Lounais-Suomen vapaa-ajan kalastajapiiri ry

Tänään 15.6. nimipäivää viettävät Vieno ja Viena, Mona, Monika

Etusivu

Piiri Tiedottaa

(SVK:n tiedotteita, tuloksia, raportteja, piirin tiedotteita ym. Päivitetty 17.01. -25 )

Toimikunnat:

Keskustelufoorumi

PIIRI TIEDOTTAA

Tiedote 28.5.2025

Vapapäivä aloittaa lasten kesäloman. Alaikäisten kalastustapahtumaan odotetaan jälleen yli tuhatta kalastajaa

Ilmainen Vapapäivä-tapahtuma aloittaa jälleen lasten ja nuorten kesäloman lauantaina 7. kesäkuuta. Tapahtumaa varten avataan 32 kalastuskohdetta eri puolilla Suomea. Metsähallitus ja Suomen Vapaa-ajankalastajat järjestävät ilmaisen kalastuspäivän 16:tta kertaa.

Vapapäivään on parhaimmillaan osallistunut 1300 alaikäistä kalastajaa.

"Jos ennakkomerkit pitävät paikkansa, nyt on tulossa vilkas tapahtuma ja kalastuskesä. Ensimmäisiä lapsia on jo ilmoitettu omatoimisille kalastuskohteille, joille odotamme ilmoitusta etukäteen sähköpostitse vapapaiva@metsa.fi", viestintäpäällikkö Aku Ahlholm Metsähallituksesta toteaa.

Kalastus on hyvä tapa aloittaa kesäloma, sillä suomalaislapset ovat innokkaita kalastajia. Opetusministeriö julkaisi alkuvuonna koululaiskyselyn, jonka mukaan kalastus oli 4.–6.-luokkalaisten poikien toiveharrastusten sijalla kakkosena. Hieman vanhemmat koululaiset sijoittivat kalastuksen sijalle kolme ja nuoremmat sijalle neljä.

"Kalastuksessa parasta on, että se sopii lähes kaikille ja tarjoaa onnistumisen elämyksiä usein jo ensimmäisellä kerralla. Vapapäivä on loistava tilaisuus sytyttää kipinä harrastukseen, joka voi kantaa koko elämän läpi", sanoo Suomen Vapaa-ajankalastajien kalatalousasiantuntija Janne Rautanen.

Vapapäivä alkaa lauantaina 7.6. kello 10 niillä 12 kohteella, joissa on paikalla ohjaajia. Lapset saavat ohjaajilta Vapapäivä 2025 -rintamerkin, joka toimii päivän kalastuslupana. Lisäksi nopeimmille riittää Kuusamon Uistimen Vapapäivä-vieheitä, joita valmistetaan vain tätä tapahtumaa varten. Ohjatuilla kohteilla saavat kalastaa vain alaikäiset kello 10–15.

Loput 20 kohdetta ovat sellaisia, joissa alaikäinen saa kalastaa yhdessä huoltajansa kanssa maksutta koko lauantaipäivän. Lasten ja huoltajan nimi ja haluttu kohde ilmoitetaan etukäteen sähköpostitse osoitteeseen vapapaiva@metsa.fi. Näillä kohteilla ei ole tarjolla Vapapäivä-rintamerkkejä tai Vapapäivä-vieheitä.

Vapapäivän kohteet ovat sellaisia, joihin myös alaikäiset tarvitsevat tavallisesti maksullisen kalastusluvan.

Vapapäivän ohjatut kohteet (kello 10–15, ilmoittautuminen paikan päällä)

Salo, Teijo: Matildanjärvi
Ikaalinen: Teerilampi
Lammi (Evo): Niemisjärvet
Kysy lisää Salon, Ikaalisen ja Lammin Vapapäivästä: janne.rautanen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 0400 946 968

Kivijärvi: Heikinlampi
Kysy lisää Heikinlammen Vapapäivästä: Ari Nousiainen, arinousiainen@hotmail.com, 040 7713980 ja Juha Ojaharju, juha.ojaharju(at)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 045 113 3050

Mikkeli: Valkeajärvi
Nurmes: Peurajärvi
Lieksa: Ruunaan kosket (Neitikoski) ja Miikkulanlampi (kysy Ruunaan Retkeilykeskuksesta)
Kysy lisää Mikkelin, Lieksan ja Nurmeksen Vapapäivästä: janne.tarkiainen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 044 547 9116

Kuhmo: Syväjärvi
Kemi: Veitsiluodon Kalapaikka
Sievi: Maasydänjärvi
Sodankylä: Ahvenlampi
Vaala: Manamansalo, Särkinen
Kysy lisää näistä Vapapäivän kohteista: petter.nissen(at)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 0500 440 923

Vapapäivän omatoimiset kalastuskohteet (avoinna koko lauantain 7.6. Ilmoittautuminen: vapapaiva@metsa.fi)
Kittilä: Kapsajoki (2535), Kittilä: Pyhäjärvi (2525), Pello, Ylitornio: Miekojärvi (2520), Ranua: Simojoki yläosa (2580), Ranua: Simojärvi (2587), Rovaniemi: Meltausjoki (2561), Rovaniemi, Sodankylä: Raudanjoki (2563), Rovaniemi: Kemijoki (2568), Savukoski: Korvatunturi (3546), Savukoski: Nuorttijoki (3550) (ei UK-puiston puoleinen osuus), Suomussalmi: Yli-Vuokki (5505), Posio, Pudasjärvi: Livojoki (2599), Posio: Livojärvi (2595), Taivalkoski: Kylmäluoma (4525), Suomussalmi: Hossa (5502). Lisäksi mukaan kuuluvat Metsähallituksen laajemmat lupa-alueet Itä-Lappi (3410), Länsi-Lappi (2410), Pohjanmaa ja Kainuu (5411), Etelä-Suomi (7413) ja Merialueet (7412).

Lue lisää
Vapapäivän lisätiedot ja kohteet: www.metsa.fi/vapapaiva

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Aku Ahlholm, Metsähallitus, 040 481 4890, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, Suomen Vapaa-ajankalastajat, 0400 946 968, etunimi.sukunimi@vapaa-ajankalastaja.fi

--
Jaana Vetikko
tiedottaja, päätoimittaja Vapaa-ajan Kalastaja

UUDET NETTISIVUT AUKI

Luet juuri Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajien vanhoja kotisivuja. Uudet sivut löytyvät nykyään SVK: sivujen alta suoraosoitteella lounais-suomi.vapaa-ajankalastaja.fi
Uusilta sivuilta löydät tapahtumakalenterin, kisatulokset, tiedot seuroistamme, tuoreet uutiset, ajankohtaiset yhteystiedot ja paljon muuta.
Osoite lsvk.fi käännetään ohjaamaan näille uusille sivuille vuoden 2025 kuluessa.

Ilkka Lehtinen
Piirin tiedottaja

SVK:n kilpailutoimintaa kesällä ja syksyllä 2025

Avovesikausi on monessa paikassa jo alkanut ja myös pohjoisosassa se kolkuttelee pikkuhiljaa ovea. Kesäkausi tarjoaa totutusti kilpailutoimintaa runsain mitoin ja tähän kirjeeseen on koottu ne keskusjärjestön kilpailut, joiden tiedot ovat tässä kevään kynnyksellä tiedossamme. SVK toivottaa kaikille kireitä siimoja ja muistetaan vesille lähtiessämme pukea ne pelastusliivit!
Kilpailuissa noudatetaan SVK:n kilpailutoimikunnan hyväksymiä sääntöjä, jotka löytyvät mm. netistä os. www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/saannot/. Kilpailukutsut on julkaistu tai julkaistaan Vapaa-ajan Kalastaja –lehdissä 3/2025 ja 4/2025 sekä kokonaisuudessaan kotisivujemme tapahtumakalenterissa www.vapaa-ajankalastaja.fi/tapahtumat/

SVK:n onkimaajoukkueiden loppukarsinnat vuoden 2026 joukkueisiin
Kilpailut pidetään kaksiosaisena. 1. osa (kaksi osakilpailua) Seinäjoen Kyrönjoella 14.-15.6.2025. Kilpailupaikan risteyksen osoite: Orpanantie 1, Seinäjoki, jonka kohdasta käännytään vastakkaiseen suuntaan (ei Orpanantielle). Lisätiedot: Heidi Pernu, heidi.pernu@gmail.com (ensisijaisesti) tai 044 355 4109. Kilpailun 2. osa 6.-7.9.2025 Saimaan Kanava, Hevoshaka. Lisätiedot: Timo Ylitalo timo.ylitalo@kfs.fi tai 050 571 5200. Ilmoittautumiset lomakkeella: https://forms.gle/x4wTPrVoKyJCeyXx9 6.6.2025 mennessä. Osallistumismaksut: aikuiset 60 € (nuoret alle 18v ilmaiseksi). Maksu heti ilmoittautumisen jälkeen Seinäjoen Seudun Onkijat Ry:n tilille: FI79 5419 0140 0679 05 (viestiksi "maajoukkuekarsinta" ja osallistujan nimi). Osallistumisen varmistus 1. kilpailupäivän aamuna klo 9.00-9.45 ja ruutuarvonta klo 10.00.

Kutsu SM-onkeen
SM-onki la 7.6.2025 Seinäjoen Kyrkösjärvellä (Sevontie 1). Kilpailualueella järjestetään avoin Pohjanmaan Vapaa-ajankalastajapiirin piirinmestaruuskilpailu 1.6.2025, kilpailu toimii samalla SM-Ongen epävirallisena esikisana. Ks. https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/tapahtumat/pohjanmaan-pm-onki-sm-onki-esikisa/. Kilpailualue rauhoitettu 2.-7.6.2025. Kilpailupaikka ja -keskus sijaitsevat molemmat Sevontiellä. Kilpailuaika klo 10.00–14.00, paitsi nuorten alle 12v sarjassa klo 10.00–13.00.
Ilmoittautuminen seuroittain lomakkeella: https://vapavarkaus.net/smonki25/lomake.php 25.5.2025 mennessä (Antti Tuomainen, Ainonkuja 4, 78400 Varkaus, p. 040 835 2928, ajtuomainen@gmail.com). Aikuiset 20 €, perheet 20 €, miesten ja miesveteraanien joukkueet 30 €, muut
joukkueet 20 €. Nuoret ilmaiseksi. Osallistumismaksut viimeistään 3.6.2025. Kisakanslia avoinna pe 6.6. klo 17.00-19.00 ja la klo 6.00 alkaen kilpailun päättymiseen saakka. Lisätiedot ilmoittautumisesta tai kilpailukorteista: Antti Tuomainen, p. 040 835 2928, ajtuomainen@gmail.com. Lisätietoja kilpailusta: p. 040 559 9463 tai pohjanmaanvapaaajankalastajat@gmail.com.

Viehekalastuksen SM
Viehekalastuksen SM kilpaillaan 12.-14.6. (to ja pe ovat kilpapäiviä, la on varapäivä) Lohjanjärvellä. Vielä on muutamia paikkoja vapaina, joten nopeimmat pääsevät vielä mukaan tähän kesän odotetuimpiin kilpailuihin! Paikkoja on 100 venekunnalle ja ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä Forms-lomake: https://forms.gle/GwQ7CRMW9kcq56yr6. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa venekunnan nimi, venekunnan jäsenten nimet, puhelinnumero, sähköposti, syntymäaika ja onko henkilö SVK:n jäsen. Jos venekunta osallistuu joukkuesarjaan, niin joukkueen nimi ja maksusta vastaavan tahon nimi ja sähköposti. Lisäspeksit: www.vapaa-ajankalastaja.fi/kilpailut/sm-kilpailut/viehekalastuksensm/ sekä FB:ssa: www.facebook.com/viehekalastuksenSM.
Kutsu Onki24:ään
Onki24 on vuorokauden kestävä onkikilpailu, jossa voi onkia omilla parhailla paikoilla. Kilpailukaloina on seitsemän eri särkikalalajia, joista kolmen suurimman yhteispituus ratkaisee paremmuuden. Kilpailu järjestetään pe 27.6. klo 21:00 – la 28.6. klo 21:00. Kilpailuvesistönä toimii kaikki Suomen onkimiseen ja kelaonkimiseen sallitut vesistöt. Tutustu kilpailuun osoitteessa www.vapaa-ajankalastaja.fi/onki24/. Ilmoittautuminen alkaa 23.4.

Kutsu SM-kilpaonkeen
SM-kilpaonki 12.-13.7.2025 Saimaan kanavalla (hevoshaka). Kilpailu on kaksipäiväinen, molempina päivinä kilpaillaan yksi neljän tunnin erä. Ilmoittautuminen lomakkeella https://forms.gle/W3AfHcUXhinW9Ffy5 4.7.2025 mennessä. Ilmoittautumiseen seuran nimi ja joukkueiden jäsenet (5) sekä henkilökohtaiseen kilpailuun osallistuvien nimet ja sarjat sekä joukkueen mahdollinen varaonkija. Lisäksi yhteyshenkilö, puhelinnumero sekä sähköposti. Aikuiset 20 €, nuoret ilmaiseksi. Joukkuekilpailu: 50 €/joukkue. Kilpailumaksut Team Sensas Finland ry:n tilille heti ilmoittautumisen jälkeen: FI74 5750 0120 2281 77. Viestiksi "SM-kilpaonki" ja seuran tai osallistujan nimi. Merkitty/rajattu kilpailualue on rauhoitettu alkaen 7.7.2025. Lisätietoja: Timo Ylitalo timo.ylitalo@kfs.fi tai p. 050 571 5200.

Kutsu SM-heittouisteluun
SM-heittouistelu Hartolassa la 7.6.2025. Kilpailukeskus Hartolan venesatama, Visainlahdentie. Kilpailuaika klo 11.00-17.00 + 30min siirtymät. Kilpailualueena Jääsjärvi. SVK:n jäsenten osallistumismaksu 40 €/venekunta ja ei-jäsenten 50 €/venekunta (maks. 2 hlöä/venekunta). Joukkuesarjamaksu SVK:n jäsenille 20 €/joukkue, ja ei-jäsenille 30 €/joukkue. Osallistumismaksut käteisellä paikan päällä. Kilpailukalat ja alamitat: hauki 45 cm ja ahven 25 cm. Lisätietoja: Jouni Neuvonen p. 0400 497 644, jouni.hartolankta@gmail.com.

Kutsu SVK:n mestaruusvetouisteluun
SVK:n vetouistelumestaruus Hartolassa su 8.6.2025. Kilpailukeskus Hartolan venesatama, Visainlahdentie. Kilpailuaika klo 10.00-16.00 + 30min siirtymät. Kilpailualueena Jääsjärvi. Osallistumismaksu 40 €/venekunta (maks. 2 hlöä/venekunta) ja 20 €/joukkue. Osallistumismaksut käteisellä paikan päällä. Kilpailukalat ja alamitat: hauki 50 cm, kerroin 1, kuha 46 cm, kerroin 2, ja ahven 25 cm, kerroin 3. Lisätietoja: Jouni Neuvonen p. 0400 497 644, jouni.hartolankta@gmail.com.

Kutsu SM-soutu-uistelun
SM-soutu-uistelu la 19.7.2025 Liperin Kirkkolahdella. Kilpailu on Liperin kunnan 150-vuotisjuhla tapahtuma. Kilpailukeskus Liperin Kirkkorannassa osoitteessa Heinävedentie 2a, 83100 Liperi.
Kilpailuaika klo 10-17 + lopussa 30min siirtymä. Ilmoittautuminen 11.7.2025 mennessä
juha.kosonen@edu.liperi.fi tai: SM-soutu, Juha Kosonen, Mäntytie 21, 83100 Liperi. Osanottomaksu SVK:n jäsenille 40 €/venekunta ja ei-jäsenille 50 €/venekunta. Maksetaan tilille FI09 5234 0340 0304 41, kuittiin merkintä "SM-soutu" sekä kilpailijoiden nimet ja seura. Jälki-ilmoittautuminen SVK:n jäsenille 45 € ja ei-jäsenille 55 € kisakeskuksessa klo 8.00-9.30. Joukkuekisaan ilmoittautuminen kisapaikalla. Kilpailukalat (alamitat ja pistekertoimet): hauki (50 cm, kerroin 1), ahven (25 cm, kerroin 3), kuha (43 cm, kerroin 3), säyne ja siika (40 cm, kerroin 1). Pyynnissä kerrallaan 4 vapaa, pikkuplaanarit sallittu. Lisätiedot: Juha Kosonen, p. 040 7345 908 tai juha.kosonen@edu.liperi.fi.

Kutsu SM-veneonkeen
SM-veneonki la 9.8.2025 Teerijärven keskustan Heimsjönillä. Kilpailualue koko järvi. Kilpailuaika klo 11.00-15.00, alussa ja lopussa 30 min siirtymät. Kilpailukeskus sijaitsee Teerijärven keskustan urheilukentän rannalla, osoitteessa Eteläinen Teerijärventie 8. Kilpailussa ei saa käyttää sähkö- tai perämoottoria. Muilta osin noudatetaan SVK:n veneonginnan sääntöjä. Ilmoittautumiset paikan päällä klo 8.00-10.00. Osanottomaksu on SVK:n jäsenille 40 €/venekunta ja ei-jäsenille 50 €/venekunta. Lisätiedot martin.granvik@me.com tai puh. 050 506 5407.

-
Jaana Vetikko
tiedottaja, päätoimittaja Vapaa-ajan Kalastaja

Piiri tiedottaa

Piirihallitus on 16.4.2025 pitämässään kokouksessa päättänyt että henkilöiden ja seurojen yhteyshenkilöiden yhteystiedoista poistetaan postiosoitteet. Olen poistanut ne saamieni ohjeiden mukaisesti tänään 17.4.2025, eli jos joku ihmettelee asiaa, tässä selvitys.

Ilkka Lehtinen
L-S Vapaa-ajankalastajapiirin tiedottaja

Vapaa-ajankalastaja – muista ilmoittaa ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva saaliisi!

Kevät etenee vauhdilla, ja lämpimät säät käynnistävät avovesikauden toden teolla. Kalastajien saaliiksi päätyy yhä useammin kalalajeja ja -kantoja, joista on tehtävä saalisilmoitus Luonnonvarakeskukselle. Ilmoitusvelvollisuus palvelee niin kalastajia kuin kalakantojen hoitoa, sillä sen avulla kerätty tieto auttaa säätelemään kalastusta oikeasuhtaisesti. Rajoituksia ja saaliskiintiöitä voidaan asettaa tai purkaa kalakannan tilan mukaan.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan eräiden kalalajien saalis- ja pyyntitietojen ilmoitusvelvollisuus astui vapaa-ajankalastuksen osalta voimaan vuoden 2025 alusta lukien.
Tiedot tulee ilmoittaa seuraavilta kalalajeilta ja -kannoilta: lohi, järvilohi, taimen, ankerias, nieriä Kuolimossa ja Saimaalla sekä muualla Vuoksen vesistössä ja harjus sisävesissä leveyspiirin 65°00′N eteläpuolella sekä meressä ja kyttyrälohi.
Saalisilmoituksessa on oltava kunkin ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan kalan osalta tiedot kalastajan nimestä, syntymäaika ja osoite, kalan laji, kalan pituus, tieto rasvaevän leikkauksesta, pyyntipäivämäärä, pyyntiväline, pyyntialue sekä tieto kalan mahdollisesta vapauttamisesta. Tieto rasvaevän leikkauksesta tulee ilmoittaa taimenen, lohen ja järvilohen osalta.
Vapautetusta kalasta tulee ilmoittaa pituus vähintään viiden senttimetrin tarkkuudella.
Kyttyrälohen osalta tulee ilmoittaa vain kalastajan tiedot, pyyntipäivä ja pyyntialue sekä kalojen lukumäärä.

