Toimikunnan toiminta-ajatuksena on piirin perhokalastusseurojen yhteistoiminnan koordinointi, seurojen kilpailu- tai muiden tapahtumien avustaminen sek� seurojen oman toiminnan lis�aktivointi. Uusien toimintojen ja tapahtumien luominen, niiden yll�pit�minen sek� erityisosaamisen vaihto seurojen v�lill�. Toimikunnan erityisteht�v�n� on nuorten mukaan saaminen, heid�n opastamisensa alueellinen hajauttaminen eri puolilla piiri� toimiville perhokalastusseuroille, toiminnan tukeminen sek� nuorten aktivointi seuratoimintaan. Toimikunnan yhten� tarkoituksena on aktivoida perhokalastusseurojen j�seni� j�rjest�ty�h�n, mm. kalastusalue-edustajina, sek� k�ytt�� tarvittaessa piirin kalatalousosaajia konsulttiapunaan. T�m� sivu pyrkii palvelemaan perhokalastuksesta kiinnostuneita harrastajia ik��n tai sukupuoleen katsomatta sek� toimimaan yhten� perhokalastustapahtumien tiedottamisen osa-alueena piiriorganisaatiossa. Kuten sivun teemakuvasta huomataan, perhokalastus voi olla muutakin kuin pelkk�� suuren saaliin jahtaamista tai kilpakalastusta. Ehk�p� se parhaimmillaan onkin juuri jotain muuta.

Huomioitavaa!

Oman tiedotuskanavan saaminen piirin kotisivuille on piirihallitukselta melkoinen k�denojennus perhokalastajille, josta jokaisen harrastajan tulisi olla kiitollinen. Toivottavaa olisi my�s, ett� piirin sivujen "tutkiskelu" lis��ntyisi piirin perhoharrastajien keskuudessa, jolloin sivut my�s t�ytt�isiv�t niile asetetun tarkoituksensa.

Piirin perhokalastustapahtumista tiedottamisessa toimikunnan sivu tulee vast'edes toimimaan ensisijaisena tiedotuskanavana.

Muut kanavat tulevat "kaukana per�ss�".

Perhokalastusleiri 15.-17.6.2011

Toimikunta j�rjest�� piirin j�senseurojen j�senille perhokalastusleirin Pomarkun Kyn�sjoella. Leirill� kalastellaan, sidoskellaan perhoja, saunotaan totta kai ja vietet��n aikaa muutenkin, mukavan harrastuksen merkeiss�. Tarkemmat ilmoittautumis- ja yhteystiedot voi ladata alla olevasta likist�. Lataa t�st� leirikutsu yhteystietoineen

Perhokalastuksen Naisten SM-tapahtuma 24.-26.8. Pomarkun Kyn�sjoella

Piirin perhokalastustoimikunta on anonut ja saanut j�rjestett�v�kseen valtakuntamme ensimm�iset perhokalastuksen naisten SM-kilpailut. Kilpailu j�rjestet��n omana kilpailunaan ilman esikarsintoja, ei siis mink��n miesten kisan "sivutuotteena". Tapahtumap�ivin� on luvassa monenlaista ohjelmaa mestaruuden ratkaisemisen lis�ksi, l�hinn� lauantai-iltana.

Kilpailukutsu ja Ilmoittautumiskaavake ovat ladattavissa luettaviksi sivulla Kilpailukalenteri.

Tapahtuman onnistumista ovat tukemassa Vision Group, Patagonia-Finland (Karuvaara flyfishing), Eumer Oy, Perhokalastus-lehti, Isoj�rven Kalastusalue, Meri ja Mets� (Bramare Oy) sek� Snowbee (Kalastuskolmio Oy). Mik�li joku muu tukija, edell� mainittujen lis�ksi ilmaisee halunsa olla mukana tukemassa toimintaamme, otamme sellaiset ilmoitukset ilolla vastaan. Lataa t�st� tapahtuman mainos

Kilpailut avaa lauantaina tapahtuman suojelijaksi lupautunut Katri Helena.

Haukidemop�iv� 2012

Haukidemop�iv� j�rjestet��n my�hemmin ilmoitettavassa paikassa ja ajankohtana. Seuratkaa ilmoittelua.

