*Odotettu rapukausi käynnistyy*

*Ravustuskausi käynnistyy jälleen heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Ravustus ja ravuilla herkuttelu on monelle yksi kesän kohokohdista. Kesän rapusaaliista odotetaan lämpimän alkukesän perusteella hyvää.* Ravustus on hauskaa yhdessä tekemistä kavereiden tai perheen kanssa. Ravustaessa voi samalla nauttia kotimaan luonnosta ja herkutella lähijärvien antimilla – lisäksi voi vieläpä syödä haitallista vieraslajia täplärapua vähemmäksi. Etenkin ilta ja yö ovat parasta ravustusaikaa, mutta saksiniekka kävelee mertaan päivisinkin. Perheen pikkuväelle hämärän ajan ravustus on unohtumaton kokemus. Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua täplärapua. Alkukauden saaliiseen vaikuttaa veden lämpötila. Mikäli alkukesä on ollut lämmin, ravut ovat ehtineet vaihtaa kuorensa, poikaset ovat kuoriutuneet ja ravut ovat hyvin liikkeellä heti kauden alussa. Viileän alkukesän sattuessa rapujen kuorenvaihto voi olla vielä kesken, naaraat voivat kantaa mätiä tai poikasia ja ravut eivät siten ole vielä kunnolla liikkeellä. Täpläravulle asiantuntijat uskaltavat ennustaa Etelä- ja Keski-Suomeen hyvää saalista, kun on ollut useita lämpimiä vuosia ja alamittaista porukkaa on jäänyt runsain mitoin kasvamaan. Maamme vuotuinen rapusaalis on viime vuosina ollut Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle 10 % oli jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, kaupallisen ravustuksen osuus ollut noin neljännes. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen. *Ravustusluvat ja mertojen merkinnät kuntoon* Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–69-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Kalastonhoitomaksusta ovat vapautettuja myös ne, jotka ovat ehtineet täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä. Ravustukseen käytettävät merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään viisi senttimetriä veden pinnan yläpuolelle. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo 50 euroa jokaista pyydettyä jokirapua kohden. *Täpläravun istuttaminen on laissa kielletty* Rapurutto ja täpläravun leviäminen ovat suurin uhka erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien välillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa kolme vuorokautta ennen käyttöä. Kaikkein järkevintä olisi käyttää jokaisessa vesistössä omia rapumertoja. Täplärapu on haitallinen vieraslaji koko EU:n alueella. Täpläravulle on laadittu hallintasuunnitelma, jonka perusteella täplärapukantojen hyödyntämistä ja kauppaa voidaan jatkaa, mutta niitä ei enää saa viljellä tai istuttaa luonnonvesiin, eikä niitä ei saa missään tilanteessa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan. *Ravut on aina keitettävä kiehuvassa vedessä* Vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että rapuja keitettäessä ravut lisätään aina kiehuvaan veteen joko yksitellen tai muutaman ravun erissä. Keittoveden tulee kiehua koko ajan. Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan. Muut ravunkeittämiseen tarvittavat ainekset ovat suola, sokeri ja tilli. Reseptejä rapujen keittämiseen löytyy internetistä helposti. Jos ravustamaan ei itse pääse, ei rapujuhlia kannata jättää pitämättä, sillä rapuja on tarjolla lähiruokayritysten tai kauppojen valikoimissa, myös valmiiksi keitettynä. Lisäksi ravintolat tarjoavat täyden palvelun rapuillallisia. *Lisätietoja:* Kalastusbiologi Päivi Pyyvaara, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 0295 025 091 Rapututkija Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto, puh. 040 5428 982 Toiminnanjohtaja Vesa Karttunen, Kalatalouden Keskusliitto, puh. 050 3850 875 Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, puh. 0400 946 968 Tutkija Timo Ruokonen, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 322 389 (tavoitettavissa 5.8. alkaen) Kalatalouden Keskusliiton Rapu-esitteestä ahven.net voi lukea lisää ravuista ja ravustuksesta. Raputaru-animaatio www.youtube.com on opettavainen kertomus eurooppalaisista rapukannoista, jotka ovat olleet viimeisen parin sadan vuoden ajan ympäristömuutosten, ympäristön pilaantumisen, vieraiden rapulajien ja rapuruton puristuksissa. Kalahavainnot.fi kalahavainnot.luke.fi -palveluun voi ilmoittaa havainnot ravuista. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

ETU VAPAA-AJANKALASTAJIEN JÄSENILLE: Syntymämerkillinen Päijän-soutuvene erikoishintaan! Tarjous voimassa rajoitetun ajan.

Lue selaimessa uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo] www.vapaa-ajankalastaja.fi Uutiskirje 2.7.2024 Etusivu www.vapaa-ajankalastaja.fi Järjestö www.vapaa-ajankalastaja.fi Lehti www.vapaa-ajankalastaja.fi Fisuun www.fisuun.fi Liity jäseneksi www.vapaa-ajankalastaja.fi paijanboats.com *ETU VAPAA-AJANKALASTAJIEN JÄSENILLE:Syntymämerkillinen Päijän-soutuvene erikoishintaan! * *Tarjous voimassa rajoitetun ajan. Alennus jopa yli -50%.* Ikoninen Päijän soutuvene on ollut kalastajan luotettava ja vakaa kaveri 1960-luvulta saakka. *2-kuorinen ja vettymättömällä uretaanilla täytetty vene valmistetaan 100 % käsityönä ja välillä kaikki ei mene korkeiden laatustandardiemme mukaan. Yleisimmin maalipintaan tulee joku jälki tai joskus lipsahtaa enemmän. Kutsumme näitä veneitä syntymämerkillisiksi.* Nyt sinulla mahdollisuus ostaa oma uniikki vene tarjoushintaan. Syntymämerkilliset veneet ovat pientä jälkeä lukuun ottamatta vankkaa Päijän laatua. Veneen käyttöikä on normaalissa käytössä yli 50 vuotta. Veneemme ovat tunnettuja erityisesti vakaudestaan. Kalastajana voit vaikka heittokalastaa veneestä seisaaltaan ja yksin en venettä saa vahingossa kaadettua. Eli vakaata suomalaista laatua. Veneiden kantavuus on 300 kg ja ne on rekisteröity 4 hengelle. (Katso Kalastajan Kanavan djszzx04.eu1.hs-sales-engage.com >video soutuveneen muuttamisesta kalastusveneeksi) Viimeisen 2 vuoden aikana tehtaamme pihaan on kertynyt n. 50 kpl näitä syntymämerkillisiä veneitä ja nyt voit ostaa veneen suoraan verkkokaupasta edullisesti: *Päijän 471 paijanboats.com** -malleja alkaen 1000 €* *Päijän 471L paijanboats.com** -malleja alkaen 1200 €* *Päijän 520L paijanboats.com -malleja alkaen 1300 €* (L-malleissa ei ole videolla näkyviä putkituksia, mutta säilytystila penkkien alta löytyy) Tarjous on voimassa vain SVK:n jäsenille 9.7.2024 saakka. Tämä jälkeen tarjoukset tulevat myös muiden saataville. Tartu siis nopeasti tarjoukseen niin varmistat oman veneesi ennen muita. SVK:n jäsenenä saat myös syntymämerkillisen soutuveneen oston yhteydessä 10 % alennuksen Aeroista, käytä kassalla koodia #SVK KAUPAN EHDOT: 1-Sarjan veneet sisältävät 1 v. Takuun. Takuu ei koske maalipintaa. Muut sarjat eivät sisällä takuuta. Nouto tehtaalta ilmainen. Noutopäivät: · 12.7.2024 klo 8-15 · 15.7.2024 klo 8-15 · 17.7.2024 klo 8-15 Toimitus toimitushinnaston mukaan. Lähtöpiste Koneharjunkatu 1, Lahti · Vyöhyke 100 km: 185 € · Vyöhyke 200 km: 250 € · Vyöhyke 300 km: 375 € · Vyöhyke 400 km: 450 € · Vyöhyke 500 km: 550 € · Vyöhyke 800 km: 650 € Hinta sisältää veneen, pohja- ja sadevesitulpan. Ei sisällä airoja. Kampanjasivulle tästä paijanboats.com [image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo] www.vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry* Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 597 4933 kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Instagram] www.instagram.com [image: Facebook] www.facebook.com [image: Youtube] www.youtube.com [image: Issuu] issuu.com [image: LinkedIn] www.linkedin.com Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön asiakastietorekisteri. Tietosuojaseloste vanha.vapaa-ajankalastaja.fi | Päivitä yhteystietosi tai peruuta tilauksesi uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: LianaMailer] Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Piirinmestaruuskilpailut vuosille 2025 – 2027

Piirihallitus on käsitellyt kokouksessaan 11.6.2024 vuosille 2025 – 2027 haettuja piirinmestaruuskilpailuja. Hakijoita oli neljä, Kiskon Kalakerho, Onki-86, Naantalin Seudun Urheilukalastajat ja Salon Urheilukalastajat. Vetouistelukilpailut järjestää Vammalan Urheilukalastajat koska muita hakijoita ko. kilpailuille ei ollut. Hallitus on myöntänyt kilpailujen järjestelyt seuraavasti: Pm_pilkki 2025: Onki-86, 2026: Onki-86 ja 2027: Onki-86 Pm-morri 2025: Onki-86, 2026: Onki-86 ja 2027: Onki-86 Pm-vetouistelu 2025: VUK, 2026: VUK ja 2027: VUK Pm-onki 2025: NSUK, 2026: Kiskon KK ja 2027: Onki 86 Pm-heittokalastus 2025: SUK, 2026: SUK ja 20237: SUK Pm-laituripilkki 2025: Kiskon KK, 2026: Kiskon KK ja 2027 NSUK Piirihallituksen puolesta tiedottaja Ilkka Lehtinen

SVK:n kesäkuun uutiskirje

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo] uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi Uutiskirje 31.5.2024 Etusivu uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi Järjestö uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi Lehti uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi Fisuun uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi Liity jäseneksi uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi *Huh alkavaa kesää! * Tuskin kovin moni olisi uskonut huhtikuussa, millainen toukokuu meille koittaa. Kesäisistä olosuhteista on saatu nauttia toden teolla koko maassa. Myös vedet ovat lämmenneet vauhdikkaasti. Muistutuksena, että kesän hellejaksojen aikana kannattaa kohdentaa kalastuspainetta lohikaloja paremmin lämpimiä olosuhteita kestäviin lajeihin. 52 tapaa innostua kalastuksesta -vinkkilistauksestamme niin aloitteleva harrastaja kuin myös kokeneempi harrastaja voi löytää uutta ja harrastusta elävöittävää tekemistä, joten käyhän tutustumassa. Nautitaan kesästä ja kalastuksesta. Seuraava uutiskirjeemme tuleekin sitten elokuussa. Nähdään kesällä kalastustapahtumissa sekä mm. Riihimäen Erämessuilla! Ja psst - Suomen Vapaa-ajankalastajien kesäkisa avautuu ensi viikolla, kalastusiloa ja upeita palkintoja luvassa! Seuraa somea ja verkkosivujamme. Kesän Kalastus maistuu -vinkit uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi *Riihimäen Erämessut 7.-9.6.* Riihimäen kansainväliset Erämessut järjestetään perjantaista sunnuntaihin 7.-9.6. Olemme mukana monipuolisen osasto- ja ohjelmatarjonnan kera! Tule innostumaan kalastuksesta, hakemaan parhaat vinkit kesän kalareissuille, keskustelemaan päivänpolttavista sekä kysymään, jos mietityttää. Hyvä tilaisuus liittyä myös jäseneksemme. uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi *Erämessuilla Fisuun-toimintapiste* Tänä vuonna Riihimäen Erämessuilla on erityinen lapsille ja nuorille suunnattu toiminta-alue Outdoor Activity Park. Lapsille ja nuorille suunnatun kalastusohjelmamme löydät alueen Fisuun-toimintapisteeltä, jossa pääsee kokeilemaan mm. uistimen tarkkuusheittoa, vieheiden tuunausta, perhon tekoa sekä tekemään oman lippauistimen. Suuntaa kohti Fisuun-flägejä! uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi *Kalankäsittelynäytöksistä oppia kalankäsittelyyn* Erämessuilla tarjoamme osastollamme vinkkejä kotimaisten kalojen käsittelyyn pyyntihetkestä fileeksi asti. Kerromme kalan alkukäsittelyn merkityksestä kalan säilymiselle ja maulle sekä näytämme eri kalalajien perkauksen ja fileoinnin. Tutustutaan myös lyhyesti kalankäsittelyvälineisiin. Käsiteltävinä lajeina on saatavuudesta riippuen muun muassa ahventa, kuhaa, särkeä ja lahnaa. uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi *Tuo tarpeettomat vieheet nuorille kunnostettavaksi* Perkaa viehepakkisi ennen Erämessuille tuloa ja auta nuoria kalastusharrastuksen pariin: tuo sinulle tarpeettomat tai vanhat vieheet kierrätykseen ja kunnostettavaksi. Tuunamme niistä ottipelejä nuorten käyttöön. Voit tuoda vieheitä sekä pääosastollemme U 331 sekä Fisuun-pisteelle Outdoor Activity parkissa. Tutustu Riihimäen Erämessujen koko ohjelmaamme 7.-9.6. täältä uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi *Vapapäivä tulee taas 8.6. * SVK yhteistyössä Metsähallituksen kanssa järjestää lauantaina 8.6. klo 10-15 suositun kaikille alle 18-vuotiaille ilmaisen kalastustapahtuman Vapapäivän kaikkiaan yhdellätoista Metsähallituksen ja yhdellä SVK:n vapakalastuskohteella. Opastettuihin kohteisiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, vaan paikan päällä ilmoittaudutaan SVK:n ohjaajalle, jolta saatu Vapapäivä-rintamerkki toimii kalastuslupana. Katso Vapapäivän kohteet uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi *Merilohi puhuttaa* Tule kuulemaan asiantuntijan arvio lohikantojen tilasta sekä kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) kalastussuositukset vuodelle 2025. Avoin tietoisku järjestetään maanantaina 3.6. klo 18-19. Alustajana Atso Romakkaniemi (LUKE). Tilaisuus ei vaadi ennakkoilmoittautumista, hae vain osallistumislinkki ja tule mukaan. Linkki koulutussivuiltamme uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Viehekalastuksen SM] uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi *Seuraa Viehekalastuksen SM -kilpailun liveä YouTubessa* Hyppää Viehekalastuksen SM -kisatunnelmaan! Voit seurata kilpailua ja mielenkiintoista kalastusaiheista ohjelmaa suoraan kisakeskuksesta lähetettävän LIVE-lähetyksen kautta Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Youtube-kanavalla @vapaa-ajankalastajat. Kilpailupäivät ja LIVE-ohjelmapäivät ovat ensisijaisesti perjantai 14.6. ja lauantai 15.6., sunnuntai 16.6. on varapäivä, mikäli sää niin edellyttää. LIVE-lähetyksen ohjelma julkaistaan kisaviikolla, pysy siis kuulolla. Lue lisää uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi *SM-kilpaonki 6.-7.7. Seinäjoella* SM-kilpaonki on pidemmälle ehtineiden himo-onkijoiden kohtauspaikka. Taktiikka ja mäskäystaidot (kalojen houkuttelu erinäisin houkutusainein) näyttelevät suurta osaa menestyksen polulla ja nopea tilannetaju yhdessä nopeisiin liikkeisiin takaavat yleensä korkeamman sijoituksen kilpailussa. Vuoden 2024 SM-kilpaonki kilpaillaan 6.-7.7. Seinäjoen Kyrönjoella. Kilpailun järjestää Seinäjoen Seudun Onkijat ry. Kilpailu on avoin kaikille Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenseurojen jäsenille. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 26.6. Lue lisää uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi *SVK:n lausunto vapaa-ajankalastuksen saalisilmoitusasetuksesta* Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö on tutustunut maa- ja metsätalousministeriön valmistelemaan esitykseen valtioneuvoston asetukseksi vapaa-ajankalastuksen saalisilmoituksesta ja laatinut aiheesta oman lausuntonsa 15.5.2024. Lue lausunto uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi *Jäsenseurat ja piirit:* *Tule seuraani! -teemavuoden valmistelu 2025 on käynnissä * Suomen Vapaa-ajankalastajien teemavuosi vuodelle 2025 on Tule seuraani! Teemavuosi nostaa esille jäsenseurojemme sekä piirien toimintaa eli valtakunnallisesti kalastusta monessa muodossa! Vuoteen liittyy SVK:n toteuttamia viestintä- ja markkinointitoimenpiteitä, mutta parhaaseen lopputulokseen pääsemme, kun teemme vuoden 2025 yhdessä. Nyt onkin hyvä aika laittaa mietintämyssyt hautumaan kesän kalareissuilla ja kirkastaa oman seuran toimintaa tulevan syksyn aikana: mitä tarjoamme, kenelle, miten siitä viestimme ja miten toimintaamme pääsee mukaan. Tuleva syksy on myös loistavaa aikaa laittaa oman seuran tiedot ajan tasalle uuteen jäsenrekisteriin, koska sieltä nousevat jatkossa myös seurojen tiedot uusille SVK:n verkkosivuille. Pysykää seuroissa kuulolla Tule seuraani 2025 -vuoden valmistelusta. Laitamme siitä myöhemmin syksyn aikana seurojen ja piirien yhteyshenkilöille omaa uutiskirjettä. *Mukavin kesäpuuha on* Kalastus laiturilta uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi Kalastus veneestä uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi Kalastus koskesta uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi Kalakokkailut uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Olette onkikisaajia! 76% teistä totesi onkikisaamisen olevan parasta puuhaa ja 18 % teistä aikoo kokeilla tänä kesänä hommaa ekaa kertaa. 4% uskaltautuu kokeilemaan myös rajattomia kisoja!] [image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo] uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry* Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki, puh. 050 597 4933 kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Instagram] uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Facebook] uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Youtube] uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: Issuu] uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: LinkedIn] uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön asiakastietorekisteri. Tietosuojaseloste uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi | Päivitä yhteystietosi tai peruuta tilauksesi uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi [image: LianaMailer] Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Kutsu Nuorten SM-toimintakilpailuun*

SM-toimintakilpailu järjestetään Salossa Klippulan leirikeskuksessa 31.8.-1.9. Paikalle voi saapua jo perjantaina 30.8. Kilpailusta vastaa Etelä-Suomen Vapaa-ajankalastajat keskusjärjestön tukemana. Kisaan kuuluu monipuolisia kalastukseen ja luontoon liittyviä tehtäviä kolmihenkisille nuorisojoukkueille. Lisäksi joukkue tarvitsee täysi-ikäisen huoltajan. Jokainen Vapaa-ajankalastajapiiri voi lähettää kaksi joukkuetta ja hallitseva mestaripiiri 3 joukkuetta. Säännöt löytyvät netistä www.vapaa-ajankalastaja,fi à säännöt. Ilmoittautumiset heinäkuun loppuun mennessä sähköpostitse mikael.jaakkola(a)vapaa-ajankalastaja.fi ja kopio jukka.vetikko(a)gmail.com. Lisätietoja voit kysyä sähköpostitse tai puh. Jukka Vetikko (kilpailu, kisapaikka, ruokailut, majoitus) 050 525 7809 Tarkemmat tiedot lähetetään joukkueille ilmoittautumisen jälkeen. Kaikki piirit mukaan leirinomaiseen hienoon kilpailuun! Tervetuloa! Etelä-Suomen piiri ja keskusjärjestö Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja kuva:image006.jpg:

Etsimme nyt

Aikuistoimintaa toteuttavia seuroja eri puolelta Suomea Kalastusharrastuksen voi aloittaa myös aikuisena. Verenperintönä kalastustaidon saa yhä harvempi ja käytännön kalastustaitojen opastukselle on kasvava kysyntä. *Nyt haluammekin kartoittaa jäsenseurojamme, jotka järjestätte aikuisille kalastusharrastukseen opastavaa toimintaa.* Uudenlaisella aikuisille suunnatulla toiminnalla voitte saada seuratoimintaan - uutta toimintaa ja sitä kautta virtaa - aktivoitua nukkuvia jäseniä - uusia aikuisia jäseniä, ja tätä kautta - uusia aikuisia talkoolaisia ja jopa vastuunkantajia *MIKSI? *Etsimme eri puolelta Suomea aikuistoimintaa toteuttavia jäsenseurojamme, jotta voimme ohjata meille SVK:hon tulevia yhteydenottoja (= ”Missä voisin oppia kalastuksen taitoja aikuisena”) teille seuroihin eteenpäin ja jotta voimme yhdessä saada teidän opastavat tapahtumanne esille. (Mitä on aikuistoiminta = kalastusharrastukseen opastavaa ja sitä syventävää toimintaa matalalla kynnyksellä aikuisille, ei-kilpailullista toimintaa) *Mitä odotamme teiltä?* Järjestätte vähintään 2 kertaa (= 2 päivänä) vuoden aikana jotain opastavaa toimintaa aikuisille. Tämä voi olla kalastuskurssi, kalareissu, aikuisten kalakerho, kalastustapahtuma tms., missä pääsee oppimaan kalastuksen taitoja tai kalastamaan mukavassa porukassa yhdessä. Tai se voi olla välinehuoltoiltama, solmukurssi tai vaikka jäälläliikkumiskurssi. Voitte järjestää johonkin kalastusmuotoon opastavan tapahtuman, kuten aikuisille suunnatun jigauskurssin, heittokalastuskurssin, perhokurssin, pilkkikurssin tai vaikka pilkintekokurssin. Muistakaa myös Mimmit kalastaa! -tapahtumat. Tai voitte järjestää kalankäsittelykurssin tai muun opastavan tilaisuuden, jossa kalankäsittely tai ruokanäkökulma on otettu huomioon. Kurssin ei tarvitse olla monien päivien kokonaisuus, myös päivän lyhytkurssit ovat suosittuja. Mahdollisuuksia on paljon, hyödyntäkää oman alueenne ja seuran vahvuuksia! Toimintanne voi olla vain jäsenille tarkoitettua (otattehan tässä tapauksessa mukaan myös uusia jäseniä) tai mukaan voi tulla kuka tahansa (hinta toiminnalle tässä tapauksessa korkeampi kuin jäsenille). *Miten saamme toimintanne kalastuksesta kiinnostuneiden tietoisuuteen? *Lisäämällä tapahtumanne uuteen SVK:n valtakunnalliseen tapahtumakalenteriin, joka on avoin tapahtumien ilmoituskanava kaikille jäsenseuroillemme ja avautuu kesällä/syksyllä 2024. Markkinoimme tapahtumakalenterin sisältöjä vuonna 2025 osana Tule seuraani -teemavuotta. *Tarvitseeko tapahtumasarjamme olla jo valmiina?* Ei tarvitse. Mutta tahtotila tulee olla, että haluatte käynnistää toimintaa. Voimme suunnitella toimintaa yhdessä ja autamme SVK:ssa myös sen markkinoinnissa. Annamme suunnitteluapua aikuisille suunnattujen matalan kynnyksen tapahtumien toteuttamiseksi, jäsen saa enemmän maksaa vähemmän -näkökulma huomioon ottaen *markkinointi- ja viestintäapua (markkinointimateriaalin suunnittelu, tiedottamisapu kohderyhmille, mediakontaktointi, oman alueen viestintäkanavien kartoitus) *tukevaa taloudellista resurssia aikuistoiminnan käynnistämiseen (max 500 euroa esim. vuokriin, välineisiin, raaka-aineisiin ym. erillisen hakemuksen ja suunnitelman pohjalta) Oman toiminnan suunnittelussa kannattaa ottaa avuksi 2021-2022 toteutettujen aikuispilottien kokemuksia www.vapaa-ajankalastaja.fi . *Ensimmäinen seurahaku päättyy 30.6.2024. Jos siis tunnistatte seurana itsenne, ilmoittakaa itsenne koordinaattorille. Tavoitteena olisi löytää ainakin yksi jäsenseura jokaisesta vapaa-ajankalastapiiristä vuoden 2024 aikana. * Lisätiedot ja seuran ilmoittaminen: Aikuistoiminnan koordinaattori Johanna Antila, johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 050 573 9332 Voit ilmoittaa seurasi myös täällä forms.gle kuva:image003.jpg: kuva:image004.jpg: kuva:image005.png: kuva:image006.jpg: Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Kutsu Suomen Vapaa-ajankalastajien koulutustilaisuuteen*