Saalisilmoitus tehdään Luonnonvarakeskukselle viipymättä, mutta viimeistään 14 vuorokauden kuluessa kalan saannista. Jos et ilmoita saamaasi saalista välittömästi, kirjoita muistiin tiedot saaliista myöhempää raportointia varten.
Ilmoituksen voi tehdä puhelimelle ladattavan Omakala-sovelluksen avulla, omakala.fi-verkkosivulta löytyvällä lomakkeella tai puhelimitse. Puhelinpalvelu toimii tiistaisin ja torstaisin klo 12–14. Puhelinnumero on 029 532 2800. Puhelun hinta on ilmoittajan käytämän operaattorin perimä hinta puhelusta.

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Jaana Vetikko
tiedottaja, päätoimittaja Vapaa-ajan Kalastaja

Julkilausuma 21.3.2025

Aikuistuvien nuorten kalastusharrastus turvattava
– Suomen Vapaa-ajankalastajat ehdottaa maksualennusta

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) kevätkokous esittää, että 18–20-vuotiaiden kalastonhoitomaksun hintaa alennetaan 20 euroon. Tämä edistäisi nuorten aikuisten osallistumista terveelliseen ja vastuulliseen kalastusharrastukseen sekä tukisi kalastusperinteen jatkumista Suomessa.

Nykyisin vain noin 1 500 täysi-ikäistyvää nuorta maksaa kalastonhoitomaksun vuosittain, vaikka Luonnonvarakeskusten tilastojen mukaan jopa kolmannes nuorista harrastaa kalastusta. Korkea maksu saattaa olla esteenä monelle nuorelle aikuiselle, jotka siirtyvät ikäryhmään, jossa kalastonhoitomaksu on pakollinen. Selvä hinnan alentaminen kannustaisi useampia nuoria jatkamaan hienoa luontoharrastustaan myös täysi-ikäisyyden saavuttamisen jälkeen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskyselyn 2024 mukaan kalastus on yksi suosituimmista ulkoiluharrastuksista. Sen kertoo lajin merkityksestä nuorten hyvinvoinnille ja vapaa-ajalle. Kalastuksen myönteiset vaikutukset näkyvät niin fyysisessä kuin henkisessä hyvinvoinnissa, ja se tarjoaa nuorille luontoyhteyden sekä mahdollisuuden oppia vastuullista luonnonvarojen käyttöä.

Kalastonhoitomaksukertymän positiivinen kehitys on koko kalatalouskentän yhteinen tavoite. Se hyödyttää suoraan kalakantojen kestävää hoitoa ja kalastusmahdollisuuksien säilyttämistä tuleville sukupolville.
SVK:n toiminnanjohtaja Olli Saari ennakoi, että halvempi hinta kannustaisi merkittävästi nykyistä paremmin nuoria ja heidän huoltajiaan lunastamaan täysi-ikästyneille kalastonhoitomaksun. Voidaankin olettaa, että nuorisoalennuksen talousvaikutukset kääntyisivät pian positiiviseksi. Samalla se olisi kalatalouden rahoituksen vahvistamisen kannalta toiveikas kokeilu verrattuna vastustusta yleisesti herättäviin hinnan ja maksuvelvoiteiän korotuksiin.

SVK kehottaakin päättäjiä ottamaan huomioon tämän tärkeän esityksen ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin 18–20-vuotiaiden kalastonhoitomaksun hinnan alentamiseksi. Näin varmistamme, että yhä useampi täysi-ikäistyvä nuori voi jatkaa kalastusharrastustaan ja kantaa kortensa kekoon vesiluonnon kestävän käytön puolesta.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön kevätkokous pidettiin 21. maaliskuuta Helsingissä ja etäyhteyksin.

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660, olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Jaana Vetikko
tiedottaja, päätoimittaja Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedote 04.03.2025

Ahven 2,88 kg ja monni 2,29 kg ovat uusia Suomen ennätyksiä

Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana seitsemän uutta Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat ahven 2,88 kg, särki 1,544 kg ja ohuthuulikeltti 1,154 kg. Monni 2,29 kg on uusi laji Suomen ennätyskalalistalla ja listan 83 kalalaji. Kalojen pituuteen perustuvassa sarjassa uusia ennätyksiä olivat ahven 54,0 cm, hauki 132 cm ja kuha 101 cm.

Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun ja helmikuun kokouksissa seitsemän uutta Suomen ennätystä.

Ahven valittiin Suomen kansalliskalaksi 30 vuotta sitten. Juhlavuoden kunniaksi ahvenen Suomen ennätys saatiin uusiin lukemiin, kun Matti Hannus onnistui saamaan Iijoesta verkolla 2,88 kilon kyrmyniskan. Vanha ennätys 2,87 kiloa oli saatu Ahvenanmaalta vuonna 2010.

Särki on toinen kaikkien tuntema kalalaji. Viime vuosina Kuusamosta on saatu paljon suuria särkiä ja siellä viime vuoden ennätyssärkikin oli jäänyt kalastajan verkkoon kesäkuussa. Särjen uusi Suomen ennätys on nyt 1,544 kiloa.

Ohuthuulikeltti tuli uutena lajina ennätyskalalistalle viime vuonna. Satunnaisesti Suomen rannikolta tavatun lajin luontainen esiintymisalue sijaitsee Atlantilla. Kotkalaisen kaupallisen kalastajan Antero Halosen rysään Pyhtäällä heinäkuussa uinut 1,154 kg ohuthuulikeltti oli kalastajalle uusi kalalaji.

Monni on virallisesti Suomesta hävinnyt ja sukupuuttoon kuollut kalalaji. Laji on kuitenkin tavallinen Keski-Euroopassa ja todennäköisesti tämä kotkalaisen Antero Halosen rysään syyskuussa uinut 2,29 kilon yksilö on tullut rannikollemme jostain etelämpää. Monni on uusi laji ennätyskalalautakunnan vuodesta 2000 lähtien kokoamalla listalla ja samalla listan 83 kalalaji. Elävänä pyydetty monni päätyi Kotkan Maretariumiin, jossa se ui edelleen.

Kalojen pituuteen perustuvassa sarjassa uusia ennätyksiä olivat ahven 54,0 cm, hauki 132 cm ja kuha 101 cm. Ahvenella vanha vuoden takainen ennätys parani 4 cm. Hauella ja kuhalla ei vielä ollut tilastoitua ennätystä kaksi vuotta sitten perustetussa mittasarjassa. Uuden mittasarjan ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm.

Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli 20 vuotta. SE-listalla on 83 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta. Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen. Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

Kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa. Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä osoitteesta https://www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskalat/
Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät lisäksi osoitteesta https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/

Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:

Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Kalatalouden ja viestinnän erityisasiantuntija Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 4931 457

Vapaa-ajankalastajien helmikuun uutiskirje

PIlkkikuu ja venemessut saapuvat. Lähikalastuspalvelut kuntoon -opas. Nuorten tapahtumia talvilomalla. Koululaiskysely. Tule seuraani. Tulevia tapahtumia.

Uutiskirje | 5.2.2025

Etusivu
Tapahtumakalenteri
Lehti
Nuoret
Liity jäseneksi

TALVILOMALLA NAUTITAAN
Hiljalleen pakastuva helmikuu vahvistaa jääpeitettä ja Pilkkikuu paranee etelässäkin. Talvilomilla kannattaa suunnata porukalla kalaan ja nauttia pidentyvistä talvipäivistä. Helmikuussa järjestetään myös Venemessut Helsingin Messukeskuksessa. Tänä vuonna me Vapaa-ajankalastajat olemme Venemessuilla mukana viikonloppujen lavaesiintymisten kera. Niistä ja paljon muusta saat lukea tästä kirjeestä.
Pilkki12 kisattiin viime viikonlopppuna. Katso millaisia saaliita saatiin ja mistä lähtökohdista Pilkkikuuhun startataan!
PILKKI12 KISASSA MAHTAVA MENO

LÄHILASTUSPALVELUT KUNTOON -OPAS ON JULKAISTU
Suomen Vapaa-ajankalastajien laatima Lähikalastuspalvelut kuntoon -opas on suunnattu kuntasektorille, mutta yhtä lailla se palvelee lukuisia osakaskuntia ja muita vedenomistajia, jotka löytävät oppaasta vinkit lähikalastusmahdollisuuksien parantamiseen omilla vesialueillaan. Yksittäiset harrastajatkin voivat inspiroitua oppaan avulla ottamaan omaan kuntaan yhteyttä lähikalastusmahdollisuuksien parantamiseksi. Tässä juteltavaa vaalitoreille!
TUTUSTU OPPAASEEN

TALVILOMA = PILKKILOMA!
Viikoilla 8-10 vietettävä talvilomaviikko tarjoaa oivan mahdollisuuden mukaviin pilkkihetkiin perheen tai vaikkapa kerhokavereiden kesken. Tukea pilkkiharrastuksen aloittamiseen saat myös erilaisista pilkintään opastavista tapahtumista, joita järjestetään ahkerasti juurikin talvilomaviikoilla. Katso tulevat nuorten tapahtumat sekä kerhotoimintaa tarjoavat seurat tapahtumakalenteristamme.
NUORTEN TAPAHTUMIA TALVILOMALLA

KOULULAISKYSELY: KALASTUS YKSI SUOSITUIMMISTA HARRASTUSTOIVEISTA
Suomen Vapaa-ajankalastajat iloitsee tuoreista Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemän valtakunnallisen Koululaiskyselyn tuloksista, jotka vahvistavat kalastuksen olevan yksi koululaisten suosikkiharrastuksista. Kalastus oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana kyselyssä itsenäisenä harrastusmuotona, ja tulokset kertovat sen vahvasta vetovoimasta erityisesti poikien keskuudessa.
LUE LISÄÄ

TULE SEURAANI
Tutustu oman alueesi seuratoimintaan
Jäsenseuramme ympäri Suomen järjestävät monipuolisesti kalastukseen liittyvää toimintaa. Löydä oma seurasi ja innostu kohtuuttomasti kalastuksesta!
LUE LISÄÄ

Venemessujen lavalla

Viehekalastuksen SM
Mitä, missä, milloin? Näihin kysymyksiin ja moneen muuhunkin vastataan lauantaina 8.2. klo 11.20 Venemessujen Alutroll-Tohatsu-lavalla. Äänessä Suomen Vapaa-ajankalastajien toiminnanjohtaja Olli Saari.
VIEHEKALASTUKSEN SM VENEMESSUILLA

Rolf Pilven kanssa kalassa
Mitä kalastus antaa kansainvälisiä keikkalavoja kiertävälle huippurumpalillle?Venemessujen haastattelussa Stratovariuksen rumpalinakin tunnettu Rolf Pilve lauantaina 8.2. ja sunnuntaina 9.2.
ROLFIN KANSSA KALASSA VENEMESSUILLA

Junnut kalaan!
Löytyykö pääkaupunkiseudulta toimivaa kalastusseuraa niin nuorille, perheille kuin aikuisillekin? Kyllä vain! Tule Venemessuille kuuntelemaan Stadin Kalajunnujen vinkit kalastukseen lauantaina 15.2. ja sunnuntaina 16.2.
STADIN KALAJUNNUT VENEMESSUILLA

Tapahtumat

KURSSIT
Perhonsidontakurssi
19.2. eteenpäin

Lahti

Opi sitomaan perhoja! Lahden Perhokalastajien kurssi sopii myös aloittelijoille. Järjestäjän puolesta käytössäsi ovat sidontapenkki, -välineet ja materiaalit.

NUORET
Fisuun Hämeenlinnan pilkkitapahtuma
15.2.2025

Lepaa, Tokeensuulahti
Paikalla Fisuun Hämeenlinnan ohjaajia avustamassa nuoria pilkkijöitä. Omat eväät, paikalla mahdollisuus makkaranpaistoon.

KILPAILUT
SM-kiiskipilkki
22.2.2025

Raahe, Mikonkarin merialueella

Kiiskipilkinnän SM-kilpailut järjestetään Raahessa. Ennakkoilmoittautuminen 14.2. mennessä. Järjestämässä mukana Rautaruukin Urheilukalastajat.

MUUT
K50-messut Logomossa
8.2.2025

Turku, Logomo

Tule innostumaan kohtuuttomasti kalastuksesta osastollemme ja noutamaan vinkit kalastukseen. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

KOULUTUKSET
SoMe-2 -koulutus
11.2.2025

Google Meet

Hieman syvemmälle menevä somekoulutus, jonka antaa vauhtia seuratoimintaan. Jäsenille maksuton koulutus!

KYSELY
Minkä maku on maittavin?
Monta makua, monta mielipidettä. Mikä on sinulle maittavin pilkkikauden laji?
SÄRKI

MADE

AHVEN

KUHA

KIISKI

KYSELYN TULOKSET
Viimeksi kysyimme: Mitä evästä ilman pilkkireissu on tuhoon tuomittu?
54% teistä vannoi termarikahvin/teen/kaakaon nimeen. 10% oli sitä mieltä, että pilkillä ei syödä, vaan pilkitään. Kaikki tavat sopii meille!

Jaana Vetikko
tiedottaja

Vanha talvitie 2-6 A 11
00580 Helsinki
puh. 050 597 4933
vapaa-ajankalastaja(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Tiedoksi piirin kotisivujen käyttäjille

Piirihallitus on päättänyt että piirin omat kotisivut ovat toiminnassa enää kuluvan vuoden, syystä että kaikilla valtakunnan vapaa-ajankalastajapiireillä on mahdollisuus tiedottaa tapahtumistaan SVK:n alaisilla kotisivuilla. Kuitenkin niin, että jokaisen piirin omat asiat löytyvät kunkin piirin omilta sivuilta.
Lounais-Suomen sivuihin voi tutustua hieman "raakileina" Tapahtumakalenteri-sivulla löytyvän linkin kautta. Uusia kotisivuja työstetään edelleen joten toivoisin arvostelijoiden suuntaavan ponnistuksensa jonnekin muualle kuin sivujen arvostelemiseen. Hiljaa hyvä tulee...

Ilkka Lehtinen
piirin tiedottaja

Tukea leiritoimintaan!

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön nuoriso- ja perhetoimikunta asettaa haettavaksi valtakunnallisen Fisuun-perholeirin sekä Fisuun-kesäleirin järjestämisoikeudet. Järjestämisoikeutta voivat anoa SVK:n piirit tai yksittäiset seurat. Leiri voidaan järjestää myös yhteistyössä seurojen kesken.

Leirien tulee olla kaikille avoimia ja leireille tulee sopia vähintään 20 osanottajaa. Leirin tulee olla kestoltaan vähintään viikonlopun mittainen. Nuoriso- ja perhetoimikunta myöntää järjestäjille tukea enintään 1500 €/leiri. Lisärahoitusta leireille voi hakea kalatalouden edistämismäärärahoista. Hakemuksen teossa auttavat tarvittaessa SVK:n kalatalousasiantuntijat sekä leirin järjestämisessä SVK:n lasten- ja nuorten kalastusohjaajat.

Jos kiinnostus leirin järjestämiseksi heräsi, vapaamuotoisen hakemuksen voi lähettää osoitteeseen janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi.

Jaana Vetikko
tiedottaja, päätoimittaja Vapaa-ajan Kalastaja

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
+358 50 525 7806

Poikkeuksellinen lippuetu Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenille:
Lippujen ennakkomyynti ja alennus yhteistyökumppanimme Katri Helenan viimeiseen konserttiin Olympiastadionille elokuussa 2025

Suomen Vapaa-ajankalastajien yhteistyökumppani, rakastettu Katri Helena päättää yli kuusikymmentä vuotta kestäneen upean uransa Helsingin Olympiastadionille 16. elokuuta 2025. Viimeinen ilta -konsertin liput tulevat myyntiin Lippupisteessä maanantaina 16. joulukuuta klo 9.00.
Konsertin lippujen ennakkomyynti alkoi ke 11.12. klo 9 Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenille, jotka saavat 10 % alennuksen normihinnasta (ei VIP-liput). Lippujen osto vaatii rekisteröitymisen Lippu.fi:n sivuille eli ts. tunnukset Lippu.fi:lle. Lippujen osto tapahtuu tämän linkin kautta, joka on voimassa 11.12. klo 9:00 – 17.12. klo 23:59. Ostorajoitus on 8 lippua/ jäsen. Maksu kortilla, ostettaessa.
Vuonna 1963 ensimmäisen kerran levyttäneen Katri Helenan uran päätöskonsertissa tullaan kuulemaan koko kansan rakastamia sinivalkoisia hittejä: Katson sineen taivaan, Anna mulle tähtitaivas, Puhelinlangat laulaa, Letkis, Katson autiota hiekkarantaa... Laulut soivat elokuun pimenevässä illassa hienommin kuin koskaan - vielä viimeisen kerran. Viimeinen ilta -konsertissa ikonista artistia säestää Leri Leskisen juhlaorkesteri.
Konserttipäivä on myös Katri Helenan 80-vuotissyntymäpäivän aatto. Kyseessä on Katri Helenan ensi vuoden ainoa keikka, eikä hän sen jälkeen enää esiinny julkisesti.
"Minulla ei ole koskaan ollut tarvetta todistella mitään kellekään vaan vaikuttaa ihmisten sydämiin laulamalla. En tee tätä itseni, vaan yleisön ja kuuntelijoiden vuoksi. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut laulaa näin kauan. Olen aina tuntenut suurta vastuuta tekemisestäni. Kun Viimeinen ilta on ohi, tulee päällimmäisenä tunteena varmasti olemaan suuri kiitollinen helpotus", Katri Helena sanoo.
Katri Helena - Viimeinen ilta
Helsinki, Olympiastadion
LA 16.8.2025
Liput alk. 49,90 €
VIP-liput alk. 149,00 € + alv
+ Tilauskohtainen tilausmaksu (alk. 2,50 € + 0,65 % tilauksesta lippu.fi.)
Lipunmyynti alkaa ma 16.12.2024 klo 9.00 www.lippu.fi

Suomen Vapaa-ajan Kalastajat valitsi Pornaisten Nuorten Kalastusseuran
vuoden 2024 kalastusseuraksi – merkittävä nuorten kalastusharrastuksen
mahdollistaja Keski-Uudenmaan alueella

Suomen Vapaa-ajan Kalastajat ry (SVK) julkisti tänään syyskokouksessaan
perinteiseen tapaan vuoden 2024 kalastusseuran. Valituksi tuli tällä
kertaa, v...