Perhokalastuksen piirinmestaruuskilpailu 2012

Toimikunta j�rjest�� perhokalastuksen piirinmestaruuskilpailun 8.-9.9.2012 Merikarvianjoella. Majoitus M�kipuron kahdessa m�kiss� (majoituskapasiteetti 15 hl��) Salmelankosken yl�puolisella joen osalla. Kilpailunjohtajana toimii allekirjoittanut ja muina toimihenkil�in� Markku Ruuskanen ja Ari Meskanen. Kilpailukutsu ilmoittautumis- ja yhteystietoineen ladattavissa t�lt� sivulta tulevan kev��n aikana.

Tiedote piirin perhokalastusseuroille

Pyh�j�rvisudun Perhokalastajat ry on ELY-hankerahoituksen ja yksityisten hankeavustusten mahdollistamana hankkinut perhokalastusvarusteet viidelletoista nuorelle. ELY-hankep��t�ksen mukaisesti varusteita on mahdollisuus lainata piirin tai sen j�senseurojen leiri- tai kurssitoimintaan. Lataa t�st� asiaa koskeva Pyh�j�rviseudun PK:n tiedote Ilkka Lehtinen Piirin tiedottaja

Puheenjohtaja:

Markku Ruuskanen Nuottakuja 23 K 7 21610 Kirjala 0400 861 280 Lounaissaariston Urheilukalastajat s-posti: markku.ruuskanen(a)livia.fi

Varapuheenjohtaja

Reijo Viljanen Palokuja 2 29630 Pomarkku 0400 925 129 Pomarkun Kalajussit s-posti: reijoviljanen32(a)gmail.com

Hallituksen yhteyshenkil�, toimikunnan sihteeri:

Ilkka Lehtinen Heikkil�nkulmantie 32 27400 Kiukainen 0400 427 812 Pyh�j�rviseudun Perhokalastajat s-posti: ilkkatapio(a)dnainternet.net Ari-Pekka Meskanen Orkonkatu 5 A 5 21110 Naantali 040 525 1303 Selk�meren Kilpaperhokalastajat s-posti: a.meskanen(a)gmail.com Kari Lahti Ahmankatu 42 20760 Piispanristi 0400 887 856 Saaristomeren Perhokalastajat kari.lahti(a)gmailcom

Perhokalastuksen SM-karsintakilpailut 2012:

Oulu Mustalampi 2.10.2011 Perni� Lohenrengas ja Matildaj�rvi 8.-9.10.2011 Leivonm�ki Havulampi 1.10.2011 Vekaranj�rvi Risulampi 15.10.2011 Viitasaari Korpilohi 8.10.2011 Kuopio Iso-Valkeinen 5.5.2012 Karkkila Karjaanjoki 5.-6.5.2012 Keuruu Valkeisj�rvi 6.5.2012 Jyv�skyl� Kuusikkolampi 12.5.2012 Perni� Lohenrengas ja Matildaj�rvi 12.-13.5.2012 Yl�j�rvi Julkuj�rvi 17.5.2012 Lieto Nautelankoski 19.5.2012 Lestij�rvi Valkeisj�rvi 19.5.2012 Vekaranj�rvi Risulampi 19.5.2012 Vekaranj�rvi Ahvenlampi 20.5.2012 Hollola Hammonjoki 26.5.2012 Kaustinen Perhonjoki 2.6.2012 Merikarvia Merikarvianjoki 9.6.2012 Riistavesi Suuri Kangaslampi 9.6.2012 Iisalmi Pitk�koski 16.6.2012 Isojoki Kangasj�rvi 16.6.2012 Oulainen Pyh�joki 17.6.2012 Vekaranj�rvi Ahvenlampi 30.6.2012 Utaj�rvi Valkeinen 1.7.2012 Koski Paimionjoki 7.7.2012 Perni� Lohenrengas 15.7.2012 Isojoki Kangasj�rvi 21.7.2012