*Tapahtumaviestinnän koulutus*

Tapahtumaviestinnän koulutuksessa keskitytään tapahtumaviestinnän kolmeen kovaan: viestintään ennen tapahtumaa, viestintään tapahtuman aikana ja viestintään tapahtuman jälkeen. Käydään läpi yleisimpiä tapahtumaviestinnän työkaluja ja käytännön esimerkkejä, joista saa vinkkejä omaan toimintaan. Koulutus on tarkoitettu seurojen ja piirien tapahtumaviestinnästä vastaaville ja siitä kiinnostuneille. Koulutus toteutetaan kahden tunnin tehokkaana tietopakettina. Mikäli sinulla on käytössä älypuhelin, ota se koulutukseen mukaan, mutta osallistua voi hyvin ilmankin. *Koulutuksen ajankohta:* Tiistai 7.5.2024 kello 17.00 – 19.00. *Koulutuspaikka:* Google Meet -etäkoulutus *Kouluttaja:* Johanna Antila, koordinaattori, Suomen Vapaa-ajankalastajat *Ilmoittautuminen koulutukseen:* Viimeistään sunnuntaina 5.5.2024 sähköisellä lomakkeella osoitteessa forms.gle Ilmoittautumislomake löytyy myös osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi *Tiedustelut koulutuksesta*: johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi, 050 573 9332 Koulutus on tarkoitettu SVK:n jäsenille ja on osallistujille maksuton. Ennakkoilmoittautuminen vaaditaan. *Tervetuloa koulutukseen!* Johanna Antila Koordinaattori Suomen Vapaa-ajankalastajat

*Nuorisoasiaa*

*Järjestääkö seuranne toimintaa lapsille, nuorille tai perheille?*

Mikäli vastaus on kyllä, voitte hakea ilmaiseksi SVK:n teetättämiä mitalisarjoja palkinnoiksi tapahtumiinne. Mitaleja voi jakaa kalastuspäivässä, leireillä tai vaikkapa kerhotapahtuman yhteydessä, jonka tavoitteena on innostaa lapsia, nuoria ja perheitä kalastusharrastuksen pariin. Ketterimmin mitalien hakemien tapahtuu samalla kun teette tapahtumailmoituksen fisuun.fi -sivuille. Ilmoitusta tehdessä, laittakaa kohtaan ”tarvikepyyntö SVK:lle” maininta tarvitsemienne mitalisarjojen määrästä (max. 4 sarjaa/tapahtuma). Mitaleja voi tilata myös sähköpostilla sekä puhelimella. Lisätietoja asiasta voi kysyä Jannelta puh. 044 547 9116 tai janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Apuohjaajien koulutus*

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö kouluttaa tapahtumiin, leiri- ja kerhotoimintaan apuohjaajia, jotka vastaavat yhdessä muiden järjestäjien kanssa toiminnan suunnittelusta sekä järjestämisestä. Apuohjaajiksi kaivataan 14–18-vuotiaita kalastuksesta kiinnostuneita nuoria, jotka haluavat oppia uusia asioita sekä taitoja, joista on hyötyä myös muualla elämässä. Koulutus on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa käydään läpi leiriolosuhteissa toiminnan erityispiirteitä, opetellaan erilaisia askartelutaitoja ja tutustutaan keinoihin, joilla innostetaan uusia harrastajia kalastuksen saloihin. Toisessa osassa koulutettava osallistuu apuohjaajana käytännön toimintaan tapahtumassa, kerhossa tai leirillä. Molemmat osat käytyään koulutettava saa todistuksen suoritetusta koulutuksesta ja on valmis toimimaan apuohjaajana valtakunnallisissa tai alueellisissa tapahtumissa. *Apuohjaajakoulutus järjestetään 24.5.–26.5. *Padasjoella Särsjärven leirikeskuksessa (Hämeenlinnantie 357, 17500 Padasjoki) Ilmoittautuminen koulutukseen: Fisuun.fi/ tapahtumat 5.5.2024 mennessä. Lisätietoja koulutuksesta: janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi tai 044 547 9116 Koulutus on osallistujille maksuton. Keskusjärjestöön kuuluville osallistujille maksetaan korvausta koulutusmatkoista syntyneisiin kuluihin esim. linja-auto- sekä junamatkakuluihin. Myös jatkokuljetus Lahden rautatie- ja linja-autoasemalta leirikeskukseen järjestyy. Koulutuksen aikana kalastamme heittäen Särsjärvellä, tarkempaan ohjelmaan aikatauluineen pääsee tutustumaan ilmoittautumislomakkeen kautta fisuu.fi-sivuilla. Koulutukseen on vielä 8 paikkaa vapaana.

*Tulevia Fisuun leirejä*

Leireillä käyminen on monelle nuorelle yksi kesän hienoimmista kokemuksista. Leireillä nuoret pääsevät kalastamaan, saavat uusia kavereita sekä paljon oppia, joka edistää heidän kalastusharrastuksensa kehittymistä. SVK järjestää kesällä yhdessä kalastusseurojen ja aktiivisten talkoolaisten kanssa yhdeksän leiriä eripuolilla Suomea. Tässä tietoa leireistä, toivomme, että välitätte tietoa eteenpäin. *Fisuun perholeiri 18.–19.6.2024* Kajaanin Perhokerho, Kainuun Vapaa-ajankalastajat ja SVK järjestävät perholeirin päiväleiritoimintana Kajaanissa. Leiri on suunnattu alle 18-vuotiaille ja sopii niin aloittelijoille kuin kokeneemmille perhokalastajille. Leirillä kalastetaan Torvenkoskella Ristijärvellä ja Kongasjoella Paltamossa. Kokoontuminen molempina aamuina ABC Kajaanin pihassa, josta leiriläiset kyyditetään järjestäjän toimesta kohteisiin. Paluu samaan paikkaan päivän päätteeksi noin klo 16.00. Leirin hinta on 20 € SVK:n jäsenelle, ei jäsenelle 30 €. Leirille mahtuu mukaan 10 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen viimeistään 31.5. mennessä fisuun.fi-sivujen ilmoittautumislomakkeen kautta. Lisätietoja leiristä voi kysellä Matti Kuljulta puh. 050 369 7667 tai matti.kulju@vapaa-ajankalastaja.fi. *Fisuun päiväleirit 3.–7.6.2024* SVK jatkaa lasten ja nuorten päiväleirien järjestämistä myös tänä kesänä. Suunnitellut leiripaikkakunnat ovat Mikkeli, Kajaani, Turku (täynnä), Jyväskylä, Tampere. Päiväleirillä retkikohde vaihtelee eri leiripäivinä, joten kalastamaan pääsee useampaan kohteeseen. Kalastuksen lisäksi leirillä askarrellaan ja opitaan uusia kalastukseen liittyviä asioita. Osallistujia leirille otetaan max. 10-15/ leiri. Leirit ovat tarkoitettu 10–15-vuotiaille. Arki viikon kestävän leirin hinta on 100 € SVK:n jäsenille, muille 120 €. Tarkempaa tietoa ja ilmoittautuminen Fisuun.fi/ tapahtumat. *Perheleiri 9.–11.8.2024* Perheleiri järjestetään tänä vuonna Klippulassa Salossa. Leirin järjestämisestä vastaa SVK:n nuoriso- ja perhetoimikunta, apuvoimia leirin järjestämisen saadaan mm. Salon Urheilukalastajista. Nimensä mukaisesti leiri on tarkoitettu perheille, jossa on vähintään yksi aikuinen ja yksi lapsi/nuori. Leirillä toiminnan pääpaino on kalastuksessa, mutta leiriin mahtuu myös erilaisia leikkimielisiä visailuja ja kisailuja. Leirin hinta on vain 50 € jäsenille ja 80 € ei jäsenille. Leirin lisätiedot ja ilmoittautuminen fisuun.fi/ tapahtumat. *Fisuun kesäleiri 28.-30.6.2024* Länsi-Pohjan Perhokalastajien järjestämä Fisuun kesäleiri vie osallistujat tänä vuonna Simojoelle, jossa kalastamaan pääsee heittämällä perhoa tai uistinta. Erähenkisellä leirillä majoitutaan teltoissa, leiripaikkana toimii Malinin toimintakeskus Simossa (Pohjoispuolentie 59, SIMO) Leiripaikkoja on 15, lisätiedot ja ilmoittautumiset fisuun.fi/ tapahtumat. *Fisuun Väylä-24 1.-7.7.2024 Täynnä * Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedote 22.4.2024

*Suomen kalastusalan järjestöt ajavat kalastus- ja eräpalveluita liikuntaedun käyttöalaan *

*Kalatalouden Keskusliitto ja Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ovat molemmat jo vuosia kannattaneet ja esittäneet kalastuksen lisäämistä liikunta- ja kulttuuriedun käyttökohteeksi. Työnantajan tarjoamaa etua tulisi voida hyödyntää esimerkiksi kalastonhoitomaksun, kalastukseen liittyvien opaspalveluiden ja kalastuskurssien maksamisessa. * Valtakunnalliset kalastusalan järjestöt vierailivat perjantaina 19.4. valtioneuvostossa luovuttamassa kirjeen liikuntaedun käyttömahdollisuuden laajentamisesta valtiovarainministeri *Riikka Purran* erityisavustaja *Niko Ohvolle*. Kirjeessä pyydetään kiirehtimään *Orpon *hallitusohjelmaan kirjattua toimenpidettä kalastus- ja eräpalveluiden lisäämiseksi liikuntaedun käyttöalaan. -Vapaa-ajankalastuksen ja muiden eräpalveluiden monimuotoiset ja ympärivuotiset mahdollisuudet auttaisivat nykyistä useamman löytämään itselleen mielekkään liikuntaedulla tuettavan harrastusmuodon. Muutos olisi samalla tärkeä avaus hyvinvointivaikutuksiltaan kiistattomien luontoharrastusten hyödyntämisessä paitsi työhyvinvoinnin myös kansanterveyden edistämiseen, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toiminnanjohtaja *Olli Saari.* Esitykselle on laaja kannatus niin kalastuksen, metsästyksen ja eräharrastusten parissa toimivien yritysten kuin myös työssäkäyvien kalastusharrastajien keskuudessa. Työnantajan tarjoaman edun käyttömahdollisuus piristäisi koko kalatalouden asemaa ja toisi mukanaan kalastuksen pariin myös uusia harrastajia. -Liikuntaedun käyttömahdollisuus kalastonhoitomaksun maksamiseen kasvattaisi ilman muuta vuotuista maksukertymää. Tästä hyötyisi koko kalatalousala, koska kertymä käytetään pääosin kalavesien hoitoon ja kehittämiseen, mainitsee toiminnanjohtaja *Vesa Karttunen *Kalatalouden Keskusliitosta. Liikuntaedun käyttömahdollisuudella edistettäisiin peräti kolmea hallitusohjelmakirjausta. Toteutuessaan se olisi hyvinkin tarpeellinen lisäys myös kalastonhoitomaksukertymän kasvattamisen kannalta. Suomessa on 1,8 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa, joista lukuisat hyötyisivät mahdollisuudesta käyttää liikuntaetua kalastusharrastukseen. Luontoharrastuksina pidettävät kalastus ja metsästys parantavat ja ylläpitävät fyysistä kuntoa, vähentävät stressiä ja ovat myös tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Vaikutukset myös työelämässä suoriutumiseen olisivat positiivisia. *Lisätietoa aiheesta antavat:* Olli Saari, toiminnanjohtaja, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, p. +358 50 339 4660 Vesa Karttunen, toiminnanjohtaja, Kalatalouden Keskusliitto, p. +358 50 3850 875 Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedote. Julkaistu: 12.03.2024, 08:00 22,20 kg karppi, jättikuha ja kuusi muuta uutta Suomen ennätystä

*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kahdeksan uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat karppi 22,20 kg, kuha 14,7 kg, toutain 8,3 kg, sorva 1,58 kg sekä teisti 22,1 cm ja idänsieraintokko 8,8 cm. Ohuthuulikeltti 0,666 kg on kokonaan uusi laji Suomen ennätyskalalistalla ja listan 82 kalalaji. Uudessa ainoastaan kalojen pituuteen perustuvassa sarjassa uusia ennätyksiä olivat ahven 50 cm ja harjus 58 cm.* Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa kahdeksan uutta Suomen ennätystä. *Karppi* on suurimmaksi kasvava särkikalamme. Laji lisääntyy Suomessa, mutta sen poikaset jäävät ensimmäisen kesän jälkeen niin pieniksi, etteivät ne selviydy ensimmäisestä talvesta. Kaikki vesiemme karpit ovatkin peräisin istutuksista. *Arto Vihannon* ja *Arto Hyttisen* Hiidenvedeltä verkolla joulukuussa 2023 saama 22,20 kg karppi oli niin iso, ettei sille meinannut löytyä punnituspaikkaa. Lopulta riittävän suuri vaaka löytyi paikalliselta eläinlääkäriasemalta. *Kuha* on suosittu vapaa-ajankalastajien saaliskala. Viime vuosina Suomesta on saatu paljon isoja kuhia erityisesti vapavälinein, mutta uutta ennätystä on saatu odottaa. Kantahämäläisessä järvessä helmikuussa 2023 verkkoon kiinni jäänyt 14,7 kg kuha on uusi Suomen ennätys. *Toutain* on suureksi kasvava petomainen särkikalalaji. Vanajanselältä viime vuoden helmikuussa verkkoon kiinni jäänyt uusi ennätystoutain painoi 8,3 kg. *Sorva* on särkeä muistuttava kirkkaan punaeväinen kala, joka viihtyy rehevissä vesissä niin sisävesissä kuin meren rannikolla. Ahvenanmaalta ongella viime kesäkuussa saatu 1,58 kg sorva on komea uusi ennätys. *Teisti* on monelle varsin tuntematon pohjakala, jota tavataan rannikollamme Helsingin ja Kaskisten välisellä merialueella. Ahvenanmaan Föglössä tutkijoiden verkkoon heinäkuussa 2023 jäänyt 22,1 cm teisti nosti ennätyksen uudelle kymmenluvulle. *Idänsieraintokko* on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Helsingistä toukokuussa Kalamaratonin yhteydessä pyydetty 8,8 cm idänsieraintokko on selvä parannus vanhaan ennätykseen. *Ohuthuulikeltti* on kokonaan uusi laji ennätyskalalistalla. Satunnaisesti Suomen rannikolta tavatun lajin luontainen esiintymisalue sijaitsee Atlantilla. Raumalaisen kaupallisen kalastajan rysään syyskuussa 2023 uinut 0,666 kg ohuthuulikeltti on ennätyskalalistan 82 kalalaji. *Uudet sarjan ahven ja harjus* Ennätyskalalautakunta avasi viime vuonna kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Tällä lautakunta halusi parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. Sarjan ensimmäiset ennätykset ovat Suomussalmelta uisteltu ahven 50 cm ja Enontekiöltä perholla saatu harjus 58 cm. Jatkossa ennätyskalarekisterissä on näiden kalalajien osalta sekä vanha kalan painoon perustuva ennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ennätys. Uuden sarjan ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. *Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka* Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 82 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi. Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin. Kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja. Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät lisäksi osoitteesta ahven.net kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net *Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:* Tiedottaja Jaana Vetikko Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö puh. 050 525 7806 Tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto puh. 044 4931 457 *Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä. Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyb Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Vapaa-ajankalastajapiireille ja kalastusseuroille

*Valvontaoikeus kalastustapahtumissa koskien kilpailukalojen käsittelyä*

SM-kiiskipilkissä eläinlääkäreiden suorittama valvontatarkistus herätti keskustelua ja selvennystarpeen siitä, keillä on oikeus valvoa eläinten hyvinvointilakiin kytkeytyvien kalojen hyvinvointia koskevien kalastuslakipykälien noudattamista. Asiaan on nyt saatu maa- ja metsätalousministeriön tuore selvitys. Selvityksen mukaisesti, kuten SVK:ssa tilanne oli ymmärrettykin, on *valvontaoikeus vain kalastuslain mukaisilla valvojilla*; poliisilla, rajavartiolaitoksella, kalatalousviranomaisilla (maa- ja metsätalousministeriö sekä ne ELY-keskukset, joille kalatalousasiat kuuluvat), valtion vesillä Metsähallituksella, virallisella kalastuksenvalvojalla ja tullilla. Koska kalojen ja rapujen lopetuksesta säädetään kalastuslaissa (58a §), niin *esimerkiksi eläinlääkäreillä ei ole oikeutta valvoa kalastuskilpailuja tai -tapahtumia*. Poliisi voi kuitenkin tarvittaessa pyytää avukseen myös muilta kuin laissa mainittuja tahoja (oletus). SVK saattoi asian myös Ruokavirastolle tiedoksi, ja heidän kauttaan tieto levitettiin laajasti mm. eläinlääkäreille eri puolelle Suomea. SM-kiiskipilkin osalta on inhimillistä todeta, että valvontaa tehneillä ei välttämättä ollut nykyinen valvontaoikeusasia tiedossa, kuten se ei myöskään järjestäjillä ollut. Jatkotoimenpiteitä ei suuntaan tai toiseen kannata siten miettiä. Niissä SM-kilpailuissa ja muissa tapahtumissa, joissa saaliskalat otetaan talteen, toimitaan lain ja sääntöjemme edellyttämällä tavalla lopettaen kalat nopeasti ja kivuttomasti. Kilpailuissamme sääntöjen vastaiset (ei-lopetetut) kalat johtavat kyseisen kilpailijan hylkäykseen. Kilpailuissa, joissa saaliskalat sumputetaan (onginnan maajoukkuekarsinnoissa ja SM-kilpaongessa), hoidetaan *punnitukset ripeästi maksimoiden* *saaliskalojen selviytymismahdollisuu**s**.* Kalastuskilpailut ja -tapahtumat jatkuvat siis tuttuun tapaan. Kilpailukalojen lopetusvelvollisuudesta ja käsittelystä on SM-kilpailujemme osalta kirjattu sääntöihin, joihin voi perehtyä tarkemmin osoitteessa: www.vapaa-ajankalastaja.fi. Kalojen asianmukaisen kohtelun toteutuminen on sananmukaisesti kalastajien käsissä. Minkäänlaisiin väärinkäytöksiin ei valvontaoikeuslinjauksen myötä ole varaa, se herättäisi kysymyksen tarpeesta muuttaa vallitsevaa lainsäädäntöä. Pidetään osaltamme huolta, että lakia noudatetaan. Hyvää kilpailuvuotta toivottaen, - Suomen Vapaa-ajankalastajat - Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Martat kannustavat kaikkia kalastamaan*

*Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Marttaliitto tiivistävät yhteistyötä vuonna 2024. Yhteisenä tavoitteena on kannustaa suomalaiset kalastusharrastuksen pariin sekä käsittelemään ja käyttämään monipuolisesti kotimaista kalaa.* Luonnonvarakeskuksen tilastojen (2023) mukaan suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa lähes neljä ja puoli kiloa ja tuontikalaa noin kahdeksan ja puoli kiloa asukasta kohti vuonna 2022. Ylivoimaisesti suosituin kala suomalaisten ostoskoreissa on kasvatettu norjalainen lohi. Kotimaisesta luonnonkalasta peräti 75 % on kuitenkin itse pyydettyä, mikä tarkoittaa kahta kiloa henkilöä kohden. Pro Kalan teettämän kuluttajatutkimuksen (2019) mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaisi syödä kalaa enemmän. Haasteena kuitenkin on mm. kotimaisen kalan paikoitellen heikko saatavuus, korkea hinta sekä puutteelliset kalankäsittelytaidot. Kalan syömisellä on lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia ja sen käytön suositusmäärät tulevat todennäköisesti nousemaan kuluvan vuoden lopulla julkaistavissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa. Kalastaminen puolestaan on edullinen ja jokaiselle sopiva ympärivuotinen harrastus, joka itsessään voi tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kalastus on myös mitä mainioin tapa nauttia suomalaisesta luonnosta ja hyötyä samalla kaikista sen tarjoamista hyvinvointivaikutuksista. ”Kotimainen kala on lähiruokaa, terveellistä ja nopeasti kypsyvää. Varautuminen kalastamalla on uusvanha kansalaistaito, jolla voidaan edistää omaa hyvinvointia, kestävää kalastusta ja vastuullisia ympäristötekoja”, toteaa Marttaliiton pääsihteeri *Marianne Heikkilä*.