Lue tiedote ePressi.comissa
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net
[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö]Suomen Vapaa-ajan
Kalastajat valitsi Pornaisten Nuorten Kalastusseuran vuoden 2024
kalastusseuraksi – merkittävä nuorten kalastusharrastuksen mahdollistaja
Keski-Uudenmaan alueellaTiedote. Julkaistu: 23.11.2024, 18:57
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

*Suomen Vapaa-ajan Kalastajat ry (SVK) julkisti tänään syyskokouksessaan
perinteiseen tapaan vuoden 2024 kalastusseuran. Valituksi tuli tällä
kertaa, vuonna 2016 perustettu Pornaisten Nuorten Kalastusseura ry., joka
on vakiinnuttanut asemansa yhtenä alueensa vireimmistä kalastusseuroista,
ja siihen kuuluu tällä hetkellä yhteensä 91 nuorta ja aikuista jäsentä.*

Valinnan tehneen SVK:n viestintätoimikunnan mukaan Pornaisten Nuorten
Kalastusseura on merkittävä nuorten kalastusharrastuksen mahdollistaja
Keski-Uudenmaan alueella.
”Seuran toiminnan kovaa ydintä on viikoittainen kerho, jossa askarrellaan
ja opetellaan kalastuksen saloja”, viestintätoimikunta toteaa
perusteluissaan.
Seura on opettanut kalastusta nuorille ja lapsille myös aktiivisella
koululuokkien ja päiväkotiryhmien ongittamisella. Toiminnassaan se
hyödyntää aktiivisesti Pornaisten Mustijokea ja pienvesistöjä, mutta
osallistuu aktiivisesti myös muiden seurojen ja SVK:n tapahtumiin.

Seuran omistamia vapaasti lainattavia soutuveneitä löytyy useiden pienten
vesistöjen rannoilta, mikä mahdollistaa omaehtoisen kalastuksen nuorille ja
heidän vanhemmilleen. Valintaperusteissa nostetaan esiin myös se, että
Pornaisten Nuorten Kalastusseura onnistui hyvin pääsemään yli
koronavuosien aiheuttamasta tapahtumien osallistujakadosta.

*Pyyteetön työ nuorten hyväksi toi valinnan *

Seuran puheenjohtaja *Osku Kuusela* uskoo, että valinta vuoden
kalastusseuraksi ansaittiin ennen kaikkea sillä pyyteettömällä työllä,
jota seurassa on nuorison hyväksi tehty.

”Itse käytän paljon vapaa-aikaani nuorten kalakerhon ja kalastusleirien
vetämiseen. Esimerkiksi lauantaisin pidettävään kerhoon menee
valmisteluineen yhteensä viisi tuntia, mutta ei se haittaa, sillä työ
nuorten parissa on palkitsevaa. On hienoa nähdä, kuinka he erilaisissa
kalastustapahtumissa riemuitsevat vilpittömästi jokaisesta saamastaan
kalasta sen koosta riippumatta”, Kuusela kertoo.
Valinta lämmittää Kuuselaa myös siksi, että seuratyöstä tulee harvoin
tekijöilleen yleensäkään kiitosta.
”Kun ajattelee, että SVK:ssakin on noin 450 seuraa, niin ymmärtää, ettei
ihan tällainen kunnia ihan jokaisen seuran kohdalle osu. Otankin valintamme
suurena kunnianosoituksena”, hän korostaa.

Kuusela uskoo, että vuoden seuraksi valinta tuo seuraa mukavasti esille ja
hyödyttää siten myös jäsenhankinnassa.
”Pornaisten kunta ja sen lehti, samoin paikallislehti pyritään saamaan
mukaan asiasta tiedottamiseen ja tuomme sitä esille myös omissa
somekanavissamme. Lukuisille yhteistyökumppaneillemme on lisäksi tarkoitus
järjestää kahvitilaisuus valintamme kunniaksi, hän selvittää.

Oheiset kuvat ovat vapaasti käytettävissä tiedotteen julkaisun yhteydessä.
Kuvatekstiehdotus1: *Nuoret ovat Pornaisten Nuorten Kalastusseuran
toiminnan keskiössä. Nuorille kalastajille on tarjolla viikoittainen
kalastuskerho. Lisäksi seura on opettanut kalastusta nuorille ja lapsille
aktiivisella koululuokkien ja päiväkotiryhmien ongittamisella. Kuva: Osku
Kuusela. *
Kuvatekstiehdotus2: *Vuoden Kalastusseura -tunnustuksen vastaanotti
Pornaisten Nuorten Kalastusseuran puheenjohtaja Osku Kuusela Suomen
Vapaa-ajankalastajien syyskokouksessa 23. marraskuuta. Kuva: Jaana Vetikko.*

Lisätietoja:
Pornaisten Nuorten Kalastusseura ry, puheenjohtaja Osku Kuusela, 040 544
0346, kuuselaosku(a)gmail.com
Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) tiedottaja Jaana Vetikko, puh. 050 525
7806, jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Arvojamme
ovat yhteisöllisyys, vastuullisuus, elämyksellisyys ja asiantuntemus.
Toimimme yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Järjestön 13
vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 31 000*
*kalastuksen harrastajaa.*

Liitteet
§ VuodenKalaseura, kuva Osku Kuusela.jpg
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net

§ Vuoden Kalastusseura Pornaisten Nuorten Kalastusseura, pj Osku Kuusela.
Kuva Jaana Vetikko.jpg
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net

Mikäli haluat muuttaa tai peruuttaa tilauksesi, klikkaa tästä
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net

LianaPress-tiedotejakelupalvelu on Koodiviidakko Oy:n palvelu. Tiedotteet
lähetetään LianaPress-tiedotejakelupalvelun toimittaja- ja
toimitusrekisterille sekä julkaisijan sidosryhmärekisterille.
LianaPress-tiedotejakelupalvelun toimittaja- ja toimitusrekisterin
tietosuojaseloste on päivitetty 31.1.2024.

Tietosuojaseloste
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net

Lue viesti selaimessa
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjarjesto.mail-epr.net

Jaana Vetikko
tiedottaja

Vapaa-ajankalastajat: vihreä siirtymä ei saa tapahtua puhtaiden vesien ja
kalastusharrastuksen kustannuksella

Lue tiedote ePressi.comissa
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjärjesto.mail-epr.net
[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö]Vapaa-ajankalastajat:
vihreä siirtymä ei saa tapahtua puhtaiden vesien ja kalastusharrastuksen
kustannuksellaTiedote. Julkaistu: 23.11.2024, 18:48
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö

*Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vesien- ja merenhoitoon
liittyvien lakien muuttamiseksi. Esitykseen sisältyy lainkohtia, jotka
tuovat luvan hakijalle helpotuksia ympäristötavoitteista poikkeamiselle ja
sallivat luonnontilaisten vesistöjen tilan heikentämisen. Suomen
Vapaa-ajankalastajien (SVK) syyskokous kannattaa vesipuitedirektiivin
tavoitteiden kirjaamista lakiin, mutta vastustaa vesien tilaa heikentäviä
ja kalastuksen edellytyksiä vaarantavia lakimuutoksia.*

Vuonna 2000 annetun EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) tavoitteena
oli, että vesistöjen ekologinen tila olisi jäsenmaissa hyvä vuoteen 2015
mennessä. Tavoitetta ei ole saavutettu.
Suomi ei valtiona ole ollut vesipuitedirektiivin toteuttamisessa mikään
mallioppilas. Euroopan komissio on äskettäin aloittanut Suomea kohtaan
rikkomusmenettelyn ja lähettänyt virallisen ilmoituksen, jossa se kehottaa
Suomea noudattamaan vesipuitedirektiiviä ja toimimaan vesien hyvän tilan
varmistamiseksi.

Eduskunnassa käsitellään parhaillaan hallituksen esitystä, joka koskee
vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain, ympäristönsuojelulain
ja vesilain muuttamista. Niillä helpotettaisiin poikkeuslupien saamista
vihreän siirtymän hankkeisiin, joiden haitalliset vaikutukset koskisivat
erinomaisessa tilassa olevia vesistöjä*.* Hallituksen tavoitteena on mitä
ilmeisimmin parantaa etenkin kaivos- ja energiateollisuuden
toimintaedellytyksiä. Uudet hankkeet luvitettaisiin vesiluonnon
monimuotoisuuden, esimerkiksi vaateliaiden lohikalojen kustannuksella,
sillä poikkeusluvat kohdistuisivat laajalti erinomaisessa tilassa eli
luontaisena säilyneisiin vesistöihin.

*Orpon* hallitusohjelmassa luvataan suojella Suomen vesistöjä sekä parantaa
vaelluskalojen elinolosuhteita ja vapaa-ajankalastuksen mahdollisuuksia.
Kaavailluilla lakimuutoksilla olisi toteutuessaan täysin päinvastaisia
vaikutuksia. SVK:n toiminnanjohtajan *Olli Saaren* mukaan erinomaisessa
tilassa olevien vesien laatua ei ole varaa heikentää: ”Ne ovat
mittaamattoman arvokkaita kansallisaarteitamme niin virkistyskäytön kuin
luonnon kannalta. Esimerkiksi puhdasta vettä edellyttävät uhanalaiset
vaelluskalamme, kuten Tornionjoen lohi sekä Saimaan alkuperäiset nieriä- ja
järvilohikannat, asuttavat juuri näitä vesistöjä”.

Helsingissä 23. marraskuuta kokoontunut Suomen Vapaa-ajankalastajien
syyskokous vastustaa vesien tilaa heikentäviä lakimuutoksia. Vihreä
siirtymä ei saa vaarantaa luonnon-, virkistys- ja kalataloudellisesta
arvoiltaan kalleimpia vesistöjämme. Välttämättömiksi katsottavia
teollisuushankkeita voidaan käynnistää vain jo ennestään heikentyneiden
vesistöjen äärellä ja niissäkin purkuvesien käsittelyn parhaista
käytänteistä tinkimättä.

Suomen Vapaa-ajankalastajien syyskokous haastaa myös muut valtakunnalliset
kalastusalan järjestöt sekä kaikki kalastuksen harrastajat ottamaan
kiireesti kantaa puhtaiden kalavesien puolesta.

Lisätietoja:
Suomen Vapaa-ajankalastajat, toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Arvojamme
ovat yhteisöllisyys, vastuullisuus, elämyksellisyys ja asiantuntemus.
Toimimme yhdessä paremman kalastuksen puolesta. Järjestön 13
vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 31 000*
*kalastuksen harrastajaa.*

Tutustu julkaisijan muuhun lehdistöaineistoon
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjärjesto.mail-epr.net

Mikäli haluat muuttaa tai peruuttaa tilauksesi, klikkaa tästä
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjärjesto.mail-epr.net

LianaPress-tiedotejakelupalvelu on Koodiviidakko Oy:n palvelu. Tiedotteet
lähetetään LianaPress-tiedotejakelupalvelun toimittaja- ja
toimitusrekisterille sekä julkaisijan sidosryhmärekisterille.
LianaPress-tiedotejakelupalvelun toimittaja- ja toimitusrekisterin
tietosuojaseloste on päivitetty 31.1.2024.

Tietosuojaseloste
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjärjesto.mail-epr.net

Lue viesti selaimessa
suomen-vapaa-ajankalastajien-keskusjärjesto.mail-epr.net

Jaana Vetikko
tedottaja

Tarvitseeko seuranne soutuvenettä nuorisotoimintaan?SVK:n jäsenseuroille
haku auki

Päijän Boats lahjoittaa kaksi soutuvenettä sekä niihin airot Suomen
Vapaa-ajankalastajien nuorisotoimintaa varten. Veneet ovat mallia 471 tai
520L (arvo 2100-2700 €/vene + aerot 200 €). Olemme päättäneet antaa ne
edelleen hakemusten perusteella lapsille, nuorille ja perheille toimintaa
järjestäville jäsenseuroillemme.

Päijän soutuveneet ovat täysin uppoamattomia ja äärimmäisen
vakaita veneitä, mikä tekee niistä turvallisia ja hyviä kalastusveneitä
nuorille. Kaksikuorirakenteen ansiosta vene on erittäin kestävä ja varmasti
pitkäikäinen apu nuorten kalastuksessa.
Jos seuranne tarkoituksena on tuottaa jotain uutta toimintaa, kehittää
nuorille suunnattuja palveluja tai lisätä tapahtumatarjontaa lapsille,
nuorille ja perheille, kerro siitä meille avoimella hakemuksella ja voitte
saada Päijänin veneen aeroineen omaksenne.

Hakemuksesta tulee selvitä, millaista nuoriso- ja perhetyötä seura tekee ja
kuinka paljon. Lisäksi siitä tulee ilmetä, kuinka vene auttaisi seuraanne
kehittämään nuoriso- ja perhetoimintaa. Liitä mukaan myös seuranne
nuorisojäsenmäärä ja kokonaisjäsenmäärä sekä tieto siitä, onko
seuralla jo omia veneitä.
Hakemus toimitetaan 6.9.2024 mennessä sähköpostitse
jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi.

Päätös veneiden saajista tehdään mahdollisimman pian hakuajan päätyttyä.
Valintaraati koostuu Suomen Vapaa-ajankalastajien sekä Päijän Boatsin
edustajista.
Veneet tulee noutaa mieluusti syyskuun loppuun mennessä Päijän tehtaan
pihasta Lahdesta osoitteesta Koneharjunkatu 1. Vaihtoehtoisesti sille voi
tilata maksua vastaan toimituksen Päijäniltä (hinta riippuu etäisyydestä).

Veneisiin on saatavilla myös runsaasti kalastukseen tarkoitettuja
lisävarusteita, jotka saa helposti kiinnitettyä veneeseen lisävarusteena
saatavilla oleviin kaiteisiin. Valitut seurat voivat tilata haluamiaan
varusteita omalla kustannuksellaan Päijäniltä ja ne asennetaan tehtaalla
veneisiin valmiiksi.

Lisätietoja:
tiedottaja Jaana Vetikko jaana.vetikko(a)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 050 525
7806 (yhteydenotto mieluusti sähköpostitse)
kalatalousasiantuntija Janne Tarkiainen
janne.tarkiainen(a)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 044 547 9116 <0445479116>

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Vapaa-ajankalastajien elokuun uutiskirje

Kalaisaa elokuuta! Street fishing -kiertue. Fiksu kalastaa ahventa.
SM-laituripilkki. Kesäkisa. SM-toimintakilpailu. Seuraa somessa. Liity
jäseneksi.

Lue selaimessa

uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
www.vapaa-ajankalastaja.fi

Uutiskirje 5.8.2024

Etusivu www.vapaa-ajankalastaja.fi
Järjestö www.vapaa-ajankalastaja.fi
Lehti www.vapaa-ajankalastajalehti.fi
Fisuun www.fisuun.fi
Liity jäseneksi www.vapaa.ajankalastaja.fi

[image: Vinkit kalastusharrastukseen] www.vapaa-ajankalastaja.fi

*Kalaisaa elokuuta!*

Elokuu toimii rajapyykkinä tarjoten meille kesäisiä päiviä, mutta
pimenevien ja viilenevien iltojen myötä myös makua tulevasta syksystä.
Kuha, ahven ja haukikin ovat otillaan ja satoa pääsee korjaamaan myös
vesiltä. Elokuu käynnistää monen jäsenseuramme toiminnan kesätauon
jälkeen.
Tutustu oman alueesi kalastusseuroihin, voit löytää uusia kalakavereita ja
mukavaa toimintaa kalastusharrastuksesi tueksi.

Olemme saaneet kevään ja kesän aikana paljon uusia uutiskirjeemme tilaajia,
tervetuloa mukaan! Nappaa syksyn kalastusvinkit Kalastus maistuu - 52 tapaa
innostua kalastuksesta syysvinkeistämme.

Syysvinkit kalastukseen
www.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Street fishing]
www.vapaa-ajankalastaja.fi

*Street fishing -kiertue valtaa elokuussa Hämeen*

Street fishing-kisakiertueemme etenee. Jaossa kaupunkikalastuksen
iloa seuraavissa kaupungeissa:

HÄMEENLINNA ma 12.8. 17:30-20:30
TAMPERE ke 14.8. 17:30-20:30.
VALKEAKOSKI pe 16.8. 17:30-20:30
HELSINKI ke 21.8. klo 17:30-20:30
JYVÄSKYLÄ ke 28.8. 17-20

Muista myös kurssit Tampereella ti 6.8. ja Helsingissä ke 14.8.

Lue lisää www.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Fiksu kalastaa ahventa]
www.fisuun.fi

*Ahvenia narraamaan!*

Fiksu kalastaa ahventa on nuorille suunnattu maksuton kalastuskilpailu,
jossa kalan pituus ratkaisee. Kisa-aikaa on elokuu ja alueena koko Suomi.
Kilpailussa kisataan kahdessa sarjassa, 7-13-vuotiaat ja
14-17-vuotiaat, Baitsin
www.baits.fi lahjoittamista palkinnoista. Sarjojen kolmen parhaan
palkitsemisen lisäksi arvotaan kaikkien osallistuneiden kesken
tavarapalkintoja!

Lue lisää www.fisuun.fi

www.vapaa-ajankalastaja.fi

*SM-laituripilkki Lohjalla 28.9.*

SM-laituripilkki 2024 järjestetään Lohjalla, Aurlahden venelaitureilla
lauantaina 28.9. klo 9.30-14.30. Kilpailu on avoin kaikille SVK:n
jäsenyhdistysten jäsenille. Ilmoittautumiset tulee tehdä lauantaihin 21.9.
mennessä ennakkoon seura/piirikohtaisesti. Jälki-ilmoittautuminen
kilpailupaikalla ei ole mahdollista.

Lue lisää
www.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Nuorten SM-toimintakilpailu]
www.vapaa-ajankalastaja.fi

*Taitavat nuoret mittelevät paremmuudesta!*

Kalastusharrastuksessa tarvitaan monenlaista tietoa ja taitoa. Näitä
mittaa *Nuorten
SM-toimintakilpailu*, joka järjestetään Salon Särkisalossa 31.8.-1.9.
Kilpailu käydään kolmihenkisin joukkuein. Kisan kuusi osakilpailua
sisältävät muun muassa tietokilpailun, tarkkuusheiton, kalantunnistuksen
sekä kalastusta ja kalastusvälineiden rakennustaitoja vaativia taitoja.
Mukaan on ilmoittautunut kymmenkunta joukkuetta, jotka eri
vapaa-ajankalastajapiirit ovat lähettäneet kilpailuun eri puolelta Suomea.

Kuka spurttaa parhaiten, kuka kirii ja kuinka mm. puolustava mestari
Etelä-Suomi pärjää, tätä voit seurata kisapäivinä @Fisuun Instagramissa
sekä Facebookissa. Innokkaimmat voivat mennä kannustamaan nuoria myös
paikanpäälle Klippulan leirikeskukseen ja Särkisalon satamaan. Kilpailut
käydään pääosin lauantai- iltapäivän ja sunnuntaiaamun aikana.
Lisätietoa kilpailusta ja aikataulusta voi tiedustella *Mikael Jaakkolalta*
mikael.jaakkola@vapaa-ajankalastaja.fi tai puh. 050 568 9832. Tsemppiä ja
mukavia kisapäiviä kaikille osallistuville nuorille!

SM-toimintakilpailu
www.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Kesäkisa]
www.vapaa-ajankalastaja.fi

*Vielä ehdit osallistua kesäkisaan*

Tiesitkö, että Suomesta on tavattu yli sata eri kalalajia, joista
vakituisesti maassamme elää noin 70. Jokaisen kalastuksen harrastajan on
hyvä tuntea saaliinsa, joten nyt on hyvä hetki harjoitella. Tunnetko sinä
yleisimmät vettemme kalat? Tee hauska 14 kohdan testi ja pääset testin
tekemisen jälkeen osallistumaan kesäkisaamme jossa upeat palkinnot!

