Toimikunnan toiminta-ajatuksena on piirin perhokalastusseurojen yhteistoiminnan koordinointi, seurojen kilpailu- tai muiden tapahtumien avustaminen sekä seurojen oman toiminnan lisäaktivointi. Uusien toimintojen ja tapahtumien luominen, niiden ylläpitäminen sekä erityisosaamisen vaihto seurojen välillä.
Toimikunnan erityistehtävänä on nuorten mukaan saaminen, heidän opastamisensa alueellinen hajauttaminen eri puolilla piiriä toimiville perhokalastusseuroille, toiminnan tukeminen sekä nuorten aktivointi seuratoimintaan.
Toimikunnan yhtenä tarkoituksena on aktivoida perhokalastusseurojen jäseniä järjestötyöhön, mm. kalastusalue-edustajina, sekä käyttää tarvittaessa piirin kalatalousosaajia konsulttiapunaan.
Tämä sivu pyrkii palvelemaan perhokalastuksesta kiinnostuneita harrastajia ikään tai sukupuoleen katsomatta sekä toimimaan yhtenä perhokalastustapahtumien tiedottamisen osa-alueena piiriorganisaatiossa. Kuten sivun teemakuvasta huomataan, perhokalastus voi olla muutakin kuin pelkkää suuren saaliin jahtaamista tai kilpakalastusta. Ehkäpä se parhaimmillaan onkin juuri jotain muuta.
Huomioitavaa!
Oman tiedotuskanavan saaminen piirin kotisivuille oli piirihallitukselta melkoinen kädenojennus perhokalastajille ja jokaisen harrastajan tulisi olla siitä kiitollinen. Toivottavaa olisi myös, että piirin sivujen "tutkiskelu" lisääntyisi piirin perhokalastusharrastajien keskuudessa, jolloin sivut täyttäisivät niile asetetun tarkoituksensa. Piirin perhokalastustapahtumista tiedottamisessa toimikunnan sivu tulee vast'edes toimimaan ensisijaisena tiedotuskanavana.
Muita kanavia käytämme tarpeen mukaan.
Perhokalastuskurssi naisille 25.-26.5.2013 Riuttansalmen leirikeskuksessa Pomarkussa
Toimikunta järjestää ko. kurssin ja se tulee sisältämään perhonsidonnan, -heiton, erilaisten kalastustekniikoiden sekä virranluvun opastusta. Myös solmukoulu on ohjelmassa. Lisäksi aikaa pyritään varaamaan myös kurssilaisten yhteiseen seurusteluun saunomisen ja makkaran"korvennuksen" merkeissä. Kurssi sopii niin perhokalastuksesta kiinnostuneille aloittelijoille kuin jo pidemmällekin ehtineille harrastajille. Alla olevista linkeistä voit ladata kurssi-ilmoituksen, ilmoittautumiskaavakkeen sekä aikataulun. Enää muutama paikka vapaana, joten kurssista kiinnostuneet, kiirehtikää ilmoittautumaan
Lataa tästä naisten perhokalastuskurssin mainos
Lataa tästä naisten perhokalastuskurssin kurssi-ilmoitus
Lataa tästä naisten perhokalastuskurssin ilmoittautumiskaavake
Lataa tästä naisten perhokalastuskurssin alustava aikataulu
Perhokalastuksen Ikämiesten SM-kilpailu 8.-9.6.2013
Merikarvianjoelle suunniteltu perhokalastuksen Ikämiesten SM-kilpailu on jouduttu toimikunnan järjestämänä valitettavasti peruuttamaan. Kilpailun järjestämisoikeus on Pkj:n luvalla siirretty Pomarkun Kalajusseille ja kilpailu järjestetään Kynäsjoella ennalta ilmoitettuna ajankohtana. Toimikunnan puolesta kilpailujen järjestelyjä hoitaa Reijo Viljanen. Kilpailusta kiinnostuneet voivat kysellä lisää numerosta 0400 925129 tai s-postilla oaoitteesta reijoviljanen32(a)gmail.com
Lataa tästä ikämiesten SM-kilpailun mainos
Lataa tästä ikämiesten SM-kilpailun kilpailukutsu
Perhokalastuksen naisten 2. SM-kilpailut 16.-18.8.2013 (kilpailupäivät 17. ja 18.8) Pomarkun Kynäsjoella
Piirin perhokalastustoimikunta sai toistamiseen järjestettäväkseen perhokalastuksen Naisten SM-kilpailut. Kilpailu- ja majoituspaikat ovat viimevuotiset, eli majoitus Riuttansalmen leirikeskuksessa ja kalastus Kukonkoskella (mikäli kilpailijamäärä ei nouse vallan hurjaksi). Kilpailun ennakkomainos julkaistaan Perhokalastus-lehdessä kevään aikana. Ilmoittautumisaika kilpailuun on alkanut 15.4. ja päättyy 15.6.2013 Tässä vaiheessa yhteistyökumppaneiksemme ovat lupautuneet seuraavat tahot: Perhokalastus-lehti, Vision Group, Kalastuskolmio (Snowbee), Sissos Rauma, Meri ja Metsä Raisio, Eumer Oy, Pomarkun Kukka-ja hautauspalvelu sekä Kynäsjoen eräpalvelu.