SM-kelluntarengas 2012

Vekaranj�rvi Ahvenlampi 30.6.2012

Naisten SM-perho 2012

Pomarkku Kyn�sjoki 25.-26.8.2012

SM-loppukilpailu 2012

Kuusamo, Yl�-Kitkajoki ja S�kkil�nj�rvi 1.-2.9.2012

SM-joukkuekilpailu 2012

Kerim�ki / Enonkoski, Kannantakainen ja Pirttilahti 22.-23.9.2012

Nuorten SM-perho 2012

Paikka ja aika avoinna

Perhonsidonnan SM-kilpailu 2012

Paikka ja aika avoinna

BAMBUVAVAN RAKENTAMINEN K�SITY�N�

Eli viilaten, h�yl�ten ja v�h�n hioenkin��

kuva:tasta_alkaa.jpg: T�st� se alkoi..... Idea bambuvavan rakentamiseen l�hti oikeastaan seurakaverini Halosen Pasin aloitteesta vuoden 2010 kev��ll�. Asia j�i sill� er�� hautumaan, mutta kaiveltuani �er��n� p�iv�n� vanhoja tiedostojani, l�ysin kurssiesitteen vuodelta 2006. Sen pohjalta otin yhteytt� Ikaalisten K�si- ja Taideteollisen oppilaitoksen opettaja Juha Jokiseen ja siit�h�n homma l�hti py�rim��n. Muutaman yhteydenoton j�lkeen tehtiin p��t�s kurssin j�rjest�misest� Eurassa ja ensimm�isen tapaamisen p�iv�m��r� saatiin sovituksi. Panin tiedon kurssista ensin oman seuramme j�senille ja sen j�lkeen pariin Turun alueen seuraan, joiden perusteella innokkaita vavanrakentajia ilmoittautui kahdeksan. Liek� ollut lokakuuta, kun Juha ajoi Euraan ja p��simme testaamaan erilaisia bambuvapoja Kiperin rannassa, mutta valitettavasti eritt�in tuulisissa olosuhteissa. Sen verran kuitenkin saimme heitell�, ett� jokainen tiesi: �t�llaisen min� haluan rakentaa�, vaikka vaihtoehtoja oli melko lailla. Samalla kerralla sovimme kurssin aikataulun. Sen j�lkeen k�vin ilmoittamassa rehtori Aimo Mattilalle p��tt�m�mme p�iv�m��r�t. Jo aiemmin olin sopinut h�nen kanssaan Euran yl�asteen puu- ja konety�salin saamisesta kurssimme k�ytt��n. Hieman ennen H-hetke� yksi kurssille ilmoittautunut valitettavasti peruutti osanottonsa, muut seitsem�n odottivat �sormet syyhyten� alkamisajankohtaa. 3.12 2010 k�vin kuittaamassa koululta avaimen, sain pikakurssin ovih�lytysten poistamiseksi ja lauantaina 4.12 klo 10.00 aloitimme varsinaisen bambun ty�st�misen. Kurssilaisia oli lopulta mukana siis seitsem�n, nimitt�in Pasi Halonen, Marko Reunanen, Leila Lehtinen ja allekirjoittanut Pyh�j�rviseudun PK:sta, Kari �Lahu� Lahti Saaristomeren PK:sta sek� Mauri H�m�l�inen ja Raimo �Raipe� Lindgren Varsinais-Suomen PK:sta. Mauri, Raipe ja Lahu rakentaisivat Gillum lohivavan, Marko ja min� Martha Marien, Pasi Driggs Riverin ja Leila Princessin. Ihan alkuun k�vimme opettajamme Juhan johdolla l�pi teoria-asioita bambusta, sen monista k�ytt�tarkoituksista ja tietenkin materiaalin soveltuvuudesta perhovavaksi. Hivenen my�s bambuvavan rakentamisen historiaa. Saimme tietoa materiaalin termoplastisuudesta, parhaan vavanrakennukseen soveltuvan bambun kasvualueesta Kiinassa ja monesta muustakin mielenkiintoisesta bambun sis�lt�m�st� erikoisominaisuudesta. Tuolloin saimme my�s todeta, ett� bambu on eritt�in monik�ytt�ist�, nimitt�in opettajamme yll� olleen �kettupaidan� yhten� materiaalina oli bambukuitua. kuva:juha_kertoo.jpg: Opettajamme Juha Jokinen kertomassa bambun monik�ytt�isyydest� Itse vavan teko alkoi bambusalon tyvip��n merkitsemisell�. Sen j�lkeen halkaisemisella salko ensin puoliksi ja puolikkaat j�lleen puoliksi, yhteens� siis nelj��n osaan