Lue lisää www.vapaa-ajankalastaja.fi

*Seuraa meitä somessa*

Nappaa seurantaan sosiaalisen median kanavamme, niin saat hyödyllistä
tietoa kalastuksesta, pysyt ajan tasalla ja inspiroidut! Voit seurata meitä
Facebookissa, Instagramissa, YouTubessa ja Fisuun-nuorisokanavamme löytyy
myös TikTokista!
Linkit someen verkkosivuillamme www.vapaa-ajankalastaja.fi

www.vapaa-ajankalastaja.fi

*Liity jäseneksi*

Jos et vielä ole SVK:n jäsen, harkitsethan liittymistä joukkoomme. Laadukas
jäsenlehti, paljon muita etuja ja mikä tärkeintä: olet mukana toimimassa
yhdessä kanssamme paremman kalastuksen puolesta.
Tutustu etuihin ja liity mukaan
www.vapaa-ajankalastaja.fi

*Ehditkö kesä-heinäkuussa kalastaa tarpeeksi?*

Koskaan ei ehdi tarpeeksi! polls.lianamailer.com
Tyydytin akuuteimman himon polls.lianamailer.com
Sopivasti kyllä polls.lianamailer.com
Kesäkalastus ei ole juttuni polls.lianamailer.com

[image: Viimeksi kysyimme mukavinta kesäpuuhaa: 63% oli sitä mieltä että
kalastus veneestä on parasta, 21% nauttii eniten koskikalastuksesta, 10%
kalastuksesa laiturilta ja 6% klikkasi kalakokkailut kärkeen. Mukavia
kaikki!]

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo]
www.vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry*

Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933
kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Instagram] www.instagram.com
[image: Facebook] www.facebook.com
[image: Youtube] www.youtube.com
[image: Issuu] issuu.com
[image: LinkedIn]
www.linkedin.com

Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
asiakastietorekisteri.
Tietosuojaseloste
www.vapaa-ajankalastaja.fi | Päivitä
yhteystietosi tai peruuta tilauksesi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: LianaMailer]

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

ETU VAPAA-AJANKALASTAJIEN JÄSENILLE: Syntymämerkillinen Päijän-soutuvene erikoishintaan! Tarjous voimassa rajoitetun ajan.

Lue selaimessa
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Logo]
www.vapaa-ajankalastaja.fi

Uutiskirje 2.7.2024

Etusivu www.vapaa-ajankalastaja.fi
Järjestö www.vapaa-ajankalastaja.fi
Lehti www.vapaa-ajankalastaja.fi
Fisuun www.fisuun.fi
Liity jäseneksi www.vapaa-ajankalastaja.fi

paijanboats.com

*ETU VAPAA-AJANKALASTAJIEN JÄSENILLE:Syntymämerkillinen Päijän-soutuvene erikoishintaan! *
*Tarjous voimassa rajoitetun ajan. Alennus jopa yli -50%.*

Ikoninen Päijän soutuvene on ollut kalastajan luotettava ja vakaa kaveri
1960-luvulta saakka. *2-kuorinen ja vettymättömällä uretaanilla
täytetty vene valmistetaan 100 % käsityönä ja välillä kaikki ei mene
korkeiden laatustandardiemme mukaan. Yleisimmin maalipintaan tulee joku
jälki tai joskus lipsahtaa enemmän. Kutsumme näitä veneitä
syntymämerkillisiksi.* Nyt sinulla mahdollisuus ostaa oma uniikki vene
tarjoushintaan.

Syntymämerkilliset veneet ovat pientä jälkeä lukuun ottamatta vankkaa
Päijän laatua. Veneen käyttöikä on normaalissa käytössä yli 50
vuotta. Veneemme ovat tunnettuja erityisesti vakaudestaan. Kalastajana voit
vaikka heittokalastaa veneestä seisaaltaan ja yksin en venettä saa
vahingossa kaadettua. Eli vakaata suomalaista laatua. Veneiden kantavuus on
300 kg ja ne on rekisteröity 4 hengelle. (Katso Kalastajan Kanavan
djszzx04.eu1.hs-sales-engage.com >video
soutuveneen muuttamisesta kalastusveneeksi)

Viimeisen 2 vuoden aikana tehtaamme pihaan on kertynyt n. 50 kpl näitä
syntymämerkillisiä veneitä ja nyt voit ostaa veneen suoraan verkkokaupasta
edullisesti:

*Päijän 471
paijanboats.com**
-malleja alkaen 1000 €*

*Päijän 471L
paijanboats.com**
-malleja alkaen 1200 €*

*Päijän 520L
paijanboats.com
-malleja alkaen 1300 €*

(L-malleissa ei ole videolla näkyviä putkituksia, mutta säilytystila
penkkien alta löytyy)

Tarjous on voimassa vain SVK:n jäsenille 9.7.2024 saakka. Tämä jälkeen
tarjoukset tulevat myös muiden saataville. Tartu siis nopeasti tarjoukseen
niin varmistat oman veneesi ennen muita. SVK:n jäsenenä saat myös
syntymämerkillisen soutuveneen oston yhteydessä 10 % alennuksen Aeroista,
käytä kassalla koodia #SVK

KAUPAN EHDOT:

1-Sarjan veneet sisältävät 1 v. Takuun. Takuu ei koske maalipintaa. Muut
sarjat eivät sisällä takuuta.

Nouto tehtaalta ilmainen. Noutopäivät:

· 12.7.2024 klo 8-15
· 15.7.2024 klo 8-15
· 17.7.2024 klo 8-15

Toimitus toimitushinnaston mukaan. Lähtöpiste Koneharjunkatu 1, Lahti

· Vyöhyke 100 km: 185 €
· Vyöhyke 200 km: 250 €
· Vyöhyke 300 km: 375 €
· Vyöhyke 400 km: 450 €
· Vyöhyke 500 km: 550 €
· Vyöhyke 800 km: 650 €
Hinta sisältää veneen, pohja- ja sadevesitulpan. Ei sisällä airoja.

Kampanjasivulle tästä
paijanboats.com

[image: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö logo]
www.vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry*

Vanha talvitie 2-6 A 11,
00580 Helsinki,
puh. 050 597 4933
kotisivut: www.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: Instagram] www.instagram.com
[image: Facebook] www.facebook.com
[image: Youtube] www.youtube.com
[image: Issuu] issuu.com
[image: LinkedIn]
www.linkedin.com

Osoitelähde: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
asiakastietorekisteri.
Tietosuojaseloste vanha.vapaa-ajankalastaja.fi
| Päivitä yhteystietosi tai peruuta tilauksesi
uutiskirje.vapaa-ajankalastaja.fi

[image: LianaMailer]

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Piirinmestaruuskilpailut vuosille 2025 – 2027

Piirihallitus on käsitellyt kokouksessaan 11.6.2024 vuosille 2025 – 2027 haettuja piirinmestaruuskilpailuja. Hakijoita oli neljä, Kiskon Kalakerho, Onki-86, Naantalin Seudun Urheilukalastajat ja Salon Urheilukalastajat. Vetouistelukilpailut järjestää Vammalan Urheilukalastajat koska muita hakijoita ko. kilpailuille ei ollut. Hallitus on myöntänyt kilpailujen järjestelyt seuraavasti:

Pm_pilkki 2025: Onki-86, 2026: Onki-86 ja 2027: Onki-86

Pm-morri 2025: Onki-86, 2026: Onki-86 ja 2027: Onki-86

Pm-vetouistelu 2025: VUK, 2026: VUK ja 2027: VUK

Pm-onki 2025: NSUK, 2026: Kiskon KK ja 2027: Onki 86

Pm-heittokalastus 2025: SUK, 2026: SUK ja 20237: SUK

Pm-laituripilkki 2025: Kiskon KK, 2026: Kiskon KK ja 2027 NSUK

Piirihallituksen puolesta
tiedottaja
Ilkka Lehtinen

Tiedote. Julkaistu: 12.03.2024, 08:00 22,20 kg karppi, jättikuha ja kuusi
muuta uutta Suomen ennätystä

*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana kahdeksan uutta
Suomen ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat karppi 22,20 kg, kuha 14,7 kg,
toutain 8,3 kg, sorva 1,58 kg sekä teisti 22,1 cm ja idänsieraintokko 8,8
cm. Ohuthuulikeltti 0,666 kg on kokonaan uusi laji Suomen
ennätyskalalistalla ja listan 82 kalalaji. Uudessa ainoastaan kalojen
pituuteen perustuvassa sarjassa uusia ennätyksiä olivat ahven 50 cm ja
harjus 58 cm.*
Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun
ja helmikuun kokouksissa kahdeksan uutta Suomen ennätystä.

*Karppi* on suurimmaksi kasvava särkikalamme. Laji lisääntyy Suomessa,
mutta sen poikaset jäävät ensimmäisen kesän jälkeen niin pieniksi,
etteivät ne selviydy ensimmäisestä talvesta. Kaikki vesiemme karpit ovatkin peräisin
istutuksista. *Arto Vihannon* ja *Arto Hyttisen* Hiidenvedeltä verkolla
joulukuussa 2023 saama 22,20 kg karppi oli niin iso, ettei sille meinannut
löytyä punnituspaikkaa. Lopulta riittävän suuri vaaka löytyi paikalliselta
eläinlääkäriasemalta.

*Kuha* on suosittu vapaa-ajankalastajien saaliskala. Viime vuosina Suomesta
on saatu paljon isoja kuhia erityisesti vapavälinein, mutta uutta ennätystä
on saatu odottaa. Kantahämäläisessä järvessä helmikuussa 2023 verkkoon
kiinni jäänyt 14,7 kg kuha on uusi Suomen ennätys.

*Toutain* on suureksi kasvava petomainen särkikalalaji. Vanajanselältä
viime vuoden helmikuussa verkkoon kiinni jäänyt uusi ennätystoutain painoi
8,3 kg.

*Sorva* on särkeä muistuttava kirkkaan punaeväinen kala, joka viihtyy
rehevissä vesissä niin sisävesissä kuin meren rannikolla. Ahvenanmaalta
ongella viime kesäkuussa saatu 1,58 kg sorva on komea uusi ennätys.

*Teisti* on monelle varsin tuntematon pohjakala, jota tavataan
rannikollamme Helsingin ja Kaskisten välisellä merialueella. Ahvenanmaan
Föglössä tutkijoiden verkkoon heinäkuussa 2023 jäänyt 22,1 cm teisti nosti
ennätyksen uudelle kymmenluvulle.

*Idänsieraintokko* on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä
2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Helsingistä toukokuussa
Kalamaratonin yhteydessä pyydetty 8,8 cm idänsieraintokko on selvä parannus
vanhaan ennätykseen.

*Ohuthuulikeltti* on kokonaan uusi laji ennätyskalalistalla. Satunnaisesti
Suomen rannikolta tavatun lajin luontainen esiintymisalue sijaitsee
Atlantilla. Raumalaisen kaupallisen kalastajan rysään syyskuussa 2023 uinut
0,666 kg ohuthuulikeltti on ennätyskalalistan 82 kalalaji.

*Uudet sarjan ahven ja harjus*
Ennätyskalalautakunta avasi viime vuonna kokonaan uudet ainoastaan kalojen
pituuteen perustuvat sarjat. Tällä lautakunta halusi parantaa kalastajien
mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka vapautetaan takaisin
veteen. Sarjan ensimmäiset ennätykset ovat Suomussalmelta uisteltu ahven 50
cm ja Enontekiöltä perholla saatu harjus 58 cm. Jatkossa
ennätyskalarekisterissä on näiden kalalajien osalta sekä vanha kalan
painoon perustuva ennätys että uusi kalan pituuteen perustuva ennätys.
Uuden sarjan ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm, karppi 90 cm,
kuha 100 cm ja hauki 120 cm.

*Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka*
Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli
20 vuotta. SE-listalla on 82 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen
kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta.
Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka
vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi
tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys
on kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen.
Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu
ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja
käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi
kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha
talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu
hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.
Kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka. Kala
mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan
kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa.
Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan
kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan
yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä
tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä osoitteesta
www.vapaa-ajankalastaja.fi
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net

Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät
lisäksi osoitteesta ahven.net
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net

*Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:*

Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 4931 457

*Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä.
Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Luonnontieteellinen Keskusmuseo,
Luonnonvarakeskus, Suomen Ammattikalastajaliitto, Suomen Ympäristökeskus,
Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat.
Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyb

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Vapaa-ajankalastajapiireille ja kalastusseuroille

Valvontaoikeus kalastustapahtumissa koskien kilpailukalojen käsittelyä

SM-kiiskipilkissä eläinlääkäreiden suorittama valvontatarkistus herätti
keskustelua ja selvennystarpeen siitä, keillä on oikeus valvoa eläinten
hyvinvointilakiin kytkeytyvien kalojen hyvinvointia koskevien
kalastuslakipykälien noudattamista. Asiaan on nyt saatu maa- ja
metsätalousministeriön tuore selvitys.

Selvityksen mukaisesti, kuten SVK:ssa tilanne oli ymmärrettykin, on
*valvontaoikeus vain kalastuslain mukaisilla valvojilla*; poliisilla,
rajavartiolaitoksella, kalatalousviranomaisilla (maa- ja
metsätalousministeriö sekä ne ELY-keskukset, joille kalatalousasiat
kuuluvat), valtion vesillä Metsähallituksella, virallisella
kalastuksenvalvojalla ja tullilla. Koska kalojen ja rapujen lopetuksesta
säädetään kalastuslaissa (58a §), niin *esimerkiksi eläinlääkäreillä
ei ole oikeutta valvoa kalastuskilpailuja tai -tapahtumia*. Poliisi voi kuitenkin
tarvittaessa pyytää avukseen myös muilta kuin laissa mainittuja tahoja
(oletus).

SVK saattoi asian myös Ruokavirastolle tiedoksi, ja heidän kauttaan tieto
levitettiin laajasti mm. eläinlääkäreille eri puolelle Suomea.
SM-kiiskipilkin osalta on inhimillistä todeta, että valvontaa tehneillä ei
välttämättä ollut nykyinen valvontaoikeusasia tiedossa, kuten se ei
myöskään järjestäjillä ollut. Jatkotoimenpiteitä ei suuntaan tai toiseen
kannata siten miettiä.

Niissä SM-kilpailuissa ja muissa tapahtumissa, joissa saaliskalat otetaan
talteen, toimitaan lain ja sääntöjemme edellyttämällä tavalla lopettaen
kalat nopeasti ja kivuttomasti. Kilpailuissamme sääntöjen vastaiset
(ei-lopetetut) kalat johtavat kyseisen kilpailijan hylkäykseen.
Kilpailuissa, joissa saaliskalat sumputetaan (onginnan
maajoukkuekarsinnoissa ja SM-kilpaongessa), hoidetaan *punnitukset ripeästi
maksimoiden* *saaliskalojen selviytymismahdollisuu**s**.*

Kalastuskilpailut ja -tapahtumat jatkuvat siis tuttuun tapaan.
Kilpailukalojen lopetusvelvollisuudesta ja käsittelystä on SM-kilpailujemme
osalta kirjattu sääntöihin, joihin voi perehtyä tarkemmin osoitteessa:
www.vapaa-ajankalastaja.fi.

Kalojen asianmukaisen kohtelun toteutuminen on sananmukaisesti kalastajien
käsissä. Minkäänlaisiin väärinkäytöksiin ei valvontaoikeuslinjauksen
myötä
ole varaa, se herättäisi kysymyksen tarpeesta muuttaa vallitsevaa
lainsäädäntöä. Pidetään osaltamme huolta, että lakia noudatetaan.

Hyvää kilpailuvuotta toivottaen,

- Suomen Vapaa-ajankalastajat -

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Martat kannustavat kaikkia kalastamaan

*Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Marttaliitto tiivistävät yhteistyötä vuonna
2024. Yhteisenä tavoitteena on kannustaa suomalaiset kalastusharrastuksen
pariin sekä käsittelemään ja käyttämään monipuolisesti kotimaista
kalaa.*

Luonnonvarakeskuksen tilastojen (2023) mukaan suomalaiset kuluttivat
kotimaista kalaa lähes neljä ja puoli kiloa ja tuontikalaa noin kahdeksan
ja puoli kiloa asukasta kohti vuonna 2022. Ylivoimaisesti suosituin kala
suomalaisten ostoskoreissa on kasvatettu norjalainen lohi. Kotimaisesta
luonnonkalasta peräti 75 % on kuitenkin itse pyydettyä, mikä tarkoittaa
kahta kiloa henkilöä kohden. Pro Kalan teettämän kuluttajatutkimuksen
(2019) mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaisi syödä kalaa enemmän.
Haasteena kuitenkin on mm. kotimaisen kalan paikoitellen heikko saatavuus,
korkea hinta sekä puutteelliset kalankäsittelytaidot.
Kalan syömisellä on lukuisia positiivisia terveysvaikutuksia ja sen käytön
suositusmäärät tulevat todennäköisesti nousemaan kuluvan vuoden lopulla
julkaistavissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa. Kalastaminen
puolestaan on edullinen ja jokaiselle sopiva ympärivuotinen harrastus, joka
itsessään voi tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kalastus on myös mitä
mainioin tapa nauttia suomalaisesta luonnosta ja hyötyä samalla kaikista
sen tarjoamista hyvinvointivaikutuksista.
”Kotimainen kala on lähiruokaa, terveellistä ja nopeasti kypsyvää.
Varautuminen kalastamalla on uusvanha kansalaistaito, jolla voidaan edistää
omaa hyvinvointia, kestävää kalastusta ja vastuullisia ympäristötekoja”,
toteaa Marttaliiton pääsihteeri *Marianne Heikkilä*.

Kalastuksesta kansalaistaito

Martoille omavaraisuus on aina ollut osa neuvonnan ydintä:
kotitarveviljely, marjastus, sienestys, säilöntä ja itse tekeminen ovat
arvokkaita kansalaistaitoja, joiden sanomaa järjestö on vienyt eteenpäin jo
125 vuotta. Suomen Vapaa-ajankalastajat tukee ja neuvoo kalastusharrastajia
sekä työskentelee kestävien kalakantojen ja puhtaampien vesien puolesta.
Järjestöjä yhdistää tahto saada omaan käyttöön kalastaminen osaksi
suomalaisten kansalaistaitojen työkalupakkia ja sitä kautta kestävästi
pyydettyä kotimaista kalaa jokaiseen pöytään.

”Kalastustaitojen vaalimisen ohella on viisautta päivittää sekä
perkuuosaamista että asenteita, jotta tutut kotimaiset kalat, kuten
silakka, hauki ja särkikalat, tulevat nykyistä useammin hyödynnetyksi
ruokana. Toisaalta samalla yhteiskunnassa on myös huolehdittava kalaan
kannustavista lupajärjestelmistä ja vesille pääsyn helppoudesta sekä
tietenkin kalakannoista ja -vesistä”, kertoo Suomen Vapaa-ajankalastajien
toiminnanjohtaja *Olli Saari*.

Kampanjalla kalastusmuodot ja kalaruoat tutuiksi

Järjestöjen monimuotoisen yhteistyön keskiössä on vuoden mittainen Kalasta
ympäri vuoden -kampanja, jossa esitellään erilaisia kalastuksen muotoja ja
tehdään tutuksi kalastusta ympärivuotisena harrastuksena. Kampanjassa
jaetaan myös vinkkejä saaliin käsittelyyn ja ruoanvalmistukseen.
Kalastusmuodoista esitellään yleiskalastusoikeuksiin kuuluvia ongintaa,
pilkintää ja silakanlitkausta sekä viehekalastusta, johon iästä riippuen
tarvitaan kalastonhoitomaksu. Käsittelyvinkeissä käydään läpi yleisimmät
ruokakalat ja samalla saadaan neuvoja niin perinteisten kalaruokien
valmistamiseen kuin uudempienkin ideoiden toteutukseen.
Kampanjaa voi seurata muun muassa järjestöjen sosiaalisessa mediassa, mutta
sekä Martat että SVK kutsuvat kaikki mukaan toimintaan: marttayhdistyksiä
ja kalaseuroja löytyy ympäri Suomen ja mukaan voi myös tulla vaikka kurssi
kerrallaan. Nyt on aika siirtää kestävän kalastuksen taidot seuraaville
sukupolville.

