Toimikunnan toiminta-ajatuksena on piirin perhokalastusseurojen yhteistoiminnan koordinointi, seurojen kilpailu- tai muiden tapahtumien avustaminen sekä seurojen oman toiminnan lisäaktivointi. Uusien toimintojen ja tapahtumien luominen, niiden ylläpitäminen sekä erityisosaamisen vaihto seurojen välillä. 
Toimikunnan erityistehtävänä on nuorten mukaan saaminen, heidän opastamisensa alueellinen hajauttaminen eri puolilla piiriä toimiville perhokalastusseuroille, toiminnan tukeminen sekä nuorten aktivointi seuratoimintaan.
Toimikunnan yhtenä tarkoituksena on aktivoida perhokalastusseurojen jäseniä järjestötyöhön, mm. kalastusalue-edustajina, sekä käyttää tarvittaessa piirin kalatalousosaajia konsulttiapunaan. 

Tämä sivu pyrkii palvelemaan perhokalastuksesta kiinnostuneita harrastajia ikään tai sukupuoleen katsomatta sekä toimimaan yhtenä perhokalastustapahtumien tiedottamisen osa-alueena piiriorganisaatiossa. Kuten sivun teemakuvasta huomataan, perhokalastus voi olla muutakin kuin pelkkää suuren saaliin jahtaamista tai kilpakalastusta. Ehkäpä se parhaimmillaan onkin juuri jotain muuta.

<h3>Huomioitavaa!</h3>Oman tiedotuskanavan saaminen piirin kotisivuille on piirihallitukselta melkoinen kädenojennus perhokalastajille, josta jokaisen harrastajan tulisi olla kiitollinen. Toivottavaa olisi myös, että piirin sivujen "tutkiskelu" lisääntyisi piirin perhoharrastajien keskuudessa, jolloin sivut myös täyttäisivät niile asetetun tarkoituksensa. <h3>Piirin perhokalastustapahtumista tiedottamisessa toimikunnan sivu tulee vast'edes toimimaan ensisijaisena tiedotuskanavana.</h3>Muut kanavat tulevat "kaukana perässä".


<h2>Perhokalastuksen Naisten SM-tapahtuma 24.-26.8. Pomarkun Kynäsjoella</h2><h3>KATRI HELENA VIIDES NAISTEN PERHOKALASTUKSEN SM-KILPAILUSSA</h3>Ensimmäiset Suomessa pelkästään naisille tarkoitetut perhokalastuksen SM-kilpailut järjestettiin viikonloppuna Pomarkun Kynäsjoella. Osallistujia ilmaantui kilpailupaikalle lopulta kymmenen eri puolilta maata, etäisimmät Oulusta ja Kajaanista. Tapahtuman suojelijana toimi Katri Helena.

Kilpailu oli kaksipäiväinen sisältäen kaksi kilpailujaksoa kumpanakin päivänä. Lauantaina kilpailijoiden perhoihin tarttui yhteensä kuusi – joista Katri Helena sai yhden - ja sunnuntaina neljä kirjolohta. Ainuttakaan mitan täyttävää harjusta ei saatu.
Kilpailijat olivat tyytyväisiä järjestelyihin ja  kun sään haltijakin oli suopealla päällä.  Tapahtuma kaikkine oheistoimintoineen – mm. lauantaina jalkahoitajan palvelu kilpailijoille sekä Venetsia-ilotulitus - saatiin vietyä läpi ennakkoon suunnitellusti.
Katselijoita Kynäsjoen rantamilla kävi kahden päivän aikana vajaat sata, eli tapahtuma kiinnosti myös yleisöä.
Saamansa palautteen perusteella järjestäjä (Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat ry:n perhokalastustoimikunta) oli jo varovaisen toiveikas vastaavan tapahtuman järjestämiseksi ensi vuonna, koska osa kilpailijoista olisi heti ilmoittautunut seuraavaan SM-kilpailuun. Kalaa kahden päivän aikana sai kuusi kilpailijaa, neljän jäädessä ilman saalista.
Merkille pantavaa oli naisten rento suhtautuminen kilpailuun sekä kanssakilpailijoihinsa, eli mistään hampaat irvessä yrittämisestä ei näkynyt merkkiäkään.

Tapahtumaa olivat tukemassa Isojärven Kalastusalue, Pomarkun Kukka- ja Hautauspalvelu, Vision Group, Eumer Oy, Kalastuskolmio, Meri ja Metsä Raisio, SVK:n perhokalastusjaos, L-S Vapaa-ajankalastajat ry sekä Perhokalastus-lehti.