Lataa tästä vuoden 2013 kilpailun ennakkomainos
Lataa tästä vuoden 2013 kilpailun mainos
Lataa tästä vuoden 2013 kilpailun kilpailukutsu
Lataa tästä vuoden 2013 kilpailun ilmoittautumiskaavake
Perhokalastuksen Naisten SM-tapahtuma 24.-26.8.2012 Pomarkun Kynäsjoella
KATRI HELENA VIIDES NAISTEN PERHOKALASTUKSEN SM-KILPAILUSSA
Ensimmäiset Suomessa pelkästään naisille tarkoitetut perhokalastuksen SM-kilpailut järjestettiin viikonloppuna Pomarkun Kynäsjoella. Osallistujia ilmaantui kilpailupaikalle lopulta kymmenen eri puolilta maata, etäisimmät Oulusta ja Kajaanista. Tapahtuman suojelijana toimi Katri Helena.
Kilpailu oli kaksipäiväinen sisältäen kaksi kilpailujaksoa kumpanakin päivänä. Lauantaina kilpailijoiden perhoihin tarttui yhteensä kuusi – joista Katri Helena sai yhden - ja sunnuntaina neljä kirjolohta. Ainuttakaan mitan täyttävää harjusta ei saatu.
Kilpailijat olivat tyytyväisiä järjestelyihin ja kun sään haltijakin oli suopealla päällä, tapahtuma kaikkine oheistoimintoineen – mm. lauantaina jalkahoitajan palvelu kilpailijoille sekä Venetsia-ilotulitus - saatiin vietyä läpi ennakkoon suunnitellusti.
Katselijoita Kynäsjoen rantamilla kävi kahden päivän aikana vajaat sata, eli tapahtuma kiinnosti myös yleisöä.
Saamansa palautteen perusteella järjestäjä (Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajat ry:n perhokalastustoimikunta) oli jo varovaisen toiveikas vastaavan tapahtuman järjestämiseksi ensi vuonna, koska osa kilpailijoista olisi heti ilmoittautunut seuraavaan SM-kilpailuun. Kalaa kahden päivän aikana sai kuusi kilpailijaa, neljän jäädessä ilman saalista.
Merkille pantavaa oli naisten rento suhtautuminen kilpailuun sekä kanssakilpailijoihinsa, eli mistään hampaat irvessä yrittämisestä ei näkynyt merkkiäkään.
Tapahtumaa olivat tukemassa Isojärven Kalastusalue, Pomarkun Kukka- ja Hautauspalvelu, Vision Group Oy, Eumer Oy, Kalastuskolmio Oy, Meri ja Metsä Raisio, SVK:n perhokalastusjaos, L-S Vapaa-ajankalastajat ry sekä Perhokalastus-lehti.