*Lisätietoja:*

Johanna Antila, koordinaattori, Suomen Vapaa-ajankalastajat
johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi
050 573 9332

Taru Karonen, kehittämispäällikkö, Marttaliitto
taru.karonen(a)martat.fi
050 535 4006

*Organisaatiot:*
Suomen Vapaa-ajankalastajat

Suomen Vapaa-ajankalastajat edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Arvojamme ovat yhteisöllisyys, vastuullisuus, elämyksellisyys ja asiantuntemus.
Toimimme yhdessä paremman kalastuksen puolesta.

www.vapaa-ajankalastaja.fi
www.mimmitkalastaa.fi
FB Suomen Vapaa-ajankalastajat
www.facebook.com
IG @vapaa_ajankalastajat www.instagram.com
@mimmitkalastaa www.instagram.com

Marttaliitto ry.
Marttaliitto on kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö. Martat
toimivat sen puolesta, että kaikilla ihmisillä, kaikenlaisissa kodeissa,
olisi hyvä olla. Arvojamme ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat ja
avoimuus. Hyvästä arjesta parempi maailma.
www.martat.fi
FB Martat vinkkaa www.facebook.com
IG @marttailu www.instagram.com

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Kalastonhoitomaksun ikäraja muuttui – on aika päivittää verkkosivut

Kalastonhoitomaksusta kertova info kalastusaiheisilla sivuilla poikii
paljon uusia maksajia. Metsähallitus on seurannut Eräluvat-verkkokaupan
liikkeitä ja huomannut, että moni asiakas tulee kauppaan sellaisen
kalatalousalueen tai kalastusseuran sivuilta, joilla kerrotaan pakollisesta
kalastonhoitomaksusta heti etusivulla.
Vuoden 2024 alusta kalastuslaki muuttui siten, että entistä vanhemmat
kalastajat ovat maksuvelvollisia. Nyt on aika päivittää tiedot
verkkosivuille. Ohessa lyhyt ja pitkä malli sivujen tekstistä ja
suositeltavat linkit sivulle, jossa maksaminen onnistuu.

Kysy neuvoa verkkosivujen päivityksestä:

Viestintäpäällikkö Aku Ahlholm, 040 4814890, Metsähallitus
Erityisasiantuntija Jaakko Haapakoski, 040 1908717, Metsähallitus
etunimi.sukunimi(a)metsa.fi

Esimerkiksi näin kerrot kalastonhoitomaksusta lakimuutoksen jälkeen
verkkosivuilla:

(lyhyt versio)
Kalastonhoitomaksu

Kalastonhoitomaksu on kalastuksen perusmaksu, joka tulee maksaa, jos on
iältään 18–69-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa.
Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ehtivät täyttää 65 vuotta 31.12.2023
mennessä.

*Maksa kalastonhoitomaksu -linkki*
(linkin voi osoittaa suoraan verkkokauppaan:
verkkokauppa.eraluvat.fi)
(linkin voi osoittaa myös sivulle: www.kalastonhoitomaksu.fi tai
www.eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu)

(pitkä versio)
Kalastonhoitomaksu
Kalastonhoitomaksu on kalastuksen perusmaksu, joka tulee maksaa, jos on
iältään 18–69-vuotias ja kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa.
Poikkeuksena ovat kalastajat, jotka ehtivät täyttää 65 vuotta 31.12.2023
mennessä.
Kalastonhoitomaksu oikeuttaa yhdellä vieheellä kalastamiseen lähes koko
maassa, toisinaan kalastaja tarvitsee lisäksi vesialueen omistajan luvan.
Kalastonhoitomaksuilla hoidetaan kalavesiä ja kalakantoja sekä valvotaan
kalastusta ja neuvotaan kalastajia. Kalastonhoitomaksu perustuu
kalastuslakiin (linkki: www.finlex:fi).
Lisätietoja saa sähköpostitse eraluvat(a)metsa.fi ja puhelimitse 020 69 2424.

*Maksa kalastonhoitomaksu -linkki*
(linkin voi osoittaa sivulle: www.kalastonhoitomaksu.fi tai
www.eraluvat.fi/kalastonhoitomaksu)

(linkin voi osoittaa myös suoraan verkkokauppaan, mutta tämä osoite voi
muuttua päivitysten tai sivu-uudistusten yhteydessä:
verkkokauppa.eraluvat.fi)

Lataa tästä ohjeita verkkosivuille.

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Kaikille vapaa-ajankalastajille 12.12.2023

Eläinten hyvinvointilaki muuttuu, ota nämä asiat huomioon

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus valmistui viime keväänä, kun eduskunta
hyväksyi esityksen uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi. *Vapaa-ajankalastajien
kannalta merkittävimmät muutokset koskevat *kalojen vapauttamisesta sekä
saaliiksi saatujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen
lopettamisesta. Muutokset löytyvät *kalastuslain 58 ja 58 a
pykälistä*. *Lakimuutokset astuvat voimaan 1.1.2024.*

*Saaliskalan lopetus*
Vuoden 2024 alusta tulee *saaliskalat lopettaa sitä mukaa, kun niitä nousee*.
Elävän kalan laittaminen kalapussiin tai jättäminen elävänä esimerkiksi
jäälle tai maahan on vuoden 2024 alusta lähtien lain vastaista. Tämä
tulee *kaikkien kalastuksen harrastajien* ja myös *kilpailujen järjestäjien* ottaa huomioon.
Kalan säilyttäminen elävänä sumpussa tai muussa vastaavassa laitteessa tai
tilassa on edelleen sallittua. Voit siis säilyttää esimerkiksi ahventa
tilavassa vesiastiassa sen aikaa, kun ahvenparvi on alla ja kalaa sen kun
nousee vain.

Pykälän ensimmäisessä lauseessa *kielletään* myös *elävän täkykalan
käyttö*. Jos siis harrastat esimerkiksi talvista täkyongintaa (ismete) tai
syöttikoukkukalastusta, tulee syöttinä käyttää *ainoastaan kuolleita
kaloja*
Kalan lopettamista voi lykätä, jos *olosuhteet vaikeuttavat lopetusta*.
Lain perusteluissa mainitaan esimerkkeinä kova tuuli, merenkäynti tai muu
vastaava ilmiö pyydysten kokemisen yhteydessä, joka edellyttää siirtymään
suojaisemmalle vesialueelle ennen kalojen lopetusta. SVK tulkitsee tätä
niin, että lopetusvelvollisuutta voidaan lykätä myös vapakalastuksessa, jos
kala on saatu juuri kun ollaan esimerkiksi *veneellä koskessa tai muussa
vaarallisessa paikassa, kuten kovassa aallokossa*. Turvallisuus on aina
etusijalla.

*Saaliskalan vapautus*
Pykälään 58:n tulee uusi momentti: ”*Takaisin veteen laskettavaa kalaa on
käsiteltävä mahdollisimman varoen. Jos takaisin veteen laskettava kala on
selvästi vahingoittunut, kala on lopetettava ennen kuin se lasketaan
veteen.”* Kalan vapauttaminen on siis edelleen sallittua, vaikka muunlaista ja väärää
infoa näyttäisi siellä täällä liikkuvan. Lain perustelutekstistä löytyy
tähän myös selkeyttävä osio: ”*Jos takaisin veteen laskettava kala on
selvästi niin vahingoittunut, että se tulee todennäköisesti menehtymään
vapauttamisen jälkeen, tulisi kala lopettaa ennen takaisin veteen
laskemista kalan tarpeettoman kärsimyksen vähentämiseksi. Selkeitä kalan
todennäköiseen menehtymiseen johtavia vaurioita olisivat esimerkiksi suuri
verenvuoto tai kalan liikkumattomuus sitä kosketettaessa.*” Asia ei ole
aivan yksiselitteinen, mutta jos kala jää esimerkiksi vatsapuoli ylöspäin
kellumaan, on se selvästi vahingoittunut.
*Lisäksi tulee muistaa, että uhanalaisen tai pyyntimittojen vastaisen kalan
ottaminen ei ole sallittua, vaikka se olisikin vahingoittunut. *
SVK on koonnut keskeiset asiat lakiin ja vapaa-ajankalastukseen liittyen
omalle sivulleen:
www.vapaa-ajankalastaja.fi

*SVK:n kilpailusäännöt*
Uudistunut eläinten hyvinvointilaki vaikuttaa lähes kaikkiin SVK:n
kilpailuihin, pois lukien perhokalastuskilpailut. Sääntöjen noudattaminen
on kilpailijan vastuulla, mutta uusi laki edellyttää myös
kilpailujärjestäjän valvontaa. Päivitetyt kilpailusäännöt löytyvät
SVK:n sivuiltawww.vapaa-ajankalastaja.fi.

*Ohje seulamiehille kalan ”pakkotapon” valvontaan:*

SM-kilpailujen uudistettujen sääntöjen mukaan saaliskalat edellytetään heti
lopetettaviksi (pois lukien sumputus- ja perhokalastuskilpailut).
Seulamiesten tehtävä on *varmistaa*, että kaikki puntarille tuotavat
saaliskalat on lopetettu. Jos seulalla oleva kala vielä sätkii, niin
seulamiehet etsivät kalasta selvät merkit siitä, että kala on *yritetty*
asianmukaisesti lopettaa. Jos seulalle tuotu kala on selkeästi elossa tai
jos kyseessä on epäselvä tapaus, kutsuvat seulamiehet kilpailun tuomariston
luokseen. Tuomaristo tutkii seulamiehistön osoittaman kalan tai kalat ja
tekee sen jälkeen lopullisen päätöksen kyseisen kilpailijan mahdollisesta
hylkäyksestä. *Seulamiehistö ei voi milloinkaan hylätä kenenkään
kilpailusuoritusta omin päin, vaan sen päätöksen tekee vain ja ainoastaan
tuomarineuvosto.* Tuomarineuvoston päätöksestä ei voida valittaa.

*Kilpailujärjestäjän tulee ennen kilpailua myös kuuluttaa ja siten
muistuttaa kilpailijoita saaliskalojen lopetuksesta.*

Lisätietoja:
Eläinten hyvinvointilaista kalatalousasiantuntija Juha Ojaharju puh. 045
113 3050, s-posti: juha.ojaharju(at)vapaa-ajankalastaja.fi sekä
Kilpailutoiminnan osalta kalatalousasiantuntija Marcus Wikström puh. 045
110 2126, s-posti: marcus.wikstrom(at)vapaa-ajankalastaja.fi.

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Julkilausuma 25.11.2023

*Vapaa-ajankalastajat: Kotimaisen kalan käyttämisen perinteet säilyvät
vahvan kalastusharrastuksen ansiosta*

*Suomalaisten syömästä kotimaisesta villikalasta 75 prosenttia on itse
pyydettyä. Ilman vapaa-ajankalastuksen säilymistä suosittuna harrastuksena
olisi syömämme kala nykyistäkin useammin peräisin ulkomailta ja
todennäköisesti myös perinteiset kotimaisen kalan käyttötavat katoamassa.
Suomen Vapaa-ajankalastajien syyskokous kiittää kaikkia kotimaisen kalan
käyttämisen perinteitä ylläpitäviä vapaa-ajankalastajia sekä linjaa,
että
vapaa-ajankalastuksen merkitys osana Kotimaisen kalan edistämisohjelmaa on
tunnistettava ja tunnustettava.*

Luonnonvarakeskuksen tuoreen tiedon mukaan suomalaiset syövät vuodessa
keskimäärin 4,36 kiloa kotimaista kalaa. Tästä on reilut kaksi kiloa
vapaa-ajankalastettua, 1,6 kiloa viljeltyä kalaa ja loput kaupallisesti
pyydettyä. Vaikka sekä syömämme kotimaisen kalan että itse pyydetyn kalan
määrät ovat kasvussa, on kalan käyttöä mahdollista ja toivottavaa
lisätä.

Harrastusnäkökulmasta keskeistä on taitojen lisääminen.
Vapaa-ajankalastajat tarjoavatkin laajalti mahdollisuuksia niin kalastus-
ja kuin kalankäsittelytaitojen oppimiseen sekä kannustavat käyttämään
enenevästi ja monipuolisemmin kalasaaliita ravinnoksi. Kuluvan Kalastus
maistuu! -teemavuotensa myötä Suomen Vapaa-ajankalastajat kannustaa ja
tarjoaa vinkkejä niin kalastustapoihin kuin kalankäsittelyyn ja
-valmistukseen vapaa-ajankalastaja.fi/kalastusmaistuu
-sivustollaan. Sieltä
löytyvät myös mm. linkit järjestön opastaviin kalankäsittelyvideoihin.
Käytännön opastusta vavan tai veitsen varressa puolestaan tarjoavat monet
järjestön jäsenseurat erilaisissa kalastustapahtumissaan ja -kursseillaan.

Kalastusharrastukseen kytkeytyvä kalan syöminen ei jakaudu väestössä
tasaisesti, vaikka suomalaisista jopa 1,8 miljoonaa kertoo kalastavansa.
Todennäköisesti kalaruoan esiintyminen kotien ruokapöydissä vaihtelee lähes
jokapäiväisestä täysin kalattomiin koteihin. Hyvin harva on kuitenkaan
ympärivuotisesti omavarainen kalan syöjä. Kalan syöntiin tottuneet
harrastajat ovatkin oletettavasti keskivertoa yleisemmin myös ostamassa
viljeltyä tai kaupallisesti pyydettyä kotimaista kalaa.
”Vaikka terveellisen kotimaisen kalan käytön lisääminen on kalatalouden
toimijoita laajalti yhdistävä tavoite, keskitytään Kotimaisen kalan
edistämisohjelman toimenpiteissä yksin elinkeinokalatalouden,
kalanjalostuksen ja -kaupan edistämiseen”, toteaa Suomen
Vapaa-ajankalastajien toiminnanjohtaja *Olli Saari*.

Helsingissä 25. marraskuuta kokoontunut Suomen Vapaa-ajankalastajien
syyskokous katsoo, että vapaa-ajankalastuksen rooli ja mahdollisuudet on
tunnistettava osaksi *Orpon* hallitusohjelmaankin kirjattua Kotimaisen
kalan edistämisohjelmaa. Kokouksessa myös vahvistettiin, että
Vapaa-ajankalastajat jatkaa Kalastus maistuu -teemalla vuonna 2024.

Lisätietoja:
SVK, toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 460 seurassa toimii yhteensä noin 33 000
kalastuksen harrastajaa.*

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenrekisteri tarjolla seurojen
käytettäväksi

Osallistu käyttäjäkoulutukseen!

Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenrekisteriuudistus on edennyt siihen
vaiheeseen, että seurojen jäsenasioidenhoitajia, puheenjohtajia,
sihteereitä ja rahastonhoitajia on alettu kouluttamaan rekisterin
käyttöön. 100 seuran toimihenkilöitä on jo koulutettu.
Uusi jäsenrekisteri tarjoaa seuralle mahdollisuuden hallinnoida oman
jäsenistönsä tietoja ja myös hyödyntää niitä omassa toiminnassaan ja
esimerkiksi seuran viestinnässä.

Liittymislomake otettu käyttöön useissa seuroissa

Yli 60 jäsenseuran kanssa on otettu käyttöön myös jäsenrekisteriin
kytketty liittymislomake, jolla seurat voivat ottaa vastaan uusia
jäseniä. Liittymislomakkeella uusi jäsen syöttää tietonsa itse suoraan
jäsenrekisteriin. Lomakkeella uusi jäsen voi myös maksaa jäsenmaksunsa
liittymisen yhteydessä. Liittymislomake toimii erinomaisesti myös
älypuhelimella, joten sitä kautta voi tehdä jäsenhankintaa tapahtumien
yhteydessä. Lomakkeesta on helppo tehdä QR-koodi, jonka voi laittaa
tapahtumassa tai seuran viestinnässä esille.

Mitä uuden jäsenrekisterin seurakäyttö edellyttää?

Jäsenrekisterin seurakäyttöön tarvitset tietokoneen ja verkkoyhteyden
sekä niiden peruskäyttötaidon. Lisäksi tarvitset noin tunnin pituisen
perehdytyksen, joita on nyt tarjolla seuroille. Käyttöoikeus
jäsenrekisteriin voidaan tehdä vain henkilöille, joilla on rekisterissä
merkitty tehtäväksi seuran puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja tai
jäsenasioidenhoitaja. Näistä jäsenasioidenhoitajille annetaan laajemmat
oikeudet. Puheenjohtajalle, sihteerille ja rahastonhoitajalle suppeammat
katseluoikeudet.

Jäsenrekisterin seurakäyttö ja perehdytys rekisterin käyttöön ovat
seuralle maksuttomia palveluita, joiden kustannuksista vastaa SVK.

Mitä liittymislomakkeen käyttöönotto edellyttää?

Liittymislomakkeen käyttöönotto edellyttää seuran päätöstä siitä,
että seura ottaa uusia jäseniä liittymislomakkeen kautta. Päätöksen tehtyään
seuran tulee antaa suostumuksensa liittymislomakkeen käyttöön alla
olevan linkin takaa löytyvälle sähköiselle lomakkeelle.

Anna seurasi suostumus liittymislomakkeen käyttöön tästä linkistä
forms.gle!

Kutsumme nyt seurojen edustajia uuden jäsenrekisterin
käyttäjäkoulutukseen

Lokakuun koulutustilaisuudet (joista voit valita itsellesi yhden
sopivan) ovat seuraavina päivinä: to 12.10, ke 18.10, ke 25.10. ja ti
31.10. Koulutukset pidetään mainittuina päivinä kello 17-18 Google Meets
-verkkotilaisuuksina.

Ilmoittautuminen viimeistään koulutusta edeltävänä päivän kello 14.00.

Ilmoittaudu koulutukseen tästä linkistä
forms.gle!

Lokakuun perehdytysten jälkeen uusia tilaisuuksia on tulossa
marraskuussa. Niistä tiedotetaan erikseen.

Terveisin

Pekka Lehdes
Järjestöasiantuntija
Suomen Vapaa-ajankalastajat

Hei!

Alla Turun yliopistolta pyyntö kalastuksen harrastajille. Vastaattehan
heille suoraan aboa@utu.fi, jos pystytte osallistumaan. Kiitos.

Kivaa viikonloppua! t: Jaana

Hei,
Olen Mariel Turkia biotekniikan opiskelija Turun yliopistossa. Olen tämän
vuoden tiiminvetäjä Turun seudun iGEM joukkueessa nimeltä ABOA 2023. iGEM
on suurin synteettisen biologian kilpailu.

Viime vuosikymmenien aikana, soiden ojittaminen sekä fossiilisten
polttoaineiden käyttö on johtanut myrkyllisten raskasmetallien kuten
elohopean kertymiseen luonnonvesiimme. Metyylielohopea, elohopean
myrkyllisin muoto, kertyy ravintoketjussa, jolloin varsinkin petokaloihin
sitä kertyy hälyttäviä määriä. Kaloja syömällä se kertyy myös
ihmisiin aiheuttaen mm. keskushermoston vaurioita lapsissa sekä se saattaa lisätä
sydän- ja verisuonitautien riskiä. Jos metyylielohopean kertyminen kaloihin
jatkuu, se voi vähentää kalojen käyttöä huomattavasti.