*Kalastuksesta kansalaistaito*

Martoille omavaraisuus on aina ollut osa neuvonnan ydintä: kotitarveviljely, marjastus, sienestys, säilöntä ja itse tekeminen ovat arvokkaita kansalaistaitoja, joiden sanomaa järjestö on vienyt eteenpäin jo 125 vuotta. Suomen Vapaa-ajankalastajat tukee ja neuvoo kalastusharrastajia sekä työskentelee kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta. Järjestöjä yhdistää tahto saada omaan käyttöön kalastaminen osaksi suomalaisten kansalaistaitojen työkalupakkia ja sitä kautta kestävästi pyydettyä kotimaista kalaa jokaiseen pöytään. ”Kalastustaitojen vaalimisen ohella on viisautta päivittää sekä perkuuosaamista että asenteita, jotta tutut kotimaiset kalat, kuten silakka, hauki ja särkikalat, tulevat nykyistä useammin hyödynnetyksi ruokana. Toisaalta samalla yhteiskunnassa on myös huolehdittava kalaan kannustavista lupajärjestelmistä ja vesille pääsyn helppoudesta sekä tietenkin kalakannoista ja -vesistä”, kertoo Suomen Vapaa-ajankalastajien toiminnanjohtaja *Olli Saari*.

*Kampanjalla kalastusmuodot ja kalaruoat tutuiksi*

Järjestöjen monimuotoisen yhteistyön keskiössä on vuoden mittainen Kalasta ympäri vuoden -kampanja, jossa esitellään erilaisia kalastuksen muotoja ja tehdään tutuksi kalastusta ympärivuotisena harrastuksena. Kampanjassa jaetaan myös vinkkejä saaliin käsittelyyn ja ruoanvalmistukseen. Kalastusmuodoista esitellään yleiskalastusoikeuksiin kuuluvia ongintaa, pilkintää ja silakanlitkausta sekä viehekalastusta, johon iästä riippuen tarvitaan kalastonhoitomaksu. Käsittelyvinkeissä käydään läpi yleisimmät ruokakalat ja samalla saadaan neuvoja niin perinteisten kalaruokien valmistamiseen kuin uudempienkin ideoiden toteutukseen. Kampanjaa voi seurata muun muassa järjestöjen sosiaalisessa mediassa, mutta sekä Martat että SVK kutsuvat kaikki mukaan toimintaan: marttayhdistyksiä ja kalaseuroja löytyy ympäri Suomen ja mukaan voi myös tulla vaikka kurssi kerrallaan. Nyt on aika siirtää kestävän kalastuksen taidot seuraaville sukupolville. *Lisätietoja:* Johanna Antila, koordinaattori, Suomen Vapaa-ajankalastajat johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi 050 573 9332 Taru Karonen, kehittämispäällikkö, Marttaliitto taru.karonen(a)martat.fi 050 535 4006 *Organisaatiot:* Suomen Vapaa-ajankalastajat Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Arvojamme ovat yhteisöllisyys, vastuullisuus, elämyksellisyys ja asiantuntemus. Toimimme yhdessä paremman kalastuksen puolesta. www.vapaa-ajankalastaja.fi www.mimmitkalastaa.fi FB Suomen Vapaa-ajankalastajat www.facebook.com IG @vapaa_ajankalastajat www.instagram.com @mimmitkalastaa www.instagram.com Marttaliitto ry. Marttaliitto on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö. Martat toimivat sen puolesta, että kaikilla ihmisillä, kaikenlaisissa kodeissa, olisi hyvä olla. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja avoimuus. Hyvästä arjesta parempi maailma. www.martat.fi FB Martat vinkkaa www.facebook.com IG @marttailu www.instagram.com Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Kalastonhoitomaksun ikäraja muuttui – on aika päivittää verkkosivut

Kalastonhoitomaksusta kertova info kalastusaiheisilla sivuilla poikii paljon uusia maksajia. Metsähallitus on seurannut Eräluvat-verkkokaupan liikkeitä ja huomannut, että moni asiakas tulee kauppaan sellaisen kalatalousalueen tai kalastusseuran sivuilta, joilla kerrotaan pakollisesta kalastonhoitomaksusta heti etusivulla. Vuoden 2024 alusta kalastuslaki muuttui siten, että entistä vanhemmat kalastajat ovat maksuvelvollisia. Nyt on aika päivittää tiedot verkkosivuille. Ohessa lyhyt ja pitkä malli sivujen tekstistä ja suositeltavat linkit sivulle, jossa maksaminen onnistuu. Kysy neuvoa verkkosivujen päivityksestä: Viestintäpäällikkö Aku Ahlholm, 040 4814890, Metsähallitus Erityisasiantuntija Jaakko Haapakoski, 040 1908717, Metsähallitus etunimi.sukunimi(a)metsa.fi Esimerkiksi näin kerrot kalastonhoitomaksusta lakimuutoksen jälkeen verkkosivuilla: (lyhyt versio) Kalastonhoitomaksu Kalastonhoitomaksu on kalastuksen perusmaksu, joka tulee maksaa, jos on iältään 18–69-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa. Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ehtivät täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä. *Maksa kalastonhoitomaksu -linkki* (linkin voi osoittaa suoraan verkkokauppaan: verkkokauppa.eraluvat.fi) (linkin voi osoittaa myös sivulle: www.kalastonhoitomaksu.fi tai www.eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu) (pitkä versio) Kalastonhoitomaksu Kalastonhoitomaksu on kalastuksen perusmaksu, joka tulee maksaa, jos on iältään 18–69-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa. Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ehtivät täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä. Kalastonhoitomaksu oikeuttaa yhdellä vieheellä kalastamiseen lähes koko maassa, toisinaan kalastaja tarvitsee lisäksi vesialueen omistajan luvan. Kalastonhoitomaksuilla hoidetaan kalavesiä ja kalakantoja sekä valvotaan kalastusta ja neuvotaan kalastajia. Kalastonhoitomaksu perustuu kalastuslakiin (linkki: www.finlex:fi). Lisätietoja saa sähköpostitse eraluvat(a)metsa.fi ja puhelimitse 020 69 2424. *Maksa kalastonhoitomaksu -linkki* (linkin voi osoittaa sivulle: www.kalastonhoitomaksu.fi tai www.eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu) (linkin voi osoittaa myös suoraan verkkokauppaan, mutta tämä osoite voi muuttua päivitysten tai sivu-uudistusten yhteydessä: verkkokauppa.eraluvat.fi) Lataa tästä ohjeita verkkosivuille. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Joulukuusia upotetaan taas turoiksi – Vapaa-ajankalastajat järjestävät turotapahtuman Vaasassa jo yhdeksättä kertaa

*Oman joulukuusen upottaminen veteen kututuroksi on helppo ja tehokas tapa parantaa kalakantaa. Kututurot toimivat keväällä ahventen kutualustoina ja tarjoavat erinomaisen kasvupaikan pienille kalanpoikasille. Kututuroja tekemällä korvataan rantarakentamisen myötä hävinneitä kutupaikkoja.* Vaasan rantavesiin on upotettu turoja jo vuodesta 2018 lähtien. Tulevana loppiaisena järjestettävä turotapahtuma on siis järjestyksessään jo yhdeksäs. Kaikille avoimissa turotapahtumissa jokainen kuusen omistaja voi itse upottaa oman joulukuusensa kalojen hyväksi. Kututuron upottaminen on malliesimerkki uudesta ekosysteemilähtöisestä kalakannan hoidosta, joka on tutkitusti tehokkaampi tapa hoitaa kalakantaa kuin kalojen istuttaminen. Kututuroista on suuri hyöty nimenomaan kaupunkien rantavesissä, joista luontaiset kutupaikat ovat merkittävästi vähentyneet. Monessa kaupungissa jopa yli 70 % rannoista on rakennettu. Vaasan turotapahtuma järjestetään Hietasaaren kupeessa, samassa paikassa kuin vuonna 2023. Tuolloin mereen upotettiin ennätysmäärä joulukuusia, yhteensä 149 kappaletta. Tapahtuma järjestetään lauantaina 6.1.2024 klo 10:00 – 14:00. Paikalla on vaasalaisten kalastusseurojen väkeä auttamassa kuusten upottamisessa. Turotapahtuman järjestävät Suomen Vapaa-ajankalastajat, Vaasan Urheilukalastajat ja Pilk Kings. Lisätietoja: Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050, juha.ojaharju(a)vapaa-ajankalastaja.fi Lisää tietoa ekosysteemilähtöisestä kalakantojen hoidosta: www.science.org. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Seurakirje 4/2023

*1. Syyskokouspäätöksiä* *2. ELY-keskusten avustushaku kalatalouden edistämiseen on käynnissä* *3. Jäsenraportit* *5. SVK:n toimisto on suljettuna 25.12.-1.1.6. Vapaa-ajan Kalastaja 2024 aikataulu ja järjestöilmoitukset7. Tapahtumia 2024* *8. Messut vuonna 20249. Tukea leiritoimintaan!* *10*. *Palkittavat nuorisotoimijat 2023* *11. Kilpailukalenteri 2024. 12. Kilpailutoimintaa talvella ja keväällä 2024*

Lataa tästä kilpailukalenteri 2024 pdf-tiedostona. *1. Syyskokouspäätöksiä* Syyskokous pidettiin Hotelli Triplassa Helsingissä ja etäyhteyksin 25.11.2023. Osana toimintasuunnitelman hyväksymistä vahvistettiin keskusjärjestön painopisteiksi vuonna 2024 *Yhteisöllisempi kalastusperhe* ja *koukuttava ja vaikuttava viestintä*. Lisäksi teemaksi vahvistettiin sama kuin kuluvana vuonna eli *Kalastus maistuu!*. Teeman mukaisesti on järjestön toiminnassa tarkoitus nostaa esiin omavaraisen kalastuksen ja saaliin hyödyntämis(taitoj)en lisäämistä. Teemalla on tärkeä viestinnällinen merkitys niin sisäisesti kuin ulospäinkin, se toimii yhteisenä nimittäjänä toimintavuoden moninaisille tekemisille ja tapahtumille. *Valinnat* SVK:n hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Sami Kainulainen, Esko Ijäs ja Rauno Veteläinen vuosille 2024-2026. Hallituksen varajäseniksi valittiin Klaus Kaikkonen (Kainulainen), Jari Jamalainen (Veteläinen) ja Anne Kuusinen (Esko Ijäs). *Jäsenmaksut* Vuoden 2024 jäsenmaksuiksi päätettiin SVK:n hallituksen ja kevätkokouksen esityksen mukaisesti 19 €/ varsinainen jäsen, 10 €/ perhejäsen ja 5 €/ nuorisojäsen sekä 45 € henkilöjäsen ja 500 €/ kannatusjäsen. *Matkakorvaukset* Syyskokous päätti, että SVK maksaa luottamushenkilöille matkakorvauksena matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon käytöstä tai omalla autolla matkustettaessa 60 % valtion matkustusohjesäännön mukaisesta kilometrikorvauksesta. *Julkilausuma* Syyskokous antoi julkilausuman ”Vapaa-ajankalastajat: Kotimaisen kalan käyttämisen perinteet säilyvät vahvan kalastusharrastuksen ansiosta”. Voit lukea sen osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi . *2. ELY-keskusten avustushaku kalatalouden edistämiseen on käynnissä* Kalatalouden edistämisvarojen hakuaika on 1.-31.1.2024. Hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.ely-keskus.fi ja niihin kannattaa tutustua huolellisesti. Aiheesta on lähetetty tarkemmat ohjeet omassa seurapostissa 19.12.2023. *3. Jäsenraportit* Ilmoitamme, että tänä vuonna emme enää postita paperisia jäsenraportteja seuroille, vaan seurat pyytävät niitä tarpeensa mukaan SVK:n jäsensihteeriltä, Tarja Lehtimäeltä, tarja.lehtimaki@vapaa-ajankalastaja.fi. Nettipohjaisen jäsenrekisteriohjelmamme myötä olemme kouluttaneet toista sataa jäsenseuramme toimihenkilöä käyttämään yhteistä ohjelmaamme ja siten seuroilla on ollut mahdollista tarkastella ja osittain myös päivittää seuransa tietoja. *5. SVK:n toimisto on suljettuna 25.12.-1.1.* Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön toimisto on suljettu 25.12.-1.1. Toimisto on avoinna jälleen 2.1. alkaen ma-pe klo 9-16 ja puhelinpalvelu ma-to klo 9-16. *6. Vapaa-ajan Kalastaja 2024 aikataulu ja järjestöilmoitukset*Ilmestymisajat sekä toimituksellisen aineiston ja seurailmoitusten toimitusaikataulut 2024: lehti aineistopäivä ilmestymispäivä 1 5.12.-23 26.1. 2 29.1. 22.3. 3 8.4. 31.5. 4 1.7. 23.8. 5 12.8. 4.10. 6 7.10. 5.12. Muistattehan, että seurat ja piirit voivat ilmoittaa kilpailuistaan, kokouksistaan ja muista tapahtumistaan lehtemme järjestötoimintaa-palstalla. Yksipalstainen enintään 40 mm:n ilmoitus maksaa vain 10 euroa + alv. Tätä suuremmista ilmoituksista veloitamme vain 0,50 e/ylimenevä palstamm. Ilmoitukset voi toimittaa päätoimittajalle aineistopäivään mennessä sähköpostitse jaana.vetikko(at)vapaa-ajankalastaja.fi tai postitse: Vanha talvitie 2-6 A 11, 00580 Helsinki. Mukaan tieto, mihin numeroon ilmoitus on tarkoitettu sekä se, jos ilmoitukseen halutaan mukaan seuran logo. Logot voi toimittaa jpg- tai pdf-muodossa nelivärisinä tai mustavalkoisina. *7. Tapahtumia 2024* 26.4. SVK:n kevätvuosikokous, Tampere 27.-28.4. Piiritreffit, Tampere 8.6. Vapapäivä, tapahtumia eri puolilla Suomea Metsähallituksen kohteissa 23.11. SVK:n syysvuosikokous *8. Messut vuonna 2024*Keskusjärjestö osallistuu omalla osastollaan seuraaville messuille: Venemessut 9.-18.2. Helsingissä, Mökki & Vene 12.-14.4. Turussa (yhdessä Lounais-Suomen vkp:n kanssa), Perhomessut 27.-28.4. Tampereella (yhdessä Hämeen piirin kanssa?), Lapin Erämessut 17.-19.5. Rovaniemellä ja Erämessut 7.-9.6. Riihimäellä. Lisäksi keskusjärjestö avustaa vapaa-ajankalastajapiirejä osallistumisessa alueellisesti merkittäville messuille antamalla käyttöön messuosaston pystyttämiseen tarvittavia rakenteita ja messuilla jaettavaa materiaalia. Aluetyöntekijät avustavat myös mahdollisuuksiensa mukaan messuosastoilla. Materiaalitoimituksia koskevien tilausten tulee olla SVK:n toimistolla *vähintään yksi kuukausi* ennen tapahtumaa. Vapaa-ajan Kalastaja –lehden mahdolliset tilaukset vieläkin aikaisemmin ilmestymisajoista riippuen. *9. Tukea leiritoimintaan!* Onko piirillä tai seuralla aikomus järjestää leiritoimintaa nuorille? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön nuoriso- ja perhetoimikunta asettaa haettavaksi valtakunnallisen pilkkileirin, perholeirin sekä kesäleirin järjestämisoikeudet. Leirien tulee olla kaikille avoimia ja leireille tulee sopia vähintään 20 osanottajaa. Leirin tulee olla kestoltaan vähintään viikonlopun mittainen. Nuoriso- ja perhetoimikunta myöntää järjestäjille tukea enintään 1500 e/leiri. SVK: n lasten- ja nuorten kalastusohjaajat voivat avustaa leirin järjestämisessä. Järjestämisoikeutta voivat anoa SVK. n *piirit tai yksittäiset seurat.* Seurat voivat järjestää leirin myös yhteistyössä vapaa-ajankalastajapiirin kanssa! Jos olette kiinnostuneet leirin järjestämisestä, niin olkaa yhteydessä Janne Tarkiaiseen, janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. *10*. *Palkittavat nuorisotoimijat 2023* Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön nuoriso- ja perhetoimikunta pyytää piireiltä esitystä vuoden 2023 palkittavasta nuorisotoimijasta. Esityksiä toivotaan *viimeistään 31.1.2024* mennessä osoitteeseen janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Valinnassa piirejä pyritään huomioimaan seuraavat palkitsemisperusteet, jotka ovat eduksi valintaa tehtäessä: - aktiivinen kalakummitoiminta (ja/tai) - kalaseuran tai piirin nuorisotoiminnan vetäminen (ja/tai) - muu toiminta nuorten kalastusharrastuksen edistämiseksi Palkitseminen tapahtuu piirien kevätkokouksissa- 24. Muistattehan ilmoittaa palkittavan nimen lisäksi hänen paitakokonsa. Toiminta nuorten parissa on tärkeää kalastusharrastuksen sekä seuratoiminnan jatkuvuudelle. Yhtä tärkeää on myös muistaa toiminnanjärjestäjiä, joten ehdotuksia nuorisotoimijasta toivotaan kaikilta piireiltä. Liitteessä lista jo aiemmin huomionosoituksen saaneista. Lataa tästä lista aiemmin palktuista pdf-tiedostona. *11. Kilpailukalenteri 2024* 27.1. Pilkki12 (rajaton kilpailu) 27.1.-29.2. Pilkkikuu (rajaton kilpailu) 3.2. SM-pilkin esikisa, Kallavesi, Kuopio 10.2. Pilkkimaajoukkueiden loppukarsinta, paikka salainen 17.2. SM-kiiskipilkki, Pyhäselkä, Joensuu (alustava paikka ja päivämäärä) 2.3. SM-pilkki, Kallavesi, Kuopio 3.3. SM-mormuskointi, Tuusmäki, Rantasalmi 16.3. SM-lohipilkki, Pirttilahti, Enonkoski 29.-30.3. MM-morrikarsinta, Varkaus 13.4. SM-särkipilkki, Kuusamo 20.4. SM-rautupilkki, Tuulispääjärvi (alustava päivämäärä) 25.-26.5. Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 1/2, Kimolan kanava 9.6. SM-onki, Kimolan kanava ?? Nuorten SM-perhokalastuskilpailu (ajankohta ja paikka vielä auki) 14.-16.6. Viehekalastuksen SM 28.-29.6. Onki24 (rajaton kilpailu) 6.-7.7. SM-kilpaonki, Kyrönjoki ?? SM-kelluntarengas (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SM-heittouistelu (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SVK:n mestaruusvetouistelu (ajankohta ja paikka vielä auki) 14.7. SM-soutu-uistelu, Immalanjärvi, Imatra (alustava pvm) 3.8. SM-Veneonki, Viitasaari ?? Naisten SM-perho (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? Mastersien SM-perho (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? Perhokalastuksen SM-finaali (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? Nuorten SM-toimintakilpailu, Etelä-Suomi (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? Epävir. MM-tuulastus (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SM-tuulastus (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SM-laituripilkki, (ajankohta ja paikka vielä auki) 7.-8.9. Onkimaajoukkueiden loppukarsinta 2/2, Lempäälän kanava ?? Perhokalastuksen SM-joukkuekisa (ajankohta ja paikka vielä auki) ?? SM-perhonsidontakilpailu (ajankohta ja paikka vielä auki) *Kansainväliset kilpailut:* 9.-10.3. MM-morri, Mongolia 14.-17.3. PM-pilkki, Norja 19.-25.5. MM-perho naiset, Vyssi Brod, Tsekki 19.-25.5. MM-perho masters, Vyssi Brod, Tsekki 3.-9.6. EM-Perhokalastus, Puola 15.-16.6. Veteraanien MM-onki, Bulgaria 15.-16.6. Mastersien MM-onki, Bulgaria 23.-30.6. MM-Perhokalastus, Font Romeu, Ranska 29.-30.6. EM-kilpaonki, Hollanti 11.-18.8. MM-perho nuoret, Vyssi Brod, Tsekki 27.-28.7. Seurajoukkueiden MM-kilpaonki, Slovenia 24.-25.8. Naisten MM-kilpaonki, Portugali 21.-22.9. Miesten MM-kilpaonki, Ranska *12. Kilpailutoimintaa talvella ja keväällä 2024*Kilpailuista oheisessa liitteessä. Kilpailukutsut, ilmoittautumisohjeet yms. löytyvät SVK:n kotisivuilta vapaa-ajankalastaja.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi. Lisätietoja SVK:n kilpailutoiminnasta saatte myös kalatalousasiantuntija Marcus Wikströmiltä p. 045 110 2126, s-posti: marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi.

*Kalaisaa talvea, hyvää joulua ja kireitä siimoja!