Lataa tästä järjestäjän kiitos tukijoilleen
Tiedote piirin perhokalastusseuroille
Pyhäjärvisudun Perhokalastajat ry on ELY-hankerahoituksen ja yksityisten hankeavustusten mahdollistamana hankkinut perhokalastusvarusteet viidelletoista nuorelle. ELY-hankepäätöksen mukaisesti varusteita on mahdollisuus lainata piirin tai sen jäsenseurojen leiri- tai kurssitoimintaan.
Lataa tästä asiaa koskeva Pyhäjärviseudun PK:n tiedote
Ilkka Lehtinen
Piirin tiedottaja
PIIRIN PERHOKALASTUSTOIMIKUNTA
Puheenjohtaja:
Markku Ruuskanen
Nuottakuja 23 K 7
21610 Kirjala
0400 861 280
Lounaissaariston Urheilukalastajat
s-posti: markku.ruuskanen(a)livia.fi
Varapuheenjohtaja:
Reijo Viljanen
Palokuja 2
29630 Pomarkku
0400 925 129
Pomarkun Kalajussit
s-posti: reijoviljanen32(a)gmail.com
Hallituksen yhteyshenkilö, toimikunnan sihteeri:
Ilkka Lehtinen
Heikkilänkulmantie 32
27400 Kiukainen
0400 427 812
Pyhäjärviseudun Perhokalastajat
s-posti: ilkkatapio(a)dnainternet.net
Jäsenet:
Kari Lahti
Ahmankatu 42
20760 Piispanristi
0400 887 856
Saaristomeren Perhokalastajat
kari.lahti(a)gmailcom
Leila Lehtinen
Heikkilänkulmantie 32
27400 Kiukainen
045 2352 031
Pyhäjärviseudun Perhokalastajat
savipeikko(a)dnainternet.net
Maria Tuominen
Vanha Hämeentie 114 B 34
20540 Turku
050 5984 878
Halikon Kuhat
maria.e.tuominen(a)gmail.com
Teuvo Patronen
Rintamamiestie 11
29200 Harjavalta
041 4373 347
Pyhäjärviseudun Perhokalastajat
teuvopatronen(a)gmail.com
Jari Vettenniemi
Pohjolankuja 15
29570 Söörmarkku
040 746 0511
Pomarkun Kalajussit
jari.vettenniemi(a)dnainternet.net
Perhokalastuksen SM-karsintakilpailut:
Perniö, Lohenrengas, 4.-5.5.
Ylöjärvi, Julkujärvi, 9.5.
Espoo, Sulalampi, 9.5.
Kuopio, Iso-Valkeinen 11.5.
Karkkila, Karjaanjoki, 11.-12.5.
Keuruu, Valkeisjärvi, 12.5.
Lieto, Nautelankoski, 18.5.
Lestijärvi, Valkeisjärvi, 18.5.
Jyväskylä, Kuusikkolampi, 25.5.
Oulu, Mustalampi, 26.5.
Kaustinen, Perhonjoki 1.6.
Hollola, Hammonjoki, 8.6.
Riistavesi, Suuri Kangaslampi, 8.6.
Oulainen, Pyhäjoki, 9.6.
Iisalmi, Pitkäkoski, 15.6.
Vekaranjärvi, Risulampi, 15.6.
Vekaranjärvi, Ahvenlampi (vene), 16.6.
Vekaranjärvi, Ahvenlampi (kellu + SM), 29.6.
Utajärvi, Valkeinen, 30.6.
Koski, Paimionjoki, 6.7.
Isojoki, Kangasjärvi (vene), 20.7.
Syyskarsinnat 2013: Tarkentuvat myöhemmin
BAMBUVAVAN RAKENTAMINEN KÄSITYÖNÄ
Eli viilaten, höyläten ja vähän hioenkin
kuva:tasta_alkaa.jpg: Tästä se alkoi.....