Meidän projekti tänä vuonna keskittyy vesistöjen ja ympäristön
puhdistukseen metyylielohopeasta geneettisesti muunnellun syanobakteerin
avulla. Koska myrkyllinen elohopea säilyy luonnossa hyvin pitkiä aikoja, on
tärkeää poistaa se jollain keinolla.
Teemme paljon töitä labrassa, mutta suuri osa kilpailua on keskustella eri
ihmisten kanssa, joihin tämä projekti vaikuttaa. Siksi olenkin yhteydessä
teihin.

Haluaisimme kuulla kalastajien mielipiteitä elohopeasta sekä meidän
projektistamme, koska haluamme huomioida heidän mietteet projektin
suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Tässä muutamia aihealueita, joihin haluaisimme kuulla kalastajien
mielipiteitä:

1.
2. Oletko kuullut elohopean vaaroista?
3.
4.
5. Pitäisikö elohopean vaaroista keskustella enemmän?
6.
7.
8. Oletko nähnyt jotain eroa veden tai kalojen laaduissa viime
vuosikymmeninä?
9.
10.
11. Onko kalojen määrä laskenut viime vuosina?
12.
13.
14. Oletko huomannut jotain negatiivisia muutoksia kalojen terveydessä?
15.
16.
17. Pitäisikö sinun mielestä elohopea ongelman eteen tehdä jotain?
18.
19.
20. Jos olet kalojen kasvattaja kuka käyttää järvi- tai jokivettä tai
rantamökin omistaja, olisitko valmis
21. asentamaan elohopean suodatinjärjestelmän? Mitkä eri asiat vaikuttaa
halukkuuteesi?
22.
23.
24. Uskotko että myrkyllisestä elohopeasta vapaa kala voisi toimia
markkinointi välineenä?
25.
26.
27. Minkälaisia ajatuksia geneettisesti muokattujen bakteerien käyttö
vesien puhdistuksessa herättää?
28.

Jos edes yhteenkään kysymykseen saamme vastauksen niin arvostamme sitä
todella!

Aurinkoista loppuviikkoa!
Ystävällisin terveisin,
Mariel Turkia
ABOA 2023 - Tiiminvetäjä

Omakala-sovellukseen SVK:n jäseniä kiinnostavia ominaisuuksia

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK)
yhteistyön myötä Omakala sovelluksen kehitystyössä on tavoiteltu
synergiaetuja, jotka hyödyttävät nimenomaan SVK:n rekisteröityjä jäseniä.

Meritaimenen syyskalastussesonkiin mennessä tavoitteena on mahdollistaa
kirjautuminen Omakalaan suoraan SVK:n tunnuksilla.
SVK:n jäsenet voivat jo nyt käyttää Omakala-sovellusta ja sen
kalastuspäiväkirjaa käyttäjärekisteröinnin ja kirjautumisen kautta, mitä
uusi ominaisuus tulee sujuvoittamaan. SVK:n jäsenten kalastuspäiväkirjaan
jo tallentamat tiedot säilyvät uuden kirjautumisvaihtoehdon käyttöönoton
yhteydessä.

Muista tulevista uusista ominaisuuksista tiedotetaan erikseen myöhemmin.
Omakala on ilmainen sovellus ja se on ladattavissa Google Play ja Apple App
Store -sovelluskaupoista.
Luke on kehittänyt Omakala-sovelluksen vapaa-ajankalastukseen liittyvään
tiedonkeruuseen. Sovellukseen tallennettua tietoa käytetään tutkimuksessa,
kalakantojen kestävän käytön suunnittelussa sekä päätöksenteon tukena.
Maa-
ja metsätalousministeriö on rahoittanut Omakala-sovelluksen kehittämistä.

Lisätietoa - omakala.fi
Saat ajankohtaista tietoa Omakalasta seuraamalla Omakalaa Facebookissa:
www.facebook.com

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Hei seura- ja piiriaktiivit!

Tutustuttehan ohesta SVKn jäsenetukumppaniin Merikoivulaan. Tietoa
Merikoivulasta ja oheisen liitteen saa myös mieluusti jakaa edelleen
kaikille jäsenillenne.
Lue lisää: merikoivula.fi

Mukavaa loppuviikkoa ja kireitä siimoja!
t: Jaana yhdessä Merikoivulan kanssa

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

*Vapaa-ajankalastajat vaatii: **Kalastusmahdollisuudet on turvattava
kalastuslakia muuttamalla*

*Kalastusmahdollisuuksien ja kalavarojen kestävä hyödyntäminen ovat
vaarantuneet, kun kalatalousviranomainen parhaillaan hyväksyy
kalatalousalueiden ylimitoitettuja kalastusrajoitusesityksiä. Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) kevätkokous vaatii viranomaisen
toimintaan puuttumista kalastuslain muuttamisen kautta.*

Kalastuslain tavoitteena on turvata kalavarojen ekologisesti,
taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito. Laki antaa
ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle mahdollisuuden asettaa kalastukselle
alueellisia kieltoja ja rajoituksia. Kalastusoikeuksien hyödyntämistä ei
kuitenkaan saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä.
Kalatalousalueiden ensimmäisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistumisen
myötä kalastuskieltohakemuksia on parhaillaan käsittelyssä runsaasti, mutta
erityisen paljon niitä haetaan Etelä-Suomen rannikkoalueille. Yhteistä
hakemuksille on se, että kiellon kohteena olevan kalalajin (useimmiten
kuha) kalastuksen lisäksi samalla kiellettäisiin laajasti myös
mahdollisuudet muiden kalalajien pyyntiin. Näiden kieltojen tarpeellisuutta
arvioidessa viranomaisen tulisi käyttää tiukkaa harkintaa.

Ensimmäisten viranomaispäätöksien perusteella hakijoiden tahto painaa
kalastuslakia enemmän, joten kalastusmahdollisuuksia tullaan merkittävästi
rajoittamaan pitkin Suomenlahden rannikkoa ja paikoin sisävesilläkin.
Useista pienemmistä päätöksistä muodostuvan kieltokokonaisuuden vaikutuksia
ei ole arvioitu.
”SVK ennakoi, että kiellot tulevat heikentämään valtakunnallisten ja
paikallisten kalastuslupien myyntiä, kotimaisen kalan saatavuutta,
kalastusopastoiminnan edellytyksiä sekä toisaalta pakottavat siirtymään
kalastamaan enenevästi sisävesille. Lisäksi rannikon suurten kaupunkien
lähivesillä keväiset kalastuskiellot tulevat vähentämään veneettömien
kalastusmahdollisuuksia. Isossa kuvassa kalastusharrastuksen edistäminen ja
voimassa olevista kalastussäädöksistä viestiminen vaikeutuvat
merkittävästi”, SVK:n toiminnanjohtaja *Olli Saari *kertoo*. *

”Viimeisimpien kalatalouden viranomaispäätöksiin liittyvien
oikeustapauksien mukaan kalastusalan järjestöillä ei katsota olevan
valitusoikeutta kalastusmahdollisuuksia koskevissa päätöksissä, joten latu
on valitettavasti niin kutsutusti vapaa kalastuksen laajamittaisille
rajoitustoimille”, Olli Saari pahoittelee.
Nykytila ei ole linjassa kalatalouden toimijoita ohjaavan vapaa-ajan
kalatalouden kehittämisstrategian kanssa, jonka tahtotilana on varmistaa
vapaa-ajankalastuksen asema suosittuna ja yhteiskunnallisesti arvostettuna
luontoharrastuksena.

Perjantaina 21. huhtikuuta Tampereella pidetty SVK:n kevätkokous vaatii,
että mahdollisuudet kalastusoikeuksien (erityisesti
yleiskalastusoikeuksien) hyödyntämiseen turvataan kalastuslain
tarkistamisella. Muutostarpeina ovat ELY-keskuksen toimivallan
tiukentaminen kalastuksen rajoittamisessa sekä toisaalta yksittäisen
kalalajin paikallisen rauhoittamisen mahdollistaminen ELY-keskukselle.
Samalla lakiin on lisättävä valitusoikeus vähintään valtakunnallisille
kalastusjärjestöille muiden luonnonvaralakien tavoin. Kevätkokous katsoo,
ettei oikeusvaltioperiaate toteudu, jos yksittäisten kalastajien asialla
olevia yhdistyksiä ei katsota asianosaisiksi.

Lisätietoja:
SVK, toiminnanjohtaja Olli Saari p. 050 339 4660,
olli.saari(a)vapaa-ajankalastaja.fi

SVK:n uutinen ”Laajat kalastusrajoitukset murentavat tarpeettomasti
kalastusmahdollisuuksia” (julkaistu 21.4.2023)
www.vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin
vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien
kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja
järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön
13 vapaa-ajankalastajapiirin 450 seurassa toimii yhteensä noin 32 000
kalastuksen harrastajaa.*

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Vapaa-ajankalastajat mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa –
osallistuuhan Teidänkin seuranne?

Suomen Vapaa-ajankalastajat osallistuu tänä keväänä Ylen järjestämään
valtakunnalliseen Miljoona roskapussia -kampanjaan, jonka tavoitteena on
innostaa suomalaisia keräämään ympäristöstään miljoona pussillista
roskia.
Kampanja on käynnissä 13.4.–14.6.2023. Kampanjan tavoitteena on paitsi
innostaa ihmisiä keräämään ympäristöstään roskia, myös vähentää
välinpitämättömyyttä ympäristön roskaamista kohtaan sekä havahduttaa
ihmiset ymmärtämään ja näkemään roskien määrä.

Kerätyt roskapussit merkitään reaaliaikaisesti päivittyvään laskuriin sen
paikkakunnan kohdalle, mistä roskapussit on kerätty. Luvassa on yhteisen
hyvän lisäksi leikkimielinen kisa Suomen paikkakuntien välillä! Laskuri
aukeaa maanantaina 10.4. osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia mistä
löytyvät jo nyt mukana olevat paikkakunnat. Roskapussin kokoa ei ole
tiukkaan määritelty, eli roskapussiksi kelpaa niin hedelmäpussin kokoinen
pussi kuin muovikassikin. Tärkeintä että roskia kerätään!
*Toivomme, että viestitte kampanjasta seuranne jäsenille ja osallistutte
mukaan! *Jokainen vapaa-ajankalastaja voi vaikkapa yksin, perheen, kaverien
tai kalastusseuran voimin osallistua kampanjaan keräämällä roskia
ympäristöstään tai järjestämällä kalastustapahtuman tai kerhokerran
yhteyteen roskienkeräystalkoot. Erityisesti haastamme kaikki siianonkijat
siivoustalkoisiin. Siianonginta on leppoisaa, keväistä puuhaa.
Siikakellojen kilinää odotellessa vastuullinen kalastaja tekee hyvää ja
kantaa kortensa kekoon puhtaamman ympäristön puolesta.

Jos järjestätte kampanjaan liittyvän talkootapahtuman, voitte vinkata siitä
myös meille: koordinaattori Johanna Antila,
johanna.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi, p. 050 573 9332. Voitte myös laittaa
talkookuvia sähköpostitse, jaamme niitä sosiaalisessa mediassa eteenpäin.
Jos viestitte talkoista Instagramissa, muistakaa
tägätä (a)vapaa_ajankalastajat ja merkitä #miljoonaroskapussia. Kannattaa
myös vilkaista oman kunnan tai kaupungin nettisivuja, miten siellä on
viestitty kampanjan osallistumismahdollisuuksista.

*Vapaa-ajankalastajan keräysvinkit pähkinänkuoressa:*
· Ota mukaan roskapihdit, hanskat ja tyhjä pussi
· Lähde ulos – yksin tai porukalla
· Kerää roskia ympäristöstä, vaikka kalastuksen ohessa. Vastuullinen
vapaa-ajankalastaja ei roskaa ympäristöään!
· Vie keräämäsi roskat sekajätteeseen, kun roskapussi on täysi
· Merkitse keräämiesi roskapussien määrä sen kaupungin/kunnan kohdalle,
josta olet roskat kerännyt osoitteessa yle.fi/miljoonaroskapussia
· Haasta kalakaverisi mukaan!

Miljoona roskapussia -kampanjaan on tähän mennessä ilmoittautunut mukaan
yli 130 kuntaa ja kaupunkia sekä useita järjestöjä. Kampanjan suojelijana
toimii tasavallan presidentin puoliso, tohtori Jenni Haukio. Mukana on myös
monia tunnettuja kasvoja, kuten Yleltä tutut toimittajat Mikko ”Peltsi”
Peltola, Inka Henelius ja Olli Haapakangas sekä meteorologit Anniina
Valtonen ja Kerttu Kotakorpi.
*Miljoona Roskapussia starttaa suorassa lähetyksessä Yle TV1 ja Yle Areena
torstaina 13.4. klo 20.*

*Tulos julkistetaan Yle TV1 14.6. klo 20.*

Lue lisää kampanjasta:
www.vapaa-ajankalastaja.fi

#miljoonaroskapussia

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedote. Julkaistu: 13.03.2023 29,55 kg turska on nyt Suomen
ennätyskalarekisterin suurin kala

*Ennätyskalalautakunta hyväksyi kuluneen vuoden aikana neljä uutta Suomen
ennätystä. Uusia ennätyskaloja ovat turska 29,55 kg, pasuri 0,980 kg sekä
26 cm nahkiainen (järvimuoto) ja 7,2 cm idänsieraintokko, joka on kokonaan
uusi laji Suomen ennätyskalalistalla. Ennätyskalalautakunta teki
kokouksessaan myös historiallisen päätöksen ja avasi kokonaan uudet
ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat vapautettaville isoille
kaloille.*

Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksyttiin ennätyskalalautakunnan syyskuun
ja helmikuun kokouksissa neljä uutta Suomen ennätystä.

*Turska* oli 1980-luvulla tavallinen saaliskala rannikollamme. Nykyään
niitä saadaan rannikoltamme saaliiksi harvakseltaan, mutta Ahvenanmaan
vesillä se on hieman yleisempi. Viime toukokuussa Luonnonvarakeskuksen ja
Ahvenanmaan maakunnan hallituksen tutkimushankkeessa saatiin verkolla 141
cm ja 29,55 kg turska, joka oli itse asiassa vieläkin painavampi, sillä
kala punnittiin vasta perattuna.

*Pasuri* on särkikalalaji, joka jää kuitenkin huomattavasti pienemmäksi
kuin sitä muistuttava lahna. KVVY Tutkimus Oy:n Tampereen Iidesjärvellä
elokuussa tekemien kalatutkimusten yhteydessä saama 0,980 kg pasuri
lähentelee maagista kilon painorajaa.

*Nahkiaisella* on merimuotoa huonommin tunnettu sisävesissä elävä
*järvimuoto*, joka kutee järvestä lähtevissä tai sinne laskevissa joissa.
Puruvedeltä uistelun yhteydessä marraskuussa täkyraksiin tarttunut 26 cm
nahkiainen on järvimuodon uusi ennätys.

*Idänsieraintokko* on vieraslaji, joka löydettiin Suomenlahdelta keväällä
2022. Laji on alkujaan kotoisin Kaspianmereltä. Virolahdelta kesäkuussa
onkimalla pyydetty 7,2 cm idänsieraintokko on samalla Suomen
ennätyskalarekisterin 81 kalalaji.

*Uudet sarjat vapautettaville kaloille*

Ennätyskalalautakunta teki helmikuun kokouksessa historiallisen päätöksen
avaamalla kokonaan uudet ainoastaan kalojen pituuteen perustuvat sarjat.
Uudet sarjat ja niiden ilmoitusrajat ovat: ahven 50 cm, harjus 58 cm,
karppi 90 cm, kuha 100 cm ja hauki 120 cm. Tällä lautakunta haluaa parantaa
kalastajien mahdollisuuksia ilmoittaa lautakunnalle kaloja, jotka
vapautetaan takaisin veteen. Kalat merkitään samaan taulukkoon vanhojen
painon mukaisten ennätysten kanssa, mutta omalle riville. Jatkossa
ennätyskalarekisterissä voi näiden kalalajien osalta olla sekä vanha kalan
painoon perustuva ahvenennätys että uusi kalan pituuteen perustuva
ahvenennätys.

*Ennätyskalan punnituksessa ja mittauksessa on oltava tarkka*

Ennätyskalalautakunta on pitänyt uutta 2000-luvun ennätyskalojen listaa yli
20 vuotta. SE-listalla on 81 kalalajia ja kuusi rapulajia. Ennätyskokoisen
kalan pyytäminen on haastavaa, koska listalla on jo monta kovaa tulosta.
Hyväksyttyjen ennätysten lisäksi lautakunnan käsiteltäväksi saapuu joka
vuosi isoja kaloja, jotka eivät kokonsa puolesta yllä suomenennätyksiksi
tai eivät muista syistä tule hyväksytyiksi.

Ennätyskalan saatuaan on pidettävä pää kylmänä. Moni mahdollinen ennätys
on
kaatunut lautakunnassa puutteelliseen tai epämääräiseen ilmoitukseen.
Tavallisin hylkäyksen syy on se, että punnituksessa ei ole toimittu
ohjeiden mukaan. Paras tapa on viedä kala lähimpään ruokakauppaan ja
käyttää punnitukseen kaupan palvelutiskin vaakaa. Punnituksen todistajiksi
kannattaa pyytää kaupan henkilökuntaa. Kotoa mahdollisesti löytyvä vanha
talousvaaka tai kalastajan kädessä heiluva digivaaka eivät kuulu
hyväksyttyihin Suomen ennätyskalan punnitusvälineisiin.

Uudessa kalan mittaan perustuvassa sarjassa tulee olla aivan yhtä tarkka.
Kala mitataan vaaka-asennossa ja mitan tulee olla suorana kalan alla. Kalan
kuonon tulee olla mitan nollakohdassa ja pyrstön kiinni mitassa.
Mittauksesta otetuissa valokuvissa tulee olla koko kala ja lisäksi kalan
kuono kohtisuoraan yläpuolelta kuvattuna. Ennätyskalalautakunnan
yksityiskohtaisiin ohjeisiin kalan mittaamisesta ja kuvaamisesta on hyvä
tutustua jo ennen kuin lähtee pyytämään isoja kaloja.

Kaikki ennätyslautakunnalle ilmoitetut tiedot talletetaan
ennätyskalarekisteriin, joka löytyy täydellisenä osoitteesta
www.vapaa-ajankalastaja.fi
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net

Suomen ennätyskalat, ennätyskalojen ilmoituslomake ja -ohjeet löytyvät
lisäksi osoitteestaa href= https://ahven.net/kalastus/ennatyskalat/ target=_blank>ahven.net
kalatalouden-keskusliitto.mail-epr.net

*Kuvat 1, 2 ja 3. Troolari Madonnan verkolla Ahvenanmaalta 9.5.2022 pyytämä
turska painoi perattuna 29,55 kiloa, mikä on uusi Suomen ennätys. Pituutta
kalalla oli 141 senttimetriä. Kuvat: Patrik Lundin, Ålands
landskapsregering (kuvia saa käyttää vapaasti uusista Suomen
ennätyskaloista uutisoitaessa).*

*Lisätietoja Suomen ennätyskaloista ja ennätyskalarekisteristä:*

Tiedottaja Jaana Vetikko
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
puh. 050 525 7806

Tiedottaja Tapio Gustafsson
Kalatalouden Keskusliitto
puh. 044 4931 457

*Suomen ennätyskalarekisteri on laajan joukon yhteistyötä.
Ennätyskalalautakunnassa ovat mukana Kalatalouden Keskusliitto, Suomen
Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen Ammattikalastajaliitto,
Luonnontieteellinen Keskusmuseo, Luonnonvarakeskus, Suomen Ympäristökeskus,
Erä-lehti, Metsästys ja Kalastus -lehti ja Helsingin Sanomat.
Ennätyskalalautakunnan puheenjohtaja toimii kalabiologi Kari Nyberg.*

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Tiedoksi vireilläolokuulutus Pomarkun-Porin Kynäsjoen kalastuskiellosta ja taimenen rauhoituksen purusta vuosille 2023-2033.