ty�kaluina puukko ja vasara. Sen j�lkeen osista valittiin parit, asetettiin ne m��r�ttyyn j�rjestykseen, jonka j�lkeen ne katkaistiin h�yl�ysmuotin mittaisiksi. Ennen kuin p��simme aloittamaan t�it� tosimieless�, jouduin soittamaan huoltomiehen paikalle, koska saamillani avaimilla ei p��ssytk��n ty�salin opettajan huoneeseen. Ty�salien p��virtakatkaisijat olivat tavoittamattomissa lukitun oven takana, mutta pikku odotuksen j�lkeen yst�v�llinen huoltomies tuli avaamaan oven ja saimme hommat py�rim��n. Sen j�lkeen halkaistiin bambusalon osat kapeiksi riu�uiksi, joista alkaisimme h�yl�t� kolmikulmaisia s�leit�. Mutta ei sent��n ihan viel�. Ensin viilattiin vuosikasvun, eli solmun kohdalta p��llipuolen paksuin osa varovasti pois, jotta bambun pinnan �puhtikuitua� eli vahvinta osaa kuluisi mahdollisimman v�h�n. Sen j�lkeen hiottiin solmun sis�puolelta ylim��r�inen kasvu pois. Seuraavaksi riu�ut oiottiin kuumailmapuhaltimen avulla mahdollisimman suoriksi, puristettiin viilapenkiss� solmun kohta tasapaksuksi muun materiaalin kanssa ja vasta sitten alkoi h�yl��minen. kuva:suora.jpg: Jokohan se olisi riitt�v�n suora Kun siihen menness� tunnelma oli ollut l�hinn� iloisen leppoisa, h�yl��misen alettua ei paljoa puheita kuulunut, mutta puhinaa ja huokailuja sit�kin enemm�n. Homma oli kovaa, totista ja hikist�, mutta siin� vaiheessa ei onneksi viel� kovin suurta tarkkuutta vaativaa. Hiki p��ss� ohennettiin riukuja ja pikku hiljaa materiaali alkoikin muistuttaa bambus�levavan aihioita, eli kolmikulmaisia s�leit�. V�lill� jouduttiin teroittamaan h�yl�n ter�� ja sen ty�vaiheen jokainen opetteli itse, eli kurssin antina oli useammankin erilaisen ty�n opettelu. kuva:lahu_keskittyy.jpg: Kari "Lahu" Lahti keskittyneen� johonkin lukuisista eri ty�vaiheista P�iv�n aikana juotiin kahvit pariinkin kertaan ja samalla vedettiin henke�. H�m�l�isen Mauri oli varautunut matkaan kahvinkeittimen kera, joten suomalaiskansallista taukojuomaa oli tarjolla. kuva:poseeraus.jpg: Markolla ja Pasilla oli v�lill� aikaa katsellla hieman muuallekin Aikaa monissa eri ty�vaiheissa kului yll�tt�v�nkin paljon ja hieman ennen iltakuutta p��timme �ottaa ehtooksi� silt� p�iv�lt�. Ty�sali siivottiin ennen kotiinl�ht��, tosin ei viel� ihan priimakuntoon. Suunnilleen normaalin ty�p�iv�n mittainen aherrus ei viel� kovin paljoa tulosta tuottanut, mutta homma jatkuisi seuraavana aamuna. Olisiko pyh�ty�ll� siunausta, se n�ht�isiin. Sunnuntaina siis jatkettiin h�yl��mist� ja sit� riitti koko p�iv�ksi, mit� nyt v�lill� teroitettiin h�ylien teri�. Ensin h�yl�ttiin kuusitoista s�lett� tyviosan paksuuteen, jonka j�lkeen jatkettiin h�yl��m�ll� kaikki s�leet vavan tyviosaa vastaaviksi. Sen j�lkeen valittiin kuusi s�lett� vavan tyviosaan ja viel� kuusi, jotka h�yl�ttiin k�rkikappaleiksi. Ylim��r�iset j�iv�t varas�leiksi, joita jotkut tulisivat tarvitsemaankin. Ahneimmat h�yl��j�t olivat valmiina jo melko varhain iltap�iv�ll�, mutta tarkimmat tekiv�t t�it� viiteen saakka. Tosin on sanottava, ett� muutama ehti h�yl�t� vapaansa kaksikin k�rke�. Tyviosan s�leiden h�yl��minen oli viel� melkein ty�t�, mutta k�rkiosan s�leit� lykki jo nautinnokseen. Niin paljon helpompaa oli niiden saaminen haluttuun mittaan, vaikka ohuen