<a href='sisalto/toimikunnat/perho/liitteet/jarjestaja_kiittaa.jpg'> Lataa tästä järjestäjän kiitos tukijoilleen</a>
 
 

<h2>Perhokalastuksen piirinmestaruuskilpailu 2012</h2>
<h3>HUOM! Kilpailu on peruttu osanottajapulan takia</h3>

<h2>Tiedote piirin perhokalastusseuroille</h2>Pyhäjärvisudun Perhokalastajat ry on ELY-hankerahoituksen ja yksityisten hankeavustusten mahdollistamana hankkinut perhokalastusvarusteet viidelletoista nuorelle. ELY-hankepäätöksen mukaisesti varusteita on mahdollisuus lainata piirin tai sen jäsenseurojen leiri- tai kurssitoimintaan.
<a href='sisalto/piiri_tiedottaa/liitteet/tiedoksi_piirin.pdf'>Lataa tästä asiaa koskeva Pyhäjärviseudun PK:n tiedote</a>


Ilkka Lehtinen
Piirin tiedottaja





<h3>Puheenjohtaja:</h3>Markku Ruuskanen 
Nuottakuja 23 K 7 
21610 Kirjala 
0400 861 280 
Lounaissaariston Urheilukalastajat
s-posti: markku.ruuskanen(a)livia.fi

<h3>Varapuheenjohtaja</h3>Reijo Viljanen
Palokuja 2
29630 Pomarkku
0400 925 129
Pomarkun Kalajussit
s-posti: reijoviljanen32(a)gmail.com

<h3>Hallituksen yhteyshenkil�, toimikunnan sihteeri:</h3>Ilkka Lehtinen
Heikkil�nkulmantie 32
27400 Kiukainen
0400 427 812
Pyh�j�rviseudun Perhokalastajat
s-posti: ilkkatapio(a)dnainternet.net

Ari-Pekka Meskanen 
Orkonkatu 5 A 5 
21110 Naantali 
040 525 1303
Selk�meren Kilpaperhokalastajat 
s-posti: a.meskanen(a)gmail.com

Kari Lahti
Ahmankatu 42
20760 Piispanristi
0400 887 856
Saaristomeren Perhokalastajat
kari.lahti(a)gmailcom



	

<h2>Perhokalastuksen SM-karsintakilpailut 2012:</h2>
Oulu Mustalampi 2.10.2011
Perni� Lohenrengas ja Matildaj�rvi 8.-9.10.2011
Leivonm�ki Havulampi 1.10.2011
Vekaranj�rvi Risulampi 15.10.2011
Viitasaari Korpilohi 8.10.2011
Kuopio Iso-Valkeinen 5.5.2012
Karkkila Karjaanjoki 5.-6.5.2012
Keuruu Valkeisj�rvi 6.5.2012
Jyv�skyl� Kuusikkolampi 12.5.2012
Perni� Lohenrengas ja Matildaj�rvi 12.-13.5.2012
Yl�j�rvi Julkuj�rvi 17.5.2012
Lieto Nautelankoski 19.5.2012
Lestij�rvi Valkeisj�rvi 19.5.2012
Vekaranj�rvi Risulampi 19.5.2012
Vekaranj�rvi Ahvenlampi 20.5.2012
Hollola Hammonjoki 26.5.2012
Kaustinen Perhonjoki 2.6.2012
Merikarvia Merikarvianjoki 9.6.2012
Riistavesi Suuri Kangaslampi 9.6.2012
Iisalmi Pitk�koski 16.6.2012
Isojoki Kangasj�rvi 16.6.2012
Oulainen Pyh�joki 17.6.2012
Vekaranj�rvi Ahvenlampi 30.6.2012
Utaj�rvi Valkeinen 1.7.2012
Koski Paimionjoki 7.7.2012
Perni� Lohenrengas 15.7.2012
Isojoki Kangasj�rvi 21.7.2012
<h3>SM-kelluntarengas 2012</h3>Vekaranj�rvi Ahvenlampi 30.6.2012
<h3>Naisten SM-perho 2012</h3>Pomarkku Kyn�sjoki 25.-26.8.2012
<h3>SM-loppukilpailu 2012</h3>Kuusamo, Yl�-Kitkajoki ja S�kkil�nj�rvi 1.-2.9.2012
<h3>SM-joukkuekilpailu 2012</h3>Kerim�ki / Enonkoski, Kannantakainen ja Pirttilahti 22.-23.9.2012
<h3>Nuorten SM-perho 2012</h3>Paikka ja aika avoinna
<h3>Perhonsidonnan SM-kilpailu 2012</h3>Paikka ja aika avoinna



<h2>BAMBUVAVAN RAKENTAMINEN K�SITY�N�</h2>
<h3>Eli viilaten, h�yl�ten ja v�h�n hioenkin��</h3>
kuva:tasta_alkaa.jpg: T�st� se alkoi.....