* Terveisin Jaana Vetikko, Olli Saari, Pekka Lehdes, Petter Nissén, Janne Rautanen, Marcus Wikström, Janne Tarkiainen, Juha Ojaharju, Janne Antila, Johanna Antila, Tintti Drake, Jaana Piskonen, Tarja Lehtimäki ja Ismo Malin *Kilpailutoimintaa talvella ja keväällä 2024 * Kilpailuissa noudatetaan SVK:n kilpailutoimikunnan hyväksymiä sääntöjä, jotka löytyvät mm. netistä os. www.vapaa-ajankalastaja.fi. Kilpailukutsut julkaistaan Vapaa-ajan Kalastaja –lehdissä 1/2024 ja 2/2024. *Pilkki12 ja Pilkkikuu*Pilkki12 ja Pilkkikuu ovat koko kansan pilkkikilpailuja, joihin voit osallistua missä päin tahansa Suomea. Pilkki12 järjestetään la 27.1. klo 9-21. Kuukauden mittainen Pilkkikuu alkaa myös 27.1. klo 9 ja jatkuu 29.2. klo 24 asti. Pilkki12- kilpailussa saadut kalat hyväksytään mukaan Pilkkikuu-kilpailuun. Kilpailualueena ovat kaikki Suomen vesistöt, pois lukien kieltoalueet. Ilmoittautumiset ja lisätiedot löytyvät osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12. *Pilkinnän maajoukkuekarsintaa vuodelle 2025* Pilkinnän maajoukkueiden loppukarsinta 10.2.2024. Kokoontumispaikkana toimii Keminmaan Citymarket osoitteessa Jauholantie 1-3, 94450 Keminmaa (pohjoispään parkkipaikka). Ilmoittautuminen klo 7.00-8.30 välisenä aikana. Lisätietoja antaa Jaana Jaako p. 040 721 4136. *Kutsu SM-pilkin esikilpailuun* SM-pilkin esikilpailu la 3.2. Kuopiossa. Kilpailukeskus ja kilpailutoimisto sijaitsevat osoitteessa: Puikkarintie 41, 70420 Kuopio. Kilpailuaika kaikissa sarjoissa klo 10.00–14.00. Kilpailualueelle siirtyminen alkaa noin klo 9.15 annettavalla äänimerkillä, ja maalialueelle kilpailijan on palattava klo 15.00 mennessä. Kilpailualue sijaitsee Pohjois-Kallavedellä. Kilpailutoimisto avataan kilpailupäivän aamuna klo 7.00. Ilmoittautuminen kilpailutoimistossa kilpailupäivänä klo 9.00 mennessä. Osanottomaksut: aikuiset 15e, nuoret ilmaiseksi. Kalapussit jaetaan ainoastaan punnituksen yhteydessä. Myyntipaikkojen varaukset: Aarne Keurulainen, p. 041 436 1199. Lisätietoja: kilpailujohtaja Aarne Keurulainen p. 041 436 1199. *Kutsu SM-kiiskipilkkiin*SM-kiiskipilkki la 17.2. Joensuussa Pyhäselällä (Koivuniemen uimaranta). Kilpailukeskus löytyy osoitteesta Sulkuniementie 19, Joensuu. Kilpailuaika klo 10:00-14:00. Kilpailualueelle siirtyminen alkaa klo 9:30 ja punnitusalueella oltava viimeistään klo 14:30. Ilmoittautuminen 11.2. mennessä sähköpostilla (osoitteeseen joonamyller88@gmail.com). Jälki- ilmoittautuminen kisa-aamuna klo 8:00–9:00. Kilpailukortit noudettavissa seuroittain kisakeskuksesta 17.2. klo 8:00 alkaen. Osanottomaksut*: *aikuiset 20 € ja nuoret ei osallistumismaksua. Joukkueet: miehet ja miesveteraanit 30 €/joukkue, naiset/naisveteraanit 20 €/joukkue, nuorten joukkueet ei maksua. Ilmainen paikoitus sijaitsee kisakeskuksen yhteydessä. Kilpailualueella pilkkiminen ja avantojen teko on *kielletty 14 vrk ajan ennen kilpailua*. Lisätietoja: Aatos Tekokoski p. 045 353 3762. *Kutsu SM-pilkkiin*SM-pilkki la 2.3. Kuopiossa. Kilpailukeskus ja kilpailutoimisto sijaitsevat osoitteessa: Puikkarintie 41, 70420 Kuopio. Kilpailuaika kaikissa sarjoissa klo 10.00–14.00. Kilpailualueelle siirtyminen alkaa noin klo. 9.15 annettavalla äänimerkillä. Maalialueelle palattava klo 15.00 mennessä. Kilpailualue sijaitsee Pohjois-Kallavedellä. Kilpailualueen kartta julkaistaan www.vapaa-ajankalastaja.fi -sivuilla. Kaikusarjalla oma alue. Kilpailualueella on kaikki harjoittelu *kielletty 17.2.-2.3. klo 10.00* välisenä aikana. Kilpailualueella suoritetaan harjoituskiellon aikana valvontaa. Kilpailuissa noudatetaan SVK:n hyväksymiä sääntöjä. Säännöt ovat nähtävänä kilpailukeskuksessa sekä SVK:n verkkosivuilla www.vapaa-ajankalastaja.fi. SM-pilkin kilpailutoimisto on pe 1.3. avoinna klo 15–20 osoitteessa Majaniementie 2, 70420 Kuopio. Kilpailuaamuna se avataan klo 7.00 Kuopion raviradalla osoitteessa Puikkarintie 41, 70420 Kuopio. Kilpailutoimiston s-postiosoite on ajtuomainen@gmail.com tai Antti Tuomainen p. 040 835 2928. Ilmoittautuminen ennakkoon lomakkeella 9.2. mennessä. Lomakkeen voi täyttää osoitteessa www.vapavarkaus.net. Ilmoittautumisten jälkeen saa sähköpostina tiedot osallistumismaksujen maksamista varten: maksun saaja, tilinumero, maksettava summa ja viitenumero. Osanottomaksut: aikuiset 20 €, nuoret ilmaiseksi. Joukkuemaksu miehet/miesveteraanit sarjassa 40 €, naiset/naisveteraanit 30 €, perhesarja 20 €, nuorten joukkueet ilmaiseksi. Jälki-ilmoittautuminen kilpailutoimistossa pe 1.3. klo 15.00–20.00 ja la 2.3. klo 7.00–9.00 välisinä aikoina. *Jälki-ilmoittautumisessa peritään 5 € lisämaksu!* *Joukkue-ilmoittautumiset ja olemassa olevien joukkueiden kokoonpanoihin tulevat muutokset tulee tehdä kilpailutoimistossa 2.3. klo 8.00 mennessä.* Jälki-ilmoittautumisessa toivotaan käytettävän SVK:n jäsenkorttia. Myyntipaikkojen varaukset: Aarne Keurulainen, p. 041 436 1199. Lisätietoja: kilpailujohtaja Aarne Keurulainen p. 041 436 1199. *Kutsu SM-morriin*SM-morri su 3.3. Rantasalmen Hakojärvellä. Kilpailukeskuksena toimii Tuusmäen Tunnelin lava, osoitteessa Tunnelinlavantie 41, Tuusmäki. Kilpailumaksut: aikuiset 20 €, nuoret ilmaiseksi. Joukkuemaksut: miehet/miesveteraanit 30 €, naiset/naisveteraanit 20 €, nuoret ilmaiseksi. Ilmoittautumiset pe 23.2. mennessä osoitteeseen ajtuomainen@gmail.com tai Antti Tuomainen p. 040 835 2928. Lomake löytyy osoitteessa www.vapavarkaus.net. Jälki-ilmoittautuminen ei ole mahdollista. Osanottomaksut 26.2. mennessä, ilmoitusvahvistuksen mukaisesti Vapavarkauden pankkitilille. Kilpailukorttien jako seurakohtaisesti kilpailukeskuksen toimistosta klo 7.30–8.45. Laajempi suoja-alue, jossa kilpailuruudut sijaitsevat merkataan jäälle viimeistään 7 vuorokautta ennen kilpailua, jonka jälkeen ko. alueella *harjoittelu ja liikkuminen on kielletty*! Lisätietoja: Kurki Tapani, p 0400 613 510 ja Antti Tuominen, p. 0400 835 2928. *Kutsu SM-lohipilkkiin* SM-Lohipilkki Enonkosken Pirttilahdella la 16.3.. Kilpailuaika klo 11-15, siirtymäajat 30 min. Kilpailukeskus on Enonkosken koululla, osoitteessa Kirkkotie 3 A-B, 58175 Enonkoski. Osallistumismaksut: *aikuiset* *25 **€* (SVK:n pilkkijaosto hyväksyi ensi vuoden kilpamaksukorotuksen sähköpostikokouksessaan 21.11.2023), nuoret kilpailevat ilmaiseksi. Joukkuemaksu 30 €. Jälki-ilmoittautuminen paikan päällä + 5 € (käteismaksu). Ennakkoilmoittautuminen 3.3. mennessä www.vapavarkaus.net löytyvällä lomakkeella tai sähköpostilla ajtuomainen(a)gmail.com, p. 040 835 2928. Osanottomaksut etukäteen 3.3. mennessä, ilmoitusvahvistuksen mukaisesti VaPa Varkaus pankkitilille. Kilpailuohjeet, säännöt ja kartta saa kisakansliasta kilpailukorttien yhteydessä. Kisakanslia avoinna pe 15.3. klo 17-18 ja la 16.3. klo 7.30 alkaen. *Rauhoitusaika alkaen 11.3.! *Lisätietoja Kaivoksen kalamiehet, p. 045 218 4988. *Kutsu MM-morrikarsintaan vuodelle 2025*MM-morrikarsinta kilpaillaan 29. -30.3.2024 Varkauden seudulla. Tarkempi kilpailukutsu ja kilpailuvesistön esittely on luettavissa VaPa Varkaus kotisivuilla (viimeistään 5.3.) www.vapavarkaus.net ja facebookissa: www.facebook.com. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä osoitteeseen ajtuomainen@gmail.com. Ilmoittautumislomake löytyy osoitteessa www.vapavarkaus.net. Jälki-ilmoittautuminen kilpailupaikalla ei ole mahdollista. Osanottomaksu 50 € maksetaan etukäteen 20.3. mennessä, ilmoitusvahvistuksen mukaisesti Vapavarkauden pankkitilille. Lisätietoja: Tapani Kurki, p. 0400 613 510. *Kutsu SM-särkipilkkiin* SM-särkipilkki la 13.4. Kitkajärvellä Kuusamossa. Kilpailukeskus löytyy osoitteesta Peltoniementie 11, Kuusamo. Kaikissa sarjoissa klo 10-14. Kilpailualueelle siirtyminen alkaa klo 9.30 ja punnitusalueella oltava viimeistään klo 14.30. Ilmoittautuminen 30.3.2024 mennessä s-postilla vuokko.kurvinen@gmail.com. Jälki- ilmoittautuminen kisa-aamuna klo 7.30-9.00. Kilpailukortit noudettavissa seuroittain kisakeskuksesta 13.4. klo 7.30 alkaen. Osanottomaksut: aikuiset 20 €, nuoret ei osallistumismaksua. Joukkueet: miehet ja miesveteraanit 30 €, naiset/naisveteraanit 20 €, nuorten joukkueilta ei peritä maksua. Ilmainen paikoitus kisakeskuksen yhteydessä. Kilpailualueella pilkkiminen ja avantojenteko on *kielletty 14 vrk ajan ennen kilpailua*. Lisätietoja: Tapio Ojala, p. 040 759 9404. *Kutsu SM-rautupilkkiin* SM-rautupilkki la 20.4. klo 12.00-16.00 Inarin Tuulispääjärvellä. Alle 12-vuotiailla saa olla nimetty tukihenkilö, joka saa antaa kairausapua ja avustaa kalan irrottamisessa, muttei osallistua pilkkimiseen. Osanottomaksut aikuisten sarjoissa 20 €, nuoret kilpailevat ilmaiseksi. Joukkuemaksu on 30 €. Ilmoittaudutaan kilpailupaikalla kello 10.00 alkaen (joukkuejäsenten nimet ilmoitettava etukäteen). Liikuntarajoitteisille moottorikelkka kuljetus kilpailupaikalle Tuulispään ylätasanteelta klo 9.00 alkaen. Lisätietoja: Jari Huhtamella, p. 040 702 5302 ja Jorma Kaaretkoski, p. 040 569 6488. *Huomatkaa, että kilpailusääntöihin on tullut muutoksia. Lukekaa ne siis huolella läpi.Kilpailukutsut kokonaan: www.vapaa-ajankalastajat.fi www.vapaa-ajankalastajat.fi -> Kilpailut -> Kilpailukutsut.Haetut ja myönnetyt kilpailut löytyvät osoitteessa www.vapaa-ajankalastajat.fi www.vapaa-ajankalastaja.fi -> Kilpailut -> Haetut ja myönnetyt SM-kilpailut.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Ajankohtaisia asioita Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hankkeesta.

*Mimmit haluavat pilkille!* kuva:pilkki.jpg: Vuoden vaihde lähestyy ja on aika katsoa vuoteen 2024. Mimmit kalastaa -toiminnan jatkosuunnitelmia hiotaan hiljalleen ja mimmien kalastusnälkä on vain kasvanut ja tapahtumia kysellään jatkuvasti. Mimmeillä on hinku jäälle! *Voisitteko järjestää mimmeille pilkkitapahtuman? *Suosituimpia tapahtumia ovat olleet ihan vain muutaman tunnin yhteiset pilkkihetket, joissa tarjotaan mimmeille opastusta pilkkivälineistä ja -tekniikoista. Tapahtumien järjestämisestä on myös järjestäjille hyötyä, sillä ne ovat erinomainen tapa innostaa mimmejä mukaan seuratoimintaan. Tapahtumien kautta on myös saatu seuroihin useita jäseniä ja aktiivisia toimijoita. kuva:ahven.jpg: Alkuun pääset miettimällä paikan ja ajan, me autamme markkinoinnissa: teemme mainosgrafiikat ja mainostamme kanavissamme (www.mimmitkalastaa.fi sekä (a)mimmitkalastaa www.instagram.com -Instagramtilillä). Kaikille järjestäjille toimitetaan Mimmit kalastaa! -tuotepaketti, joka sisältää tarroja, flyereita sekä pipon/lippiksen. Ota rohkeasti yhteyttä, suunnitellaan tapahtuma yhdessä! kuva:pikkupilkki.jpg: *Kerro meille mimmit-toiminnastamme, teemme teistä jutun!*Mimmit kalastaa! -hanke käynnistää *MIMMIT OSAA* -juttusarjan, jossa tuomme entistä enemmän esille iloisia kalastustunnelmia seura- ja vapaa-ajankalastajapiirikentältä. Haluamme myös tuoda esille jo pitkään toimineita mimmiaktiiveja naiskalastuksen ja seuratoiminnan parissa, samoin kuin uusia kasvoja! Juttusarjan ensimmäisessä julkaisussa esittelyssä on Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajien 50-vuotias naistoimikunta. Lue LSVK:n naistoimikunnan toiminnasta sekä mimmien hauskoista muistoista! mimmitkalastaa.fi kuva:toimikunta.jpg: kuva:nainen.jpg: *Onko sinulla juttu kerrottavana naisenergiaa uhkuvasta toiminnastanne?* Lähetä kirjoitus ja kuvat tästä . Julkaisemme kirjoituksia Mimmit kalastaa -sivuilla ja sosiaalisen median kanavissamme (a)mimmitkalastaa sekä (a)vapaa_ajankalastajat. kuva:kyttyralohi.jpg: *Mimmien kalastus on kasvussa!*Mimmit kalastaa! -hankkeen suunnittelu käynnistyi vuonna 2020, jolloin Luonnonvarakeskuksen vapaa-ajankalastustutkimuksessa selvisi, että 18 % naisista harrastaa kalastusta. Uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2022 tämä luku on 23 %! Kuten heti hankkeen alussa kerroimme, tavoitteenamme on tehdä Suomesta kalastavien naisten kuningatarkunta ja olemme jälleen askeleen lähempänä tätä. Me uskomme, että jokaisella meillä on ollut tässä osuutemme. Jokainen tapahtuma, jokainen kuvajulkaisu, jokainen kannustus, jokainen kalareissu… Nämä kaikki ovat vieneet meitä oikeaan suuntaan.* KIITOS KAIKILLE TEILLE*, huikeaa työtä! Katso tekemämme video klikkamalla kuvaa tai tästä. www.instagram.com Videolla on hyödynnetty mimmeiltä ja mimmien tapahtumista saatuja kuvia. kuva:pilkkimade.jpg: *Mimmien tuotepaketti nyt edullisesti!* Mimmit kalastaa! -college ja -pipo on nyt saatavana verkkokaupasta edulliseen yhteishintaan 40 € (+toimituskulut). Löydät tuotepaketin verkkokaupastamme www.vapaa-ajankalastaja.fi, katso samalla myös muut kalastavien mimmien hienot tuotteet. kuva:mimmit.jpg *Mimmien kuvakeräys ja reseptikeräys- katso upeita kuvia ja reseptejä!* Mimmien kuvakeräyksen kautta on saatu kymmeniä upeita kuvia kalastavista mimmeistä. Näitä kuvia on mahdollista hyödyntää myös tapahtumien suunnittelussa ja muussa kalastuksesta kertovassa toiminnassamme (toki kysymme aina ensin luvan kuvan lähettäneeltä mimmiltä). Jos siis tarvitset vaikkapa seuran toiminnasta kertoviin julkaisuihin kuvia kalastavista mimmeistä, ota yhteyttä, niin etsitään sinulle sopiva kuva! Katso upeat kuvat tästä! mimmitkalastaa.fi kuva: ruoka.jpg: Reseptikeräyksen kautta kyseltiin mimmien suosikkikalareseptejä ja mimmeiltähän niitä löytyi! Näitä reseptejä on kerätty yhteen ja jaamme näitä sekä mimmien että Vapaa-ajankalastajien sosiaalisen median kanavissa viikoittain. Katso kaikki reseptit tästä ja jätä omasi! mimmitkalastaa-.fi

*Rauhallista joulua ja kiitos yhteistyöstä, jatketaan samaan malliin!*

*Tärkeitä linkkejä:* *Kuvamateriaalit:* mimmitkalastaa.fi Täältä löytyvät somekuvat, tapahtumajulisteet, flyerit kuin logotkin. Voit ladata haluamasi tiedostot omalle koneellesi. Jos et pääse kansion materiaaleihin tai sinulla on vaikeuksia vaikkapa ladata niitä käyttöösi, ota yhteyttä niin autamme! *Kotisivut: **www.mimmitkalastaa.fi Tietoa hankkeesta, matalan kynnyksen opastusta kalastusharrastuksen pariin, ohjeita hankkeeseen osallistumiseen, tapahtumat sekä paljon muuta. *Instagram: **www.instagram.com* Hankkeen viestintä- ja dialogikanava, jossa sisältö on vapaamuotoisempaa, mutta silti informatiivista mm. tapahtumien suhteen. *Ruorissa ja palveluksessasi!* Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista. Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin! Yhdessä mimmien kalastusharrastuksen puolesta, *Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan kanssa* Mimmit kalastaa! on Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) koordinoima hanke, jonka tavoitteena on madaltaa tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen aloittamisen kynnystä. Hanke saa rahoitusta MMM:ltä kalastonhoitomaksuvaroista. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Kaikille vapaa-ajankalastajille 12.12.2023

*Eläinten hyvinvointilaki muuttuu, ota nämä asiat huomioon*

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus valmistui viime keväänä, kun eduskunta hyväksyi esityksen uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi. *Vapaa-ajankalastajien kannalta merkittävimmät muutokset koskevat *kalojen vapauttamisesta sekä saaliiksi saatujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen lopettamisesta. Muutokset löytyvät *kalastuslain 58 ja 58 a pykälistä*. *Lakimuutokset astuvat voimaan 1.1.2024.* *Saaliskalan lopetus* Vuoden 2024 alusta tulee *saaliskalat lopettaa sitä mukaa, kun niitä nousee*. Elävän kalan laittaminen kalapussiin tai jättäminen elävänä esimerkiksi jäälle tai maahan on vuoden 2024 alusta lähtien lain vastaista. Tämä tulee *kaikkien kalastuksen harrastajien* ja myös *kilpailujen järjestäjien* ottaa huomioon. Kalan säilyttäminen elävänä sumpussa tai muussa vastaavassa laitteessa tai tilassa on edelleen sallittua. Voit siis säilyttää esimerkiksi ahventa tilavassa vesiastiassa sen aikaa, kun ahvenparvi on alla ja kalaa sen kun nousee vain. Pykälän ensimmäisessä lauseessa *kielletään* myös *elävän täkykalan käyttö*. Jos siis harrastat esimerkiksi talvista täkyongintaa (ismete) tai syöttikoukkukalastusta, tulee syöttinä käyttää *ainoastaan kuolleita kaloja* Kalan lopettamista voi lykätä, jos *olosuhteet vaikeuttavat lopetusta*. Lain perusteluissa mainitaan esimerkkeinä kova tuuli, merenkäynti tai muu vastaava ilmiö pyydysten kokemisen yhteydessä, joka edellyttää siirtymään suojaisemmalle vesialueelle ennen kalojen lopetusta. SVK tulkitsee tätä niin, että lopetusvelvollisuutta voidaan lykätä myös vapakalastuksessa, jos kala on saatu juuri kun ollaan esimerkiksi *veneellä koskessa tai muussa vaarallisessa paikassa, kuten kovassa aallokossa*. Turvallisuus on aina etusijalla. *Saaliskalan vapautus* Pykälään 58:n tulee uusi momentti: ”*Takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan veteen.”* Kalan vapauttaminen on siis edelleen sallittua, vaikka muunlaista ja väärää infoa näyttäisi siellä täällä liikkuvan. Lain perustelutekstistä löytyy tähän myös selkeyttävä osio: ”*Jos takaisin veteen laskettava kala on selvästi niin vahingoittunut, että se tulee todennäköisesti menehtymään vapauttamisen jälkeen, tulisi kala lopettaa ennen takaisin veteen laskemista kalan tarpeettoman kärsimyksen vähentämiseksi. Selkeitä kalan todennäköiseen menehtymiseen johtavia vaurioita olisivat esimerkiksi suuri verenvuoto tai kalan liikkumattomuus sitä kosketettaessa.*” Asia ei ole aivan yksiselitteinen, mutta jos kala jää esimerkiksi vatsapuoli ylöspäin kellumaan, on se selvästi vahingoittunut. *Lisäksi tulee muistaa, että uhanalaisen tai pyyntimittojen vastaisen kalan ottaminen ei ole sallittua, vaikka se olisikin vahingoittunut. * SVK on koonnut keskeiset asiat lakiin ja vapaa-ajankalastukseen liittyen omalle sivulleen: www.vapaa-ajankalastaja.fi *SVK:n kilpailusäännöt* Uudistunut eläinten hyvinvointilaki vaikuttaa lähes kaikkiin SVK:n kilpailuihin, pois lukien perhokalastuskilpailut. Sääntöjen noudattaminen on kilpailijan vastuulla, mutta uusi laki edellyttää myös kilpailujärjestäjän valvontaa. Päivitetyt kilpailusäännöt löytyvät SVK:n sivuiltawww.vapaa-ajankalastaja.fi. *Ohje seulamiehille kalan ”pakkotapon” valvontaan:* SM-kilpailujen uudistettujen sääntöjen mukaan saaliskalat edellytetään heti lopetettaviksi (pois lukien sumputus- ja perhokalastuskilpailut). Seulamiesten tehtävä on *varmistaa*, että kaikki puntarille tuotavat saaliskalat on lopetettu. Jos seulalla oleva kala vielä sätkii, niin seulamiehet etsivät kalasta selvät merkit siitä, että kala on *yritetty* asianmukaisesti lopettaa. Jos seulalle tuotu kala on selkeästi elossa tai jos kyseessä on epäselvä tapaus, kutsuvat seulamiehet kilpailun tuomariston luokseen. Tuomaristo tutkii seulamiehistön osoittaman kalan tai kalat ja tekee sen jälkeen lopullisen päätöksen kyseisen kilpailijan mahdollisesta hylkäyksestä. *Seulamiehistö ei voi milloinkaan hylätä kenenkään kilpailusuoritusta omin päin, vaan sen päätöksen tekee vain ja ainoastaan tuomarineuvosto.* Tuomarineuvoston päätöksestä ei voida valittaa. *Kilpailujärjestäjän tulee ennen kilpailua myös kuuluttaa ja siten muistuttaa kilpailijoita saaliskalojen lopetuksesta.* Lisätietoja: Eläinten hyvinvointilaista kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju puh. 045 113 3050, s-posti: juha.ojaharju(at)vapaa-ajankalastaja.fi sekä Kilpailutoiminnan osalta kalatalousasiantuntija Marcus Wikström puh. 045 110 2126, s-posti: marcus.wikstrom(at)vapaa-ajankalastaja.fi. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Julkilausuma 25.11.2023