Kuulutukset ja ilmoitukset - ely - ELY-keskus
www.ely-keskus.fi

*Olli Ylönen*
kalastusmestari
olli.ylonen(a)ely-keskus.fi
+358 295 029 074

Vapaa-ajankalastajapiireille

SVK:n onkijaosto haluaisi muistuttaa piirejä, että ensi vuoden SM-onki
on vielä hakematta/myöntämättä. Jaosto toivoo nyt pikaisia hakemuksia
ko. kilpailuun liittyen, jotta saataisiin tämä perinteinen
kesäkilpailumme lyötyä lukkoon jo kuluvan talven aikana. Hakemukset
voitte osoittaa SVK:n kilpailuvastaavalle
(marcus.wikstrom@vapaa-ajankalastaja.fi) tai sitten jollekin onkijaoston
jäsenelle: www.vapaa-ajankalastaja.fi.

Hyvää joulunodotusta!

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Ilmianna hyvä leiripaikka!

Leiritoiminta on ollut tärkeä osa SVK:n, vapaa-ajankalastajapiirien ja
kalastusseurojen nuorisotoimintaa jo kymmenien vuosien ajan. Leireillä
nuoret ovat päässeet tutustumaan harrastukseen käytännössä sekä saaneet
paljon oppia kalastusvälineiden rakentelusta ja saaliin käsittelystä.

Viime vuosina sopivat leiripaikat ovat kuitenkin vähentyneet, kun mm.
kaupungit, kunnat ja seurakunnat ovat myyneet kalastusleireihin
soveltuvia leiripaikkoja. Tämän seurauksena leirien järjestäminen on
paikoin vaikeutunut, jossain tullut jopa mahdottomaksi.

SVK kerää tietoja kalastusleirien järjestämiseen soveltuvista paikoista.
Kohteet voivat olla kenen tahansa omistuksessa, tärkeintä on, että ne
soveltuvat kalastusleirin järjestämiseen. Mikäli tiedossasi on sopiva
leiripaikka, ilmoita se alla olevasta linkistä meille, niin julkaisemme
tiedot Fisuun.fi sivuilla, jotta tieto on kaikkien leirien järjestäjien
saatavissa.

forms.gle

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Pm-ongen aiheuttamien kyselyjen takia Kilpailutoimikunta haluaa tiedottaa kokouspöytäkirjallaan seuraavaa

Lataa tästä Kilpailutoimikunnan pöytäkirja.

Jaana Vetikko
tiedottaja
päätoimittaja, Vapaa-ajan Kalastaja

Hyvää alkanutta vuotta kaikki SVK:n jäsenseurat!

Järjestömme uuden toimintastrategian mukaisesti kehitämme myös yhteistä
tunnusmerkistöä, jonka avulla viestimme ja vahvistamme asemaamme Suomen vaikuttavimpana kalastusperheenä.

Liitteenä jäsenseurojemme käyttöön tarkoitettu uusi JÄSENSEURA-logo. Logoa
käyttämällä viestitätte olevanne Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenseura
ja kuuluvanne yhteiseen jäsenperheeseemme.

Voitte käyttää uutta JÄSENSEURA-logoa esim.
- nettisivuillanne
- osana Facebook-profiilinne kansikuvaa (ei kuitenkaan profiilikuvana)
- seuranne erilaisissa niin sähköisissä kuin printtimateriaaleissa esim.
jäsenhankinnan materiaaleissa,
-kilpailukutsuissa, tapahtumailmoituksissa, kokouskutsuissa jne.

Parhaimmillaan JÄSENSEURA-logo tukee visuaalista viestiänne oman
seuralogonne rinnalla.

Lataa tästä iso jäsenseuralogo.
Lataa tästä pieni jäsenseuralogo.

terveisin
Jaana Vetikko ja Johanna Antila

Jaana Vetikko
tiedottaja

Kilpailusaaliiden myyntiraportit

ELY-keskukset myönsivät SVK:lle poikkeusluvan kilpailujen kalasaaliiden
myymiseen vuosille 2021-2025.
Lupa kattaa piirien toimintakalentereihin kirjatut piirien ja seurojen
kilpailut sekä piirien alueella järjestettävät SVK:n kilpailut.
*Lupa ei kuitenkaan koske merialueella järjestettäviä kilpailuja.* EU:n
säädökset kieltävät vapaa-ajankalastajien mereltä pyytämän saaliin
myynnin, eikä siihen ole kilpailuja koskevaa poikkeuslupamahdollisuutta.

Lapin ELY:n poikkeuslupa

on saatu seuraaville kalastuskilpailumuodoille;
vetouistelu-, pilkintä-, onginta-, heittokalastus- ja katiskakilpailut.
Pääosa myytävästä saaliista tulisi vetouistelukilpailuista, saalislajeina
pääosin hauki ja satunnaisesti kuhaa.

Pohjois-Savon ELY:n poikkeuslupa

on saatu seuraaville
kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-,
heittokalastus-, katiska- ja tuulastuskilpailut. Myytävät saaliskalat ovat
ahven, särki, muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa

on saatu seuraaville
kalastuskilpailumuodoille; vetouistelu-, pilkintä-, onginta-,
heittokalastus-, katiskakalastus- ja tuulastuskilpailut. Myytävät
saaliskalat ovat ahven, särki ja muut särkikalat, hauki, kuha ja made.

Muistutamme että myönnettyihin poikkeuslupiin sisältyy
*raportointivelvollisuus*. Kilpailujen kalasaaliita myyvät seurat ja piirit
pitävät näistä kirjaa. Piirit keräävät loppuvuodesta oman alueensa myydyt
kalasaaliit yhteen ja raportoivat niistä SVK:n kilpailuvastaavalle,
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi. Toivomme että saisimme piirien
tiedot *marraskuun loppuun mennessä*, mutta viimeistään ennen
*vuodenvaihdetta*. Ilmoittakaa myös, vaikka myyntimäärät olisivat pyöreä
nolla.

Kilpailuvastaava koostaa piirien raportit yhteen ja raportoi myyntien
kokonaismäärät ELY-keskuksille. Liitteenä on ELY:n virallinen
raportointikaavake malliksi, jotta seurat ja piirit muistaisivat, mitkä
tiedot on kirjattava myynneistä muistiin.

Lataa tästä kalanmyyntiä koskeva ELY-keskuksen lomake.

Jaana Vetikko
tiedottaja

Vuoden kilpakalastaja

SVK:n kilpailutoimikunnan hallinnoima Vuoden Vapaa-ajankalastaja on vaihtanut nimeä Vuoden kilpakalastajaksi. Menettelytapa ja kriteerit pysyvät miltei ennallaan, eli jokaisen vapaa-ajankalastajapiirin toivotaan esittävän joulukuun loppuun mennessä yhtä ansiokasta henkilöä perusteluineen. Kilpailutoimikunta tekee päätöksensä seuraavan vuoden tammikuun aikana. Kilpailutoimikunnan valintaan vaikuttavat seuraavat kriteerit: aktiivinen osallistuminen järjestön eri SM-kisoihin, aktiivinen
osallistuminen seuratoimintaan sekä medianäkyvyys (esim. jonkun lajin uusi SE). Titteli myönnetään kerran vuodessa yhdelle SVK:n jäsenelle. Vuoden kilpakalastaja saa palkinnokseen kiertopokaalin sekä pienemmän palkinnon, joka jää voittajalle muistoksi.

Nimen lisäksi muutetaan myös vuosiluku tittelissä. Tämä tarkoittaa sitä, että ehdokkaiden kriteerit kerätään edelleen kuluvalta vuodelta ja valinta tehdään edelleen seuraavan vuoden tammikuussa. Viestinnällisistä syistä palkintolaattaan tulee kuitenkin tästedes valintavuoden vuosiluku (eli piirit keräävät kriteerit vuodelta 2021 mutta valitun henkilön titteliksi ”Vuoden kilpakalastaja 2022”).

*Ehdotukset* perusteluineen kalatalousasiantuntija Marcus Wikströmille marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi, *kuluvan vuoden loppuun mennessä!*

Jaana Vetikko
tiedottaja

*SVK:n vapaa-ajankalastajapiireille,

Kilpailutoimikunta jaostoineen haluaa
muistuttaa piirejä kesällä lähetetystä viestistä, jonka liitteenä oli
kilpailujaostojen työstämät sääntöehdotukset seuraavalle neljän vuoden
kaudelle. Tähän mennessä kommentteja ja kannanottoja on tullut ainoastaan
Pohjois-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen piireiltä. Kilpailutoimikunta
jaostoineen toivovat aktiivisia kannanottoja kyseisiin sääntöehdotuksiin.
Palautteen alustava takarajahan oli syyskuun 30. päivä. Jotta piirit
ennättäisivät kokoustaa asiaan liittyen, pidennetään takarajaa 15.10.
saakka. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle,
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Mukavaa syksyä!
Kilpailutoimikunnan puolesta, Marcus Wikström*

Jaana Vetikko
tiedottaja

Suomelle historiallinen jättimenestys perhokalastuksen MM-kilpailuissa –joukkuekulta ja kaksoisvoitto henkilökohtaisessa sarjassa

*Suomen perhokalastusmaajoukkue onnistui kotikisoissaan Kuusamossa ja Taivalkoskella täydellisesti. Sunnuntain aamupäivän kalastusjakso varmisti Suomelle kautta aikain ensimmäiset kultamitalit sekä joukkuekilpailussa
että henkilökohtaisessa sarjassa.*

Suomen joukkue eteni maailmanmestaruuteen vakuuttavasti johtaen kilpailua jo ensimmäisen kilpailupäivän jälkeen. Yhteensä viidestä kilpailujaksosta Suomi voitti neljä ja sijoittui kerran toiseksi. Joukkuekilpailussa Suomen loppupisteet olivat 80. Toiseksi sijoittui Ranska 127 pisteellä, joten Suomen voitto oli ylivoimainen. Pronssiset mitalit menivät Espanjalle (141
pistettä).
Perhokalastuksen MM-kilpailussa oli mukana 13 joukkuetta, joissa kussakin kalasti viisi kilpailijaa.

*Henkilökohtaisessa kilpailussa Suomelle kaksoisvoitto*
Henkilökohtainen maailmanmestaruus Suomeen varmistui, kun kilpailun kärkipaikalta viimeiselle jaksolle lähtenyt *Heikki Kurtti *(8 pistettä) onnistui voittamaan järvikalastusjakson Taivalkosken Kylmäluomajärvellä. Hopealle sijoittui Suomen *Jari Heikkinen *(13 pistettä), joka starttasi sunnuntain kilpailuun toiselta sijalta. Pronssia voitti Espanjan *David
Arcay* (15 pistettä). *Santeri Kinnunen* oli myös lähellä mitalia (15 pistettä), mutta jäi täpärästi neljänneksi, kun Arcayn kalapisteet olivat paremmat. *Mikko Räsänen* täydensi suomalaismenestystä ollen viides (18 pistettä). *Jyrki Hiltusen* sijoitus oli viidestoista (26 pistettä).
Joukkueen kapteenina toimi *Jarkko Suominen*.

Mestarilla hämmentyneet fiilikset

Tuore kaksinkertainen maailmanmestari Heikki Kurtti kertoo fiiliksien olevan suorastaan hämmentyneet mestaruuksien varmistuttua. ”Hankalaa kommentoida mitään järkevää, kun monen vuoden työn jälkeen saa tuollaisen palkinnon. Joukkueemme runko on ollut sama jo useamman vuoden.
Sijoituimme neljänsiksi jo Tasmaniassa vuonna 2019 sekä viidenneksi Italiassa vuonna 2018. Joukkueemme kaikki jäsenet kykenevät laadukkaaseen tasaiseen kilpailusuoritukseen. Sunnuntain kalastusjaksolle lähdettäessä paineita oli lähinnä joukkueen puolesta, ja henkilökohtainen menestys tuli vasta sen jälkeen. Sunnuntaina aamun pooliarvonta suosi Suomea Ranskaa
enemmän, joten viimeisen jakson saimme kalastaa jo aika vapautuneesti, vaikka mestaruus olikin vielä avoinna”.

Perhokalastuksen maailmanmestaruuksista on kilpailtu 40 kertaa, ja aiemmin Suomeen on tullut hopeisia ja pronssisia mitaleja.
Suomen maajoukkueen aiemmat mitalit: 1989 pronssi (Kuusamo, Suomi), 2001 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2005 hopea (Lycksele, Ruotsi), 2007 pronssi (Kemi - Simo, Suomi).
Suomen maajoukkueen henkilökohtaiset mitalit: 1989 pronssi Jyrki Lämsä (Kuusamo, Suomi), 2018 hopea Jyrki Hiltunen (Trentino, Italia)
Kilpailutapahtumien videoita ja kuvia voi katsoa Suomen
Vapaa-ajankalastajien Instagramissa (@vapaa_ajankalastajat) ja Facebookissa (vapaa.ajankalastajat). Sivuilla on myös videolähetyksiä kilpailusta. Kilpailun tulokset löytyvät MM-kilpailujen omilta nettisivuilta (wffc2021.com).

Lisätietoja:

Perhokalastuksen MM-kilpailun pääsihteeri, Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Petter Nissèn, puh.
0500 440 923,petter.nissen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Suomen Vapaa-ajankalastajat, kalatalousasiantuntija Janne Rautanen, puh 0400 946 968, janne.rautanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi

*Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö (SVK) on maamme suurin vapaa-ajankalastajien järjestö, joka edistää vapaa-ajankalastajien kalastusmahdollisuuksia sekä neuvoo järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä
vapaa-ajankalastajia kestävän käytön mukaisessa kalastuksessa. Järjestön 13 vapaa-ajankalastajapiirin 480 seurassa toimii yhteensä noin 34 000 kalastuksen harrastajaa.*

Jaana Vetikko
tiedottaja

Fiksu kalastaminen kannattaa – Nämä helpot keinot hyödyttävät sekä
kalastajia että kaloja

*Vastuullisuus- ja ympäristönäkökulmat ovat olleet jo pitkään esillä
kalastuskeskustelussa. Monelle harrastajalle kuitenkin tulee yhä
yllätyksenä se, että ympäristöystävällisistä valinnoista ja välineistä
on usein käytännön hyötyä myös itse kalastajalle.*

Kalastusharrastajille ovat tulleet tutuiksi mitä moninaisimmat ohjeistukset
siitä, kuinka pyyntipuuhissa tulisi ottaa huomioon vastuullisuus ja
ympäristönäkökulmat. Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) toiminnanjohtaja
*Olli Saari* näkee, että vastuullisuusnäkökulman rinnalla on hyvä muistuttaa
siitä, että fiksu kalastaminen on usein valttikortti myös kalastajalle.
– Kalastuksen vastuulliset käytänteet myös omaksutaan sitä helpommin,
mitä
enemmän niistä ymmärretään olevan suoraa hyötyä myös itselle. On
tarjolla
esimerkiksi paljon sellaisia välineitä, jotka helpottavat kalastusta ja
ovat samalla hyväksi kaloille, hän sanoo.

*Välineillä on väliä*

Fiksusti kalastamisen voi aloittaa jo kaikille tutuista välineistä.
Esimerkiksi perinteisen kalahaavin heikkous on se, että uistimen koukut
tarttuvat havakseen helposti, ja toisinaan sotkun selvittämiseen tarvitaan
puukkoa. Kauppojen haavitarjonnasta löytyy nykyään useita kumihavaksellisia
vaihtoehtoja, joihin koukut eivät yhtä helposti kietoudu.
– Kumihavas on samalla kalaystävällinen valinta, sillä sileänä
materiaalina se ei vahingoita kalojen herkkää limapintaa. Tällä voi olla ratkaiseva
vaikutus esimerkiksi uhanalaista taimenta takaisin vapautettaessa, Saari
kertoo.

Toinen esimerkki löytyy koukuista. Kokenutkin kalastaja saattaa joskus
joutua tilanteeseen, jossa koukku on tarttunut omaan tai kaverin nahkaan.
Mikäli koukussa ei ole väkästä tai sellainen on huolellisesti painettu
lyttyyn, on koukun poistaminen helppo homma.
– Yhtä helppoa on väkäsettömän koukun irroitus myös sellaisen kalan
suupielestä, jota ei halua tai jota ei ole luvallista saaliiksi ottaa. Näin
kala on tarvittaessa helppo päästää vahingoittumattomana takaisin veteen,
Saari sanoo.

*Mitä tehdä isolle saaliille?*

Moni kalastaja haaveilee suuren petokalayksilön nappaamisesta, mutta yhtä
lailla sellainen voi päätyä myös sitä odottamattoman pyytämäksi.
Tällöin tilanteeseen valmistautumaton yleensä tappaa kalan, jotta uskaltaisi
käsitellä petoa ja koska sopivat vaa'at eivät ole käden ulottuvilla. Siksi
osa suurkaloista päätyy suoraan tunkiolle. Suomen Vapaa-ajankalastajien
kalatalousasiantuntija* Janne Antila* kannustaa aina varautumaan myös
siihen mahdollisuuteen, että vedestä nousee iso yksilö, jotta sen pystyy
tilanteen tullen vapauttamaan onnistuneesti.
– Tänä päivänä puhutaan paljon suurten petokalayksilöiden tärkeydestä
kalaston tasapainon kannalta. Tietoisuus isoista kaloista vaikuttaa myös
kalastajien liikkeisiin ja sitä kautta alueellisen kalastusmatkailun
arvoon. Kokonaisuuden kannalta ison petokalan vapauttaminen on usein hyvä
ratkaisu, Antila sanoo.
– Suuria petokaloja voi kuitenkin satunnaisesti myös syödä, kunhan
tiedostaa raskasmetallipitoisuuksien kasvavan kalan koon myötä.

Joskus kalaa tulee saaliiksi ylenpalttisesti, ja tilanteeseen varautumaton
joutuu pohtimaan, missä ja miten säilyttää kalat. Antilan vinkkinä onkin
miettiä jo etukäteen, kuinka paljon saalista omaan säilytykseen mahtuu.
– Fakta on se, että kuollut kala säilyy vain kylmässä, mutta elävä kala
säilyy luontaisessa ympäristössään eli vapaana vesistössä. Myöhemmin
sama kala isompana tai sen jälkeläiset voivat päätyä kalastajan pyytämäksi.
Tätä kestävä kalastus parhaimmillaan on, Antila kiteyttää.

