila 045 630 4280 9.7. Etelä-Suomi Marcus Wikström 045 110 2126 (myös ruotsiksi) 21.7. Keski-Suomi Juha Ojaharju 045 113 3050 23.7. Etelä-Karjala Janne Tarkiainen 044 547 9116 23.7. Pohjois-Karjala Janne Tarkiainen 044 547 9116 30.7. Pohjois-Savo Janne Tarkiainen 044 547 9116 30.7. Etelä-Savo Janne Tarkiainen 044 547 9116 6.8. Kainuu Petter Nissén 0500 440 923 (myös ruotsiksi) 6.8. Pohjois-Pohjanmaa Petter Nissén 0500 440 923 (myös ruotsiksi) Jaana Vetikko tiedottaja

Hei Oheisena tiedoksenne SVK:n hallituksen päätös koskien jigin ja keinotekoisen syötin käyttöä sm-pilkeissä.

1. Selvennys SM-Pilkin sääntöihin Edellisessä kokouksessa päätettiin SM-Pilkin sääntömuutoksien hyväksymisen yhteydessä pyytää pilkkijaostolta selvitys jigi-termistä ja niiden rinnastamisesta keinotekoisiin syötteihin. Pilkkijaosto toimitti pyynnöstä 26.2. selvityksen asiaan ja tarkensi jigin määritelmää seuraavasti: "Liimalla rakennettu värikoukku ja eri materiaaleista valmistettu jigi ja keinotoukka ovat sallittuja syöttejä". Pilkkijasto esittää, että tarkennus koskee seuraavia pilkkikilpailuja: SM-pilkki, SM-kiiskipilkki, SM-särkipilkki ja SM-laituripilkki. Todettiin saatu määritelmän tarkennus. Päätettiin hyväksyä sääntöihin sekä esitetty tarkempi määritelmä että sen soveltaminen kaikissa pilkkijaoston esittämissä kilpailuissa. Jarmo Niitynperä

Tapaturmavakuutus piirin yleisissä kilpailuissa.

Piirihallitus on ottanut tapaturmavakuutuksen, joka on voimassa kaikissa piirin yleisissä, tapahtuma- ja toimintakalenterissa ilmoitetuissa kilpailuissa. Vakuutettujen määrä yhtä kilpailua kohden on 250 osallistujaa. Vakuutus ei koske seurojen omia, jäsentenvälisiä kilpailuja, vaan niihin järjestävän seuran on kulloinkin tehtävä oma vakuutus niin halutessaan. Vakuutus on tapaturmavakuutus ja koskee kilpailujen lisäksi niihin liittyviä välittömiä matkoja. Kyseessä tulee olla tapaturmasta johtuva loukkaantuminen, eikä vakuutus koske sairaudesta, tai kilpailun aikana tapahtuneesta sairastumisesta aiheutuvia kuluja. Vakuutus kattaa hoitokorvauksia enintään 8500 € asti, haittakorvaus pysyvästä fyysisestä vammasta 5000 € asti, sekä kuolemantapauksissa, korvaus omaisille 1700 €. Vakuutusehtojen mukaan hoitoon liittyvät kustannukset tulee loukkaantuneen suorittaa itse ja hakea niihin sairausvakuutuskorvaukset. Loppu voidaan suorittaa nyt otetun vakuutuksen perusteella. Vahinkotapauksessa tilaisuuden järjestäjän tai valvojan, tulee varmentaa vahinkoilmoitukseen tapaturma sattuneeksi vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa olosuhteissa. Vakuutuskirja on piirin taloudenhoitajan hallussa, jolta saa hakemukseen tarvittavat muut tiedot. Yhteystiedot: Jarmo Niitynperä Henkilöstöpäällikkö, Raision kaupunki puh. (02) 434215, 040-5427057