*Vapaa-ajankalastajat: Kotimaisen kalan käyttämisen perinteet säilyvät vahvan kalastusharrastuksen ansiosta* *Suomalaisten syömästä kotimaisesta villikalasta 75 prosenttia on itse pyydettyä. Ilman vapaa-ajankalastuksen säilymistä suosittuna harrastuksena olisi syömämme kala nykyistäkin useammin peräisin ulkomailta ja todennäköisesti myös perinteiset kotimaisen kalan käyttötavat katoamassa. Suomen Vapaa-ajankalastajien syyskokous kiittää kaikkia kotimaisen kalan käyttämisen perinteitä ylläpitäviä vapaa-ajankalastajia sekä linjaa, että vapaa-ajankalastuksen merkitys osana Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa on tunnistettava ja tunnustettava.* Luonnonvarakeskuksen tuoreen tiedon mukaan suomalaiset syövät vuodessa keskimäärin 4,36 kiloa kotimaista kalaa. Tästä on reilut kaksi kiloa vapaa-ajankalastettua, 1,6 kiloa viljeltyä kalaa ja loput kaupallisesti pyydettyä. Vaikka sekä syömämme kotimaisen kalan että itse pyydetyn kalan määrät ovat kasvussa, on kalan käyttöä mahdollista ja toivottavaa lisätä. Harrastusnäkökulmasta keskeistä on taitojen lisääminen. Vapaa-ajankalastajat tarjoavatkin laajalti mahdollisuuksia niin kalastus- ja kuin kalankäsittelytaitojen oppimiseen sekä kannustavat käyttämään enenevästi ja monipuolisemmin kalasaaliita ravinnoksi. Kuluvan Kalastus maistuu! -teemavuotensa myötä Suomen Vapaa-ajankalastajat kannustaa ja tarjoaa vinkkejä niin kalastustapoihin kuin kalankäsittelyyn ja -valmistukseen vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu -sivustollaan. Sieltä löytyvät myös mm. linkit järjestön opastaviin kalankäsittelyvideoihin. Käytännön opastusta vavan tai veitsen varressa puolestaan tarjoavat monet järjestön jäsenseurat erilaisissa kalastustapahtumissaan ja -kursseillaan. Kalastusharrastukseen kytkeytyvä kalan syöminen ei jakaudu väestössä tasaisesti, vaikka suomalaisista jopa 1,8 miljoonaa kertoo kalastavansa. Todennäköisesti kalaruoan esiintyminen kotien ruokapöydissä vaihtelee lähes jokapäiväisestä täysin kalattomiin koteihin. Hyvin harva on kuitenkaan ympärivuotisesti omavarainen kalan syöjä. Kalan syöntiin tottuneet harrastajat ovatkin oletettavasti keskivertoa yleisemmin myös ostamassa viljeltyä tai kaupallisesti pyydettyä kotimaista kalaa. ”Vaikka terveellisen kotimaisen kalan käytön lisääminen on kalatalouden toimijoita laajalti yhdistävä tavoite, keskitytään Kotimaisen kalan edistämisohjelman toimenpiteissä yksin elinkeinokalatalouden, kalanjalostuksen ja -kaupan edistämiseen”, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien toiminnanjohtaja *Olli Saari*. Helsingissä 25. marraskuuta kokoontunut Suomen Vapaa-ajankalastajien syyskokous katsoo, että vapaa-ajankalastuksen rooli ja mahdollisuudet on tunnistettava osaksi *Orpon* hallitusohjelmaankin kirjattua Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa. Kokouksessa myös vahvistettiin, että Vapaa-ajankalastajat jatkaa Kalastus maistuu -teemalla vuonna 2024. Lisätietoja: SVK, toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660, olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 460 seurassa toimii yhteensä noin 33 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Nuorten pilkkileiri Tippsundin leirikeskuksessa 1. - 3.3. 2024

Lataa tästä nuorten pilkkileirin kutsu pdf-tiedostona.

*Kalatalouden avustusten hakemisessa käytettävä valtuusasia on muuttunut*

Kalatalouden avustusten vuosittainen haku lähestyy. Hakemiseen liittyvä valtuusasia on muuttunut syksyllä, joten jokaisen piirin ja seuran, joka aikoo hakea avustusta, tulee käydä tekemässä muutos valtuuksiin Suomi.fi valtuudet osioissa osoitteessa suomi.fi/valtuudet. Vanha valtuus ”Ympäristöön liittyvien valtionavustusten hakeminen” on poistunut käytöstä. Uusi valtuus on *Työllisyyden, ympäristön, elinkeinotoiminnan ja liikenteen valtionavustusten hakeminen.* Kalatalouden avustusten hakuaikaa ei vielä ole ilmoitettu, mutta aikaisempina vuosina haku on alkanut joulukuussa ja päättynyt tammikuussa. Hoida valtuusasia oman organisaatiosi osalta kuntoon ajoissa! Oheisessa liitetiedostossa Pohjois-Savon ELY-keskuksen tiedote ja ohjeistus asiasta kokonaisuudessaan. Lue ohjeistus huolellisesti! Lataa tästä ELY-tiedote pdf-tiedostona. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Tukea leiritoimintaan!

*Onko piirillä tai seuralla aikomus järjestää leiritoimintaa nuorille? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön nuoriso- ja perhetoimikunta asettaa haettavaksi valtakunnallisen pilkkileirin, perholeirin sekä kesäleirin järjestämisoikeudet. Leirien tulee olla kaikille avoimia ja leireille tulee sopia vähintään 20 osanottajaa. Leirin tulee olla kestoltaan vähintään viikonlopun mittainen. Nuoriso- ja perhetoimikunta myöntää järjestäjille tukea enintään 1500 e/leiri. SVK:n lasten- ja nuorten kalastusohjaajat voivat avustaa leirin järjestämisessä. Järjestämisoikeutta voivat anoa SVK:n *piirit tai yksittäiset seurat.* Seurat voivat järjestää leirin myös yhteistyössä vapaa-ajankalastajapiirin kanssa! Jos olette kiinnostuneet leirin järjestämisestä, niin olkaa yhteydessä Janne Tarkiaiseen, janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön nuoriso- ja perhetoimikunta pyytää piireiltä esitystä vuoden 2023 palkittavasta nuorisotoimijasta. Esityksiä toivotaan *viimeistään 31.1.2024* mennessä osoitteeseen janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi. Valinnassa piirejä pyritään huomioimaan seuraavat palkitsemisperusteet, jotka ovat eduksi valintaa tehtäessä: - aktiivinen kalakummitoiminta (ja/tai) - kalaseuran tai piirin nuorisotoiminnan vetäminen (ja/tai) - muu toiminta nuorten kalastusharrastuksen edistämiseksi Palkitseminen tapahtuu piirien kevätkokouksissa- 24. Muistattehan ilmoittaa palkittavan nimen lisäksi hänen paitakokonsa. Toiminta nuorten parissa on tärkeää kalastusharrastuksen sekä seuratoiminnan jatkuvuudelle. Yhtä tärkeää on myös muistaa toiminnanjärjestäjiä, joten ehdotuksia nuorisotoimijasta toivotaan kaikilta piireiltä. Liitteessä lista jo aiemmin huomionosoituksen saaneista. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Vapaa-ajankalastajan kalenteri 2024 on ilmestynyt!

Tilaa itselle, lahjaksi tai vaikkapa kiitokseksi kalastusseurasi tai vapaa-ajankalastajapiirisi aktiivisille talkoolaisille. Vapaa-ajankalastajan kalenteri Kalastajan taskutieto Vuoden 2024 kalenterista löydät tietoa mm. - kalastuksen terveysvaikutuksista - särkikalojen tunnistuksesta - ennätyskaloista - siimoista ja solmuista - kalojen ottipäivistä - kalastuslaista Oman Vapaa-ajankalastajan kalenterisi voit tilata hintaan 12 euroa. Tilatessasi niitä myyntiin vähintään 10 kappaletta, laskutamme vain 10 euroa/ kalenteri. *Tilaukset:www.vapaa-ajankalastaja.fi *tai jaana.piskonen(a)vapaa-ajankalastaja.fi, puh. 050 597 4933 kuva:kalenteri_kansi_2024.jpg: Kauden 2024 kalenterin kansikuva Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hanke etsii parhaita kalareseptejä**

Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hanke kerää mimmien parhaita kalareseptejä kaikkien kalastavien mimmien iloksi. **Kala on monipuolinen raaka-aine, josta voi kokkailla vaikka mitä. Olipa kyseessä sitten tikkuahven nuotiolla, perinteinen kalakeitto tai pannulla voissa paistettu hauki, on jokaisella varmasti ainakin se yksi suosikkiresepti. Nyt kerätään ne yhteen.* “Kalasta on kiva kokkailla, mutta usein itse ainakin taivun tuttuun, turvalliseen ja hyväksi todettuun vaihtoehtoon, ja aivan suotta. Haluamme nyt kerätä mimmien lempikalaruokareseptit yhteen, jotta voisimme kaikki kokeilla myös jotain uutta omien suosikkiemme ohella”, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien mimmitoiminnan koordinaattori *Tintti Dr**ake. *Tintin oma suosikkiresepti on thaimaalaiset kalakakut, jotka valmistuvat näppärästi vaikkapa hauesta (resepti alla ja kuva ohessa). *Thaimaalaiset kalakakut* *n. 500 g vaalealihaista kalaa kuutioina* *3 rkl punaista currytahnaa * *nippu korianterin lehtiä* *⅓ dl kalakastiketta* *1 lime (puolet mehuksi taikinaan, puolet siivuiksi mausteeksi valmiille kakuille)* *1 kananmuna* *½ dl riisijauhoa tai maissijauhoa* *öljyä paistamiseen* *Lisää kaikki muut ainekset paitsi jauhot tehosekoittimeen ja anna pyöriä kunnes kala on hienoa ja taikina muistuttaa tahnaa. Siirrä taikina kulhoon ja lisää jauhot ja sekoita kunnes ne ovat sekoittuneet tahnaan. Lämmitä runsaasti öljyä pannulla keskilämmöllä ja muotoile tahnasta öljytyin käsin mieleisen kokoisia, noin 0,5-1 cm paksuja lettuja. Kun öljy on kuumentunut, paista molemmin puolin n. 2 min, kunnes paistopinta on kullanruskea. Tarjoile chilikastikkeen, korianterin ja limekuutioiden kera.* Inspiraationa reseptien kokoamiselle toimii Vapaa-ajankalastajien Kalastus maistuu! -teemavuosi www.vapaa-ajankalastaja.fi, joka tarjoaa ideoita ja inspiraatiota, miten tutustua monipuolisesti kalastusharrastukseen ja löytää siitä uusia puolia sekä miten oppia käsittelemään omaa saalistaan ja hyödyntämään sitä kotikeittiössä. Reseptejä voi jättää mimmitkalastaa.fi/mimmienreseptit kautta 1.12.2023 saakka. Kaikkien reseptinsä jättäneiden kesken arvotaan myös upeita palkintoja, kuten Fiskarsin Hard Face paistokasari www.fiskars.com sekä Mimmit kalastaa! -tuotesettejä. Osallistuminen on kaikille avoin eli myös äijät saavat osallistua. Mimmit kalastaa! on Suomen Vapaa-ajankalastajien vuonna 2021 alkanut hanke, jonka tavoitteena on muun muassa edistää naisten ja tyttöjen kalastusharrastusta sekä madaltaa kalastusharrastuksen aloittamisen kynnystä. Hankkeen tapahtumien kautta jo lähes 900 tyttöä ja naista on päässyt tutustumaan kalastukseen. Lisäksi kalastuksesta kiinnostuneille naisille ja tytöille tietoa tuottava mimmitkalastaa.fi www.mimmitkalastaa.fi -sivusto on kerännyt jo yli 32 000 katselukertaa ja 7400 eri käyttäjää, ja aktiivista dialogia kohderyhmän kanssa käyvä Mimmit kalastaa! -Instagram-tili www.instagram.com tavoittaa yli 3 000 tiliä kuukaudessa ja sen 2 500 seuraajaa ovat käyttäneet avainsanaa #mimmitkalastaa 3 600 kertaa toiminnan lanseerauksen jälkeen. *Lisätietoja:* Suomen Vapaa-ajankalastajat viestintäkoordinaattori Tintti Drake p. 040 840 0681, tintti.drake(a)vapaa-ajankalastaja.fi tiedottaja Jaana Vetikko, p. 050 525 7806, jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net Lisätietoja Mimmit kalastaa! -toiminnasta www.mimmitkalastaa.fi sekä (a)mimmitkalastaa www.instagram.com Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Vuoden kalatalousalue 2023

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö pyytää esityksiä vuoden 2023 kalatalousalueeksi. Valinnassa otetaan huomioon mm. kalatalousalueen tekemät toimenpiteet vapaa-ajankalastuksen toimintaedellytysten parantamiseksi, toimenpiteet petokalaston ja vaelluskalojen elinkierron edistämiseksi sekä kalatalousalueen merkitys vapaa-ajankalastukselle. Myös uudet hankkeet ja innovaatiot kalakantojen sekä kalastusedellytysten parantamiseksi lasketaan eduksi. Ehdotuksia vuoden kalatalousalueeksi voivat tehdä vapaa-ajankalastajapiirit ja niiden jäsenseurat sekä vapaa-ajankalastajien kalatalousalue-edustajat. Perustellut ehdotukset tulee lähettää 17.11.2023 mennessä sähköpostilla osoitteeseen janne.rautanen@vapaa-ajankalastaja.fi tai kirjeitse Janne Rautanen, Käenpolku 3, 37830 Akaa. Ehdotukseen on suotavaa liittää tietoa valintaa puoltavista kriteereistä ja mahdollisuuksien mukaan valokuvia kalatalousalueen toiminnasta tai kalastuskohteista. Kala- ja ympäristötoimikunta Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tulevan vuoden suunnitelmia, jotka kannattaa jo nyt laittaa kalenteriin

Nimi: Kaveripilkki

Pvm: La 24.2. Kilpailupaikka: Naantali Kilpailuaika: Klo 11-14 Sarjat: Parikilpailu (2 hlö joukkue), ei sarjajakoja Kilpailukala: Mittakisa, 3 eri lajista kalaa mitataan Kaikki lajit käyvät, mitta järjestäjältä Järjestäjä: Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat ry Muut tiedot: 3 parasta palkitaan + arvontapalkintoja Tarjolla makkaratulet, lainavälineitä ja myös valmiita reikiä. Katso: facebook.com/lounaissuomenvapaaajankalastajat Yhteyshenkilö: Ilkka Aronen, 040 5727 618

Nimi: Kaverionki

Pvm: Ma 20.5. Kilpailupaikka: Aurajoki, Halinen Kilpailuaika: Klo 17:30-20:30 Sarjat: Parikilpailu (2 hlö joukkue), ei sarjajakoja Kilpailukala: Mittakisa, 4 eri lajista kalaa mitataan Kaikki lajit käyvät, mitta järjestäjältä Järjestäjä: Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat ry Muut tiedot: 3 parasta palkitaan + arvontapalkintoja Tarjolla myös lainavälineitä Katso: facebook.com/lounaissuomenvapaaajankalastajat Yhteyshenkilö: Ilkka Aronen, 040 5727 618 Janne Antila kalatalousasiantuntija Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö +358 45 630 4280 janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenrekisteri tarjolla seurojen käytettäväksi

Osallistu käyttäjäkoulutukseen! Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenrekisteriuudistus on edennyt siihen vaiheeseen, että seurojen jäsenasioidenhoitajia, puheenjohtajia, sihteereitä ja rahastonhoitajia on alettu kouluttamaan rekisterin käyttöön. 100 seuran toimihenkilöitä on jo koulutettu. Uusi jäsenrekisteri tarjoaa seuralle mahdollisuuden hallinnoida oman jäsenistönsä tietoja ja myös hyödyntää niitä omassa toiminnassaan ja esimerkiksi seuran viestinnässä. Liittymislomake otettu käyttöön useissa seuroissa Yli 60 jäsenseuran kanssa on otettu käyttöön myös jäsenrekisteriin kytketty liittymislomake, jolla seurat voivat ottaa vastaan uusia jäseniä. Liittymislomakkeella uusi jäsen syöttää tietonsa itse suoraan jäsenrekisteriin. Lomakkeella uusi jäsen voi myös maksaa jäsenmaksunsa liittymisen yhteydessä. Liittymislomake toimii erinomaisesti myös älypuhelimella, joten sitä kautta voi tehdä jäsenhankintaa tapahtumien yhteydessä. Lomakkeesta on helppo tehdä QR-koodi, jonka voi laittaa tapahtumassa tai seuran viestinnässä esille. Mitä uuden jäsenrekisterin seurakäyttö edellyttää? Jäsenrekisterin seurakäyttöön tarvitset tietokoneen ja verkkoyhteyden sekä niiden peruskäyttötaidon. Lisäksi tarvitset noin tunnin pituisen perehdytyksen, joita on nyt tarjolla seuroille. Käyttöoikeus jäsenrekisteriin voidaan tehdä vain henkilöille, joilla on rekisterissä merkitty tehtäväksi seuran puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja tai jäsenasioidenhoitaja. Näistä jäsenasioidenhoitajille annetaan laajemmat oikeudet. Puheenjohtajalle, sihteerille ja rahastonhoitajalle suppeammat katseluoikeudet. Jäsenrekisterin seurakäyttö ja perehdytys rekisterin käyttöön ovat seuralle maksuttomia palveluita, joiden kustannuksista vastaa SVK. Mitä liittymislomakkeen käyttöönotto edellyttää? Liittymislomakkeen käyttöönotto edellyttää seuran päätöstä siitä, että seura ottaa uusia jäseniä liittymislomakkeen kautta. Päätöksen tehtyään seuran tulee antaa suostumuksensa liittymislomakkeen käyttöön alla olevan linkin takaa löytyvälle sähköiselle lomakkeelle. Anna seurasi suostumus liittymislomakkeen käyttöön tästä linkistä forms.gle! Kutsumme nyt seurojen edustajia uuden jäsenrekisterin käyttäjäkoulutukseen Lokakuun koulutustilaisuudet (joista voit valita itsellesi yhden sopivan) ovat seuraavina päivinä: to 12.10, ke 18.10, ke 25.10. ja ti 31.10. Koulutukset pidetään mainittuina päivinä kello 17-18 Google Meets -verkkotilaisuuksina. Ilmoittautuminen viimeistään koulutusta edeltävänä päivän kello 14.00. Ilmoittaudu koulutukseen tästä linkistä forms.gle! Lokakuun perehdytysten jälkeen uusia tilaisuuksia on tulossa marraskuussa. Niistä tiedotetaan erikseen. Terveisin Pekka Lehdes Järjestöasiantuntija Suomen Vapaa-ajankalastajat

Tiedote 5.9.2023

*Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hankkeessa erinomaisia tuloksia **– **Kristiinankaupungissa hauenpoikasten määrä kasvoi ennätyslukemiin* *Matalat lahdet, fladat ja kluuvit ovat erittäin tärkeitä ja tuottoisia kevätkutuisten kalojen kutualueita ja kasvuympäristöjä. Niillä on merkittävä rooli rannikon kalakantojen ylläpitäjänä. Monet kutualueet kaipaavat kuitenkin kunnostamista. Onnistuneella kunnostuksella voidaan moninkertaista pienveden kalanpoikastuotto. Näin on tapahtunut Kristiinankaupungissa, jossa poikasmäärät kasvoivat ennennäkemättömän suuriksi* Kristiinankaupungissa sijaitseva Sävviken on pieni lampi, joka on puron kautta mereen yhteydessä. Sävviken luokitellaan kluuviksi. Se oli aikaisemmin voimakkaasti umpeenkasvanut ja mereen johtava purouoma oli huonossa kunnossa. Kluuvi ja lampi päätettiin kunnostaa osana Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hanketta. Yhteistyökumppaniksi lähti Kristiinankaupungin kaupunki sekä Luonnonvarakeskus (Luke), joka teki kalaston seurannan ennen ja jälkeen kunnostamisen. Kunnostuksen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että haukien poikastiheydet sekä 2021 että erityisesti 2022 olivat erittäin korkeat: 1,2 ja 15,7 poikasta/haavin nosto. Tämä on suurin hauenpoikasten tiheys mitä Luken tutkimuksissa on havaittu. Vertailuna voidaan käyttää Merenkurkussa ja hiukan sen etelä ja pohjoispuolella tehtyjä tutkimuksia, joissa on saatu 0–1.07 poikasta/haavin nosto. Fladoja ja kluuveja on erityisen paljon Pohjanlahdella, Kristiinankaupungin ja Kokkolan välisellä alueella. Näiden pienvesien erinomaisuus kalojen poikastuotantoalueina johtuu pääosin siitä, että ne ovat suojaisia ja niisä on kalojen lisääntymiselle ihanteelliset olosuhteet. Fladoissa ja kluuveissa on keväällä merkittävästi lämpimämpää vettä kuin niiden edustan merialueella. Lämpimässä vedessä kalanpoikaset kehittyvät nopeasti ja niille on tarjolla runsaasti ravintoa. Valitettavasti iso osa rannikon pienvesistä ei ole kalanpoikastuotannon kannalta optimaalisessa kunnossa. Niitä on ruopattu, niihin johtavia väyliä on joko liiaksi avattu tai ne ovat tukossa. Lisäksi moni pienvesi on rehevöitymisen ja maannousun myötä kasvanut umpeen. Merenkurkun fladoista n. 79 % on muuttunut ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Suomen Vapaa-ajankalastajien Haukitehdas-hankkeessa on kunnostettu useita tällaisia pienvesiä ja tulokset ovat olleet erinomaisia. Hankkeessa kunnostettuja kohteita on eri puolilla rannikkoa Kokkolan ja Kotkan välisellä alueella. Osa kunnostuskohteista on myös sisävesissä. Lisätietoja: Suomen Vapaa-ajankalastajat kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju, puh. 045 113 3050 kalatalousasiantuntija Janne Antila, puh. 045 630 4280 Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Hei!