s�leen h�yl��minen oli puolestaan paljon tarkempaa. Ty� valmistui kaikilta hieman eri aikaan ja mm. min� ehdin auttaa hieman Leilaakin h�nen v�sytty��n. V�lill� olin my�s opettajamme apuna s�leiden asettelussa ja niiden �naruttamisessa�. kuva:narutus.jpg: Pasi vuorostaan narutusautomaatin "jarrumiehen�". Jokaisen s�lenippu nimitt�in sidottiin koko mitaltaan narulla, koska siten ne eiv�t tietenk��n sekoaisi ja osaksi my�s l�mp�k�sittelyn takia. Niput merkittiin asianmukaisesti, ett� jokainen saa varmasti oman aihionsa jatkok�sittelyyn. Juha otti illan p��tteeksi kaikki vapa-aihioniput mukaansa ja lupasi tehd� niille l�mp�k�sittelyn. Mit� sen j�lkeen, selvi�� my�hemmin. Viel� ennen kotiinl�ht�� ty�sali siivottiin toistamiseen, nyt Leilan johdolla tiptop kuntoon, ovih�lytykset laitettiin p��lle ja avain palautettiin sovitun mukaisesti. Kotiin p��sty�mme l�mmitimme saunan, jonka l�ylyiss� piinattu kroppa rentoutui mukavasti. kuva:nimikointi.jpg: Niputettuja ja nimikoituja s�lenippuja odottamassa l�ht�� l�mp�k�sittelyyn L�mp�k�sitellyt s�leet tulivat matkahuoltoon muutaman p�iv�n kuluttua, jonka j�lkeen jaoin ne siten, ett� osa haki omansa kotoamme ja osan toimitimme Turkuun siell� k�ydess�mme. Jatkok�sittelyss� tarvittava erikoish�yl� kulki tekij�lt� toiselle ja jokaisella olisi aikaa h�yl�t� s�leens� ennen seuraavaa tapaamista. Vietettiin Joulu, vaihdettiin vuotta ja tammikuun 8. jatkettiin. P�iv� meni suurimmalta osin s�leiden liimauksessa, vaikka muutama rakentaja kerkisi viel� hieman viimeistelem��n s�leiden h�yl�yst�kin. Joutuipa mm. Leila h�yl��m��n yhden uuden k�rkis�leenkin katkenneen tilalle. P�iv�n aikana ehdittiin valita my�s kelankiinnike sek� jatkon holkit, joita hivenen ty�stettiin vapaan tulevaa p��t� ohentamalla. Opettajamme mukaan ryhm�n ty�tahti ja t�h�nastinen tulos oli ollut niin hyv�, ett� voimme odottaa saavamme vavat kahdella seuraavalla kerralla valmiiksi. Alasatakunta-lehden toimittaja k�vi p�iv�n aikana jututtamassa meit�, otti joitain kuvia ja mink�laisen jutun h�n kirjoitti, selvi�isi ennen seuraavaa tapaamiskertaamme. Seuraavana tiistaina saatiin todeta, ett� juttu kuvineen oli hyv�, eli toimittaja osasi asiansa. kuva:lehtimies.jpg: Keskell� Alasatakunnan toimittaja, sivuillaan haastateltavat 15. tammikuuta oltiin j�lleen koululla. Sill� kerralla aihiot signeerattiin, lakattiin muutamaan kertaan, asennettiin ja liimattiin jatkon holkit jotka hiottiin (huh, huh hiomista) tiiviisti toisiinsa sopiviksi. Kari �Lahu� Lahti p��si siin� ty�vaiheessa hieman v�hemm�ll�, koska h�n teki vapaansa viistoliitoksen ilman holkkeja. Kalastustilanteessa viistoliitos liitet��n joko erikoisnauhalla tai teipill�. Lahu kertoi luottavansa teippaukseen. kuva:signeeraus.jpg: Leila signeeraa Martha Marie s�levapaa Holkkien sovituksen j�lkeen asennettiin korkkikahva ja kelankiinnike. Min� � �tunarin tuurilla� - onnistuin jotenkin halkaisemaan ruusupuisen kelankiinnikkeeni, mutta narulla sitoen saimme sen liimatuksi. Kotona kuitenkin huomasin, ett� puu oli niin pahasti rikki, ettei ainutkaan kelanjalka mahtunut kiinnikkeeseen, eli kelankiinnike menisi kenties vaihtoon. Takaiskusta huolimatta mitattiin siimarenkaiden paikat ja sidoin seuraavana