Idea bambuvavan rakentamiseen l�hti oikeastaan seurakaverini Halosen Pasin aloitteesta vuoden 2010 kev��ll�. Asia j�i sill� er�� hautumaan, mutta kaiveltuani �er��n� p�iv�n� vanhoja tiedostojani, l�ysin kurssiesitteen vuodelta 2006. Sen pohjalta otin yhteytt� Ikaalisten K�si- ja Taideteollisen oppilaitoksen opettaja Juha Jokiseen ja siit�h�n homma l�hti py�rim��n. Muutaman yhteydenoton j�lkeen tehtiin p��t�s kurssin j�rjest�misest� Eurassa ja ensimm�isen tapaamisen p�iv�m��r� saatiin sovituksi.
Panin tiedon kurssista ensin oman seuramme j�senille ja sen j�lkeen pariin Turun alueen seuraan, joiden perusteella innokkaita vavanrakentajia ilmoittautui kahdeksan.
Liek� ollut lokakuuta, kun Juha ajoi Euraan ja p��simme testaamaan erilaisia bambuvapoja Kiperin rannassa, mutta valitettavasti eritt�in tuulisissa olosuhteissa. Sen verran kuitenkin saimme heitell�, ett� jokainen tiesi: �t�llaisen min� haluan rakentaa�, vaikka vaihtoehtoja oli melko lailla. 
Samalla kerralla sovimme kurssin aikataulun. 
Sen j�lkeen k�vin ilmoittamassa rehtori Aimo Mattilalle p��tt�m�mme p�iv�m��r�t. Jo aiemmin olin sopinut h�nen kanssaan Euran yl�asteen puu- ja konety�salin saamisesta kurssimme k�ytt��n.
Hieman ennen H-hetke� yksi kurssille ilmoittautunut valitettavasti peruutti osanottonsa, muut seitsem�n odottivat �sormet syyhyten� alkamisajankohtaa.

3.12 2010 k�vin kuittaamassa koululta avaimen, sain pikakurssin ovih�lytysten poistamiseksi ja lauantaina 4.12 klo 10.00  aloitimme varsinaisen bambun ty�st�misen. 

Kurssilaisia oli lopulta mukana siis seitsem�n, nimitt�in Pasi Halonen, Marko Reunanen, Leila Lehtinen ja allekirjoittanut Pyh�j�rviseudun PK:sta, Kari �Lahu� Lahti Saaristomeren PK:sta sek� Mauri H�m�l�inen ja Raimo �Raipe� Lindgren Varsinais-Suomen PK:sta. 
Mauri, Raipe ja Lahu rakentaisivat Gillum lohivavan, Marko ja min� Martha Marien, Pasi Driggs Riverin ja Leila Princessin.

Ihan alkuun k�vimme opettajamme Juhan johdolla l�pi teoria-asioita bambusta, sen monista k�ytt�tarkoituksista ja tietenkin materiaalin soveltuvuudesta perhovavaksi. Hivenen my�s bambuvavan rakentamisen historiaa. Saimme tietoa materiaalin termoplastisuudesta, parhaan vavanrakennukseen soveltuvan bambun kasvualueesta Kiinassa ja monesta muustakin mielenkiintoisesta bambun sis�lt�m�st� erikoisominaisuudesta. Tuolloin saimme my�s todeta, ett� bambu on eritt�in monik�ytt�ist�, nimitt�in opettajamme yll� olleen �kettupaidan� yhten� materiaalina oli bambukuitua.
kuva:juha_kertoo.jpg: Opettajamme Juha Jokinen kertomassa bambun monik�ytt�isyydest�

Itse vavan teko alkoi bambusalon tyvip��n merkitsemisell�. Sen j�lkeen halkaisemisella salko ensin puoliksi ja puolikkaat j�lleen puoliksi, yhteens� siis nelj��n osaan ty�kaluina puukko ja vasara. Sen j�lkeen osista valittiin parit, asetettiin ne m��r�ttyyn j�rjestykseen, jonka j�lkeen ne katkaistiin h�yl�ysmuotin mittaisiksi. 
Ennen kuin p��simme aloittamaan t�it� tosimieless�, jouduin soittamaan huoltomiehen paikalle, koska saamillani avaimilla ei p��ssytk��n ty�salin opettajan huoneeseen. Ty�salien p��virtakatkaisijat olivat tavoittamattomissa lukitun oven takana, mutta pikku odotuksen j�lkeen yst�v�llinen huoltomies tuli avaamaan oven ja saimme hommat py�rim��n.
Sen j�lkeen halkaistiin bambusalon osat kapeiksi riu�uiksi, joista alkaisimme h�yl�t� kolmikulmaisia s�leit�. Mutta ei sent��n ihan viel�.

Ensin viilattiin vuosikasvun, eli solmun kohdalta p��llipuolen paksuin osa varovasti pois, jotta bambun pinnan �puhtikuitua� eli vahvinta osaa kuluisi mahdollisimman v�h�n. Sen j�lkeen hiottiin solmun sis�puolelta ylim��r�inen kasvu pois. Seuraavaksi riu�ut oiottiin kuumailmapuhaltimen avulla mahdollisimman suoriksi, puristettiin viilapenkiss� solmun kohta tasapaksuksi muun materiaalin kanssa ja vasta sitten alkoi h�yl��minen.
kuva:suora.jpg: Jokohan se olisi riitt�v�n suora

Kun siihen menness� tunnelma oli ollut l�hinn� iloisen leppoisa, h�yl��misen alettua ei paljoa puheita kuulunut, mutta puhinaa ja huokailuja sit�kin enemm�n. Homma oli kovaa, totista ja hikist�, mutta siin� vaiheessa ei onneksi viel� kovin suurta tarkkuutta vaativaa. Hiki p��ss� ohennettiin riukuja ja pikku hiljaa materiaali alkoikin muistuttaa bambus�levavan aihioita, eli kolmikulmaisia s�leit�. V�lill� jouduttiin teroittamaan h�yl�n ter�� ja sen ty�vaiheen jokainen opetteli itse, eli kurssin antina oli useammankin erilaisen ty�n opettelu.
kuva:lahu_keskittyy.jpg: Kari "Lahu" Lahti keskittyneen� johonkin lukuisista eri ty�vaiheista

P�iv�n aikana juotiin kahvit pariinkin kertaan ja samalla vedettiin henke�. H�m�l�isen Mauri oli varautunut matkaan kahvinkeittimen kera, joten suomalaiskansallista taukojuomaa oli tarjolla.
kuva:poseeraus.jpg: Markolla ja Pasilla oli v�lill� aikaa katsellla hieman muuallekin

Aikaa monissa eri ty�vaiheissa kului yll�tt�v�nkin paljon ja hieman ennen iltakuutta p��timme �ottaa ehtooksi� silt� p�iv�lt�. Ty�sali siivottiin ennen kotiinl�ht��, tosin ei viel� ihan priimakuntoon. Suunnilleen normaalin ty�p�iv�n mittainen aherrus ei viel� kovin paljoa tulosta tuottanut, mutta homma jatkuisi seuraavana aamuna. Olisiko pyh�ty�ll� siunausta, se n�ht�isiin.

Sunnuntaina siis jatkettiin h�yl��mist� ja sit� riitti koko p�iv�ksi, mit� nyt v�lill� teroitettiin h�ylien teri�. Ensin h�yl�ttiin kuusitoista s�lett� tyviosan paksuuteen, jonka j�lkeen jatkettiin h�yl��m�ll� kaikki s�leet vavan tyviosaa vastaaviksi. Sen j�lkeen valittiin kuusi s�lett� vavan tyviosaan ja viel� kuusi, jotka h�yl�ttiin k�rkikappaleiksi. Ylim��r�iset j�iv�t varas�leiksi, joita jotkut tulisivat tarvitsemaankin. Ahneimmat h�yl��j�t olivat valmiina jo melko varhain iltap�iv�ll�, mutta tarkimmat tekiv�t t�it� viiteen saakka. Tosin on sanottava, ett� muutama ehti h�yl�t� vapaansa kaksikin k�rke�.
Tyviosan s�leiden h�yl��minen oli viel� melkein ty�t�, mutta k�rkiosan s�leit� lykki jo nautinnokseen. Niin paljon helpompaa oli niiden saaminen haluttuun mittaan, vaikka ohuen s�leen h�yl��minen oli puolestaan paljon tarkempaa.
Ty� valmistui kaikilta hieman eri aikaan ja mm. min� ehdin auttaa hieman Leilaakin h�nen v�sytty��n. V�lill� olin my�s opettajamme apuna s�leiden asettelussa ja niiden �naruttamisessa�.
kuva:narutus.jpg: Pasi vuorostaan narutusautomaatin "jarrumiehen�".