Alla Turun yliopistolta pyyntö kalastuksen harrastajille. Vastaattehan heille suoraan aboa@utu.fi, jos pystytte osallistumaan. Kiitos. Kivaa viikonloppua! t: Jaana Hei, Olen Mariel Turkia biotekniikan opiskelija Turun yliopistossa. Olen tämän vuoden tiiminvetäjä Turun seudun iGEM joukkueessa nimeltä ABOA 2023. iGEM on suurin synteettisen biologian kilpailu. Viime vuosikymmenien aikana, soiden ojittaminen sekä fossiilisten polttoaineiden käyttö on johtanut myrkyllisten raskasmetallien kuten elohopean kertymiseen luonnonvesiimme. Metyylielohopea, elohopean myrkyllisin muoto, kertyy ravintoketjussa, jolloin varsinkin petokaloihin sitä kertyy hälyttäviä määriä. Kaloja syömällä se kertyy myös ihmisiin aiheuttaen mm. keskushermoston vaurioita lapsissa sekä se saattaa lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Jos metyylielohopean kertyminen kaloihin jatkuu, se voi vähentää kalojen käyttöä huomattavasti. Meidän projekti tänä vuonna keskittyy vesistöjen ja ympäristön puhdistukseen metyylielohopeasta geneettisesti muunnellun syanobakteerin avulla. Koska myrkyllinen elohopea säilyy luonnossa hyvin pitkiä aikoja, on tärkeää poistaa se jollain keinolla. Teemme paljon töitä labrassa, mutta suuri osa kilpailua on keskustella eri ihmisten kanssa, joihin tämä projekti vaikuttaa. Siksi olenkin yhteydessä teihin. Haluaisimme kuulla kalastajien mielipiteitä elohopeasta sekä meidän projektistamme, koska haluamme huomioida heidän mietteet projektin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tässä muutamia aihealueita, joihin haluaisimme kuulla kalastajien mielipiteitä: 1. 2. Oletko kuullut elohopean vaaroista? 3. 4. 5. Pitäisikö elohopean vaaroista keskustella enemmän? 6. 7. 8. Oletko nähnyt jotain eroa veden tai kalojen laaduissa viime vuosikymmeninä? 9. 10. 11. Onko kalojen määrä laskenut viime vuosina? 12. 13. 14. Oletko huomannut jotain negatiivisia muutoksia kalojen terveydessä? 15. 16. 17. Pitäisikö sinun mielestä elohopea ongelman eteen tehdä jotain? 18. 19. 20. Jos olet kalojen kasvattaja kuka käyttää järvi- tai jokivettä tai rantamökin omistaja, olisitko valmis 21. asentamaan elohopean suodatinjärjestelmän? Mitkä eri asiat vaikuttaa halukkuuteesi? 22. 23. 24. Uskotko että myrkyllisestä elohopeasta vapaa kala voisi toimia markkinointi välineenä? 25. 26. 27. Minkälaisia ajatuksia geneettisesti muokattujen bakteerien käyttö vesien puhdistuksessa herättää? 28. Jos edes yhteenkään kysymykseen saamme vastauksen niin arvostamme sitä todella! Aurinkoista loppuviikkoa! Ystävällisin terveisin, Mariel Turkia ABOA 2023 - Tiiminvetäjä

*Omakala-sovellukseen SVK:n jäseniä kiinnostavia ominaisuuksia*

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) yhteistyön myötä Omakala sovelluksen kehitystyössä on tavoiteltu synergiaetuja, jotka hyödyttävät nimenomaan SVK:n rekisteröityjä jäseniä. Meritaimenen syyskalastussesonkiin mennessä tavoitteena on mahdollistaa kirjautuminen Omakalaan suoraan SVK:n tunnuksilla. SVK:n jäsenet voivat jo nyt käyttää Omakala-sovellusta ja sen kalastuspäiväkirjaa käyttäjärekisteröinnin ja kirjautumisen kautta, mitä uusi ominaisuus tulee sujuvoittamaan. SVK:n jäsenten kalastuspäiväkirjaan jo tallentamat tiedot säilyvät uuden kirjautumisvaihtoehdon käyttöönoton yhteydessä. Muista tulevista uusista ominaisuuksista tiedotetaan erikseen myöhemmin. Omakala on ilmainen sovellus ja se on ladattavissa Google Play ja Apple App Store -sovelluskaupoista. Luke on kehittänyt Omakala-sovelluksen vapaa-ajankalastukseen liittyvään tiedonkeruuseen. Sovellukseen tallennettua tietoa käytetään tutkimuksessa, kalakantojen kestävän käytön suunnittelussa sekä päätöksenteon tukena. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut Omakala-sovelluksen kehittämistä. Lisätietoa - omakala.fi Saat ajankohtaista tietoa Omakalasta seuraamalla Omakalaa Facebookissa: www.facebook.com Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Mimmit kalastaa! -hankkeella on vetovoimaa!*

Mimmien vuosi 2023 jatkuu positiivisissa merkeissä. Tapahtumia järjestetään edelleen hyvää tahtia, ja lisää toivotaan koko ajan. Nyt jo yli 800 mimmiä on päässyt hankkeen tapahtumien kautta kalaan, kiitos teille kaikille siitä! Myös media on huomannut hankkeen painoarvon, ja juttuja on julkaistu ja tulossa mm. sekä Ylen kautta videoformaatissa, että eri printtimedioissa kautta maan. Tiedotamme näistä lisää seuraavassa kampanjakirjeessämme. Lisäksi aloitimme yhteistyön Marttaliiton kanssa, ja ensimmäisessä vaiheessa teimme blogivaihtoa, pääset lukemaan kirjoitukset alla olevista linkeistä: [image: Kuva, joka sisältää kohteen Fontti, ympyrä, Grafiikka, logo Kuvaus luotu automaattisesti] *Johanna Antila: Virkisty kalastamalla* www.martat.fi *Taru Karonen: Kalaa omasta takaa* mimmitkalastaa.fi *Lomat lähestyvät, tehdään tapahtumaanne mainokset nyt: *Mikäli haluat järjestää tapahtuman kesän aikana, lähetäthän minulle siitä tiedot pikimmiten, sillä jään lomille 12.7.-8.8. Jotta tapahtumien mainokset saadaan tänä aikana julkaistua, tulisi niiden visuaalit työstää ennen lomaa. Muilta osin mimmit kalastaa -vetovastuu siirtyy lomani aikana Johanna Antilalle (johanna.antila@vapaa-ajankalastaja.fi). *Kuinka pääset alkuun?* Alkuun pääset miettimällä paikan ja ajan, me autamme markkinoinnissa: teemme mainosgrafiikat ja mainostamme kanavissamme (www.mimmitkalastaa.fi sekä @mimmitkalastaa -Instagram tilillä). Kaikille järjestäjille toimitetaan Mimmit kalastaa! -tuotepaketti, joka sisältää tarroja, flyereita sekä pipon/lippiksen (järjestäjän käyttöön tai arvottavaksi osallistujien kesken). *Mimmille kalakaveri -foorumi* Mimmien oma kalakaverifoorumi on julkaistu osoitteessa mimmitkalastaa.fi/kalakaveri Foorumin kautta mimmit voivat etsiä kalastusseuraa omalta alueeltaan, tai vaikkapa alueelta, johon ovat menossa lomailemaan. Kalakaverihakua pilotoitiin viime vuonna Instagramissa, ja sille toivottiin jatkoa pysyvämmässä muodossa. *Uusia mimmit kalastaa! -tuotteita* Mimmien toiveesta on lisätty verkkokauppaan kaksi uutta tuotetta: kangasmerkki ja mittatarra. Mittatarra lanseerattiin alunperin Erämessuille 2022, mutta sitä on toivottu lisää ja nyt nämä molemmat tuotteet löytyvät verkkokaupastamme www.vapaa-ajankalastaja.fi. *Mukavaa kesää ja kiitos yhteistyöstä, jatketaan samaan malliin!* *Tärkeitä linkkejä:* *Kuvamateriaalit:* mimmitkalastaa.fi Täältä löytyvät somekuvat, tapahtumajulisteet, flyerit kuin logotkin. Voit ladata haluamasi tiedostot omalle koneellesi. Jos et pääse kansion materiaaleihin tai sinulla on vaikeuksia vaikkapa ladata niitä käyttöösi, ota yhteyttä niin autamme! *Kotisivut www.mimmitkalastaa.fi Tietoa hankkeesta, matalan kynnyksen opastusta kalastusharrastuksen pariin, ohjeita hankkeeseen osallistumiseen, tapahtumat sekä paljon muuta. *Instagram: ** www.instagram.com Hankkeen viestintä- ja dialogikanava, jossa sisältö on vapaamuotoisempaa, mutta silti informatiivista mm. tapahtumien suhteen. *Ruorissa ja palveluksessasi!* Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista. Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin! Yhdessä mimmien kalastusharrastuksen puolesta, *Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan kanssa* Mimmit kalastaa! on Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) koordinoima hanke, jonka tavoitteena on madaltaa tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen aloittamisen kynnystä. Hanke saa rahoitusta MMM:ltä kalastonhoitomaksuvaroista. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

SVK:n jäsenseuroille 27.4.2023

*Suomen Vapaa-ajankalastajien kevätkokous päätti jäsenmaksuista* Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) kevätkokous pidettiin Tampereella 21.4.2023. Sääntömääräisten asioiden käsittelyn lisäksi kokous teki alustavan päätöksen vuoden 2024 jäsenmaksujen SVK:n osuuksista. Jäsenmaksuista päätetään lopullisesti SVK:n syyskokouksessa marraskuussa. Lue päätöksestä lisää oheisesta liitteestä. Lataa tästä SVK:n kevätkokouksen päätös. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Hei seura- ja piiriaktiivit!*

Tutustuttehan ohesta SVKn jäsenetukumppaniin Merikoivulaan. Tietoa Merikoivulasta ja oheisen liitteen saa myös mieluusti jakaa edelleen kaikille jäsenillenne. Lue lisää: merikoivula.fi Mukavaa loppuviikkoa ja kireitä siimoja! t: Jaana yhdessä Merikoivulan kanssa Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Vapaa-ajankalastajat vaatii: **Kalastusmahdollisuudet on turvattava kalastuslakia muuttamalla*

*Kalastusmahdollisuuksien ja kalavarojen kestävä hyödyntäminen ovat vaarantuneet, kun kalatalousviranomainen parhaillaan hyväksyy kalatalousalueiden ylimitoitettuja kalastusrajoitusesityksiä. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) kevätkokous vaatii viranomaisen toimintaan puuttumista kalastuslain muuttamisen kautta.* Kalastuslain tavoitteena on turvata kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Laki antaa ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle mahdollisuuden asettaa kalastukselle alueellisia kieltoja ja rajoituksia. Kalastusoikeuksien hyödyntämistä ei kuitenkaan saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä. Kalatalousalueiden ensimmäisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistumisen myötä kalastuskieltohakemuksia on parhaillaan käsittelyssä runsaasti, mutta erityisen paljon niitä haetaan Etelä-Suomen rannikkoalueille. Yhteistä hakemuksille on se, että kiellon kohteena olevan kalalajin (useimmiten kuha) kalastuksen lisäksi samalla kiellettäisiin laajasti myös mahdollisuudet muiden kalalajien pyyntiin. Näiden kieltojen tarpeellisuutta arvioidessa viranomaisen tulisi käyttää tiukkaa harkintaa. Ensimmäisten viranomaispäätöksien perusteella hakijoiden tahto painaa kalastuslakia enemmän, joten kalastusmahdollisuuksia tullaan merkittävästi rajoittamaan pitkin Suomenlahden rannikkoa ja paikoin sisävesilläkin. Useista pienemmistä päätöksistä muodostuvan kieltokokonaisuuden vaikutuksia ei ole arvioitu. ”SVK ennakoi, että kiellot tulevat heikentämään valtakunnallisten ja paikallisten kalastuslupien myyntiä, kotimaisen kalan saatavuutta, kalastusopastoiminnan edellytyksiä sekä toisaalta pakottavat siirtymään kalastamaan enenevästi sisävesille. Lisäksi rannikon suurten kaupunkien lähivesillä keväiset kalastuskiellot tulevat vähentämään veneettömien kalastusmahdollisuuksia. Isossa kuvassa kalastusharrastuksen edistäminen ja voimassa olevista kalastussäädöksistä viestiminen vaikeutuvat merkittävästi”, SVK:n toiminnanjohtaja *Olli Saari *kertoo*. * ”Viimeisimpien kalatalouden viranomaispäätöksiin liittyvien oikeustapauksien mukaan kalastusalan järjestöillä ei katsota olevan valitusoikeutta kalastusmahdollisuuksia koskevissa päätöksissä, joten latu on valitettavasti niin kutsutusti vapaa kalastuksen laajamittaisille rajoitustoimille”, Olli Saari pahoittelee. Nykytila ei ole linjassa kalatalouden toimijoita ohjaavan vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian kanssa, jonka tahtotilana on varmistaa vapaa-ajankalastuksen asema suosittuna ja yhteiskunnallisesti arvostettuna luontoharrastuksena. Perjantaina 21. huhtikuuta Tampereella pidetty SVK:n kevätkokous vaatii, että mahdollisuudet kalastusoikeuksien (erityisesti yleiskalastusoikeuksien) hyödyntämiseen turvataan kalastuslain tarkistamisella. Muutostarpeina ovat ELY-keskuksen toimivallan tiukentaminen kalastuksen rajoittamisessa sekä toisaalta yksittäisen kalalajin paikallisen rauhoittamisen mahdollistaminen ELY-keskukselle. Samalla lakiin on lisättävä valitusoikeus vähintään valtakunnallisille kalastusjärjestöille muiden luonnonvaralakien tavoin. Kevätkokous katsoo, ettei oikeusvaltioperiaate toteudu, jos yksittäisten kalastajien asialla olevia yhdistyksiä ei katsota asianosaisiksi. Lisätietoja: SVK, toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660, olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi SVK:n uutinen ”Laajat kalastusrajoitukset murentavat tarpeettomasti kalastusmahdollisuuksia” (julkaistu 21.4.2023) www.vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tässä kampanjakirjeessä kerromme ajankohtaisia asioita Suomen Vapaa-ajankalastajien Mimmit kalastaa! -hankkeesta.

Mimmeillä on kalastusnälkä! Kuva: Ilkka Keinänen. kuva:mimmit_1.png: kuva:mimmit_3.png: kuva:mimmit_4.png: kuva:mimmit_7.png: *Mimmit etsivät nyt kalastustapahtumia ympäri Suomea!* Mimmit ovat vastaanottaneet ilolla uutisen Mimmit kalastaa! -hankkeen jatkumisesta ja tapahtumia kysellään nyt ennätyksellisen paljon. Kyselyitä on tullut mm. Oulusta, Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Espoosta. Erityisen mieluisia tytöille ja naisille ovat olleet matalan kynnyksen, muutaman tunnin tutustumistapahtumat, jossa mimmit pääsevät kokeilemaan kalastusta ja saavat opastusta alkuun. Opastustapahtumia on toivottu mm. perhokalastukseen, jigaamiseen ja heittokalastukseen. Lisäksi Kurikan Urheilukalastajien järjestämä Mimmit kalastaa -kerho on kerännyt paljon kiitosta, mielenkiintoa ja mediahuomiota, ja tällaista toimintaa on kyselty myös useammalta paikkakunnalta. *Voit katsoa Jari E. Hakalan tekemän videokoosteen kerhosta **täältä* www.instagram.co/ *ja lukea Ilkka-Pohjalaisen artikkelin **täältä* ilkkapohjalainen.fi * (maksumuurin takana)* *Pääset katsomaan menneitä tapahtumia **täältä* mimmitkalastaa.fi Nyt siis kannattaa ehdottomasti tarjota mimmeille tapahtumia, sillä vetovoimaa on. Mimmeistä on myös saatu seuroihin jäseniä ja aktiivisia toimijoita. *Voisitteko järjestää tapahtuman mimmeille?* Alkuun pääset miettimällä paikan ja ajan, me autamme markkinoinnissa: teemme mainosgrafiikat ja mainostamme kanavissamme (www.mimmitkalastaa.fi sekä @mimmitkalastaa -Instagram tilillä). Meiltä saat tarvittaessa myös mainosjulisteet. Kaikille järjestäjille toimitetaan Mimmit kalastaa! -tuotepaketti, joka sisältää tarroja, flyereita sekä pipon/lippiksen (järjestäjän käyttöön tai arvottavaksi osallistujien kesken). *Haluatko sponsorin Mimmit kalastaa! -tapahtumaasi?* Mimmien toiminnan suosion kautta myös eri kalastusvälineiden valmistajat ja jälleenmyyjät ovat kiinnostuneet sponsoroimaan Mimmit kalastaa! -tapahtumia. Jos haluat tapahtumaasi sponsorin, voimme yhdistää sinut innokkaiden potentiaalisten sponsoreiden kanssa ja voitte sopia yhdessä sponsoroinnista! Sponsorointi voi olla vaikkapa tuotteiden lahjoittamista arvontaan tai jopa kaikille osallistujille. *Mimmien vuosi 2022 lukuina * Tähän mennessä te yhteistyökumppanit olette vieneet jo lähes 600 tyttöä ja naista kalaan. www.mimmitkalastaa.fi -sivusto on kerännyt yli 19 000 katselukertaa, 54 000 sivutapahtumaa ja 4500 eri käyttäjää. Mimmit kalastaa! -instagram-tili www.instagram.com yli 2000 seuraajaa ovat käyttäneet avainsanaa #mimmitkalastaa 2400 kertaa lanseerauksen jälkeen. Vapaaa-ajankalastajat koosti näistä luvuista myös mediatiedotteen www.vapaa-ajankalastaja.fi jonka yhteydessä haastoimme medioita ottamaan naiset huomioon kalastukseen liittyvän uutisoinnin yhteydessä (kuvin ja haastatteluin). Tarjosimme myös apuamme, jos haastateltavia mimmejä, tai kuvia kalastavista mimmeistä ei ole saatavilla. *Uutta tulossa sivustollemme* www.mimmitkalastaa.fi -sivustolle on suunnitteilla instagramissa pilotoitu “Mimmille kalakaveri” -foorumi, jonka kautta eri puolella Suomea kalastavat naiset löytävät kalastusseuraa alueeltaan. Tämä foorumi tuottaa myös teille yhteistyökumppaneille hyvää tietoa siitä, missä ja millaisia kalastustapahtumia mimmit kaipaavat.*Tärkeitä linkkejä:* *Kuvamateriaalit:* mimmitkalastaa.f Täältä löytyvät somekuvat, tapahtumajulisteet, flyerit kuin logotkin. Voit ladata haluamasi tiedostot omalle koneellesi. Jos et pääse kansion materiaaleihin tai sinulla on vaikeuksia vaikkapa ladata niitä käyttöösi, ota yhteyttä niin autamme! *Kotisivut: ** Tietoa hankkeesta, matalan kynnyksen opastusta kalastusharrastuksen pariin, ohjeita hankkeeseen osallistumiseen, tapahtumat sekä paljon muuta. *Instagram: **www.instagram.com Hankkeen viestintä- ja dialogikanava, jossa sisältö on vapaamuotoisempaa, mutta silti informatiivista mm. tapahtumien suhteen. *Ruorissa ja palveluksessasi!* Olen Tintti Drake, ja vastaan Mimmit kalastaa! -hankkeen navigoinnista. Olen myös kalastava mimmi, ja innostun helposti kohtuuttoman paljon kaikesta kalastukseen liittyvästä, joten kuulen erittäin mielelläni ideoita koskien mahdollisia yhteisiä toimenpiteitä hankkeen puitteissa! Ja mikäli kysyttävää hankkeesta ilmenee, vastaan mielelläni. Kuulumisiin! Yhdessä mimmien kalastusharrastuksen puolesta, *Tintti Drake, yhdessä koko Suomen Vapaa-ajankalastajien henkilökunnan kanssa* Mimmit kalastaa! on Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) koordinoima hanke, jonka tavoitteena on madaltaa tyttöjen ja naisten kalastusharrastuksen aloittamisen kynnystä. Hanke saa rahoitusta MMM:ltä kalastonhoitomaksuvaroista. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Suomen Vapaa-ajankalastajat mahdollisti yli 16 000 lapsen ja nuoren kalastusharrastuksen vuonna 2022*