Idea bambuvavan rakentamiseen lähti oikeastaan seurakaverini Halosen Pasin aloitteesta vuoden 2010 keväällä. Asia jäi sillä erää hautumaan, mutta kaiveltuani eräänä päivänä vanhoja tiedostojani, löysin kurssiesitteen vuodelta 2006. Sen pohjalta otin yhteyttä Ikaalisten Käsi- ja Taideteollisen oppilaitoksen opettaja Juha Jokiseen ja siitähän homma lähti pyörimään. Muutaman yhteydenoton jälkeen tehtiin päätös kurssin järjestämisestä Eurassa ja ensimmäisen tapaamisen päivämäärä saatiin sovituksi.
Panin tiedon kurssista ensin oman seuramme jäsenille ja sen jälkeen pariin Turun alueen seuraan, joiden perusteella innokkaita vavanrakentajia ilmoittautui kahdeksan.
Liekö ollut lokakuuta, kun Juha ajoi Euraan ja pääsimme testaamaan erilaisia bambuvapoja Kiperin rannassa, mutta valitettavasti erittäin tuulisissa olosuhteissa. Sen verran kuitenkin saimme heitellä, että jokainen tiesi: tällaisen minä haluan rakentaa, vaikka vaihtoehtoja oli melko lailla.
Samalla kerralla sovimme kurssin aikataulun.
Sen jälkeen kävin ilmoittamassa rehtori Aimo Mattilalle päättämämme päivämäärät. Jo aiemmin olin sopinut hänen kanssaan Euran yläasteen puu- ja konetyösalin saamisesta kurssimme käyttöön.
Hieman ennen H-hetkeä yksi kurssille ilmoittautunut valitettavasti peruutti osanottonsa, muut seitsemän odottivat sormet syyhyten alkamisajankohtaa.
3.12 2010 kävin kuittaamassa koululta avaimen, sain pikakurssin ovihälytysten poistamiseksi ja lauantaina 4.12 klo 10.00 aloitimme varsinaisen bambun työstämisen.
Kurssilaisia oli lopulta mukana siis seitsemän, nimittäin Pasi Halonen, Marko Reunanen, Leila Lehtinen ja allekirjoittanut Pyhäjärviseudun PK:sta, Kari "Lahu" Lahti Saaristomeren PK:sta sekä Mauri Hämäläinen ja Raimo "Raipe" Lindgren Varsinais-Suomen PK:sta.
Mauri, Raipe ja Lahu rakentaisivat Gillum lohivavan, Marko ja minä Martha Marien, Pasi Driggs Riverin ja Leila Princessin.
Ihan alkuun kävimme opettajamme Juhan johdolla läpi teoria-asioita bambusta, sen monista käyttötarkoituksista ja tietenkin materiaalin soveltuvuudesta perhovavaksi. Hivenen myös bambuvavan rakentamisen historiaa. Saimme tietoa materiaalin termoplastisuudesta, parhaan vavanrakennukseen soveltuvan bambun kasvualueesta Kiinassa ja monesta muustakin mielenkiintoisesta bambun sisältämästä erikoisominaisuudesta. Tuolloin saimme myös todeta, että bambu on erittäin monikäyttöistä, nimittäin opettajamme yllä olleen "kettupaidan" yhtenä materiaalina oli bambukuitua.
kuva:juha_kertoo.jpg: Opettajamme Juha Jokinen kertomassa bambun monikäyttöisyydestä
Itse vavan teko alkoi bambusalon tyvipään merkitsemisellä. Sen jälkeen halkaisemisella salko ensin puoliksi ja puolikkaat jälleen puoliksi, yhteensä siis neljään osaan työkaluina puukko ja vasara. Sen jälkeen osista valittiin parit, asetettiin ne määrättyyn järjestykseen, jonka jälkeen ne katkaistiin höyläysmuotin mittaisiksi.
Ennen kuin pääsimme aloittamaan töitä tosimielessä, jouduin soittamaan huoltomiehen paikalle, koska saamillani avaimilla ei päässytkään työsalin opettajan huoneeseen. Työsalien päävirtakatkaisijat olivat tavoittamattomissa lukitun oven takana, mutta pikku odotuksen jälkeen ystävällinen huoltomies tuli avaamaan oven ja saimme hommat pyörimään.
Sen jälkeen halkaistiin bambusalon osat kapeiksi riu'uiksi, joista alkaisimme höylätä kolmikulmaisia säleitä. Mutta ei sentään ihan vielä.