Lisätietoja:
Janne Antila
Kalatalousasiantuntija
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö
+358 45 630 4280
janne.antila(a)vapaa-ajankalastaja.fi

Jaana Vetikko
Tiedottaja

Vapaa-ajankalastajapiireille

SVK:n kilpailujaostojen työskentely alustavien kilpailusääntöehdotusten
saralla on saatu päätökseen. Ohessa on liite, josta löytyy säännöstöt
uudistusehdotuksineen. Uudet ehdotukset on havainnollistamisen vuoksi
kirjoitettu punaisella tekstillä. Huomatkaa kuitenkin, että tämän syyskauden
perhokarsinnat käydään jo uusituin säännöin.

Kilpailutoimikunta jaostoineen toivovat piirien ottavan aktiivisesti kantaa
kyseisiin sääntöehdotuksiin ja antavan palautteensa syyskuun 30. päivään
mennessä. Palautteet lähetetään SVK:n kilpailuvastaavalle,
marcus.wikstrom(a)vapaa-ajankalastaja.fi.

Lataa tästä sääntöehdotukset.

Hyvää kesää!
Marcus Wikström

Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia

*Itäiseen Suomenlahteen laskevien vaelluskalajokien koskikartoitus on hyvällä mallilla. Suomen Vapaa-ajankalastajien ja ELY-keskuksen
kalatalousviranomaisen yhteishankkeessa on alueen kalastuksellisesti merkittävät koski- ja virta-alueet kartoitettu maastokäynnein. Lopullisten paikkatietojen Kalastusrajoitus.fi -palveluun siirtämisen jälkeen on kalastajien helppo todeta, millä alueilla koskialueisiin liittyvät määräykset ovat voimassa. Myös jokiin nousevat kalat kiittävät saadessaan kotikoskissaan kuturauhan*.

Pääosin Kymenlaaksossa sijaitsevat Summanjoen, Vehkajoen, Mäntyharjun reitin alaosan ja Valkealan reitit ovat kalastuslain mukaisia vaelluskalavesistöjä. Niiden koski- ja virta-alueiden määritykset ovat valmisteilla ELY-keskuksessa. Työ on osa isompaa kokonaisuutta, jossa ELY-keskuksen kalatalousviranomainen määrittää vastaavat alueet tärkeimpiin vaelluskalavesistöihin toimialueellaan yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien (SVK) Virtamittarit-hankkeen kanssa. Koski- ja virta-alueiden määrittäminen on tarpeellista, jotta voidaan rajata vaelluskalojen kulun ja luontaisen elinkierron kannalta keskeiset
vesialueet. Näin koski- ja virta-alueiden rajat selkiytyvät kalastajille ja kalastuksen valvojille.

SVK:n kouluttamat virtamittarit ovat tehneet koski- ja virta-alueiden määrityksiin liittyvät kenttätyöt. Ne tehdään maastokäynneillä jokaiseen ennalta arvioituun kohteeseen, joissa määritetään koski- tai virta-alueen alku- ja loppupäät.
Määrityksessä pyritään ottamaan huomioon veden korkeuden ja virtaaman muutokset siten, että lopputulos vastaisi mahdollisimman hyvin kaikkia virtaamaolosuhteita tulvavesistä matalan veden aikaan. ELY-keskus on valmistellut määrityksistä päätösluonnokset. Luonnokset ovat nähtävillä ELY-keskuksen verkkosivuilla www.ely-keskus.fi/kuulutukset (valitse Varsinais-Suomen ELY) ja niihin voi esittää mielipiteitä 17. toukokuuta asti.

Vaelluskalavesistö ja vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet ovat kalastuslain mukaisia määritelmiä, joilla pyritään suojelemaan vaelluskaloja virtavesissä. Vaelluskalavesistöt ovat vesialueita, joita vaelluskalat käyttävät keskeisenä vaellustienään tailisääntymisalueenaan. Vaelluskalavesistömääritelmästä seuraa erilaisia kalastusta koskevia rajoituksia ko. vesistössä. Tällaisia ovat mm. syksyiset
verkkokalastuskiellot jokisuussa ja joessa sekä yleiskalastusoikeuksien rajoitukset koski- ja virta-alueilla, jotka ovat erityisesti lohikalojen lisääntymisalueita.
Vahvistetut rajoitukset merkitään www.kalastusrajoitus.fi -palveluun, joka on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa esimerkiksi kännykän kautta.
Lisätietoja:
SVK, hanketyöntekijä Mauri Suojanen p. 040 589 6692,
mauri.suojanen(a)vapaa-ajankalastaja.fi
ELY-keskus, kalastusmestari Vesa Vanninen p. 02 9502 9095,
vesa.vanninen(a)ely-keskus.fi

Jaana Vetikko
tiedottaja

Uusi Kalastajan kuuma linja ratkoo kansalaisten kalastuspulmia – Tutkimus:
Harrastuksen esteenä myös tiedon puute

Mitä olet aina halunnut tietää kalastuksesta, mutta et ole kehdannut
kysyä? Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön
kalatalousasiantuntijoiden uusi puhelinpalvelu vastaa kesällä
kalastusharrastajien kysymyksiin. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan moni
haluaisi kalastaa enemmän, mutta harrastusta voi estää esimerkiksi tiedon
puute.

Miten mato laitetaan koukkuun? Onko vavalla väliä, entä mitä siiman
päähän?
Kelpaisivatko vinkit vetouisteluun tai vertikaalijigaukseen? Etsitkö
tienoon parasta kalapaikkaa – aprikoitko, kuinka lähellä toisen mökkirantaa
saa kalastaa?

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö avaa torstaina 11.6.
maksuttoman ”Kalastajan kuuma linja” -palvelun, jossa järjestön
kalatalousasiantuntijat vastaavat kaikkiin kalastuksen harrastajien ja
sellaiseksi haluavien kysymyksiin. Asiantuntijat tavoittaa 6. elokuuta asti
tiistaisin ja/tai torstaisin klo 15–17 puhelimitse soittamalla,
tekstiviestillä tai WhatsApp-viestillä.

Tiedottaja Jaana Vetikko kertoo, että järjestön asiantuntijoilta ympäri
Suomea voi kysyä mitä vain kalastuksen eri muodoista kalankäsittelyyn. He
opastavat myös esimerkiksi ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä.
– Haluamme auttaa niin aloittelijoita kuin pro-kalastajiakin Uudeltamaalta
Lappiin. Toivomme, että meihin otetaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.
Monelle tulee esimerkiksi yllätyksenä, miten mato kannattaa laittaa
koukkuun. Toisin kuin usein ajatellaan, koukku pitää jättää näkyviin,
jotta
kala jää helpommin kiinni siihen. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, ja meiltä
saa luotettavan vastauksen, Vetikko kannustaa.
Suomessa on hieman alle 1,6 miljoonaa vapaa-ajankalastajaa – lähes joka
kolmas suomalainen harrastaa jo kalastusta. Kalastonhoitomaksuja
lunastettiin keväällä aiempaa reippaammin, ja myös järjestön teettämän
tuoreen kyselytutkimuksen mukaan korona-aika on lisännyt suomalaisten
kalastusintoa.
Vetikko iloitsee siitä, että tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia
suomalaisista haluaisi kalastaa nykyistä enemmän. Harrastusta voi kuitenkin
estää esimerkiksi tiedon puute.
– Noin joka viides kyselyyn vastanneista kertoi kalastamisen esteeksi sen,
että ei tiedä, missä hyviä kalapaikkoja olisi. Tietoa kaivataan myös
siitä,
miten, milloin ja missä ylipäänsä voi kalastaa sekä siitä, miten kala
käsitellään ja valmistetaan ruuaksi. Tähän huutoon haluamme vastata.
Kalastajan kuuma linja palvelee 11.6.–6.8. tiistaisin ja/tai torstaisin
klo 15–17 seuraavissa numeroissa:

11.6.
Häme
Janne Rautanen
0400 946 968

18.6.
Lappi
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)

25.6.
Kaakkois-Suomi
Marcus Wikström
045 110 2126 (myös ruotsiksi)

30.6.
Pohjanmaa
Juha Ojaharju
045 113 3050

2.7.
Lounais-Suomi
Janne Antila
045 630 4280

9.7.
Etelä-Suomi
Marcus Wikström
045 110 2126 (myös ruotsiksi)

21.7.
Keski-Suomi
Juha Ojaharju
045 113 3050

23.7.
Etelä-Karjala
Janne Tarkiainen
044 547 9116

23.7.
Pohjois-Karjala
Janne Tarkiainen
044 547 9116

30.7.
Pohjois-Savo
Janne Tarkiainen
044 547 9116

30.7.
Etelä-Savo
Janne Tarkiainen
044 547 9116

6.8.
Kainuu
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)

6.8.
Pohjois-Pohjanmaa
Petter Nissén
0500 440 923 (myös ruotsiksi)

Jaana Vetikko
tiedottaja

Hei
Oheisena tiedoksenne SVK:n hallituksen päätös koskien jigin ja keinotekoisen
syötin käyttöä sm-pilkeissä.

1. Selvennys SM-Pilkin sääntöihin
Edellisessä kokouksessa päätettiin SM-Pilkin sääntömuutoksien
hyväksymisen yhteydessä pyytää pilkkijaostolta selvitys jigi-termistä ja
niiden rinnastamisesta keinotekoisiin syötteihin.
Pilkkijaosto toimitti pyynnöstä 26.2. selvityksen asiaan ja tarkensi jigin
määritelmää seuraavasti: "Liimalla rakennettu värikoukku ja eri
materiaaleista valmistettu jigi ja keinotoukka ovat sallittuja syöttejä".
Pilkkijasto esittää, että tarkennus koskee seuraavia pilkkikilpailuja:
SM-pilkki, SM-kiiskipilkki, SM-särkipilkki ja SM-laituripilkki.

Todettiin saatu määritelmän tarkennus. Päätettiin hyväksyä sääntöihin
sekä esitetty tarkempi määritelmä että sen soveltaminen kaikissa pilkkijaoston esittämissä kilpailuissa.

Jarmo Niitynperä

Tapaturmavakuutus piirin yleisissä kilpailuissa.

Piirihallitus on ottanut tapaturmavakuutuksen, joka on voimassa kaikissa piirin yleisissä, tapahtuma- ja toimintakalenterissa ilmoitetuissa kilpailuissa. Vakuutettujen määrä yhtä kilpailua kohden on 250 osallistujaa.
Vakuutus ei koske seurojen omia, jäsentenvälisiä kilpailuja, vaan niihin järjestävän seuran on kulloinkin tehtävä oma vakuutus niin halutessaan.

Vakuutus on tapaturmavakuutus ja koskee kilpailujen lisäksi niihin liittyviä välittömiä matkoja. Kyseessä tulee olla tapaturmasta johtuva loukkaantuminen, eikä vakuutus koske sairaudesta, tai kilpailun aikana tapahtuneesta sairastumisesta aiheutuvia kuluja.

Vakuutus kattaa hoitokorvauksia enintään 8500 € asti, haittakorvaus pysyvästä fyysisestä vammasta 5000 € asti, sekä kuolemantapauksissa, korvaus omaisille 1700 €.

Vakuutusehtojen mukaan hoitoon liittyvät kustannukset tulee loukkaantuneen suorittaa itse ja hakea niihin sairausvakuutuskorvaukset. Loppu voidaan suorittaa nyt otetun vakuutuksen perusteella.
Vahinkotapauksessa tilaisuuden järjestäjän tai valvojan, tulee varmentaa vahinkoilmoitukseen tapaturma sattuneeksi vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvissa olosuhteissa.

Vakuutuskirja on piirin taloudenhoitajan hallussa, jolta saa hakemukseen tarvittavat muut tiedot.

Yhteystiedot:
Jarmo Niitynperä
Henkilöstöpäällikkö, Raision kaupunki
puh. (02) 434215, 040-5427057

PIIRI TIEDOTTAA

Vapapäivä aloittaa lasten kesäloman. Alaikäisten kalastustapahtumaan odotetaan jälleen yli tuhatta kalastajaa

UUDET NETTISIVUT AUKI

SVK:n kilpailutoimintaa kesällä ja syksyllä 2025

Piiri tiedottaa

Vapaa-ajankalastaja – muista ilmoittaa ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluva saaliisi!

Aikuistuvien nuorten kalastusharrastus turvattava – Suomen Vapaa-ajankalastajat ehdottaa maksualennusta

Ahven 2,88 kg ja monni 2,29 kg ovat uusia Suomen ennätyksiä

Uutiskirje | 5.2.2025

Tiedoksi piirin kotisivujen käyttäjille

Tukea leiritoimintaan!

Poikkeuksellinen lippuetu Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenille: Lippujen ennakkomyynti ja alennus yhteistyökumppanimme Katri Helenan viimeiseen konserttiin Olympiastadionille elokuussa 2025

Suomen Vapaa-ajan Kalastajat valitsi Pornaisten Nuorten Kalastusseuran vuoden 2024 kalastusseuraksi – merkittävä nuorten kalastusharrastuksen mahdollistaja Keski-Uudenmaan alueella

Vapaa-ajankalastajat: vihreä siirtymä ei saa tapahtua puhtaiden vesien ja kalastusharrastuksen kustannuksella

*Tarvitseeko seuranne soutuvenettä nuorisotoimintaan?SVK:n jäsenseuroille haku auki*

Vapaa-ajankalastajien elokuun uutiskirje

Lue selaimessa

ETU VAPAA-AJANKALASTAJIEN JÄSENILLE: Syntymämerkillinen Päijän-soutuvene erikoishintaan! Tarjous voimassa rajoitetun ajan.

Piirinmestaruuskilpailut vuosille 2025 – 2027

Tiedote. Julkaistu: 12.03.2024, 08:00 22,20 kg karppi, jättikuha ja kuusi muuta uutta Suomen ennätystä

Vapaa-ajankalastajapiireille ja kalastusseuroille

*Valvontaoikeus kalastustapahtumissa koskien kilpailukalojen käsittelyä*

*Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Martat kannustavat kaikkia kalastamaan*

*Kalastuksesta kansalaistaito*

*Kampanjalla kalastusmuodot ja kalaruoat tutuiksi*

Kalastonhoitomaksun ikäraja muuttui – on aika päivittää verkkosivut

Kaikille vapaa-ajankalastajille 12.12.2023

*Eläinten hyvinvointilaki muuttuu, ota nämä asiat huomioon*

Julkilausuma 25.11.2023

Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenrekisteri tarjolla seurojen käytettäväksi

Hei!

*Omakala-sovellukseen SVK:n jäseniä kiinnostavia ominaisuuksia*

*Hei seura- ja piiriaktiivit!*

*Vapaa-ajankalastajat vaatii: **Kalastusmahdollisuudet on turvattava kalastuslakia muuttamalla*

*Vapaa-ajankalastajat mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa – osallistuuhan Teidänkin seuranne?*

Tiedote. Julkaistu: 13.03.2023 29,55 kg turska on nyt Suomen ennätyskalarekisterin suurin kala

Tiedoksi vireilläolokuulutus Pomarkun-Porin Kynäsjoen kalastuskiellosta ja taimenen rauhoituksen purusta vuosille 2023-2033.

Vapaa-ajankalastajapiireille

*Ilmianna hyvä leiripaikka!*

Pm-ongen aiheuttamien kyselyjen takia Kilpailutoimikunta haluaa tiedottaa kokouspöytäkirjallaan seuraavaa

*Hyvää alkanutta vuotta kaikki SVK:n jäsenseurat! *

*Kilpailusaaliiden myyntiraportit*

*Lapin ELY:n poikkeuslupa*

*Pohjois-Savon ELY:n poikkeuslupa*

*Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa*

Vuoden kilpakalastaja

*SVK:n vapaa-ajankalastajapiireille,

*Suomelle historiallinen jättimenestys perhokalastuksen MM-kilpailuissa –joukkuekulta ja kaksoisvoitto henkilökohtaisessa sarjassa*

Mestarilla hämmentyneet fiilikset

*Fiksu kalastaminen kannattaa – Nämä helpot keinot hyödyttävät sekä kalastajia että kaloja*

Vapaa-ajankalastajapiireille

*Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia*

Uusi Kalastajan kuuma linja ratkoo kansalaisten kalastuspulmia – Tutkimus: Harrastuksen esteenä myös tiedon puute

Hei Oheisena tiedoksenne SVK:n hallituksen päätös koskien jigin ja keinotekoisen syötin käyttöä sm-pilkeissä.

Tapaturmavakuutus piirin yleisissä kilpailuissa.

Aikuistuvien nuorten kalastusharrastus turvattava
– Suomen Vapaa-ajankalastajat ehdottaa maksualennusta

Poikkeuksellinen lippuetu Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenille:
Lippujen ennakkomyynti ja alennus yhteistyökumppanimme Katri Helenan viimeiseen konserttiin Olympiastadionille elokuussa 2025

Suomen Vapaa-ajan Kalastajat valitsi Pornaisten Nuorten Kalastusseuran
vuoden 2024 kalastusseuraksi – merkittävä nuorten kalastusharrastuksen
mahdollistaja Keski-Uudenmaan alueella

Vapaa-ajankalastajat: vihreä siirtymä ei saa tapahtua puhtaiden vesien ja
kalastusharrastuksen kustannuksella

Tarvitseeko seuranne soutuvenettä nuorisotoimintaan?SVK:n jäsenseuroille
haku auki

Tiedote. Julkaistu: 12.03.2024, 08:00 22,20 kg karppi, jättikuha ja kuusi
muuta uutta Suomen ennätystä

Valvontaoikeus kalastustapahtumissa koskien kilpailukalojen käsittelyä

Suomen Vapaa-ajankalastajat ja Martat kannustavat kaikkia kalastamaan

Kalastuksesta kansalaistaito

Kampanjalla kalastusmuodot ja kalaruoat tutuiksi

Eläinten hyvinvointilaki muuttuu, ota nämä asiat huomioon

Suomen Vapaa-ajankalastajien jäsenrekisteri tarjolla seurojen
käytettäväksi

Omakala-sovellukseen SVK:n jäseniä kiinnostavia ominaisuuksia

Hei seura- ja piiriaktiivit!

*Vapaa-ajankalastajat vaatii: **Kalastusmahdollisuudet on turvattava
kalastuslakia muuttamalla*

Vapaa-ajankalastajat mukana Miljoona roskapussia -kampanjassa –
osallistuuhan Teidänkin seuranne?

Tiedote. Julkaistu: 13.03.2023 29,55 kg turska on nyt Suomen
ennätyskalarekisterin suurin kala

Ilmianna hyvä leiripaikka!

Hyvää alkanutta vuotta kaikki SVK:n jäsenseurat!

Kilpailusaaliiden myyntiraportit

Lapin ELY:n poikkeuslupa

Pohjois-Savon ELY:n poikkeuslupa

Varsinais-Suomen ELY:n poikkeuslupa

Suomelle historiallinen jättimenestys perhokalastuksen MM-kilpailuissa –joukkuekulta ja kaksoisvoitto henkilökohtaisessa sarjassa

Fiksu kalastaminen kannattaa – Nämä helpot keinot hyödyttävät sekä
kalastajia että kaloja

Vapaa-ajankalastajat ja kalatalousviranomainen määrittävät Kaakkois-Suomen vaelluskalavesistöjen koskia

Uusi Kalastajan kuuma linja ratkoo kansalaisten kalastuspulmia – Tutkimus:
Harrastuksen esteenä myös tiedon puute

Hei
Oheisena tiedoksenne SVK:n hallituksen päätös koskien jigin ja keinotekoisen
syötin käyttöä sm-pilkeissä.