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Fisuun-nuorisotyö tavoitti yli 16 000 lasta ja nuorta vuonna 2022. Käytännön nuorisotyöstä vastaavat järjestön lasten ja nuorten kalastusohjaajat, yhdessä paikallisten kalakummien ja kalastusseurojen aktiivien kanssa. Toimintaa järjestetään ympäri Suomea. * Vapaa-ajankalastajien kalastusohjaajat toimivat kalastusseurojen nuorisotoiminnan apuna kautta Suomen, järjestävät yleisö- ja nuorisotapahtumia sekä opastavat koululaisia kalastuksen ensi askeleilla. Vuonna 2022 järjestön kalastusohjaajat opastivat lapsia ja nuoria 38 leirillä, 261 koulutapahtumassa, 357 kerhoillassa sekä 214 muussa tapahtumassa. Toiminnalla tavoitettiin 9187 oppilasta koulutapahtumissa, 496 osallistujaa leireillä, 4230 osallistujaa muissa tapahtumissa sekä saatiin 2729 kerhokontaktia. Kalastus on edullinen ja kaikkien saavutettavissa oleva harrastusKalastus on harrastus, jonka kautta voi löytää uusia ystäviä, oppii liikkumaan luonnossa ja saattaapa kalareissulta saada saalistakin kotiin viemisiksi. Se on myös harrastus, johon jokainen lapsi ja nuori voi osallistua matalalla kynnyksellä. Vesistöjen kattamassa Suomessa kalastuspaikat ovat usein lähellä ja kalastaa voi ympäri vuoden. Lisäksi kalastus on edullinen harrastus: Yleiskalastusoikeus oikeuttaa maksuttomaan onkimiseen, pilkkimiseen ja silakan litkaamiseen, eikä alle 18-vuotiaiden tarvitse maksaa kalastonhoitomaksua. Lisäksi esimerkiksi kalastuskerhotoimintaan lapset ja nuoret pääsevät mukaan vain muutamalla kympillä vuodessa. Lasten ja nuorten kalastusohjaajaverkosto kehittää kalastuskulttuuria Suomen Vapaa-ajankalastajat pyrkii yhteistyössä paikallisten kalastusseurojen kanssa järjestämään kalastusaiheista nuorisotoimintaa kattavasti ympäri Suomea. “Nuoret ovat valtavan kiinnostuneita käytännön toiminnasta, ja kalastus on niin hyvä tuote, että toimintaa sen ympärille on helppo kehittää. Nuorisotoiminnan osalta toimintoja pyritään suunnittelemaan niin, että nuoret pääsevät mahdollisimman helposti ja matalalla kynnyksellä kalaan”, toteaa Suomen Vapaa-ajankalastajien nuoriso- ja perhetoiminnasta vastaava kalatalousasiantuntija *Janne Tarkiainen*. Siellä missä nuorisotoimintaa ei pystytä järjestämään, on nuorten mahdollista liittyä virtuaaliseen Fisuun-kalastusseuraan. Tämä seura on yksi esimerkki siitä, kuinka kalastuskulttuuria pyritään aktiivisesti kehittämään niin, että se muovautuu nykypäivän ja ajan hengen mukaiseksi. Vapaa-ajankalastajien kalastusohjaajat pyrkivät aktiivisesti kehittämään uusia toimintatapoja, joilla nuoria saadaan mukaan kalastusharrastuksen pariin. Hyvä esimerkki on *Fisuun fongaus*, joka on leikkimielinen, paikkariippumaton kalastuskilpailu, jossa tavoitteena on saada vuoden aikana mahdollisimman monta eri kalalajia. Nuorisotyön näkökulmasta keskeistä fongauksessa on myös oppiminen. “Se, että siinä samalla opitaan tunnistamaan eri kalalajeja, saadaan tietoa niiden tavoista ja elinympäristöistä. Fongaus myös rohkaisee nuoria liikkumaan luonnossa, sillä samat kalalajit eivät yleensä viihdy kaikki samoissa paikoissa, ja nuoret liikkuvat niiden perässä.” toteaa Tarkiainen. *Toiminta jatkuu* Lasten ja nuorten Fisuun-toiminta jatkuu aktiivisena myös tänä vuonna. Tulevista lapsille ja nuorille tarkoitetuista tapahtumista saa tietoa osoitteesta fisuun.fi/kalastustapahtumat www.fisuun.fi. Toimintaa tuetaan maa- ja metsätalousministeriön myöntämillä kalastonhoitomaksuvaroilla. Lisätietoja: kalatalousasiantuntija Janne Tarkiainen, p. 044 547 9116, janne.tarkiainen@vapaa-ajankalastaja.fi tiedottaja Jaana Vetikko, p. 050 525 7806, jaana.vetikko@vapaa-ajankalastaja.fi Lisätietoja/ target=_blank>suomen-vapaa-ajanakalastajien-keskusjärjestö.mail-epr.net SVK:n nuorisotoiminnasta: fisuun.fi www.fisuun.fi Mukaan nuorisotoimintaan: fisuun.fi/vapaaehtoiseksi www.fisuun.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Vapaa-ajankalastajat mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa – osallistuuhan Teidänkin seuranne?*

Suomen Vapaa-ajankalastajat osallistuu tänä keväänä Ylen järjestämään valtakunnalliseen Miljoona roskapussia -kampanjaan, jonka tavoitteena on innostaa suomalaisia keräämään ympäristöstään miljoona pussillista roskia. Kampanja on käynnissä 13.4.–14.6.2023. Kampanjan tavoitteena on paitsi innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstään roskia, myös vähentää välinpitämättömyyttä ympäristön roskaamista kohtaan sekä havahduttaa ihmiset ymmärtämään ja näkemään roskien määrä. Kerätyt roskapussit merkitään reaaliaikaisesti päivittyvään laskuriin sen paikkakunnan kohdalle, mistä roskapussit on kerätty. Luvassa on yhteisen hyvän lisäksi leikkimielinen kisa Suomen paikkakuntien välillä! Laskuri aukeaa maanantaina 10.4. osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia mistä löytyvät jo nyt mukana olevat paikkakunnat. Roskapussin kokoa ei ole tiukkaan määritelty, eli roskapussiksi kelpaa niin hedelmäpussin kokoinen pussi kuin muovikassikin. Tärkeintä että roskia kerätään! *Toivomme, että viestitte kampanjasta seuranne jäsenille ja osallistutte mukaan! *Jokainen vapaa-ajankalastaja voi vaikkapa yksin, perheen, kaverien tai kalastusseuran voimin osallistua kampanjaan keräämällä roskia ympäristöstään tai järjestämällä kalastustapahtuman tai kerhokerran yhteyteen roskienkeräystalkoot. Erityisesti haastamme kaikki siianonkijat siivoustalkoisiin. Siianonginta on leppoisaa, keväistä puuhaa. Siikakellojen kilinää odotellessa vastuullinen kalastaja tekee hyvää ja kantaa kortensa kekoon puhtaamman ympäristön puolesta. Jos järjestätte kampanjaan liittyvän talkootapahtuman, voitte vinkata siitä myös meille: koordinaattori Johanna Antila, johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 050 573 9332. Voitte myös laittaa talkookuvia sähköpostitse, jaamme niitä sosiaalisessa mediassa eteenpäin. Jos viestitte talkoista Instagramissa, muistakaa tägätä (a)vapaa_ajankalastajat ja merkitä #miljoonaroskapussia. Kannattaa myös vilkaista oman kunnan tai kaupungin nettisivuja, miten siellä on viestitty kampanjan osallistumismahdollisuuksista. *Vapaa-ajankalastajan keräysvinkit pähkinänkuoressa:* · Ota mukaan roskapihdit, hanskat ja tyhjä pussi · Lähde ulos – yksin tai porukalla · Kerää roskia ympäristöstä, vaikka kalastuksen ohessa. Vastuullinen vapaa-ajankalastaja ei roskaa ympäristöään! · Vie keräämäsi roskat sekajätteeseen, kun roskapussi on täysi · Merkitse keräämiesi roskapussien määrä sen kaupungin/kunnan kohdalle, josta olet roskat kerännyt osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia · Haasta kalakaverisi mukaan! Miljoona roskapussia -kampanjaan on tähän mennessä ilmoittautunut mukaan yli 130 kuntaa ja kaupunkia sekä useita järjestöjä. Kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso, tohtori Jenni Haukio. Mukana on myös monia tunnettuja kasvoja, kuten Yleltä tutut toimittajat Mikko ”Peltsi” Peltola, Inka Henelius ja Olli Haapakangas sekä meteorologit Anniina Valtonen ja Kerttu Kotakorpi. *Miljoona Roskapussia starttaa suorassa lähetyksessä Yle TV1 ja Yle Areena torstaina 13.4. klo 20.* *Tulos julkistetaan Yle TV1 14.6. klo 20.* Lue lisää kampanjasta: www.vapaa-ajankalastaja.fi #miljoonaroskapussia Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedote. Julkaistu: 13.03.2023 29,55 kg turska on nyt Suomen ennätyskalarekisterin suurin kala

*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat turska 29,55 kg, pasuri 0,980 kg sekä 26 cm nahkiainen (järvimuoto) ja 7,2 cm idänsieraintokko, joka on kokonaan uusi laji Suomen ennätyskalalistalla. Ennätyskalalautakunta teki kokouksessaan myös historiallisen päätöksen ja avasi kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat vapautettaville isoille kaloille.* Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa neljä uutta Suomen ennätystä. *Turska* oli 1980-luvulla tavallinen saaliskala rannikollamme. Nykyään niitä saadaan rannikoltamme saaliiksi harvakseltaan, mutta Ahvenanmaan vesillä se on hieman yleisempi. Viime toukokuussa Luonnonvarakeskuksen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen tutkimushankkeessa saatiin verkolla 141 cm ja 29,55 kg turska, joka oli itse asiassa vieläkin painavampi, sillä kala punnittiin vasta perattuna. *Pasuri* on särkikalalaji, joka jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi kuin sitä muistuttava lahna. KVVY Tutkimus Oy:n Tampereen Iidesjärvellä elokuussa tekemien kalatutkimusten yhteydessä saama 0,980 kg pasuri lähentelee maagista kilon painorajaa. *Nahkiaisella* on merimuotoa huonommin tunnettu sisävesissä elävä *järvimuoto*, joka kutee järvestä lähtevissä tai sinne laskevissa joissa. Puruvedeltä uistelun yhteydessä marraskuussa täkyraksiin tarttunut 26 cm nahkiainen on järvimuodon uusi ennätys. *Idänsieraintokko* on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä 2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Virolahdelta kesäkuussa onkimalla pyydetty 7,2 cm idänsieraintokko on samalla Suomen ennätyskalarekisterin 81 kalalaji. *Uudet sarjat vapautettaville kaloille* Ennätyskalalautakunta teki helmikuun kokouksessa historiallisen päätöksen avaamalla kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat. Uudet sarjat ja niiden ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. Tällä lautakunta haluaa parantaa kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin veteen. Kalat merkitään samaan taulukkoon vanhojen painon mukaisten ennätysten kanssa, mutta omalle riville. Jatkossa ennätyskalarekisterissä voi näiden kalalajien osalta olla sekä vanha kalan painoon perustuva ahvenennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ahvenennätys. *Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka* Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 81 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi. Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin. Uudessa kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja. Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä osoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät lisäksi osoitteestaa href= https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/ target=_blank>ahven.net kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net *Kuvat 1, 2 ja 3. Troolari Madonnan verkolla Ahvenanmaalta 9.5.2022 pyytämä turska painoi perattuna 29,55 kiloa, mikä on uusi Suomen ennätys. Pituutta kalalla oli 141 senttimetriä. Kuvat: Patrik Lundin, Ålands landskapsregering (kuvia saa käyttää vapaasti uusista Suomen ennätyskaloista uutisoitaessa).* *Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:* Tiedottaja Jaana Vetikko Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö puh. 050 525 7806 Tiedottaja Tapio Gustafsson Kalatalouden Keskusliitto puh. 044 4931 457 *Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä. Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus, Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat. Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Pilkkikuun voiton veivät Erämaankeisarit ja Kanaalin Tonkijat*

*Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) järjestämä Pilkkikuu loppui viime yönä klo 24.00 ja tänään aamupäivällä tuloksia tarkasteltiin Instagram-liven kautta. Kilpailu oli kuukauden mittainen ja sen lähtölaukaus pamahti yhtä aikaan tammikuun 28. päivä kilpaillun Pilkki12:n kanssa. Pilkki12:ssa saadut kalat kelpasivat siis myös Pilkkikuussa, sääntöjen ja kalalajien ollessa samat. *Tämän vuoden Pilkkikuu-kilpailussa hyväksyttiin saaliskaloiksi ahven, kiiski, made, siika ja särki. Näistä siika oli uutuuslaji, ja tuloksissa nähtiin kuin nähtiinkin joitakin todella komeita yksilöitä. Tulokseen laskettiin kolmen pisimmän kalan yhteispituus, ja vain yksi kala/laji otettiin huomioon. Jotta eri kalalajit olisivat vertailukelpoisia keskenään, oli jokaiselle lajille annettu oma kerroin. Fiilistely-sarjan voitto meni tällä erää Erämaankeisarit -nimiselle joukkueelle, jossa pilkki *Joni* ja *Jorma Jaakola*. Sama joukkue voitti myös Pilkki12-kilpailun. Nyt voitto irtosi 2,6 pisteen turvin toiseksi tulleeseen Vantaan Kirret -joukkueeseen. Hopeajoukkueessa kilpailivat *Oleg* ja *Arseni Savitski*. Kolmannen sijan nappasivat Hora quota est, eli *Markku Tuuttila* ja *Jani Korpela*. Kilpailun pisin made rekisteröitiin jälleen FLF Pro Teamin nimiin. Joukkueeseen kuuluivat *Anssi Vainikka* ja *Kerkko Kivistö*. Pro-sarjan kokonaiskilpailussa joukkue nousi kolmannelle sijalle. Toiseksi pilkki Turun Martit -niminen joukkue, jossa kilpailivat *Mikael Jaakkola* ja *Ville Jakonen*. Sarjavoiton vei reilun kolmen pisteen turvin Kanaalin Tonkijat -joukkue, johon kuuluivat *Juuso Triipponen* ja *Samu Laaksovirta*. Kilpailuun ilmoitettiin monta hienoa kalaa, muun muassa 22 cm pitkä kiiski ja 84 cm pitkä made. Kilpailun pisin ahven oli peräti 49 cm pitkä. Pilkki12- ja Pilkkikuu-kilpailuja tukivat Ruoto, Rapala ja Eumer. Lisätietoja ja -tuloksia osoitteessa vapaa-ajankalastaja.fi/pilkki12/ www.vapaa-ajankalastaja.fi. Lisätietoja: Kalatalousasiantuntija Marcus Wikström, puh. 045 110 2126, s-posti: marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi Tiedottaja Jaana Vetikko, puh. 050 525 7806, s-posti: jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedoksi vireilläolokuulutus Pomarkun-Porin Kynäsjoen kalastuskiellosta ja taimenen rauhoituksen purusta vuosille 2023-2033.

Kuulutukset ja ilmoitukset - ely - ELY-keskus www.ely-keskus.fi *Olli Ylönen* kalastusmestari olli.ylonen(a)ely-keskus.fi +358 295 029 074

Asiantuntijavaihdos (18.1.2023)

Piirin kalatalousasiantuntijan tehtäviä pitkään hoitaneen Janne Rautasen työnkuva laajeni vuoden alusta koskemaan keskusjärjestön yhteistyötä EAA:n kanssa. Muutoksen myötä piirin kalatalousasiantuntijan tehtävät siirtyivät Janne Antilalle. Missä aiemmin olette kääntyneet Rautasen puoleen, voitte jatkossa ottaa yhteyttä Antilaan. janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi / 045-630 4280 Antilan yhteystiedot löytyvät sivulta Hallitus.

Vapaa-ajankalastajapiireille

SVK:n onkijaosto haluaisi muistuttaa piirejä, että ensi vuoden SM-onki on vielä hakematta/myöntämättä. Jaosto toivoo nyt pikaisia hakemuksia ko. kilpailuun liittyen, jotta saataisiin tämä perinteinen kesäkilpailumme lyötyä lukkoon jo kuluvan talven aikana. Hakemukset voitte osoittaa SVK:n kilpailuvastaavalle (marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi) tai sitten jollekin onkijaoston jäsenelle: www.vapaa-ajankalastaja.fi. Hyvää joulunodotusta! Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Ilmianna hyvä leiripaikka!*

Leiritoiminta on ollut tärkeä osa SVK:n, vapaa-ajankalastajapiirien ja kalastusseurojen nuorisotoimintaa jo kymmenien vuosien ajan. Leireillä nuoret ovat päässeet tutustumaan harrastukseen käytännössä sekä saaneet paljon oppia kalastusvälineiden rakentelusta ja saaliin käsittelystä. Viime vuosina sopivat leiripaikat ovat kuitenkin vähentyneet, kun mm. kaupungit, kunnat ja seurakunnat ovat myyneet kalastusleireihin soveltuvia leiripaikkoja. Tämän seurauksena leirien järjestäminen on paikoin vaikeutunut, jossain tullut jopa mahdottomaksi. SVK kerää tietoja kalastusleirien järjestämiseen soveltuvista paikoista. Kohteet voivat olla kenen tahansa omistuksessa, tärkeintä on, että ne soveltuvat kalastusleirin järjestämiseen. Mikäli tiedossasi on sopiva leiripaikka, ilmoita se alla olevasta linkistä meille, niin julkaisemme tiedot Fisuun.fi sivuilla, jotta tieto on kaikkien leirien järjestäjien saatavissa. forms.gle Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Julkilausuma 21.9.2022

*Ulkoilufoorumi: Luontoharrastukset lisättävä liikuntasetelin käyttöalaan*

*Luontoharrastusten fyysiset ja henkiset terveyshyödyt ovat kiistattomat, mutta niiden harrastamista ei nykyisellään lueta verotuettujen liikunta- ja kulttuurietujen joukkoon. Ulkoilufoorumin yleiskokous kiirehtii verohallinnon ohjeen päivitystä niin, että luontoharrastukset lisätään liikuntasetelin käyttöalan piiriin.* Kulttuuri- ja liikuntaseteleillä tuetaan työntekijöiden hyvinvointia. Setelien käyttökohteet ovat olleet nimeään monipuolisempia, mutta verohallinnon ohje viimekädessä määrittelee niiden käyttöalan. Kansanedustaja *Jari Myllykosken* vuonna 2020 vireille laittamassa toimenpidealoitteessa ehdotettiin vapaa-ajankalastuksen palauttamista liikuntasetelin käytön piiriin siten, että jatkossa sillä voisi maksaa myös kalastusmaksuja. Kulttuuri- ja liikuntasetelin käyttöalan laajentamisesta on keväällä 2022 valmistunut valtionvarainministeriön vero-osaston selvitys. Sen mukaan ainakin pistemäinen laajentaminen edun soveltamisalaa tarkemmin määrittelemällä parantaisi nykytilaa ja olisi myös helppo toteuttaa Verohallinnon ohjeistusta päivittämällä. Selvityksen mukaan fyysistä aktiivisuutta edellyttävät luontoharrastukset voitaisiin perustellusti ottaa liikuntaedun piiriin. Lainsäädännöllisenä vaihtoehtona on liikuntatoiminnan määrittely tuloverolaissa, mutta se on toimenpiteenä raskaampi. Verohallinnon ohjeen mukaan ”liikunnalla tarkoitetaan henkilön fyysistä aktiivisuutta, jonka tarkoituksena on yleensä kohottaa kuntoa tai ylläpitää taikka parantaa työntekijän fyysistä hyvinvointia ja terveyttä”. Keskiviikkona 21. syyskuuta kokoontunut Ulkoilufoorumin yleiskokous korostaa, että luontoharrastuksilla on yhtäläisiä merkittäviä positiivisia vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin kuin liikuntaedun piiriin nykyisin kuuluvilla liikuntamuodoilla. Koska liikunnan käsitettä ei ole kuvattu tuloverolaissa, kannattaa Ulkoilufoorumin yleiskokous vero-ohjeistuksen päivittämistä viipymättä niin, että tavanomaisen liikunnan määritelmä laajennetaan koskemaan fyysistä hyvinvointia edistäviä luontoharrastuksia. Näihin tulee lukea ainakin selvityksessä esiin nostetut kalastus, metsästys sekä luonnossa ja ulkoilureiteillä jalka- tai käsivoimin tapahtuvat luontoharrastukset, jolloin edun tulee kattaa myös niiden harrastamiseksi tarvittavien välineiden vuokraamisen. Lisätietoja: Ulkoilufoorumi, puheenjohtaja Hannu Tiusanen, hannu.tiusanen(a)suomenlatu.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat, toiminnanjohtaja Olli Saari, puh. 050 339 4660, olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Ulkoilufoorumi on vuonna 2004 perustettu ulkoilun edistämisen yhteistyöverkosto, johon kuuluu 21 kansalaisjärjestöä, joiden toiminnassa ulkoilulla on keskeinen merkitys. Ulkoilufoorumin päämääränä on ylläpitää ja kehittää ulkoilun edellytyksiä, turvata jokamiehenoikeuksien säilyminen vähintään nykyisessä laajuudessaan, edustaa ulkoilun eri intressitahoja yhteisesti valtioneuvoston, viranomaisten ja muiden järjestöjen suuntaan, vahvistaa ulkoilun asemaa yhteiskunnan eri toiminta-alueilla sekä edistää kestävän kehityksen mukaista ulkoilun harrastusta.* Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Pm-ongen aiheuttamien kyselyjen takia Kilpailutoimikunta haluaa tiedottaa kokouspöytäkirjallaan seuraavaa

Lataa tästä Kilpailutoimikunnan pöytäkirja. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Pohjoismaiden pilkkimestaruus 2023*

Vuoden 2023 Pohjoismaiden pilkkimestaruus kilpaillaan 18.2.23 Suomessa. Kilpailujärjestelyt ovat nyt haettavissa ja pilkkijaosto tekee päätöksensä viimeistään syksyn aikana. Hakemukset kilpailun järjestämiseksi osoitetaan Marcus Wikströmille, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi ja mielellään jo 14.5.22 mennessä. Jaana Vetikko tiedottaja päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Hyvää alkanutta vuotta kaikki SVK:n jäsenseurat! *

Järjestömme uuden toimintastrategian mukaisesti kehitämme myös yhteistä tunnusmerkistöä, jonka avulla viestimme ja vahvistamme asemaamme Suomen vaikuttavimpana kalastusperheenä. Liitteenä jäsenseurojemme käyttöön tarkoitettu uusi JÄSENSEURA-logo. Logoa käyttämällä viestitätte olevanne Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenseura ja kuuluvanne yhteiseen jäsenperheeseemme. Voitte käyttää uutta JÄSENSEURA-logoa esim. - nettisivuillanne - osana Facebook-profiilinne kansikuvaa (ei kuitenkaan profiilikuvana) - seuranne erilaisissa niin sähköisissä kuin printtimateriaaleissa esim. jäsenhankinnan materiaaleissa, -kilpailukutsuissa, tapahtumailmoituksissa, kokouskutsuissa jne. Parhaimmillaan JÄSENSEURA-logo tukee visuaalista viestiänne oman seuralogonne rinnalla. Lataa tästä iso jäsenseuralogo. Lataa tästä pieni jäsenseuralogo. terveisin Jaana Vetikko ja Johanna Antila Jaana Vetikko tiedottaja

*Kilpailusaaliiden myyntiraportit*

ELY-keskukset myönsivät SVK:lle poikkeusluvan kilpailujen kalasaaliiden myymiseen vuosille 2021-2025. Lupa kattaa piirien toimintakalentereihin kirjatut piirien ja seurojen kilpailut sekä piirien alueella järjestettävät SVK:n kilpailut. *Lupa ei kuitenkaan koske merialueella järjestettäviä kilpailuja.* EU:n säädökset kieltävät vapaa-ajankalastajien mereltä pyytämän saaliin myynnin, eikä siihen ole kilpailuja koskevaa poikkeuslupamahdollisuutta.

*Lapin ELY:n poikkeuslupa*

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus- ja katiskakilpailut. Pääosa myytävästä saaliista tulisi vetouistelukilpailuista, saalislajeina pääosin hauki ja satunnaisesti kuhaa.