Ensin viilattiin vuosikasvun, eli solmun kohdalta päällipuolen paksuin osa varovasti pois, jotta bambun pinnan "puhtikuitua" eli vahvinta osaa kuluisi mahdollisimman vähän. Sen jälkeen hiottiin solmun sisäpuolelta ylimääräinen kasvu pois. Seuraavaksi riu'ut oiottiin kuumailmapuhaltimen avulla mahdollisimman suoriksi, puristettiin viilapenkissä solmun kohta tasapaksuksi muun materiaalin kanssa ja vasta sitten alkoi höylääminen.
kuva:suora.jpg: Jokohan se olisi riittävän suora
Kun siihen mennessä tunnelma oli ollut lähinnä iloisen leppoisa, höyläämisen alettua ei paljoa puheita kuulunut, mutta puhinaa ja huokailuja sitäkin enemmän. Homma oli kovaa, totista ja hikistä, mutta siinä vaiheessa ei onneksi vielä kovin suurta tarkkuutta vaativaa. Hiki päässä ohennettiin riukuja ja pikku hiljaa materiaali alkoikin muistuttaa bambusälevavan aihioita, eli kolmikulmaisia säleitä. Välillä jouduttiin teroittamaan höylänn terää ja sen työvaiheen jokainen opetteli itse, eli kurssin antina oli useammankin erilaisen työn opettelu.
kuva:lahu_keskittyy.jpg: Kari "Lahu" Lahti keskittyneenä johonkin lukuisista eri työvaiheista
Päivän aikana juotiin kahvit pariinkin kertaan ja samalla vedettiin henkeä. Hämäläisen Mauri oli varautunut matkaan kahvinkeittimen kera, joten suomalaiskansallista taukojuomaa oli tarjolla.
kuva:poseeraus.jpg: Markolla ja Pasilla oli välillä aikaa katsellla hieman muuallekin
Aikaa monissa eri työvaiheissa kului yllättävänkin paljon ja hieman ennen iltakuutta päätimme "ottaa ehtooksi" siltä päivältä. Työsali siivottiin ennen kotiinlähtöä, tosin ei vielä ihan priimakuntoon. Suunnilleen normaalin työpäivän mittainen aherrus ei vielä kovin paljoa tulosta tuottanut, mutta homma jatkuisi seuraavana aamuna. Olisiko pyhätyöllä siunausta, se nähtäisiin.
Sunnuntaina siis jatkettiin höyläämistä ja sitä riitti koko päiväksi, mitä nyt välillä teroitettiin höylien teriä. Ensin höylättiin kuusitoista sälettä tyviosan paksuuteen, jonka jälkeen jatkettiin höyläämällä kaikki säleet vavan tyviosaa vastaaviksi. Sen jälkeen valittiin kuusi sälettä vavan tyviosaan ja vielä kuusi, jotka höylättiin kärkikappaleiksi. Ylimääräiset jäivät varasäleiksi, joita jotkut tulisivat tarvitsemaankin. Ahneimmat höylääjät olivat valmiina jo melko varhain iltapäivällä, mutta tarkimmat tekivät töitä viiteen saakka. Tosin on sanottava, että muutama ehti höylätä vapaansa kaksikin kärkeä.
Tyviosan säleiden höylääminen oli vielä melkein työtä, mutta kärkiosan säleitä lykki jo nautinnokseen. Niin paljon helpompaa oli niiden saaminen haluttuun mittaan, vaikka ohuen säleen höylääminen oli puolestaan paljon tarkempaa.
Työ valmistui kaikilta hieman eri aikaan ja mm. minä ehdin auttaa hieman Leilaakin hänen väsyttyään. Välillä olin myös opettajamme apuna säleiden asettelussa ja niiden "naruttamisessa".
kuva:narutus.jpg: Pasi vuorostaan narutusautomaatin "jarrumiehenä".