Jokaisen s�lenippu nimitt�in sidottiin koko mitaltaan narulla, koska siten ne eiv�t tietenk��n sekoaisi ja osaksi my�s l�mp�k�sittelyn takia. Niput merkittiin asianmukaisesti, ett� jokainen saa varmasti oman aihionsa jatkok�sittelyyn. Juha otti illan p��tteeksi kaikki vapa-aihioniput mukaansa ja lupasi tehd� niille l�mp�k�sittelyn. Mit� sen j�lkeen, selvi�� my�hemmin. Viel� ennen kotiinl�ht�� ty�sali siivottiin toistamiseen, nyt Leilan johdolla tiptop kuntoon, ovih�lytykset laitettiin p��lle ja avain palautettiin sovitun mukaisesti.
Kotiin p��sty�mme l�mmitimme saunan, jonka l�ylyiss� piinattu kroppa rentoutui mukavasti.
kuva:nimikointi.jpg: Niputettuja ja nimikoituja s�lenippuja odottamassa l�ht�� l�mp�k�sittelyyn

L�mp�k�sitellyt s�leet tulivat matkahuoltoon muutaman p�iv�n kuluttua, jonka j�lkeen jaoin ne siten, ett� osa haki omansa kotoamme ja osan toimitimme Turkuun siell� k�ydess�mme. Jatkok�sittelyss� tarvittava erikoish�yl� kulki tekij�lt� toiselle ja jokaisella olisi aikaa h�yl�t� s�leens� ennen seuraavaa tapaamista.

Vietettiin Joulu, vaihdettiin vuotta ja tammikuun 8. jatkettiin. P�iv� meni suurimmalta osin s�leiden liimauksessa, vaikka muutama rakentaja kerkisi viel� hieman viimeistelem��n s�leiden h�yl�yst�kin. Joutuipa mm. Leila h�yl��m��n yhden uuden k�rkis�leenkin katkenneen tilalle. P�iv�n aikana ehdittiin valita my�s kelankiinnike sek� jatkon holkit, joita hivenen ty�stettiin vapaan tulevaa p��t� ohentamalla. Opettajamme mukaan ryhm�n ty�tahti ja t�h�nastinen tulos oli ollut niin hyv�, ett� voimme odottaa saavamme vavat kahdella seuraavalla kerralla valmiiksi.
Alasatakunta-lehden toimittaja k�vi p�iv�n aikana jututtamassa meit�, otti joitain kuvia ja mink�laisen jutun h�n kirjoitti, selvi�isi ennen seuraavaa tapaamiskertaamme. Seuraavana tiistaina saatiin todeta, ett� juttu kuvineen oli hyv�, eli toimittaja osasi asiansa.
kuva:lehtimies.jpg: Keskell� Alasatakunnan toimittaja, sivuillaan haastateltavat

15. tammikuuta oltiin j�lleen koululla. Sill� kerralla aihiot signeerattiin, lakattiin muutamaan kertaan, asennettiin ja liimattiin jatkon holkit jotka hiottiin (huh, huh hiomista) tiiviisti toisiinsa sopiviksi. Kari �Lahu� Lahti p��si siin� ty�vaiheessa hieman v�hemm�ll�, koska h�n teki vapaansa viistoliitoksen ilman holkkeja. Kalastustilanteessa viistoliitos liitet��n joko erikoisnauhalla tai teipill�. Lahu kertoi luottavansa teippaukseen.
kuva:signeeraus.jpg: Leila signeeraa Martha Marie s�levapaa

Holkkien sovituksen j�lkeen asennettiin korkkikahva ja kelankiinnike. Min� � �tunarin tuurilla� - onnistuin jotenkin halkaisemaan ruusupuisen kelankiinnikkeeni, mutta narulla sitoen saimme sen liimatuksi. Kotona kuitenkin huomasin, ett� puu oli niin pahasti rikki, ettei ainutkaan kelanjalka mahtunut kiinnikkeeseen, eli kelankiinnike menisi kenties vaihtoon. Takaiskusta huolimatta mitattiin siimarenkaiden paikat ja sidoin seuraavana p�iv�n� siimarenkaat paikoilleen. Viel� olisi j�ljell� siimarenkaiden sidosten lakkaus, mutta vasta viimeisen� kurssip�iv�n�. Ty�n tulos alkoi jo melko lailla muistuttaa bambus�levapaa. Ennen viimeist� kurssip�iv�� onnistuin �kotil�ksyn� korjaamaan hiomalla kelankiinnikkeeni sellaiseksi, ett� kelan jalan saa mahtumaan kiinnikkeeseen, kuten on tarkoituskin.
kuva:mauri.jpg: Mauri oikomassa s�lett� kuumailmapuhaltimen avulla