p�iv�n� siimarenkaat paikoilleen. Viel� olisi j�ljell� siimarenkaiden sidosten lakkaus, mutta vasta viimeisen� kurssip�iv�n�. Ty�n tulos alkoi jo melko lailla muistuttaa bambus�levapaa. Ennen viimeist� kurssip�iv�� onnistuin �kotil�ksyn� korjaamaan hiomalla kelankiinnikkeeni sellaiseksi, ett� kelan jalan saa mahtumaan kiinnikkeeseen, kuten on tarkoituskin. kuva:mauri.jpg: Mauri oikomassa s�lett� kuumailmapuhaltimen avulla Viimeisen� kurssip�iv�n� 22.1. oli bambuharjakaisten aika. Mauri toi muassaan pullon Samppanjaa, joka jaettiin seitsem��n tasasuureen osaan ja nautittiin hyvill� mielin. Reunasen Marko oli valitettavasti joutunut ty�komennukselle Karibialle ja uskon miest� �harmittavan� poissaolonsa harjakaisista. kuva:harjakaiset.jpg: Kuvassa osa kurssilaisista bambuharjakaisissa. Vasemmalta Mauri, opettajamme Juha, Kari, Pasi, allekirjoittanut ja Raimo. Kuvasta puuttuvat Karibialle matkannut Marko sek� kameran takana ollut Leila. Viimeisi� lakkauksia suoritettiin ja mm. oman vapani kelankiinnike sai uuden kauniin pinnan. Kurssip�iv�n p��asiana oli lakata siimarenkaiden sidokset ja sen saimmekin tehty� Gillum-miehi� lukuun ottamatta. Raipella ja Maurilla siimarenkaat oli sitomatta ja Lahu oli ehtinyt jo lakata omansa kotity�n�. H�n kuluttikin aikaa pihalla testaamalla omaa bambuvapaansa. Oli melko mukavaa katseltavaa. Vapa toimi hienosti ja kun mies osaa heitt��, niin�.. Kokeilin itsekin h�nen vapaansa, mutta �risa� olkap��ni ei oikein tyk�nnyt hommasta ja j�tin testit yhteen heittoon. kuva:lahu.jpg: "Lahu" herkuttelee pihalla, muiden ahertaessa ty�salissa. Kun Pasi oli lakannut ensin oman Driggsins� sidokset, teki Leila Princessin sidoksille saman. Sen j�lkeen sain lakata parin Martha Marien sidokset, eli Markon ja omani. Mainittakoon, ett� lakan levitt�minen sidoksiin oli k�rsiv�llisyytt� vaativaa, pikkutarkkaa hommaa. kuva:tarkkaa.jpg: Sidoksien laakkaamiseen piti oikein keskitty� P�iv� p��ttyi ennen kolmea iltap�iv�ll� ja lakatut vavat j�iv�t py�rim��n er��nlaiseen karuselliin y�n ajaksi. kuva:siivous.jpg: Jokaisen kurssikerran j�lkeen ty�sali oli siivottava Ennen eroamistamme, sovin opettajamme Juhan kanssa joistain tulevaisuuden asioista, mutta niist� ei enemp�� t�ss� vaiheessa. Kurssi oli kaikkiaan melko rankka, mutta eritt�in palkitseva kokemus. Sen sain todeta seuraavana p�iv�n� kun Leila haki vavat ja karusellin pois koululta. Tuossa vaiheessa kuumetauti oli kaatanut minut vuodepotilaaksi, mutta se ei en�� kuulu kurssiasioihin. Mutta valmista vapaa oli sairaanakin �melkoisen� mukava hypistell�. Kiitos jokaiselle kurssille osallistuneelle, eritoten pitk�mieliselle ja �hermottomalle� opettajallemme, ket��n kuitenkaan nostamatta yl�puolelle muiden. Kanssanne oli eritt�in mukavaa rakentaa vapaa, tarjosihan yhdess�olo �hikisten tuntien� aikana paljon muutakin, kuin pelkk�� ty�t�. Ja vaikka ensimm�isen viikonlopun aikana tuntuikin silt�, ett� kurssin nimen� t�ytyy olla v�hint��nkin �saatanalliset s�leet�. Lopputulos on kuitenkin kaunis ja sit� tulee p�ivitt�in ihailtua, eli eip� mennyt vaivann�k� hukkaan. kuva:prinsessat.jpg: ... ja t�h�n p��tyi. Kuvassa kurssin "prinsessa" ihailee rakentamaansa Princess s�levapaa. Ilme kertokoon rakentajan tunteista. Ilkka.