Jokaisen sälenippu nimittäin sidottiin koko mitaltaan narulla, koska siten ne eivät tietenkään sekoaisi ja osaksi myös lämpökäsittelyn takia. Niput merkittiin asianmukaisesti, että jokainen saa varmasti oman aihionsa jatkokäsittelyyn. Juha otti illan päätteeksi kaikki vapa-aihioniput mukaansa ja lupasi tehdä niille lämpökäsittelyn. Mitä sen jälkeen, selviää myöhemmin. Vielä ennen kotiinlähtöä työsali siivottiin toistamiseen, nyt Leilan johdolla tiptop kuntoon, ovihälytykset laitettiin päälle ja avain palautettiin sovitun mukaisesti.
Kotiin päästyämme lämmitimme saunan, jonka löylyissä piinattu kroppa rentoutui mukavasti.
kuva:nimikointi.jpg: Niputettuja ja nimikoituja sälenippuja odottamassa lähtöä lämpökäsittelyyn
Lämpökäsitellyt säleet tulivat matkahuoltoon muutaman päivän kuluttua, jonka jälkeen jaoin ne siten, että osa haki omansa kotoamme ja osan toimitimme Turkuun siellä käydessämme. Jatkokäsittelyssä tarvittava erikoishöylä kulki tekijältä toiselle ja jokaisella olisi aikaa höylätä säleensä ennen seuraavaa tapaamista.
Vietettiin Joulu, vaihdettiin vuotta ja tammikuun 8. jatkettiin. Päivä meni suurimmalta osin säleiden liimauksessa, vaikka muutama rakentaja kerkisi vielä hieman viimeistelemään säleiden höyläystäkin. Joutuipa mm. Leila höyläämään yhden uuden kärkisäleenkin katkenneen tilalle. Päivän aikana ehdittiin valita myös kelankiinnike sekä jatkon holkit, joita hivenen työstettiin vapaan tulevaa päätä ohentamalla. Opettajamme mukaan ryhmän työtahti ja tähänastinen tulos oli ollut niin hyvä, että voimme odottaa saavamme vavat kahdella seuraavalla kerralla valmiiksi.
Alasatakunta-lehden toimittaja kävi päivän aikana jututtamassa meitä, otti joitain kuvia ja minkälaisen jutun hän kirjoitti, selviäisi ennen seuraavaa tapaamiskertaamme. Seuraavana tiistaina saatiin todeta, että juttu kuvineen oli hyvä, eli toimittaja osasi asiansa.
kuva:lehtimies.jpg: Keskellä Alasatakunnan toimittaja, sivuillaan haastateltavat
15. tammikuuta oltiin jälleen koululla. Sillä kerralla aihiot signeerattiin, lakattiin muutamaan kertaan, asennettiin ja liimattiin jatkon holkit jotka hiottiin (huh, huh hiomista) tiiviisti toisiinsa sopiviksi. Kari "Lahu" Lahti pääsi siinä työvaiheessa hieman vähemmällä, koska hän teki vapaansa viistoliitoksen ilman holkkeja. Kalastustilanteessa viistoliitos liitetään joko erikoisnauhalla tai teipillä. Lahu kertoi luottavansa teippaukseen.
kuva:signeeraus.jpg: Leila signeeraa Martha Marie sälevapaa
Holkkien sovituksen jälkeen asennettiin korkkikahva ja kelankiinnike. Minä - "tunarin tuurilla" - onnistuin jotenkin halkaisemaan ruusupuisen kelankiinnikkeeni, mutta narulla sitoen saimme sen liimatuksi. Kotona kuitenkin huomasin, että puu oli niin pahasti rikki, ettei ainutkaan kelanjalka mahtunut kiinnikkeeseen, eli kelankiinnike menisi kenties vaihtoon. Takaiskusta huolimatta mitattiin siimarenkaiden paikat ja sidoin seuraavana päivänä siimarenkaat paikoilleen. Vielä olisi jäljellä siimarenkaiden sidosten lakkaus, mutta vasta viimeisenä kurssipäivänä. Työn tulos alkoi jo melko lailla muistuttaa bambusälevapaa. Ennen viimeistä kurssipäivää onnistuin "kotiläksynä" korjaamaan hiomalla kelankiinnikkeeni sellaiseksi, että kelan jalan saa mahtumaan kiinnikkeeseen, kuten on tarkoituskin.