Viimeisen� kurssip�iv�n� 22.1. oli bambuharjakaisten aika. Mauri toi muassaan pullon Samppanjaa, joka jaettiin seitsem��n tasasuureen osaan ja nautittiin hyvill� mielin. Reunasen Marko oli valitettavasti joutunut ty�komennukselle Karibialle ja uskon miest� �harmittavan� poissaolonsa harjakaisista.
kuva:harjakaiset.jpg: Kuvassa osa kurssilaisista bambuharjakaisissa. Vasemmalta Mauri, opettajamme Juha, Kari, Pasi, allekirjoittanut ja Raimo. Kuvasta puuttuvat Karibialle matkannut Marko sek� kameran takana ollut Leila.

Viimeisi� lakkauksia suoritettiin ja mm. oman vapani kelankiinnike sai uuden kauniin pinnan. Kurssip�iv�n p��asiana oli lakata siimarenkaiden sidokset ja sen saimmekin tehty� Gillum-miehi� lukuun ottamatta. Raipella ja Maurilla siimarenkaat oli sitomatta ja Lahu oli ehtinyt jo lakata omansa kotity�n�. H�n kuluttikin aikaa pihalla testaamalla omaa bambuvapaansa. Oli melko mukavaa katseltavaa. Vapa toimi hienosti ja kun mies osaa heitt��, niin�..
Kokeilin itsekin h�nen vapaansa, mutta �risa� olkap��ni ei oikein tyk�nnyt hommasta ja j�tin testit yhteen heittoon.
kuva:lahu.jpg: "Lahu" herkuttelee pihalla, muiden ahertaessa ty�salissa.

Kun Pasi oli lakannut ensin oman Driggsins� sidokset, teki Leila Princessin sidoksille saman. Sen j�lkeen sain lakata parin Martha Marien sidokset, eli Markon ja omani. Mainittakoon, ett� lakan levitt�minen sidoksiin oli k�rsiv�llisyytt� vaativaa, pikkutarkkaa hommaa.
kuva:tarkkaa.jpg: Sidoksien laakkaamiseen piti oikein keskitty�

P�iv� p��ttyi ennen kolmea iltap�iv�ll� ja lakatut vavat j�iv�t py�rim��n er��nlaiseen karuselliin y�n ajaksi.
kuva:siivous.jpg: Jokaisen kurssikerran j�lkeen ty�sali oli siivottava

Ennen eroamistamme, sovin opettajamme Juhan kanssa joistain tulevaisuuden asioista, mutta niist� ei enemp�� t�ss� vaiheessa.
Kurssi oli kaikkiaan melko rankka, mutta eritt�in palkitseva kokemus. Sen sain todeta seuraavana p�iv�n� kun Leila haki vavat ja karusellin pois koululta. Tuossa vaiheessa kuumetauti oli kaatanut minut vuodepotilaaksi, mutta se ei en�� kuulu kurssiasioihin. Mutta valmista vapaa oli sairaanakin �melkoisen� mukava hypistell�.
Kiitos jokaiselle kurssille osallistuneelle, eritoten pitk�mieliselle ja �hermottomalle� opettajallemme, ket��n kuitenkaan nostamatta yl�puolelle muiden. Kanssanne oli eritt�in mukavaa rakentaa vapaa, tarjosihan yhdess�olo �hikisten tuntien� aikana paljon muutakin, kuin pelkk�� ty�t�. Ja vaikka ensimm�isen viikonlopun aikana tuntuikin silt�, ett� kurssin nimen� t�ytyy olla v�hint��nkin �saatanalliset s�leet�. 
Lopputulos on kuitenkin kaunis ja sit� tulee p�ivitt�in ihailtua, eli eip� mennyt vaivann�k� hukkaan.
kuva:prinsessat.jpg: ... ja t�h�n p��tyi. Kuvassa kurssin "prinsessa" ihailee rakentamaansa Princess s�levapaa. Ilme kertokoon rakentajan tunteista.

Ilkka.