*Pohjois-Savon ELY:n poikkeuslupa*

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus-, katiska- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat ahven, särki, muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

*Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa*

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus-, katiskakalastus- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat ahven, särki ja muut särkikalat, hauki, kuha ja made. Muistutamme että myönnettyihin poikkeuslupiin sisältyy *raportointivelvollisuus*. Kilpailujen kalasaaliita myyvät seurat ja piirit pitävät näistä kirjaa. Piirit keräävät loppuvuodesta oman alueensa myydyt kalasaaliit yhteen ja raportoivat niistä SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Toivomme että saisimme piirien tiedot *marraskuun loppuun mennessä*, mutta viimeistään ennen *vuodenvaihdetta*. Ilmoittakaa myös, vaikka myyntimäärät olisivat pyöreä nolla. Kilpailuvastaava koostaa piirien raportit yhteen ja raportoi myyntien kokonaismäärät ELY-keskuksille. Liitteenä on ELY:n virallinen raportointikaavake malliksi, jotta seurat ja piirit muistaisivat, mitkä tiedot on kirjattava myynneistä muistiin. Lataa tästä kalanmyyntiä koskeva ELY-keskuksen lomake. Jaana Vetikko tiedottaja

Vuoden kilpakalastaja

SVK:n kilpailutoimikunnan hallinnoima Vuoden Vapaa-ajankalastaja on vaihtanut nimeä Vuoden kilpakalastajaksi. Menettelytapa ja kriteerit pysyvät miltei ennallaan, eli jokaisen vapaa-ajankalastajapiirin toivotaan esittävän joulukuun loppuun mennessä yhtä ansiokasta henkilöä perusteluineen. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä seuraavan vuoden tammikuun aikana. Kilpailutoimikunnan valintaan vaikuttavat seuraavat kriteerit: aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, aktiivinen osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys (esim. jonkun lajin uusi SE). Titteli myönnetään kerran vuodessa yhdelle SVK:n jäsenelle. Vuoden kilpakalastaja saa palkinnokseen kiertopokaalin sekä pienemmän palkinnon, joka jää voittajalle muistoksi. Nimen lisäksi muutetaan myös vuosiluku tittelissä. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdokkaiden kriteerit kerätään edelleen kuluvalta vuodelta ja valinta tehdään edelleen seuraavan vuoden tammikuussa. Viestinnällisistä syistä palkintolaattaan tulee kuitenkin tästedes valintavuoden vuosiluku (eli piirit keräävät kriteerit vuodelta 2021 mutta valitun henkilön titteliksi ”Vuoden kilpakalastaja 2022”). *Ehdotukset* perusteluineen kalatalousasiantuntija Marcus Wikströmille marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi, *kuluvan vuoden loppuun mennessä!* Jaana Vetikko tiedottaja

*SVK:n vapaa-ajankalastajapiireille,

Kilpailutoimikunta jaostoineen haluaa muistuttaa piirejä kesällä lähetetystä viestistä, jonka liitteenä oli kilpailujaostojen työstämät sääntöehdotukset seuraavalle neljän vuoden kaudelle. Tähän mennessä kommentteja ja kannanottoja on tullut ainoastaan Pohjois-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen piireiltä. Kilpailutoimikunta jaostoineen toivovat aktiivisia kannanottoja kyseisiin sääntöehdotuksiin. Palautteen alustava takarajahan oli syyskuun 30. päivä. Jotta piirit ennättäisivät kokoustaa asiaan liittyen, pidennetään takarajaa 15.10. saakka. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi Mukavaa syksyä! Kilpailutoimikunnan puolesta, Marcus Wikström* Jaana Vetikko tiedottaja

*Suomelle historiallinen jättimenestys perhokalastuksen MM-kilpailuissa –joukkuekulta ja kaksoisvoitto henkilökohtaisessa sarjassa*

*Suomen perhokalastusmaajoukkue onnistui kotikisoissaan Kuusamossa ja Taivalkoskella täydellisesti. Sunnuntain aamupäivän kalastusjakso varmisti Suomelle kautta aikain ensimmäiset kultamitalit sekä joukkuekilpailussa että henkilökohtaisessa sarjassa.* Suomen joukkue eteni maailmanmestaruuteen vakuuttavasti johtaen kilpailua jo ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen. Yhteensä viidestä kilpailujaksosta Suomi voitti neljä ja sijoittui kerran toiseksi. Joukkuekilpailussa Suomen loppupisteet olivat 80. Toiseksi sijoittui Ranska 127 pisteellä, joten Suomen voitto oli ylivoimainen. Pronssiset mitalit menivät Espanjalle (141 pistettä). Perhokalastuksen MM-kilpailussa oli mukana 13 joukkuetta, joissa kussakin kalasti viisi kilpailijaa. *Henkilökohtaisessa kilpailussa Suomelle kaksoisvoitto* Henkilökohtainen maailmanmestaruus Suomeen varmistui, kun kilpailun kärkipaikalta viimeiselle jaksolle lähtenyt *Heikki Kurtti *(8 pistettä) onnistui voittamaan järvikalastusjakson Taivalkosken Kylmäluomajärvellä. Hopealle sijoittui Suomen *Jari Heikkinen *(13 pistettä), joka starttasi sunnuntain kilpailuun toiselta sijalta. Pronssia voitti Espanjan *David Arcay* (15 pistettä). *Santeri Kinnunen* oli myös lähellä mitalia (15 pistettä), mutta jäi täpärästi neljänneksi, kun Arcayn kalapisteet olivat paremmat. *Mikko Räsänen* täydensi suomalaismenestystä ollen viides (18 pistettä). *Jyrki Hiltusen* sijoitus oli viidestoista (26 pistettä). Joukkueen kapteenina toimi *Jarkko Suominen*.

Mestarilla hämmentyneet fiilikset

Tuore kaksinkertainen maailmanmestari Heikki Kurtti kertoo fiiliksien olevan suorastaan hämmentyneet mestaruuksien varmistuttua. ”Hankalaa kommentoida mitään järkevää, kun monen vuoden työn jälkeen saa tuollaisen palkinnon. Joukkueemme runko on ollut sama jo useamman vuoden. Sijoituimme neljänsiksi jo Tasmaniassa vuonna 2019 sekä viidenneksi Italiassa vuonna 2018. Joukkueemme kaikki jäsenet kykenevät laadukkaaseen tasaiseen kilpailusuoritukseen. Sunnuntain kalastusjaksolle lähdettäessä paineita oli lähinnä joukkueen puolesta, ja henkilökohtainen menestys tuli vasta sen jälkeen. Sunnuntaina aamun pooliarvonta suosi Suomea Ranskaa enemmän, joten viimeisen jakson saimme kalastaa jo aika vapautuneesti, vaikka mestaruus olikin vielä avoinna”. Perhokalastuksen maailmanmestaruuksista on kilpailtu 40 kertaa, ja aiemmin Suomeen on tullut hopeisia ja pronssisia mitaleja. Suomen maajoukkueen aiemmat mitalit: 1989 pronssi (Kuusamo, Suomi), 2001 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2005 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2007 pronssi (Kemi - Simo, Suomi). Suomen maajoukkueen henkilökohtaiset mitalit: 1989 pronssi Jyrki Lämsä (Kuusamo, Suomi), 2018 hopea Jyrki Hiltunen (Trentino, Italia) Kilpailutapahtumien videoita ja kuvia voi katsoa Suomen Vapaa-ajankalastajien Instagramissa (@vapaa_ajankalastajat) ja Facebookissa (vapaa.ajankalastajat). Sivuilla on myös videolähetyksiä kilpailusta. Kilpailun tulokset löytyvät MM-kilpailujen omilta nettisivuilta (wffc2021.com). Lisätietoja: Perhokalastuksen MM-kilpailun pääsihteeri, Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Petter Nissèn, puh. 0500 440 923,petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi *Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.* Jaana Vetikko tiedottaja

*Fiksu kalastaminen kannattaa – Nämä helpot keinot hyödyttävät sekä kalastajia että kaloja*

*Vastuullisuus- ja ympäristönäkökulmat ovat olleet jo pitkään esillä kalastuskeskustelussa. Monelle harrastajalle kuitenkin tulee yhä yllätyksenä se, että ympäristöystävällisistä valinnoista ja välineistä on usein käytännön hyötyä myös itse kalastajalle.* Kalastusharrastajille ovat tulleet tutuiksi mitä moninaisimmat ohjeistukset siitä, kuinka pyyntipuuhissa tulisi ottaa huomioon vastuullisuus ja ympäristönäkökulmat. Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) toiminnanjohtaja *Olli Saari* näkee, että vastuullisuusnäkökulman rinnalla on hyvä muistuttaa siitä, että fiksu kalastaminen on usein valttikortti myös kalastajalle. – Kalastuksen vastuulliset käytänteet myös omaksutaan sitä helpommin, mitä enemmän niistä ymmärretään olevan suoraa hyötyä myös itselle. On tarjolla esimerkiksi paljon sellaisia välineitä, jotka helpottavat kalastusta ja ovat samalla hyväksi kaloille, hän sanoo. *Välineillä on väliä* Fiksusti kalastamisen voi aloittaa jo kaikille tutuista välineistä. Esimerkiksi perinteisen kalahaavin heikkous on se, että uistimen koukut tarttuvat havakseen helposti, ja toisinaan sotkun selvittämiseen tarvitaan puukkoa. Kauppojen haavitarjonnasta löytyy nykyään useita kumihavaksellisia vaihtoehtoja, joihin koukut eivät yhtä helposti kietoudu. – Kumihavas on samalla kalaystävällinen valinta, sillä sileänä materiaalina se ei vahingoita kalojen herkkää limapintaa. Tällä voi olla ratkaiseva vaikutus esimerkiksi uhanalaista taimenta takaisin vapautettaessa, Saari kertoo. Toinen esimerkki löytyy koukuista. Kokenutkin kalastaja saattaa joskus joutua tilanteeseen, jossa koukku on tarttunut omaan tai kaverin nahkaan. Mikäli koukussa ei ole väkästä tai sellainen on huolellisesti painettu lyttyyn, on koukun poistaminen helppo homma. – Yhtä helppoa on väkäsettömän koukun irroitus myös sellaisen kalan suupielestä, jota ei halua tai jota ei ole luvallista saaliiksi ottaa. Näin kala on tarvittaessa helppo päästää vahingoittumattomana takaisin veteen, Saari sanoo. *Mitä tehdä isolle saaliille?* Moni kalastaja haaveilee suuren petokalayksilön nappaamisesta, mutta yhtä lailla sellainen voi päätyä myös sitä odottamattoman pyytämäksi. Tällöin tilanteeseen valmistautumaton yleensä tappaa kalan, jotta uskaltaisi käsitellä petoa ja koska sopivat vaa'at eivät ole käden ulottuvilla. Siksi osa suurkaloista päätyy suoraan tunkiolle. Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija* Janne Antila* kannustaa aina varautumaan myös siihen mahdollisuuteen, että vedestä nousee iso yksilö, jotta sen pystyy tilanteen tullen vapauttamaan onnistuneesti. – Tänä päivänä puhutaan paljon suurten petokalayksilöiden tärkeydestä kalaston tasapainon kannalta. Tietoisuus isoista kaloista vaikuttaa myös kalastajien liikkeisiin ja sitä kautta alueellisen kalastusmatkailun arvoon. Kokonaisuuden kannalta ison petokalan vapauttaminen on usein hyvä ratkaisu, Antila sanoo. – Suuria petokaloja voi kuitenkin satunnaisesti myös syödä, kunhan tiedostaa raskasmetallipitoisuuksien kasvavan kalan koon myötä. Joskus kalaa tulee saaliiksi ylenpalttisesti, ja tilanteeseen varautumaton joutuu pohtimaan, missä ja miten säilyttää kalat. Antilan vinkkinä onkin miettiä jo etukäteen, kuinka paljon saalista omaan säilytykseen mahtuu. – Fakta on se, että kuollut kala säilyy vain kylmässä, mutta elävä kala säilyy luontaisessa ympäristössään eli vapaana vesistössä. Myöhemmin sama kala isompana tai sen jälkeläiset voivat päätyä kalastajan pyytämäksi. Tätä kestävä kalastus parhaimmillaan on, Antila kiteyttää. Lisätietoja: Janne Antila Kalatalousasiantuntija Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö +358 45 630 4280 janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi Jaana Vetikko Tiedottaja

Vapaa-ajankalastajapiireille

SVK:n kilpailujaostojen työskentely alustavien kilpailusääntöehdotusten saralla on saatu päätökseen. Ohessa on liite, josta löytyy säännöstöt uudistusehdotuksineen. Uudet ehdotukset on havainnollistamisen vuoksi kirjoitettu punaisella tekstillä. Huomatkaa kuitenkin, että tämän syyskauden perhokarsinnat käydään jo uusituin säännöin. Kilpailutoimikunta jaostoineen toivovat piirien ottavan aktiivisesti kantaa kyseisiin sääntöehdotuksiin ja antavan palautteensa syyskuun 30. päivään mennessä. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle, marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Lataa tästä sääntöehdotukset. Hyvää kesää! Marcus Wikström

*Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia*

*Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen Kalastusrajoitus.fi -palveluun siirtämisen jälkeen on kalastajien helppo todeta, millä alueilla koskialueisiin liittyvät määräykset ovat voimassa. Myös jokiin nousevat kalat kiittävät saadessaan kotikoskissaan kuturauhan*. Pääosin Kymenlaaksossa sijaitsevat Summanjoen, Vehkajoen, Mäntyharjun reitin alaosan ja Valkealan reitit ovat kalastuslain mukaisia vaelluskalavesistöjä. Niiden koski- ja virta-alueiden määritykset ovat valmisteilla ELY-keskuksessa. Työ on osa isompaa kokonaisuutta, jossa ELY-keskuksen kalatalousviranomainen määrittää vastaavat alueet tärkeimpiin vaelluskalavesistöihin toimialueellaan yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Virtamittarit-hankkeen kanssa. Koski- ja virta-alueiden määrittäminen on tarpeellista, jotta voidaan rajata vaelluskalojen kulun ja luontaisen elinkierron kannalta keskeiset vesialueet. Näin koski- ja virta-alueiden rajat selkiytyvät kalastajille ja kalastuksen valvojille. SVK:n kouluttamat virtamittarit ovat tehneet koski- ja virta-alueiden määrityksiin liittyvät kenttätyöt. Ne tehdään maastokäynneillä jokaiseen ennalta arvioituun kohteeseen, joissa määritetään koski- tai virta-alueen alku- ja loppupäät. Määrityksessä pyritään ottamaan huomioon veden korkeuden ja virtaaman muutokset siten, että lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin kaikkia virtaamaolosuhteita tulvavesistä matalan veden aikaan. ELY-keskus on valmistellut määrityksistä päätösluonnokset. Luonnokset ovat nähtävillä ELY-keskuksen verkkosivuilla www.ely-keskus.fi/kuulutukset (valitse Varsinais-Suomen ELY) ja niihin voi esittää mielipiteitä 17. toukokuuta asti. Vaelluskalavesistö ja vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet ovat kalastuslain mukaisia määritelmiä, joilla pyritään suojelemaan vaelluskaloja virtavesissä. Vaelluskalavesistöt ovat vesialueita, joita vaelluskalat käyttävät keskeisenä vaellustienään tailisääntymisalueenaan. Vaelluskalavesistömääritelmästä seuraa erilaisia kalastusta koskevia rajoituksia ko. vesistössä. Tällaisia ovat mm. syksyiset verkkokalastuskiellot jokisuussa ja joessa sekä yleiskalastusoikeuksien rajoitukset koski- ja virta-alueilla, jotka ovat erityisesti lohikalojen lisääntymisalueita. Vahvistetut rajoitukset merkitään www.kalastusrajoitus.fi -palveluun, joka on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa esimerkiksi kännykän kautta. Lisätietoja: SVK, hanketyöntekijä Mauri Suojanen p. 040 589 6692, mauri.suojanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi ELY-keskus, kalastusmestari Vesa Vanninen p. 02 9502 9095, vesa.vanninen(a)ely-keskus.fi Jaana Vetikko tiedottaja

Uusi Kalastajan kuuma linja ratkoo kansalaisten kalastuspulmia – Tutkimus: Harrastuksen esteenä myös tiedon puute

Mitä olet aina halunnut tietää kalastuksesta, mutta et ole kehdannut kysyä? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kalatalousasiantuntijoiden uusi puhelinpalvelu vastaa kesällä kalastusharrastajien kysymyksiin. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan moni haluaisi kalastaa enemmän, mutta harrastusta voi estää esimerkiksi tiedon puute. Miten mato laitetaan koukkuun? Onko vavalla väliä, entä mitä siiman päähän? Kelpaisivatko vinkit vetouisteluun tai vertikaalijigaukseen? Etsitkö tienoon parasta kalapaikkaa – aprikoitko, kuinka lähellä toisen mökkirantaa saa kalastaa? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö avaa torstaina 11.6. maksuttoman ”Kalastajan kuuma linja” -palvelun, jossa järjestön kalatalousasiantuntijat vastaavat kaikkiin kalastuksen harrastajien ja sellaiseksi haluavien kysymyksiin. Asiantuntijat tavoittaa 6. elokuuta asti tiistaisin ja/tai torstaisin klo 15–17 puhelimitse soittamalla, tekstiviestillä tai WhatsApp-viestillä. Tiedottaja Jaana Vetikko kertoo, että järjestön asiantuntijoilta ympäri Suomea voi kysyä mitä vain kalastuksen eri muodoista kalankäsittelyyn. He opastavat myös esimerkiksi ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä. – Haluamme auttaa niin aloittelijoita kuin pro-kalastajiakin Uudeltamaalta Lappiin. Toivomme, että meihin otetaan yhteyttä matalalla kynnyksellä. Monelle tulee esimerkiksi yllätyksenä, miten mato kannattaa laittaa koukkuun. Toisin kuin usein ajatellaan, koukku pitää jättää näkyviin, jotta kala jää helpommin kiinni siihen. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, ja meiltä saa luotettavan vastauksen, Vetikko kannustaa. Suomessa on hieman alle 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa – lähes joka kolmas suomalainen harrastaa jo kalastusta. Kalastonhoitomaksuja lunastettiin keväällä aiempaa reippaammin, ja myös järjestön teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan korona-aika on lisännyt suomalaisten kalastusintoa. Vetikko iloitsee siitä, että tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista haluaisi kalastaa nykyistä enemmän. Harrastusta voi kuitenkin estää esimerkiksi tiedon puute. – Noin joka viides kyselyyn vastanneista kertoi kalastamisen esteeksi sen, että ei tiedä, missä hyviä kalapaikkoja olisi. Tietoa kaivataan myös siitä, miten, milloin ja missä ylipäänsä voi kalastaa sekä siitä, miten kala käsitellään ja valmistetaan ruuaksi. Tähän huutoon haluamme vastata. Kalastajan kuuma linja palvelee 11.6.–6.8. tiistaisin ja/tai torstaisin klo 15–17 seuraavissa numeroissa: 11.6. Häme Janne Rautanen 0400 946 968 18.6. Lappi Petter Nissén 0500 440 923 (myös ruotsiksi) 25.6. Kaakkois-Suomi Marcus Wikström 045 110 2126 (myös ruotsiksi) 30.6. Pohjanmaa Juha Ojaharju 045 113 3050 2.7. Lounais-Suomi Janne Antila 045 630 4280 9.7. Etelä-Suomi Marcus Wikström 045 110 2126 (myös ruotsiksi) 21.7. Keski-Suomi Juha Ojaharju 045 113 3050 23.7. Etelä-Karjala Janne Tarkiainen 044 547 9116 23.7. Pohjois-Karjala Janne Tarkiainen 044 547 9116 30.7. Pohjois-Savo Janne Tarkiainen 044 547 9116 30.7. Etelä-Savo Janne Tarkiainen 044 547 9116 6.8. Kainuu Petter Nissén 0500 440 923 (myös ruotsiksi) 6.8. Pohjois-Pohjanmaa Petter Nissén 0500 440 923 (myös ruotsiksi) Jaana Vetikko tiedottaja

Hei Oheisena tiedoksenne SVK:n hallituksen päätös koskien jigin ja keinotekoisen syötin käyttöä sm-pilkeissä.

1. Selvennys SM-Pilkin sääntöihin Edellisessä kokouksessa päätettiin SM-Pilkin sääntömuutoksien hyväksymisen yhteydessä pyytää pilkkijaostolta selvitys jigi-termistä ja niiden rinnastamisesta keinotekoisiin syötteihin. Pilkkijaosto toimitti pyynnöstä 26.2. selvityksen asiaan ja tarkensi jigin määritelmää seuraavasti: "Liimalla rakennettu värikoukku ja eri materiaaleista valmistettu jigi ja keinotoukka ovat sallittuja syöttejä". Pilkkijasto esittää, että tarkennus koskee seuraavia pilkkikilpailuja: SM-pilkki, SM-kiiskipilkki, SM-särkipilkki ja SM-laituripilkki. Todettiin saatu määritelmän tarkennus. Päätettiin hyväksyä sääntöihin sekä esitetty tarkempi määritelmä että sen soveltaminen kaikissa pilkkijaoston esittämissä kilpailuissa. Jarmo Niitynperä

Tapaturmavakuutus piirin yleisissä kilpailuissa.

Piirihallitus on ottanut tapaturmavakuutuksen, joka on voimassa kaikissa piirin yleisissä, tapahtuma- ja toimintakalenterissa ilmoitetuissa kilpailuissa. Vakuutettujen määrä yhtä kilpailua kohden on 250 osallistujaa. Vakuutus ei koske seurojen omia, jäsentenvälisiä kilpailuja, vaan niihin järjestävän seuran on kulloinkin tehtävä oma vakuutus niin halutessaan. Vakuutus on tapaturmavakuutus ja koskee kilpailujen lisäksi niihin liittyviä välittömiä matkoja. Kyseessä tulee olla tapaturmasta johtuva loukkaantuminen, eikä vakuutus koske sairaudesta, tai kilpailun aikana tapahtuneesta sairastumisesta aiheutuvia kuluja. Vakuutus kattaa hoitokorvauksia enintään 8500 € asti, haittakorvaus pysyvästä fyysisestä vammasta 5000 € asti, sekä kuolemantapauksissa, korvaus omaisille 1700 €. Vakuutusehtojen mukaan hoitoon liittyvät kustannukset tulee loukkaantuneen suorittaa itse ja hakea niihin sairausvakuutuskorvaukset. Loppu voidaan suorittaa nyt otetun vakuutuksen perusteella. Vahinkotapauksessa tilaisuuden järjestäjän tai valvojan, tulee varmentaa vahinkoilmoitukseen tapaturma sattuneeksi vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa olosuhteissa. Vakuutuskirja on piirin taloudenhoitajan hallussa, jolta saa hakemukseen tarvittavat muut tiedot. Yhteystiedot: Jarmo Niitynperä Henkilöstöpäällikkö, Raision kaupunki puh. (02) 434215, 040-5427057