kuva:mauri.jpg: Mauri oikomassa sälettä kuumailmapuhaltimen avulla
Viimeisenä kurssipäivänä 22.1. oli bambuharjakaisten aika. Mauri toi muassaan pullon Samppanjaa, joka jaettiin seitsemään tasasuureen osaan ja nautittiin hyvillä mielin. Reunasen Marko oli valitettavasti joutunut työkomennukselle Karibialle ja uskon miestä "harmittavan" poissaolonsa harjakaisista.
kuva:harjakaiset.jpg: Kuvassa osa kurssilaisista bambuharjakaisissa. Vasemmalta Mauri, opettajamme Juha, Kari, Pasi, allekirjoittanut ja Raimo. Kuvasta puuttuvat Karibialle matkannut Marko sekä kameran takana ollut Leila.
Viimeisiä lakkauksia suoritettiin ja mm. oman vapani kelankiinnike sai uuden kauniin pinnan. Kurssipäivän pääasiana oli lakata siimarenkaiden sidokset ja sen saimmekin tehtyä Gillum-miehiä lukuun ottamatta. Raipella ja Maurilla siimarenkaat oli sitomatta ja Lahu oli ehtinyt jo lakata omansa kotityönä. Hän kuluttikin aikaa pihalla testaamalla omaa bambuvapaansa. Oli melko mukavaa katseltavaa. Vapa toimi hienosti ja kun mies osaa heittää, niin..
Kokeilin itsekin hänen vapaansa, mutta "risa" olkapääni ei oikein tykännyt hommasta ja jätin testit yhteen heittoon.
kuva:lahu.jpg: "Lahu" herkuttelee pihalla, muiden ahertaessa työsalissa.
Kun Pasi oli lakannut ensin oman Driggsinsä sidokset, teki Leila Princessin sidoksille saman. Sen jälkeen sain lakata parin Martha Marien sidokset, eli Markon ja omani. Mainittakoon, että lakan levittäminen sidoksiin oli kärsivällisyyttä vaativaa, pikkutarkkaa hommaa.
kuva:tarkkaa.jpg: Sidoksien laakkaamiseen piti oikein keskittyä
Päivä päättyi ennen kolmea iltapäivällä ja lakatut vavat jäivät pyörimään eräänlaiseen karuselliin yön ajaksi.
kuva:siivous.jpg: Jokaisen kurssikerran jälkeen työsali oli siivottava
Ennen eroamistamme, sovin opettajamme Juhan kanssa joistain tulevaisuuden asioista, mutta niistä ei enempää tässä vaiheessa.
Kurssi oli kaikkiaan melko rankka, mutta erittäin palkitseva kokemus. Sen sain todeta seuraavana päivänä kun Leila haki vavat ja karusellin pois koululta. Tuossa vaiheessa kuumetauti oli kaatanut minut vuodepotilaaksi, mutta se ei enää kuulu kurssiasioihin. Mutta valmista vapaa oli sairaanakin "melkoisen" mukava hypistellä.
Kiitos jokaiselle kurssille osallistuneelle, eritoten pitkämieliselle ja "hermottomalle" opettajallemme, ketään kuitenkaan nostamatta yläpuolelle muiden. Kanssanne oli erittäin mukavaa rakentaa vapaa, tarjosihan yhdessäolo "hikisten tuntien" aikana paljon muutakin, kuin pelkkää työtä. Ja vaikka ensimmäisen viikonlopun aikana tuntuikin siltä, että kurssin nimenä täytyy olla vähintäänkin "saatanalliset säleet".
Lopputulos on kuitenkin kaunis ja sitä tulee päivittäin ihailtua, eli eipä mennyt vaivannäkö hukkaan.
kuva:prinsessat.jpg: ... ja tähän päättyi. Kuvassa kurssin "prinsessa" ihailee rakentamaansa Princess sälevapaa. Ilme kertokoon rakentajan tunteista.
Ilkka.